Tampereen tulevaisuuden palvelumalli
Palvelumallityön taustaa TOP 10, talouden tasapainottaminen, kh suko 2.4.2013 Palveluverkkoajattelun uudistaminen alueellinen, tarvelähtöinen tarkastelu, asiakkuuden hallinnan kehittäminen, matalan kynnysten palvelujen kehittäminen keskustan ja aluekeskusten vahvistaminen palvelukeskittyminä sähköisen asioinnin lisääminen ja palvelusetelijärjestelmän hyödyntäminen asiakaslähtöisen toimintatavan vahvistaminen taloudelliset vaikutukset vuodesta 2013 alkaen toimintatapa- ja verkkomuutokset yhteensä 6-12 m sähköisen asioinnin kehittäminen yhteensä 1,5-2 m palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen yhteensä 2,5 m Kaupunkistrategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki ja siitä johdetut toimintasuunnitelmat Fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja lisääminen. Keskustan ja aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä. Palveluverkkoa tehostetaan lähi-, alue- ja keskitetyt palvelujaon mukaisesti. Palvelut, asuminen, liikenne ja maankäyttö (PALM) suunnitellaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Kantakaupungin yleiskaavan laadinnan ja palveluverkon suunnittelun yhteistyö.
Päätetty, että Vuonna 2014 valmistellaan sähköiset palvelut huomioiva palveluverkon kehittämissuunnitelma (sitova tavoite vuodelle 2014) Palveluverkon ohjaus- ja seurantaryhmä vastaa valmistelusta. Ohjausryhmään kuuluvat tilaajajohtaja Kari Hakari (pj), kehittämispäällikkö Toni Kirmula (vpj), apulaispormestarit Mikko Aaltonen, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen ja Pekka Salmi, tilaajapäälliköt Pekka Kivekäs, Taru Kuosmanen, Maria Päivänen, Lauri Savisaari ja Anniina Tirronen, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala, talousjohtaja Jukka Männikkö, kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju, toimitusjohtaja Virpi Ekholm, tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen ja kehittämiskoordinaattori Monika Sola (siht).
Tampereen tulevaisuuden palvelumalli Tavoitteena on, että väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun pystytään vastaamaan entistä vaikuttavimmilla palveluilla ja tehokkaammalla palveluverkolla, mikä edellyttää palvelujen ja palveluverkon samanaikaista, kokonaisvaltaista kehittämistä ja tarkastelua Tampereen tulevaisuuden palvelumalli. Palvelumallityön lähtökohtia Asiakaslähtöiset palvelut lähtökohtana, asiakaspalvelu uudistuu. Palvelut muuttuvat ja kehittyvät tarpeiden mukaan, palveluinnovaatiot korvaavat olemassa olevia palveluita, palvelujen monikanavaisuus. Lisätä sähköistä asiointia ja sähköisten palvelujen tarjontaa. Yhdessä tekeminen ja yhteistuotanto. Ydinprosessikohtainen suunnittelu seuraa kaupunkitasoista palvelumallia. Palvelut tuotetaan ketterällä, joustavalla ja kustannustehokkaalla palveluverkolla Tarkastelun aikajänne palvelumallityössä ulottuu vuoteen 2025.
Mallia Oulusta ja Lahdesta Palvelumalli 2020 Millainen on Oulu vuonna 2020? Minkälaisia uusia palvelumuotoja tulevaisuudessa voisi olla? Mitä on hyvä palvelu? Uuden palvelumallin tavoitteena on, että Oulun palvelut vastaisivat kuntalaisten palvelutarpeeseen ja että palvelut olisivat laadukkaita ja vaikuttavia. Palveluiden saatavuus, laatu, kustannukset, tuloksellisuus ja vaikuttavuus tulisi olla hyvin hallittavissa. Kaupungin talouden tulisi pysyä tasapainoisena ja hallittuna samalla kun kaupungin palveluverkko olisi monikanavainen. Lahden kaupungin palvelukonsepti Yhteispalvelu? Sähköiset palvelut? Palveluverkko? Lahden kaupungin asukkailleen järjestämät palvelut uudistuvat - miten ja millaisia palveluja asukkaat tulevaisuudessa saavat? Lahden kaupunki etsii uusia ratkaisuja asukkaiden palveluiden turvaamiseksi. Palvelukonsepti on kokonaismalli, jonka mukaan Lahden kaupunki tulevaisuudessa järjestää palvelunsa tehokkaasti ja palvelee kuntalaisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisiä painopistealueita ovat sähköisten palveluratkaisujen ja yhteispalveluajattelun voimakas lisääminen.
