H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen)....................... Dnro Nro YSO/111/2009 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 mukaisesta hakemuksesta ympäristölupamääräysten tarkistamisesta ja 35 mukaisesta toiminnan laajennuksesta. Päätös koskee Demolite Oy:n kestopuun kierrätysterminaalin toimintaa ja toiminnan laajennusta Hämeenlinnan kaupungissa. LUVAN HAKIJA Demolite Oy PL 270 Hietalahdenranta 15 A 8 00181 HELSINKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kestopuun kierrätysterminaali Hämeenlinna, Pannujärven teollisuusalue, Hämeenlinnantie 524 Kiinteistörekisteritunnus 855-407-3-175 Toimialatunnus TOL02 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kestopuun kierrätysterminaali edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan. Ympäristönsuojelulaki 55 Hakemus on pantu vireille Hämeen ympäristökeskuksen 10.10.2003 antaman ympäristölupapäätöksen nro YLO/lup/71/03 nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2008 mennessä. Hakemus koskee myös toiminnan laajennusta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin kohdan 1 ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentti kohta 12 c mukaan (laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä). Suoritemaksu 4380 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland www.miljo.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PL 29, 15141 Lahti www.ymparisto.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland www.miljo.fi/ham
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen 30.12.2008 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskuksen 10.10.2003 myöntämä ympäristönsuojelulain 35 mukainen lupa Demolite Oy:n Tuuloksen kestopuun kierrätysterminaalille. Ympäristönsuojelulain 61 mukainen päätös nro YSO/13/2009 (4.2.2009) koeluonteisesta toiminnasta kantojen murskaukselle Demolite Oy Tuuloksen terminaalilla. Alue on asemakaavassa (hyväksytty) varustettu merkinnällä EJ-1 alue, eli jätteenkäsittelyalue. Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö IF, vakuutusnumero 0293770000. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Terminaalialue sijaitsee Tuuloksen Pannujärven teollisuusalueella Syrjäntakan taajaman lounaispuolella, valtatie 10 varrella n. 4,5 kilometriä valtatien 12 (Lahti-Tampere) risteyksestä Hämeenlinnan suuntaan. Alueen pinta-ala on noin 13 ha, josta varsinainen terminaalialue on 7 ha, loppuosa on suojavyöhykettä. Itäpuolella on kaksi teollisuushallia, joissa toimii puusepänverstas. Valtatien varrella, noin 1,3 kilometriä suunnittelualueesta itään sijaitsee elintarvikejalostusta harjoittava yritys (Herkkumaa Oy). Lähimmät asuintalot sijaitsevat terminaalista noin 250 metrin päässä, Hirvenojanmäen takana. Valtatie 10 eteläpuolella on Karuttan peltojen halkoma haja-asutusalue, myös sen lähin asuinrakennus on noin 250 metrin päässä. Lähimmät viljellyt pellot ovat 400 metrin päässä. Itä- ja pohjoispuoliset alueet ovat rakentamatonta metsämaata. Sijoitusalueen läpi kulkee merkitty moottorikelkkareitti. Lähimmän pohjavesialueen raja (Kuivaharju III luokka) sijaitsee alueesta noin 200 metriä itään päin. Varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle on matkaa noin 300 metriä. Vesistöalueluokituksessa alue kuuluu Hauhon reitin Vuolujoen osa-alueeseen (35.775). Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Maastoon terminaalialueelta johdettavat pintavedet viedään osan matkaa valtatie 10 pohjoispuolella, kunnes ne johdetaan olemassa olevan siltarum-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Pohjaveden tila Lähimmät kaivot mun kautta tien eteläpuolen pelto-ojaan ja edelleen Karutta-ojaan, joka laskee kuuden kilometrin päässä Eteläistenjärveen. Eteläistenjärvestä vedet purkautuvat Vuolujoen kautta 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Hauhonselkään. Tehtyjen tutkimusten mukaan pohjavesi alueella on 1,3-2 metrin syvyydellä maanpinnasta ja sen päävirtaussuunta etelään valtatie 10 suuntaan. Pohjaveden virtaus alueella on hidasta. Maaperä alueella muodostuu 3-6 metriä paksusta hienosta hiekasta ja silttimoreenista. Maaperä on tiivistä ja kantavaa. Maaperänäytteistä on ennen toiminnan alkua (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 16-17.9.2002) tutkittu mm. metallit ja PAH-yhdisteet. Alueen mineralogiasta johtuen tutkimusalueella on todettu jonkin verran yleistä taustapitoisuutta suurempia maaperän As-, Cu-, ja Cr-pitoisuuksia. Arseenipitoisuudet ovat olleet välillä 2-3.2 mg/kg, Cu-pitoisuudet 8.5-11 mg/kg ja Cr-pitoisuudet 20-30 mg/kg. Suomessa arseenin taustapitoisuus maaperässä on 0,2-40 mg/kg, kuparin 0,5-70 mg/kg ja kromin 0,9-57 mg/kg. Alue lähiympäristöineen on metsätalouskäytössä ja muodostuu eri-ikäisestä tuoreesta ja lehtomaisesta kangasmetsästä. Valtaosa alueesta on kuusivaltaista vanhaa metsää, jossa kenttäkerroksen lajeina ovat erityisesti mustikka ja oravanmarja. Alueen pohjoispuolella kasvaa noin 20-vuotiasta mäntyvaltaista metsää, joka ulottuu osin myös terminaalin sijoitusalueelle. Sijoitusalueen läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita eikä Natura 2000- verkostoon ja suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin suojelualue Kintalammi sijaitsee suunnitellusta terminaalialueesta 1,5 kilometriä länteen. Linnustollisesti arvokas alue on merkitty Hämeen seutukaavaan SLalueeksi. Tehdyn tarkkailun (viimeinen vuosiraportti 1.4.2009) mukaan havaintoputkien vesi oli hieman hapanta (6,1-6,3) ja jäi alle talousveden tavoitetason 6,5-9,5. Rauta- ja mangaani-pitoisuudet alittivat talousveden laatuvaatimukset. Veden arseeni-, raskasmetalli- ja vierasainepitoisuudet olivat alhaisia. Yhdessä havaintoputkessa oli määritysrajan tuntumassa oleva pitoisuus mineraaliöljyä. Viimeisten (1.4.2009) tarkkailujen perusteella yhdessä kaivossa kemiallinen hapenkulutus ylitti talousveden laatusuosituksen 5 mg/l. Vedessä oli lisäksi todettavissa määritysrajan tuntumassa oleva pitoisuus fenantreenia. Muiden kaivonäytteiden vesi täytti talousvedelle asetetut vaatimukset.