Turvallisuutta kaikkien parhaaksi

Turvallisuutta kaikkien parhaaksi Toimintamalli työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen

Sisällys 4 Toimintamallin lähtökohdat ja tavoitteet 4 Lainsäädännölliset perusteet 4 Toimintamallin tarkoitus 6 Tavoitetaso 7 Työpaikkaväkivalta tutkimusten valossa 7 Työpaikkaväkivalta terveydenhuollossa 7 Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 8 Työpaikkaväkivallan ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet 8 Riskienhallinta 8 Vastuutahot 9 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut 10 Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset 10 Turvallisuusperehdytys 11 Turvallisuuskoulutus 12 Työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikosnimikkeitä 12 Henkilön terveyteen ja henkeen kohdistuvat rikokset 13 Uhkaamiseen ja pakottamiseen liittyvät rikokset 13 Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen 13 Salakuuntelu ja salakatselu 14 Seksuaalinen häirintä 14 Telehäirintä ja kotirauhan rikkominen 14 Toimitiloihin ja omaisuuteen kohdistuvat (rikoslain alaiset) rikokset 15 Järjestyslakiin liittyvät rikkomukset ja säännösten rikkomukset 2

16 Työntekijän juridiset oikeudet ja vastuut 16 Työntekijöiden yleiset velvollisuudet 16 Jokamiehen kiinniotto-oikeus 17 Hätävarjelu 17 Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi 17 Vartijan ja vahtimestarin oikeudet 18 Tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekeminen 20 Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa 20 Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa 21 Väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoittamismenettely 21 Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta 21 Ilmoitus työtapaturmasta 21 Vartiointiliikkeen tapahtumailmoitus 22 Työpaikkaväkivallan uhrien auttaminen 22 Jälkihoidon periaatteet 22 Jälkihoidon järjestäminen 23 Väkivalta- ja uhkatilanteiden seurantajärjestelmä 23 Tilastointi ja raportointi 23 Arviointi ja johtopäätösten teko Työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisy kuuluu jokaiselle. 24 Väkivaltatilanteisiin liittyvät toimintaohjeet 24 Väkivaltatilanteen ennakointi 25 Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen 26 Laiton uhkaus 28 Aseellinen uhkaus tai ryöstö 29 Puhelimitse tehty pommiuhkaus 30 Panttivankitilanne 31 Suositeltava kirjallisuus 32 Liitteet www.hus.fi 3

Toimintamallin lähtökohdat ja tavoitteet Lainsäädännölliset perusteet Työturvallisuuslain (738/02) 27 mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Käytännössä tämä tarkoittaa rakenteellisten seikkojen huomioonottamista sekä riittävien hälytys- ja avunsaantijärjestelmien luomista ja kulunvalvonnan ja vartioinnin tehostamista. Laki velvoittaa lisäksi työnantajan laatimaan menettelytapaohjeet väkivaltatilanteiden ennakointia, ehkäisyä ja hallintaa varten. Työturvallisuuslaki (738/02) velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä osaamisensa ja mahdollisuuksiensa mukaan poistamaan havaitsemansa haitta. Lisäksi laki edellyttää, että työntekijän on oman turvallisuutensa lisäksi huomioitava myös muiden turvallisuus. Pelastuslain (468/03) mukaan rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos tai muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Laki ja asetus velvoittavat em. tahoja laatimaan kirjallisen pelastussuunnitelman vaaratilanteiden varalta (Ptl 9 ; Pta 10, 11 ). Työterveyshuoltolain (1383/01) mukaan työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi ottaen huomioon mm. väkivaltavaara. Työterveyshuollon tehtäviksi on säädetty lisäksi toimenpide-ehdotusten tekeminen sekä niiden toteutumisen seuranta. Rikoslaki (578/95), järjestyslaki (612/03) ja pakkokeinolaki (615/02) sisältävät keskeiset henkilöturvallisuuteen liittyvät säädökset. Toimintamallin tarkoitus Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää yleiset koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä koskevat toimintalinjat, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä työpaikkaväkivaltaa ja lisätä työturvallisuutta. Toimintamalli koskee koko HUS:n henkilöstöä. Tämä toimintamalli koskee ensisijaisesti henkilöturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Henkisen väkivallan ja työpaikkahäirinnän osalta noudatetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaohjetta työpaikkahäirinnän varalle, joka on tämän toimintamallin liitteenä. Tämän toimintamallin lisäksi noudatetaan paikallisesti tai alueellisesti sovittuja toimintaohjeita sekä rakennuskohtaisia turvallisuus/pelastussuunnitelmia. 4