Palvelumallin keskeiset suuntalinjat Suuntalinjat Talouden reunaehdot Saavutet -tavat palvelut Tilojen käytön tehostaminen Sähköiset palvelut y a Monituottajuus Alueelliset palvelukeskittymät Asiakaslähtöiset palvelut Toimintatapa: Kuntalaisten kanssa yhdessä tehden
Palvelumallin suuntalinjat Asiakaslähtöiset, saavutettavat palvelut Asiakaslähtöiset palvelut lähtökohtana Lähipalveluita asiakkaat käyttävät miltei päivittäin, palvelun pitää olla lähellä, kävely- ja pyörätieyhteydet korostuvat (esim. perusopetuksen alaluokat). Aluepalvelut ovat hyvin saavutettavissa pääsääntöisesti omalla palvelualueella, keskeinen sijainti tärkeää ja hyvät pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet (esim. isompien oppilaiden perusopetus, perusterveydenhuolto). Keskitetyissä palveluissa tarvitaan laajempaa väestöpohjaa ja usein erikoisosaamista ja laitteistoa, hyvä saavutettavuus eri puolilta kaupunkia, yleensä keskustan alueella (esim. erikoissairaanhoito, toisen asteen koulutus). Alueelliset, monipuoliset palvelukeskittymät Keskustaa ja aluekeskuksia (Hervanta, Koilliskeskus/Linnainmaa, Lielahti, Tesoma, tulevaisuudessa Lakalaiva) kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä. Tunnistettu myös muita palvelukeskittymiä kuten Hatanpää ja Kaupin kampus. Liikenneyhteydet korostuvat, liikenteen solmukohdat. Palveluita saman katon alle tai lähelle toisiaan, lähtökohtana kuntalaisten arjen sujuvuuden helpottaminen, tavoitteena luoda samoissa tiloissa toimivien eri tahojen ja palveluntuottajien kanssa uusia yhteistyömalleja ja tapoja. Julkisten, yksityisten, kaupallisten palvelujen keskittymiä (esim. Lielahtikeskus) Alueellinen identiteetti määrittää, millaisia keskittymiä alueelle syntyy Alueen asukkaiden kanssa yhdessä suunnitellen ja tehden
Palvelumallin suuntalinjat Monituottajamallin tukeminen Asiakkaan palvelukokonaisuuden tunnistaminen tärkeää, koska se muodostuu eri tuottajien, julkisten, yksityisten sekä kolmannen sektorin tuottamista palveluista. Eri tuottajien välille kaivataan tiivistä yhteistyötä, tiedonvälitystä ja palvelujen integrointia. Yhdistysten, järjestöjen ym. työn tukeminen ja yhdessä tekemisen korostaminen. Palvelusetelin käytön laajentaminen. Monipalvelukeskukset moniammatillisuuden ja tuottajuuden keskuksia, yhdessä tekemällä luodaan uusia palvelukonsepteja ja innovaatioita. Yhteisöllisyyden lisääminen, tilojen käytön tehostaminen Lähtökohtana on kaupungin tilojen käytön lisääminen. Tehostamistoimenpiteinä mm. eri toimijoiden tilojen yhteiskäyttö, eri-ikäisten (lapset ja ikäihmiset) samanaikaiskäyttö, aukiolojen ja palveluaikojen laajentamiset, tilojen vuokraaminen ulkopuolisille toimijoille. Tilojen käytön esteiden poistaminen (omavalvonta, tekniset ratkaisut kulunvalvontaan, tilavaruksien sähköistäminen) ja käytänteiden yhdenmukaistaminen. Kenttien, ympäristön käytön lisääminen ja liikenneyhteyksillä tuetaan monipuolista tilojen ja ympäristön käyttöä. Tilasuunnittelussa otetaan entistä enemmän huomioon tilojen monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus.
Palvelumallin suuntalinjat Tampereesta sähköisten palvelujen kärkikaupunki Sähköiset palvelut tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin. Tavoitteena on, että yhä useampi palvelu tarjotaan sähköisesti palvelut taskussa ajattelun mukaisesti. Käyntiasiakkuus on jatkossakin mahdollista. Edellyttää sekä henkilöstöltä että kuntalaisilta ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Sähköisten palvelujen käytön laajentaminen edellyttää investointien priorisointia ja aikatauluttamista. Asiakaspalveluverkoston toimintamallin kehittämisessä sähköiset palvelut keskeisessä roolissa. Palvelumalli luodaan yhdessä asukkaiden kanssa Palvelumallityötä tehdään yhdessä kuntalaisten, eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Kuntalaisten osallistuminen korostuu palvelualueittaisessa työskentelyssä.
Miten palvelumallityössä edetään? Vaihe 1. Projektisuunnitelman valmistelu. - ohjaus- ja seurantaryhmä hyväksyi 18.2.2014 Palvelumallin suuntalinjojen työstäminen. - aloitustyöpaja 20.3.2014, mukana ohjausryhmä ja tuotantojohtajat Tausta- ja lähtöaineistojen keruu käynnissä. Vaihe 2. Lähiajan muutosesitysten valmistelu (esim. TA 2015 esitettävät muutokset). Viestintä- ja osallistumissuunnitelman valmistelu. Vaihe 3. Esitysten valmistelu valittujen suuntalinjojen pohjalta. Palvelualueittaisten (5 palvelualuetta) esitysten valmistelu - käynnistyy koillisen palvelualueen tarkastelulla huhtikuussa 2014 Keskitettyjen palvelujen läpikäyminen Sähköisten palvelujen kehittäminen osana palvelumallityötä
Valmisteluaikataulu Esivaihe Kysely kuntalaisille / joulukuu 2013 Projektisuunnitelman valmistelu / alkuvuosi 2014 1. vaihe Palvelumallin suuntalinjat, valmistelu helmi-huhtikuu 2014 Suuntalinjat ja projektisuunnitelma kh suko 7.4.2014 2. vaihe Lähiajan muutosesityksien valmistelu huhti-elokuu 2014 Viestintä- ja osallistumissuunnitelman valmistelu huhtikuu 2014 3.vaihe Esitys Palvelualueittaiset tarkastelut, huhti-marraskuu 2014 Keskitetyt palvelut, asiakaspalveluverkoston toimintamalli, sähköiset palvelut, huhti-marraskuu 2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumallin loppuvalmistelu marras-joulukuu 2014 v. 2015 Toimeenpano käynnistyy