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Pintaveden tila Toiminnan aikaisessa viimeisessä pintaveden vuositarkkailuraportissa (1.4.2009) todetaan, että puhdistamon purkuputken vedessä PAH-yhdisteitä oli 0,05 µg/l (fluoranteenia ja pyreeniä), mineraaliöljypitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. Tasausaltaan ympärysojassa vesi oli erittäin hapanta (4,8 ja 4,7), samoin rautapitoisuudet olivat hieman koholla (620-1400 mg/l). Tasausaltaan ympärysojasta ei todettu polyaromaattisia hiilivetyjä lukuun ottamatta syyskuussa todettua määritysrajan tuntumassa olevaa fenantreeni-pitoisuutta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Terminaalialue sijaitsee valtatie 10 varrella. Pannujärven kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on 4100 ajoneuvoa, josta raskasta liikennettä noin 290 ajoneuvoa /vrk. Terminaalialueesta aiheutuva lisäliikenne on keskimäärin 32 raskasta ajoneuvoa/vrk. Muuta melua tai kuormitusta aiheuttavaa toimintaa ei alueella ole. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Prosessikuvaukset Kestopuun kierrätysterminaalissa varastoidaan ja haketetaan kestopuuta ja kreosoottiöljyllä kyllästettyä puuta 7 hehtaarin asfaltoidulla varastokentällä. Varastokentälle satavat sadevedet johdetaan tasausaltaaseen ja vedet käsitellään suodattimessa ennen niiden johtamista maastoon. Haketettu puuaines varastoidaan hakehallissa. Hake toimitetaan voimalaitokselle energiahyödynnettäväksi polttoluvan omaaviin laitoksiin. Käytöstä poistettu arseenia ja kromia sisältävillä kyllästeillä tai kreosoottiöljyllä käsitelty puu luokitellaan ongelmajätteeksi. Kierrätysterminaalilla on lupa käsitellä 80 000 kiintokuutiota (n. 56 000 tonnia) kyllästettyä puuta vuodessa. Toistaiseksi puuta on käsitelty vuosittain 15 000 25 000 tonnia vuodessa. Demolite Oy:n on tarkoituksena jatkossa vastaanottaa ja käsitellä terminaalin läheisyydessä myös kantoja ja puhdasta rakennuspurkupuuta. Kannot murskataan terminaalilla käytössä olevalla murskauskalustolla. Kantoja varastoidaan terminaalin pohjoispuolella n. 3-4 hehtaarin alueella. Vastaanotto ja esikäsittely Pylväät tuodaan kierrätysterminaaliin täyspitkinä. Yli 12 metrin pituiset pylväät lyhennetään vastaanotossa. Syntyvä puru liitetään poltettavan hak-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Murskaus keen joukkoon. Kyllästetty sahatavara tuodaan terminaaliin siinä muodossa kun se on toimitettu keräyspisteisiin. Kaikki terminaaliin tulevat kuormat punnitaan. Kuorman sisältö tarkistetaan vaa alla ja purkupaikka määräytyy kuorman mukaisesti. Käsiteltävä puutavara jaetaan kahteen ryhmään; suoraan murskaukseen kelpaava puutavara ja esikäsiteltävä (metallin erotus) puutavara. Suoraan murskaukseen kelpaava puutavara puretaan murskaimen syöttimelle tai sen välittömään läheisyyteen. Esikäsiteltävä puutavara puretaan käsittelylinjalle, jossa puutavarasta erotetaan metalliosat. Tämän jälkeen puutavara siirretään murskattavaksi. Metallijätteet siirretään siirtolavalle. Metalliosien erotuksen jälkeen pylväät lajitellaan CCA- ja kreosoottipylväisiin. Lajittelussa käytetään apuna käsikäyttöistä mittaria, joka tunnistaa CCA:n tai kreosootin tehoaineet. Tunnistuksesta pylväät pudotetaan eri lokeroihin, joista ne siirretään pyörökuormaajalla varastokentälle murskausta odottamaan. Varastokentältä puutavara kuljetetaan pyörökuormaajalla murskauksen syöttökentälle, josta se syötetään kahmarilla murskaimeen. Pylväät ja sahatavara murskataan siirrettävällä murskaimella. Murskaimen yhteydessä olevalla syöttimellä puutavaraa syötetään tasaisesti murskaimelle. Murskauksessa syntynyt murske siirretään murskeen varastohalliin. Hihnan alkupäässä murskaimessa sijaitsee magneettierotin, jolla erotetaan murskeesta loput metalliosat, kuten naulat ja ruuvit. Metallit putoavat suoraan siirtolavalle. Murskauksessa syntyvä pöly sidotaan vesisuihkulla sekä pölynpoistolaitteella. Kesäaikaan murskaimen kitaa ja mursketta kastellaan vedellä. Talviaikaan, jolloin vesi jäätyy, käytetään pölynpoistosyklonia. Syklonista pöly kerätään suljettuun säiliöön. Meluntorjunnan kannalta murskaimet on sijoitettu suojaisaan paikkaan. Etelään melua ehkäisee murskeen varastohalli ja länteen yli 100 m pitkä meluvalli. Melun leviämistä rajoitetaan mm. murskaimen sijoituksen avulla. Murskeesta vielä löytyvät metalliosat poistetaan magneettierotuksella siirtolavalle. Murskain hakettaa puutavaran alle 50x200 mm palakokoon. Hakkeen varastointi ja kuljetus polttoon Murskattu CCA- ja kreosoottihake menee hihnakuljettimella varastohalliin. Varastointikapasiteetti on 7000 tonnia. Kuljettimet ripustetaan varastohallin kattoon, ja tunnistinohjauksella purkupää siirtyy eteenpäin auman saavutettua lakikorkeutensa. Murskeen lastaus rekkoihin suoritetaan kauhakuormaajalla hallin sisällä. Murskattu CCA- ja kreosoottihake kuljetetaan pyöräkuormaajalla varastohalliin. Varastointikapasiteetti on n. 3000 tonnia. Sulan kauden aikana
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 murskauksen yhteydessä hake kastellaan pinnaltaan kosteaksi, jotta se ei hakkeen siirron ja varastoinnin yhteydessä pölyäisi. Haketta voidaan tarvittaessa kastella lisää myös hallissa. Talviaikana hake on valmiiksi kosteaa, eikä siten pölyä. Murskeen lastaus rekkoihin suoritetaan kauhakuormaajalla hallin sisällä. Murske kuljetetaan polttoon umpinaisilla ja katetuilla hakeautoilla, jolloin murskeen kuljetuksesta ei synny pölyä. Polttoon menevä hake lastataan pyörökuormaajilla rekkoihin hallin sisällä. Tarkoitus on, että murskattu hake menee mahdollisimman suoraan polttoon. Hallissa on varastoituna keskimäärin 1 000 tonnia haketta ympäri vuoden. CCA-kyllästetty puutavara on toimitettu Ekokem Oy:n Riihimäen voimalaitokselle sekä Saksaan Egger GmbH:n voimalaitoksille energiahyödynnettäväksi. Kreosoottikyllästetty puu on toimitettu pääosin UPM-Kymmene Oy:n Rauman voimalaitokselle. Pienpalautusten vastaanotto Terminaalissa on varauduttu ottamaan vastaan myös pienpalautuksia. Pienpalauttajat ohjataan portilta pienpalautuspisteeseen, jossa kyllästetyt puut palautetaan suoraan siirtolavalle. Palautuserien mukana kulkeutuu jonkin verran myös puhdasta puuta, joten puhtaalle puulle varataan oma siirtolava. Kantojen ja muiden metsäjakeiden käsittely Asfaltoidun terminaalikentän pohjoispuolelle on tarkoitus perustaa kantoterminaali kantojen ja muiden metsäjakeiden varastointia ja käsittelyä varten. Muilla metsäjakeilla tarkoitetaan kuorta, purua ja palaturvetta. Kyllästetyn puun käsittelyä rajaavaan aitaan tehdään lukittava portti, jotta kantoterminaalille käsittelyyn tulevat jakeet voidaan kuljettaa terminaalin kautta ja siten punnita terminaalille tullessa ja sieltä tavaraa pois vietäessä. Kantoterminaalin tilantarve on 3-4 hehtaaria. Kantoterminaalin kohdalta poistetaan puusto ja metsämaata pohjustetaan siten, että siellä voidaan turvallisesti varastoida metsäjakeita. Kuorma-autojen ajoväylille ja murskaimen toiminta-alueelle tehdään metsäautotien pohjustukset. Kannot varastoidaan noin 6 metriä korkeisiin aumoihin. Kannot murskataan aumojen keskellä pohjustetulla maalla, josta hake nostetaan hakeauton kyytiin. Valmista haketta tehdään vain muutaman päivän tarve kerrallaan, sillä hakkeen polttoarvo laskee varastokasassaan melko nopeasti. Kannot murskataan samalla murskaimella, millä kyllästetty puu murskataan asfalttikentällä. Terminaalin melu- ja pölypäästöt eivät lisäänny oleellisesti kantamurskauksen johdosta. Murskaus suoritetaan aumojen keskellä, jolloin pölypäästöt rajoittuvat lähialueelle. Koska kannot ovat käsittelemättömiä ja puhtaita, murskauksesta syntyvä pöly ei sisällä terveydelle haitallisia yhdisteitä. Kantoterminaalin sijainti on terminaalialueen pohjoispuolella, joten häiriintyvät kohteet jäävät kauemmaksi kuin itse kyllästetyn puun varasto-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 kentältä. Alue, johon kantoterminaalia suunnitellaan on varustettu kaavamerkinnällä EJ-1, eli jätteiden käsittelyyn varattu alue. Kantoterminaalissa voidaan varastoida ja käsitellä metsäjakeita maksimissaan n. 60 000 k-m 3 eli n. 35 000 tonnia vuodessa. Hakija esittää murskausajaksi klo 6-22 arkisin ja lauantaisin. Hakija arvioi melupäästöjen lähimmässä häiriintyvässä kohteessa jäävän alle 50 db arvon. Kannot tuodaan terminaalille pääasiassa Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen sekä Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistysten alueelta. Murskattu metsäjae toimitetaan Vanajan polttolaitokselle energiahyödynnettäväksi. Kantojen murskauksesta syntyy polttoon kelpaamatonta hiekka- ja humuspitoista ylitettä. Demolite Oy pyrkii löytämään ylitteelle hyötykäyttöä. Koska hyötykäyttöä ei välttämättä löydy, toiminnanharjoittaja hakee lupaa sijoittaa ylite täyttömaaksi esim. meluvallin tekemiseen tai terminaalialueen länsireunan korkeuseron tasoittamiseen. Rakennuspurkupuun vastaanotto ja käsittely Demolite Oy hakee lupaa laajentaa puutavaran vastaanoton sisältämään myös rakennuspurkupuuta. Rakennuspurkupuu on pääasiassa puhdasta puuta sisältäen jonkun verran vaneria ja lastulevyä sekä vähäisen määrän maalattua puuta. Rakennuspurkupuu otetaan asfalttikentälle vastaan omaan varastokasaan ja murskataan samalla murskauskalustolla kuin kyllästetty puu ja kannot. Rakennuspurkupuuta murskataan polttolaitokselle toimitettavaksi kerrallaan vain tarvittava määrä, eikä sitä ulkovarastoida pitkiä aikoja. Demolite Oy hakee lupaa käsitellä ja varastoida vuosittain 15 000 tonnia rakennuspurkupuuta. Vesien keräily ja käsittely Asfalttikentältä kerätty sadevesi ohjataan tasausaltaaseen ((noin 6 000 m 3 ). Tasausallas on tehty tiiviiksi samalla asfalttibetonilla kuin käsittelykentätkin (AB 20 50 mm + ABT 16 50 mm). Asfalttibetonin AB tyhjätila on 4% ja ABT:n 3%). Tasausaltaaseen lisätään mekaanisesti ruiskuttamalla rautasulfidiliuosta, joka esisaostaa veden sisältämää arseenia, kuparia ja kromia altaan pohjalle. Tasausaltaan esisaostettu vesi pumpataan altaan pinnalta suodattimen toiseen lohkoon ja samalla veteen lisätään uudestaan rautasulfidia. Saostumat laskeutuvat ensimmäisen lohkon pohjalle ja vesi ohjataan pinnasta suodattimen toiseen lohkoon, jossa varsinainen suodatus tapahtuu. Lohkossa on normaalisti jätevesilaitoksilla käytössä olevaa 1-2 mm raekoon suodatinhiekkaa yli metrin paksuinen kerros. Suodatettu vesi ohjataan vielä rautahydroksidihiekan läpi ennen avo-ojaan johtamista. Saostumat kerätään määrävälein suodatinhiekan pinnalta sekä ensimmäisen lohkon pohjalta ja toimitetaan jätteenä käsittelyluvan omaavalle käsittelijälle.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Puutavaran varastokasan kasvaessa arseenin pitoisuudet ovat lisääntyneet käsiteltävässä vedessä. Demolite Oy on päätöksen mukaisesti kehittänyt vedenkäsittelyään parhaan saatavilla olevan tietämyksen mukaisesti. Demolite Oy uskoo, että CCA-puutavaran varastokasan pienentyessä arseenipitoisuudet käsitellyssä vedessä saadaan entistä paremmin hallintaan. Rakennusten kattovedet johdetaan monikerrossuodatukseen. Sosiaali- ja huoltotilojen vedet johdetaan Tuulos-Hauho-Hämeenlinna siirtoviemäriin. Hakehallissa muodostuva vesi kerätään umpikaivoon ja kuljetetaan erilliskäsittelyyn tai kierrätetään takaisin hakkeeseen. Kantoterminaalin pintavedet johdetaan laskuojien kautta laskeutusaltaisiin (2 kpl, tilavuudet 36 ja 16 m 3 ) ja niistä edelle haarukkaojien kautta pintavalutuskentälle, joka mitoitetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vesiensuojeluoppaan mukaan. Pintavaluntakentältä vedet ohjataan olemassa olevien ojien kautta Karuttaojaan ja edelleen Eteläistenjärveen. Saavutetut puhdistustulokset Lupapäätöksessä on asetettu maastoon johdettaville jätevesille seuraavat kuormitusraja-arvot: Arseeni 1 kg/a, kupari 3,1 kg/a ja kromi 4 kg/a. Seuraavassa vuosina 2005-2008 saavutetut tulokset: Vuosi 2005 2006 2007 2008 As 2,1 3,05 2,38 2,54 Cu 0,91 1,23 1,52 2,13 Cr 0,74 1,1 0,67 0,7 Vaikeuksia on ollut arseenin poistossa. Arseenin poiston reduktioprosentti on ollut keskimäärin 72%, kun se pitäisi laskettuna keskimääräisellä valumavesimäärällä olla 93,3%. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kyllästetyn puutavaran käsittelyssä käytettävä kalusto on yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa. Puutavaran murskauksessa käytetään hieman normaalia tehokkaampaa murskainta, sillä kyllästetystä puusta tehdyt elementit ovat yleensä melko järeitä. Murskain on tehokas, mutta silti sen pöly- ja melupäästöt ovat hyväksyttävällä tasolla. Vesienkäsittelyssä suodatinlaitteiston tehoa on jouduttu parantamaan vuosittain, sillä tasausaltaaseen kerätyn veden metallipitoisuus on noussut. Parannustyössä on käytetty konsultaatioapua jäteveden käsittelyn asiantuntijoilta. Kierrätysterminaalin kaltaisen arseeniveden käsittelyyn ei ole ollut saatavilla yhtä kustannustehokasta järjestelmää. Demolite Oy hakee edelleen vedenkäsittelyyn kuitenkin automatisoidumpaa järjestelmää, jolla voidaan paremmin varmentaa vedenkäsittelyssä tapahtuvat pitoisuusvaihtelut.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan aiheutuvat murskaustoiminnasta ja liikenteestä. Kestopuuta murskattaessa syntyy pölyä, jonka mukana on puuhun sitoutuneena vähäisiä määriä kestopuun kyllästyksessä käytettyjä yhdisteitä mm. arseenia, kromia, kuparia ja polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH- yhdisteitä). Murskattava puu on rakenteeltaan pitkäkuituista ja siten murskauksessa vähemmän pölyävää kuin esim. kiviaines. Pölyhiukkaset leviävät tuulen mukana. Leviäminen riippuu hiukkasten koosta, päästökorkeudesta ja maasto-olosuhteista. Puun murskauksessa ilmaan leviävät hiukkaset ovat kokojakaumaltaan isoja ja laskeutuvat nopeasti. Valtaosa kestopuun murskauksesta ja murskeen käsittelystä syntyvästä pölystä ja sen sisältämistä haitta-aineista laskeutuu asfaltoidulle terminaali-alueelle ja huuhtoutuu edelleen sadeveden mukana tasausaltaaseen ja edelleen turvesuodatukseen. Tehtyjen tarkkailujen perusteella toiminnasta aiheutuva pölypitoisuus ei ylitä terminaalialueen ulkopuolella ilmanlaadulle asetettua ohjearvoa (50 μg/m 3 ). Murskaus ja murskeen kuljetus ja varastointi on toteutettu siten, että pölypäästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Terminaalissa on toteutettu seuraavat toimenpiteet. Käytettävä murskain on varustettu pölynsidontalaittein Talviaikaan käytetään pölynpoistosyklonia Polttoon menevä hake kuormataan pyörökuormaajalla varastohallin sisällä. Hake on kosteaa ja se otetaan pyörökuormaajan kauhaan varastohallissa, jolloin lastauksen aikana ei synny pölypäästöjä Hake kuljetetaan polttoon umpinaisilla tai katetuilla hakeautoilla. Tarvittaessa murskattavaa sahatavaraakin kastellaan pölyämisen estämiseksi. Koska valtaosa terminaaliin tulevasta puusta on suolakyllästettyä, kreosootti- kyllästeiden sisältämien orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet jäävät metallipäästöjä vähäisemmiksi. Valtaosa metalleista ja orgaanisista yhdisteistä jää murskaimen välittömään läheisyyteen ja vaikutukset rajoittuvat kokonaisuudessaan muutaman sadan metrin etäisyydelle murskaimesta. Suolakyllästetystä puusta ei aiheudu hajuhaittaa. Sen sijaan kreosoottiöljyn sisältämien hiilivetyjen hajukynnys on alhainen. Kreosoottiöljyn sisältämät yhdisteet ovat pintapuusta poistuneet käytön aikana, ja täten varastoinnista ei arvioida aiheutuvan hajuhaittaa. Kun kreosoottia sisältävää puuta murskataan, vapautuvat syvemmällä puussa olevat hiilivedyt ilmaan. Murskauksen aikana kreosoottiöljyn haju (ratapölkkyjen haju) voidaan haistaa murskaimen lähellä. Arvioiden mukaan hajuhaitta rajoittuu kuitenkin vain murskaimen välittömään läheisyyteen.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Melu ja tärinä Kokonaisuutena arvioidaan, että kestopuun kierrätysterminaalin toiminta ei aiheuta hajuhaittaa ympäristöön tai haittaa alueen virkistyskäyttöön. Kestopuun kierrätysterminaalin toiminnassa melua aiheuttavat puun murskaus, alueella toimivien työkoneiden käyntiäänet ja puutavaran ja hakkeen kuljetukset. Alueelle on sijoitettu yksi murskain sekä yksi tai kaksi trukki- tai pyöräkuormaajatyyppistä työkonetta. Murskauksesta aiheutuva melu eroaa liikennemelusta. Murskauksen melu on impulssimaista, mutta ei yhtä terävää kuin esimerkiksi kivenmurskauksesta aiheutuva. Meluhaittaa on vähennetty sijoittamalla melua aiheuttavat toiminnot terminaalialueella mahdollisimman kauaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista ja sijoittamalla rakennukset ja toiminnat siten, että ne ehkäisevät melun leviämistä. Murskaustoiminta rajoitetaan päiväaikaan kello 6-22 tapahtuvaksi. Tarvittaessa meluhaittaa estetään varustamalla murskaimet melua eristävin rakentein tai meluesteiden avulla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ennen terminaalille tuodun puutavaran murskausta puutavarasta poistetaan metalliromu, joka koostuu rautanauloista, heloista ja metallilevyistä. Metalliosat ovat pääasiassa rautaa, terästä, alumiinia, kuparia tai messinkiä. Puutavaran mukana voi tulla vähäisiä määriä keraamisia osia, muovia tai paperia ja pahvia. Työkoneista ja niiden käytöstä ja huollosta muodostuu jäteöljyä, öljynsuodattimia ja käytöstä poistettuja renkaita. Valaistuksesta poistetaan muutamia kymmeniä rikkinäisiä lamppuja vuosittain. Sosiaalitiloissa syntyy vähäisiä määriä talousjätettä. Toiminnasta syntyy seuraavia jätteitä (2008): Jäte Jätekoodi Jätteen tyyppi Määrä / vuosi Käsittelijä Metallijäte 19 12 02 metallijäte 65,14 t Rautasoini Oy Jäteöljy 13 02 04* ongelmajäte 2 t (arvio) Ekokem Oy Sekajäte 19 12 12 2,5 t Kiertokapula Oy Yhdyskuntajäte 20 03 01 2 t Kiertokapula Oy Toimituspaikka Rautasoini Oy y hyötykäyttöön Ekokem Oy Kiertokapula Oy kaatopaikka Kiertokapula Oy
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Jätemuovi 19 12 04 energiajäte 2 t (arvio) Öljynsuodattimet 16 01 07* ongelmajäte 100 l yms. (arvio) Kiertokapula Oy Ekokem Oy Kiertokapula Oy hyötykäyttöön Ekokem Oy kiinteistöjäte (loisteputket, akut yms.) 20 01 21* ongelmajäte 30-40 kpl/a (arvio) paperi+ pahvijäte 19 12 01 energiajäte 1 t (arvio) * merkityt ongelmajätteitä Jätteiden välivarastointi Ekokem Oy Kiertokapula Oy Ekokem Oy Kiertokapula Oy hyötykäyttöön Puutavaran välivarastoinnissa erotettu metalliromu varastoidaan siirtolavalla. Muu lajittelussa eroteltu aines, kuten muovit, keraamiset osat sekä pahvi ja paperi varastoidaan pienempiin jätesäiliöihin samassa paikassa kuin metalliromukin. Työkoneiden öljyt ja öljyiset jätteet varastoidaan tiiviissä säiliössä huoltotilassa. Käytöstä poistetut renkaat säilytetään pinossa huoltotilan ulkopuolella. Rikkinäiset lamput varastoidaan niille tarkoitetussa laatikossa. Sosiaalitilan jätteet varastoidaan ja toimitetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaan. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Ympäristön kannalta merkittäviä poikkeus- ja onnettomuustilanteita terminaalissa ovat tulipalot ja rankkasateet. Myös työkoneiden öljy- ja polttoainevahingot voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön. Kestopuun palaminen tuottaa ilmaan haitallisia, erityisesti arseenipitoisia yhdisteitä. Myös kreosoottipitoisen puun palamisesta voi aiheutua haitallisia päästöjä. Rankkasateen aiheuttama tasausaltaan ylivuototilanne voi tapahtua pumppaamon ollessa pois toiminnasta esim. sähkökatkon tai laiterikon aikana. Tasausaltaan ylivuoto ohjataan ensimmäisessä vaiheessa jätevesiviemäriin, tällöin päästöjä pintavesiin ei vielä tule. Mikäli tämä ei riitä, ylivuoto ohjautuu käsiteltyjen vesien purku-uomaan suoraan. Tällöin purku-uomaan ohjautuu käsittelemätöntä vettä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Vaikutus pintavesiin Olemassa olevan tiedon perusteella kierrätysterminaalin toteuttamisella ei ole ollut suurta vaikutusta alueen luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Samoin kuin esimerkiksi vilkkaasti liikennöityjen teiden vierellä, terminaalialueen välittömässä läheisyydessä marjastamista tai sienestämistä tulee kuitenkin välttää. Edellä esitetyn perusteella hakija katsoo, että käsiteltyjen vesien johtaminen ei aiheuta haitallisia vaikutuksia purkuvesistön eliöstölle ja arvioi pääasiallisen vaikutusalueen jäävän lähimpään purkuojaan. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Terminaalialueen rakentaminen ei ole merkittävästi muuttanut alueen pohjavesiolosuhteita. Terminaalialue on päällystetty, jolloin pohjavettä ei sillä alueella muodostu, tämä vähentää pohjaveden muodostumista ja satava vesi johdetaan käsiteltynä suoraan pintavedeksi. Maaperän heikon vedenläpäisevyyden takia oleellista muutosta aiempaan ei arvioida tapahtuneen. Käytön aikaisia vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua, jos kenttärakenteet eivät ole täysin tiiviitä pitkäaikaisessa käytössä tai maanalaisissa sadevesiviemäreissä on pitkäaikaisia vuotoja. Pölyn kautta maaperän tai pohjaveden pilaantuminen ei ole hakijan käsityksen mukaan mahdollista, koska pitoisuustason nostaminen nykyisestä ohjearvoon vaatisi niin paksun pölymäärän kertymistä maaperän päälle, että se ei ole käytännössä mahdollista. Murskaimen toiminta aiheuttaa melua ja pölyä. Pölyn mukana on myös vähäisiä määriä käytettyjen kyllästeiden sisältämiä haitta-aineita. Pölyn leviämisalue rajoittuu hakijan mukaan epäsuotuisissakin olosuhteissa vain välittömässä läheisyydessä oleville metsäalueille. Murskaus tehdään sijoitusalueen keskellä, mahdollisimman kaukana häiriintyvistä kohteista. Lännessä terminaalialueen ja asutukseen väliin jää ympäristöään korkeampi Hirvenojanmäki. Myös etelässä asutuksen ja alueen väliin jää noin 100 metrin levyinen suojavyöhyke. Terminaalialueella muodostuvan pölyn ei arvella leviävän asutuksen läheisyyteen. Lähimmät pellot sijaitsevat 200 metrin päässä eteläpuolella ja 400 metrin päässä länsipuolella. Metsäkaistaleet ja Hirvenojanmäki estävät hakijan käsityksen mukaan pölyn leviämisen pelloille päin. Kreosoottiöljyn hajun ei arvella leviävän lähimmille asuinalueille. Työkoneiden ja kuljetusliikenteen pakokaasupäästöjä ei voi erottaa valtatie 10 liikenteen päästöistä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Melun ja tärinän vaikutukset Toiminnan aikana melua aiheuttavat puun murskaus, alueella toimivien työkoneiden käyntiäänet ja puutavaran ja hakkeen kuljetusliikenne. Terminaalialueen melutason määrää kuitenkin murskaus. Melun aiheuttamaa haittaa vähennetään rajoittamalla murskaustoiminta päiväaikaan 6-22 välillä tapahtuvaksi. Tehdyn melutarkkailun perusteella toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä asuinalueille päivämelulle asetettua ohjearvoa 55 db (A). Meluvalli ja varastorakennus estävät myös osaltaan melun leviämistä asutukseen päin Toiminnan aikana ei käytetyistä laitteista pitäisi aiheutua ympäristössä havaittavaa tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Alueelle on nimetty vastaava hoitaja. Vastaava hoitaja huolehtii siitä, että: Alueelle tuotavista materiaaleista tehdään viranomaisen vaatimat selvitykset. Aluetta käytetään, hoidetaan ja tarkkaillaan hyväksyttyjen suunnitelmien ja tarkkailuohjelmien mukaisesti. Alueen käyttöä koskevat asiakirjat, kartat ja piirustukset ovat ajan tasalla. Alueen käytöstä ja hoitotoimenpiteistä sekä normaalista toiminnasta poikkeavista tapahtumista pidetään kirjaa. Laatu- ja määrätiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla. Alueen käytöstä pidetään yllä tietokantaa, johon merkitään: Alueelle tuodut kuormat (kuorman koko, laji, päivämäärä) Käsiteltyjen materiaalien määrä ja välivarastointi Alueella tehdyt rakentamis- ja korjaustoimenpiteet Työtapaturmat, tulipalot, ilkivalta ja muut poikkeukselliset tapahtumat Alueella käsitellyt vesimäärät Materiaalien määrän ja laadun seuranta tapahtuu portilla olevalla vaakaasemalla. Tiedot syötetään vaaka-aseman keskusyksikköön. Pinta- ja pohjavesitarkkailu Alueelle on tehty pinta- ja pohjaveden tarkkailuohjelma, jonka ympäristökeskus on hyväksynyt edellisessä ympäristölupapäätöksessä 10.10.2003. Alueen pinta- ja pohjavesien tilasta tehtiin ennen toiminnan aloittamista perustilaselvitys, johon myöhemmän tarkkailun tuloksia voidaan verrata. Alueelta pois johdettavien pinta- ja alueen pohjavesien laatua ja määrää tarkkaillaan seuraavasti:
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Havaintopiste Tarkkailuajankohta Toimenpide Tasausallas Touko- ja syyskuu Pinnankorkeuden mittaus, virtaaman mittaus, näytteenotto Puhtaiden vesien pur- Touko- ja syyskuu Virtaaman mittaus, kuputki Käsiteltyjen vesien purkuputki Neljä kertaa vuodessa näytteenotto Virtaaman mittaus, näytteenotto, jatkuva aistinvarainen seuranta Pohjavesien havaintoputket Touko- ja syyskuu Pinnan korkeus, näytteen otto Melutarkkailu Pölypäästöjen tarkkailu Pinta- ja pohjavesinäytteistä tehtävät analyysit ovat: Sähkönjohtavuus, permanganaattiluku, ph, kovuus, rauta, mangaani, typpi (nitraatti ja nitriitti), arseeni, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, mineraaliöljyt ja PAHyhdisteet. Lisäksi pohjaveden laatua tarkkaillaan ympäristön viidestä kaivosta syyskuussa otettavilla näytteillä. Kaivonäytteistä on analysoitu samat analyysit kuin pohjavedestäkin. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarkkailtu toiminnan alkuvaiheessa ensimmäisen toimintavuoden aikana muutamia kertoja terminaalialueella ja lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Viimeisimmän mittausraportin (2.12.2008) perusteella lähimmässä häiriintyvässä kohteessa 8.7.2008 (Hämeenlinnantie 555) kokonaismelun keskiäänitaso LAeq(16 min) oli 54 db. Päiväajan ohjearvo LAeq(7-22) 55 db ei ylittynyt suoritettujen mittauksien aikana. Melu aiheutui lähes yksinomaan kohteen ohittavan tieliikenteen melusta. Edellisien mittauksien aikana 3.7.2006 kokonaismelun keskiäänitaso LAeq(1,5 h) oli vastaavassa tilanteessa 50 db. Melumittaukset suoritettiin 8.7.2008 olosuhteissa joissa melutason oletettiin olevan korkeimmillaan. Puunmurskaus oli käynnissä ja tuuliolosuhteet lisäsivät melun leviämistä lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan. Nyt käytössä olevan murskaimen lähtömeluarvion perusteella toiminnan 55 dba raja kulkee avoimessa maastossa (ei esteitä) noin 400 m etäisyydellä kulloisestakin toimintapisteestä. Normaalisti murskauslaite sijaitsee raakaainekasojen suojassa, joka estää tyydyttävästi melun leviämistä ympäristöön. Pölymittaus on suoritettu kertaluonteisesti toiminnan alkuvaiheessa terminaalialueen reunamille asennetuin laskeumakeräimin. Näytteestä analysoitiin kokonaisleijuma, arseeni-, kromi-, kupari-, ja PAH-pitoisuudet. Mit-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Raportointi taustulosten perusteella raportissa (22.8.2006) todetaan että mittausten aikaisissa olosuhteissa pölyille annettuja raja- ja ohjearvoja ei lähimmän asutuksen pihapiirissä ylitetty. Tämän vuoksi haluttiin uusilla mittauksilla vuonna 2008 mittauksilla varmistaa, että myös terminaalialueella pölypitoisuudet jäävät alle ohje- ja raja-arvojen. Vuoden 2008 pölymittaukset suoritettiin lähimmän asutuksen sijasta terminaalialueen koillisosassa. Näin selvitettiin puunmurskauksesta alueelle syntyvä maksimipäästö. Mittaukset suoritti Envimetria Oy. Vuoden 2008 touko-elokuun pölymittausten (raportti 12.9.2008) aikana mitatut leijuvan pölyn pitoisuudet eivät ylittäneet vuotuista ohjearvoa, vaan pitoisuus jäi 47%:iin ohjearvosta 50 g/m³. Pölypitoisuudet eivät myöskään ylittäneet vuorokautista ohjearvoa 120 g/m³, vaan jäivät 42%:iin siitä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM 10 ) eivät ylittäneet vuorokautista raja-arvoa 50. Vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ei myöskään ylittynyt, vaan pitoisuus jäi 20% ohjearvosta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kestopuun murskaustoiminta ei aiheuta pölyhaittaa lähiasutukselle. Tarkkailujen tuloksista on laadittu vuosittain vuosiyhteenveto jossa on esitetty terminaalialueesta aiheutuneiden päästöjen suuruus ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Suurimmat riskit ympäristölle aiheutuvat tulipaloista tai rankkasateista. Tulipalon voi aiheuttaa kuorma-auton tai työkoneen palaminen ja palon leviäminen kestopuun välivarastoihin tai kiinteiden laitteiden kuten kuljettimien palon leviäminen kestopuun välivarastoon. Myös ilkivallasta voi aiheutua tulipalo. Tulipalon yhteydessä kestopuun palaminen tuottaa haitallisia yhdisteitä, jotka leviävät ilman mukana ympäristöön. Rankkasateen aikana saattaa varotoimenpiteistä huolimatta joutua käsittelemätöntä arseenia, kromia, kuparia, tai polyaromaattisia hiilivetyjä sisältävää vettä alueelta pois johtavaan ojastoon. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Liikkuva kalusto on varustettu palon alkusammuttimin. Työkoneiden ja muun kaluston kuntoa seurataan ja epäkuntoista tai vuotavaa kalustoa ei käytetä. Kiinteiden laitteiden ennakkohuollolla, tarkastuksilla ja jatkuvalla valvonnalla vähennetään tulipaloriskiä. Terminaalialue on aidattu ja varustettu lukittavilla porteilla ilkivallan estämiseksi.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Tasausallas ja vedenkäsittelyjärjestelmä on mitoitettu siten, että sen kapasiteetti on riittävä vastaanottamaan korkeatkin valumahuiput. Tasausallas ja vedenkäsittelyjärjestelmä on varustettu ylivuotojärjestelmällä. Ylivuoto tapahtuu käsiteltyjen vesien purku-uomaan. Pitoisuuksien voidaan olettaa olevan huuhtoutumisen takia niin pieniä, että vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Tulipalojen ja muiden vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laadittu terminaalille turvallisuussuunnitelma. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Tulipalon sattuessa varoitetaan tarvittaessa ympäristön asukkaita ja varaudutaan katkaisemaan tieliikenne. Sammutushenkilöstö varustetaan tarvittavin suojavarustein. Kestopuun välivaraston palossa voidaan sammutukseen käyttää tasausaltaan vettä vesijohtoverkoston veden lisäksi. Sammutusvedet ohjautuvat takaisin vedenkäsittelyjärjestelmään tai halleista jätevesiviemäriin. Rankkasateen aiheuttamaan tasausaltaan ylivuotoon on varauduttu edellisessä kappaleessa kerrotuin järjestelyin. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Hakija esittää, että luvassa nykyisin olevat kiintokuutioina ilmoitetut määrät muutetaan tonneiksi. Kertoimena tulisi käyttää 0,7 tonnia/kiintokuutiometri. Käsittelylupa koskee kokonaisuudessaan asfalttikentällä käsiteltäviä puutavaramääriä. Demolite Oy esittää, että kentällä saisi käsitellä kyllästettyä puutavaraa ja rakennuspurkupuuta yhteensä 56 000 tonnia/vuodessa, maksimissaan kuitenkin rakennuspurkupuuta 15 000 tonnia vuodessa. Puutavaraa saisi murskata arkisin klo 6-22 ja lauantaisin klo 8-18 välisenä aikana. Hakija esittää, että se saisi käsitellä vuosittain kantoja ja muita metsäjakeita 35 000 tonnia asfalttikentän pohjoispuolelle rakennettavassa kantoterminaalissa. Murskausta saisi suorittaa arkisin klo 6-22 ja lauantaisin klo 8-18 välisenä aikana. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 5.6.2009 kantoterminaalin vesiensuojelusuunnitelmalla.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Hämeenlinnan kaupungin Hauhon ja Tuuloksen toimipisteiden ilmoitustauluilla 27.4 29.5.2009 välisen ajan sekä ilmoittanut kuulutuksesta Keski-Häme lehdessä 23.4.2009. Hakemuksesta on 16.4.2009 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille (35 kpl). Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Hämeenlinnan kaupungin Hauhon ja Tuuloksen toimipisteissä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu 16.12.2008 ja laitoksella on suoritettu tarkastus 7.5.2009. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty 16.4.2009 lausunnot Hämeenlinnan seudulliselta ympäristötoimelta ja Hämeenlinnan kaupunginhallitukselta. Hämeenlinnan seudullinen ympäristölautakunta toteaa 18.6.2009 saapuneessa lausunnossaan, että pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaa tulee noudattaa. Tarkkailuohjelmassa on viisi kaivoa, mutta viimeisimmät tulokset ovat vain kahdesta kaivosta (K13, PK-1). Tätä samaa tarkkailuohjelmaa esitetään edelleen jatkettavaksi ympäristölupahakemuksessa. Tarkkailuraportissa tulee myös esittää selkeästi, onko lupaehtoja pystytty noudattamaan. Lupaehtojen pitoisuuksien ja tarkkailun tulokset tulee esittää samoina yksiköinä. Kestopuun varastointimäärä tulee suhteuttaa sellaiseksi, että jätevesien raskasmetallipitoisuudet pysyvät lupaehtojen rajoissa. Demolite Oy ei ole pystynyt noudattamaan lupaehtoja arseenipitoisuuksien osalta. Murskausajat tulee säilyttää entisellään meluhaittojen ehkäisemiseksi. Kestopuuta ja muuta materiaalia esim. kantoja murskataan samalla kalustolla. Materiaalien sekoittuminen tulee ehkäistä puhdistamalla murskauskalustoa riittävästi eri materiaalien murskausten välillä. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristön roskaantumista. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava, etteivät ulkopuoliset pääse alueelle. Hiukkasten koostumusta tulee jatkossa selvittää. Mittauksia tehtäessä hiekkatie tulisi kastella, jotta eliminoitaisiin tien vaikutus pölypäästöihin. Hämeenlinnan kaupunginhallitus toteaa 18.6.2009 saapuneessa lausunnossaan, että toiminta on sijoittunut valtatie 10 pohjoispuolelle, näköyhteyden päähän valtatiestä. Asemakaavaan varattu jätteiden käsittelyalue on lähes
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 30 ha suuruinen. Sen pohjoispuolella olevan vajaan kahdeksan hehtaarin yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tontin asemakaavaluonnoksen kanssa alue on kooltaan Karanojan jätteenkäsittelyalueen suuruusluokkaa. Toiminta keskittyy tällä hetkellä seitsemän hehtaarin suuruiselle asfaltoidulle alueelle. Toiminta työllistää lupahakemuksen mukaan yhden henkilön vaikka toiminta on maanlaajuinen. Hakijan esitystä jätteiden ja muun materiaalin murskausaikojen pidentämisestä aamulla, illalla ja lauantaiksi ei ole tarkemmin perusteltu. Nykyinen lupa sallii toiminnan maanantaista perjantaihin klo 7-18 välisenä aikana. Valtatie 10 on ollut ehdolla osaksi valtakunnallista runkotieverkkoa ja väylä on tärkeä uuden Hämeenlinnan sisäisen liikenteen kannalta. Tiesuunnitelman laatiminen valtatien parantamiseksi Eteläisten ja Tuuloksen välillä on käynnistymässä. Pannujärven asemakaavan laajentaminen on käynnissä, mutta se ei koske kierrätysterminaalia.. Toiminnan luonne ja toiminta-alueen sijainti huomioon ottaen on tärkeää, että ympäristöluvan käsittelyssä otettaisiin huomioon edellä mainitut seikat ja ettei murskaustoiminnan aikoja pidennettäisi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei tullut muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 24.6.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Demolite Oy ilmoittaa 23.7.2009 toimitetussa vastineessa seuraavaa: Vastineena Hämeenlinnan kaupunginhallituksen lausuntoon, toteaa hakija että uusi kantojen murskaustoiminta laajentuu terminaalin pohjoispuolelle ja laajennusosa on kooltaan noin 4 ha. Demolite Oy ei ole hakemassa jätteiden käsittelylupaa koko asemakaavassa varatulle alueelle, joten vertaus Karanojan jätteenkäsittelyalueeseen on harhaanjohtava. Demolite Oy ostaa urakointipalveluna terminaalin ylläpidon, puutavaran murskauksen sekä puutavaran ja murskeen kuljetuspalvelut nykyisin Purkulinja Oy:ltä sekä K.Hakkarainen & Pojat Oy:ltä. Nämä ovat Hämeenlinnalaisia yhtiöitä ja työllistävät vakituisesti 8 henkilöä, joista 7 asuu Hämeenlinnassa. Terminaalin ympäristöluvan määräämänä yhteyshenkilönä toimii Juha Hakkarainen. Kantojen käsittelyllä on lisätyöllistävä vaikutus. Demolite Oy haluaa laajentaa murskausaikoja, koska murskattavan materiaalin määrä kasvaa, eikä nykyisillä murskausaikarajoilla ehditä murskata sekä kyllästettyä puuta että kantoja. Tarkoituksena ei ole käyttää kahta murskainta samanaikaisesti, tämä tulisi kyseeseen nykyisillä murskausajoil-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 la. Lupahakemuksessa on perusteltu, ettei murskauksesta aiheudu meluhaittaa. Demolite Oy on kahteen otteeseen tehnyt melumittauksia murskaustoiminnasta ja mittaustulokset osoittavat, että asuinalueille päivämelulle (klo 7-22) annetut meluarvot alittuvat selvästi. Nykyinen toiminta sekä uusi kantoterminaali tapahtuvat jätteiden käsittelyyn varatulla asemakaavaalueella, joka mahdollistaa murskausaikojen laajentamisen. Vastineena Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen lausuntoon hakija toteaa että Demolite Oy tulee noudattamaan tarkkailuohjelmaa edellisten vuosien tapaan. Tarkkailuohjelmassa mainittua viittä kaivoa tarkkaillaan säännöllisesti. Viime vuonna tarkkailua suorittava Ramboll Oy ei ole päässyt ottamaan kaivonäytteitä puuttuvista kaivoista sillä kiinteistöissä ei ole ollut ketään paikalla. Vuoden 2009 tarkkailua tehtäessä Ramboll Oy tule ottamaan etukäteen yhteyttä kaivojen omistajiin ja pyrkii sopimaan näytteenoton omistajien kanssa. Demolite Oy ilmoittaa vuosiraporttinsa TYVI-Vahti järjestelmään, josta lupaehtojen mukaiset käsittelymäärät ovat tarkistettavissa. Kyllästetyn puutavaran keskimääräinen varastointimäärä vakiintuu jatkossa alle 20 000 tonniin. Määrä voi kohota lupaehtojen sallimaan tasoon tilanteessa, jossa kyllästetyn puutavaran polttoon toimittamisessa tulisi pidempiaikaisia katkoksia. Toiminnanharjoittaja tulee puhdistamaan murskainkalustoa riittävästi, jotta kyllästettyä puumursketta ei kulkeudu kantoterminaalialueelle. Kantoterminaalialue tullaan aitaamaan ja liittämään nykyiseen kestopuun kierrätysterminaaliin, jolloin koko käsittelyalue on suljettua aluetta. Demolite Oy on useaan otteeseen kesäisin pyytänyt Tuuloksen kuntaa kastelemaan ja suolaamaan hiekkatietä, koska tiellä on paljon muutakin raskasta liikennettä. Pölymittauksia on terminaalilla tehty kahteen otteeseen. Pölymittauksissa on mitattu sekä leijuvaa että hengitettävää pölyä. Hengitettävällä pölyllä tarkoitetaan alle 10 mikrometrin hiukkasia. Pölymittaukset ovat osoittaneet, ettei toiminnasta synny lähimpiin häiriintyviin kohteisiin merkittävää pölyhaittaa. Tästä syystä Demolite Oy katsoo, ettei sen mielestä ole tarvetta erikseen selvittää hiukkasten koostumusta. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus tarkistaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Demolite Oy Tuuloksen kestopuun kierrätysterminaalin ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Nro YLO/lup/71/03 lupamääräyksiä sekä myöntää ympäristöluvan toiminnan laajennukselle kantojen ja rakennuspurkupuun käsittelyyn. Edellä mainitusta ympäristöluvasta poistetaan lupamääräykset 2, 10, 17 ja 18. Lisäksi on muutettu lupamääräyksiä 4, 6, 11, 13 ja 14.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 Muita ympäristölupapäätöksen lupamääräyksiä ei ole tarpeen muuttaa, joten ne ovat edelleen voimassa sellaisenaan. Lupamääräykset kokonaisuudessaan esitetään seuraavassa. Muuttuneet lupamääräykset on vahvennettu. Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Tarkistetut lupamääräykset kokonaisuudessaan: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu 1 Jätteiden välivarastoinnin ja käsittelyn sekä liikenteen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, pölyäminen, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Yleiset lupamääräykset Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä alueellisen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Alueellinen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (JäteL 6, 19, JäteA 8, YSL 5, 7, 8, 42, 43, YSA 19, NaapL 4, 17, 17, 18, TsL 22 ) 3 Murskaustoimintaa saa harjoittaa vain arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00-18.00. Asiaton pääsy alueelle on estettävä. (YSL 42, 43, JäteA 8 ) Toiminnan kapasiteetti 4 Demolite Oy saa Tuuloksen kestopuun kierrätysterminaalissaan vastaanottaa ja käsitellä seuraavia jätteitä: -56 000 tonnia CCA-kyllästettyjä pylväitä, kreosoottikyllästettyjä pylväitä ja CCA-kyllästettyä sahatavaraa yhteensä vuodessa -15 000 tonnia rakennuspurkupuuta vuodessa Yhteensä kestopuuta ja rakennuspurkupuuta 56 000 tonnia vuodessa. Lisäksi Demolite Oy saa kantojen käsittelyalueella käsitellä vuosittain kantoja ja muita metsäjakeita 35 000 tonnia.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 Päästöt ilmaan Suurin sallittu kerrallaan alueella oleva kestopuun ja rakennuspurkupuunmäärä on ulkovarastoinnissa 42 000 tonnia sekä kantoterminaalin alueella kantoja ja murskattua ainesta yhteensä 35 000 tonnia. Tämän lisäksi saa valmiin hakkeen varastointihallissa olla kerrallaan korkeintaan 5 600 tonnia valmista haketta. Jos valmista haketta joudutaan varastoimaan ulkotiloihin se on peitettävä suojapeitteellä tai vastaavalla muulla tavalla. Jätteitä ei saa varastoida yhtäjaksoisesti yli kolmea vuotta pitempää aikaa (YSL43, 45, YSA 19 VNp 1049/99) 5 Kestopuun kierrätysterminaalia on käytettävä siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Toiminta-alue ja sen liittymätiet sekä kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Kreosoottikyllästetyn puun murskausta tulee välttää itä- ja koillistuulen aikana. (YSL 43, 45, 46, JäteA 8, NaapL 17 ) 6 Murskauslaitteistot tulee varustaa kastelujärjestelmin ja pölyntalteenottolaittein. Tarvittaessa murskaustoiminta on sijoitettava katettuun tilaan. Pölyntalteenottolaitteistojen tulee olla toiminnassa myös talvikaudella. Mikäli murskauslaitteistoja uusitaan tulee suunnitelma murskauslaitteistoista, sekä niiden pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteistä toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolmea kuukautta ennen laitteistojen hankintaa. Kuljettimet ja muut pölyävät kohteet on koteloitava ja varustettava kastelulaitteilla. Murskauslaitteiston pölynpoisto- ja kastelujärjestelmät on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Pölynpoisto- tai kastelujärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta välittömästi keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Murskevaraston pölyämistä tulee ehkäistä kastelemalla tai suojaamalla peitteellä. Murske on kuljetettava ja varastoitava siten, ettei siihen pääse epäpuhtauksia. Murskattavan ja käsiteltävän aineksen on oltava kosteaa. Tarvittaessa sitä on kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Murskauslaitteisto on puhdistettava kun siirrytään kestopuun tai kreosoottipitoisen puun murskauksesta puhtaan rakennuspurkupuun tai kantojen murskaukseen. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua, muut ilmanlaatuun vaikuttavat toiminnat huomioon ottaen, pölyämistä tai muita hiukkaspäästöjä siten, että asumis- tai loma-asumiskäytössä olevilla alueilla hiukkasten kokonaisleijuma on muut toiminnat huomioon ottaen suurempi kuin 120 g/m3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteenä määritettynä tai 50 g/m3 vuosi-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 Päästöt vesiin keskiarvona määritettynä siten kuin ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan määritellään kokonaisleijuma. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua pölyämistä tai muita hiukkaspäästöjä siten, että edellä tarkoitetuilla alueilla hiukkasten kokonaisleijuma on suurempi kuin 400 g/m3 toiminta-aikana määritettyjen kahden tunnin ajanjakson keskiarvona. (YSL 42, 43, 46, YSA 19, NaapL 17, JäteL 4, 6, 51, JäteA 8 ) 7 Jätevedet on käsiteltävä ja jäteveden käsittelylaitosta hoidettava siten, että monikerrossuodatuksesta maastoon johdettavan jätevedet alittavat seuraavat kuormitusraja-arvot, kun käytössä on 7 ha kenttäpinta-ala: Arseeni 1 kg/a, kupari 3,1 kg/a ja kromi 4 kg/a laskettuna keskiarvopitoisuuden ja keskimääräisen virtaaman mukaan. Mikäli nämä kuormitusraja-arvot ylittyvät, tulee jätevesien puhdistusta tehostaa. Melu Demolite Oy:n tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen 31.12.2009 mennessä hyväksyttäväksi selvitys arseenin poiston tehostamisesta toimenpide-ehdotuksineen ja aikatauluineen Hämeen ympäristökeskus tekee asiasta tarvittaessa erillisen päätöksen. Myös kattovedet tulee johtaa monikerrossuodatukseen. Jos varastoitavan kestopuun määrä tai varastointiin käytettävän alueen pinta-ala kasvaa, muutetaan kuormitusraja-arvoja vastaavasti. Hämeen ympäristökeskus tekee asiasta erillisen päätöksen. Viimeistään kolmea kuukautta ennen toiminnan laajentamista tulee toiminnanharjoittajan toimittaa Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi laskelma uusista kuormitusraja-arvoista. Lumet ja kasteluvedet tulee kerätä alueelle, josta vedet kulkeutuvat monikerrossuodatukseen. Ojat, joihin alueelta kertyneet vedet lasketaan, tulee pitää asianmukaisessa kunnossa. Tarvittaessa ojat tulee ruopata. (YSL 43, 47, YSA 36, Vesilaki 10 luku 6 ) 8 Melutaso eniten melulle altistuvien kohteiden piha-alueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.