Tavoitteena on rauhallinen ja turvallinen hoito- ja työympäristö. Jokaisella on oikeus häiriöttömään terveydenhuoltoon. www.hus.fi 5

Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti. (Di Martino, V. ym. 2003, EU:n komission teettämä selvitys työväkivallasta) Tavoitetaso Tavoitteen saavuttaminen merkitsee sitä, että väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kenenkään taholta jokainen henkilö hoidetaan vuorollaan etuuksia ei myönnetä metelöimisestä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt voidaan poistaa tiloista lääkärin suorittaman välittömän hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen poistumasta kieltäytyvät henkilöt luovutetaan viranomaisille fyysisen väkivallan käyttämisestä tehdään aina tutkintapyyntö poliisille työtoveria ei jätetä yksin uhkaaviin tilanteisiin häirintään ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi. Tavoitetaso kuvaa työpaikkaväkivallan nollatoleranssia. On tärkeää, että tavoitetaso ja siihen liittyvät ohjeet ovat kaikkien tiedossa ja että niitä myös noudatetaan. Aggressiiviseen käytökseen on puututtava, vaikka aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö ei pystyisikään sairautensa vuoksi täysin kontrolloimaan käytöstään. 6

Työpaikkaväkivalta tutkimusten valossa Työpaikkaväkivaltaa esiintyy vuorovaikutustilanteissa henkilöstön kesken, työntekijän ja asiakkaan välillä tai työntekijän ja esim. vierailijan kesken. Väkivaltaan sisältyy sanallista, fyysistä ja psyykkistä pelottelua ja uhkailua. Vaikka väkivallasta ei aiheutuisikaan suoranaisia fyysisiä vammoja, seuraa siitä useinmiten pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Työpaikkaväkivalta on tahallista ja tarkoituksellista ja usein se liittyy tilanteisiin, joissa työntekijä yrittää saada aikaan jonkin muutoksen esim. asiakkaan toiminnassa. Työpaikkaväkivalta terveydenhuollossa Tutkimukset Suomessa ja muualla osoittavat, että työpaikkaväkivalta on kasvava ilmiö terveydenhuollossa. Työntekijät joutuvat tekemään työtään turvattomiksi koetuissa olosuhteissa. Vakavia vammoja ja jopa kuolemaan johtaneita väkivaltatilanteita on jo ollut. Sen lisäksi, että väkivallan uhka koskettaa terveydenhuoltoalan työntekijöitä, se myös lisää turvattomuuden tunnetta asiakkaissa ja potilaissa. On selvää, että hoitoympäristö ja siellä vallitsevat työolosuhteet on järjestettävä niin turvalliseksi, kuin inhimillisesti katsoen on mahdollista. Tämä merkitsee rakenteellisten ja teknisten turvallisuusratkaisujen lisäksi työntekijöiden perehdyttämistä ja kouluttamista väkivaltatilanteiden varalta, vartioinnin lisäämistä, toimivan jälkihoidon järjestämistä sekä systemaattisen seuranta- ja palautejärjestelmän luomista. Huslaisista 5 6 % on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaiden taholta usein tai erittäin usein. Työpaikkaväkivalta HUS:ssa HUS:ssa väkivaltatilanteita on tilastoitu systemaattisesti vuodesta 2002 alkaen. Seitsemän vuoden seurantajakson aikana (2002 2009) väkivaltatilanteita on ilmoitettu 1 200 1 600 kpl/vuosi. Näistä noin joka neljännessä syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteissa esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Ylivoimaisesti suurin osa tekijöistä oli potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa väkivaltatilanteita esiintyi. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan päivystysvastaanotot ja -osastot sekä psykiatrista hoitoa antavat yksiköt, joskin alueelliset erot ovat suuria. HUS-yhtymän työolobarometrikyselyssä väkivallan uhkaa on seurattu jo vuoden 2000 muutostutkimuksesta alkaen. Fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaiden taholta on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana usein tai erittäin usein koko HUS:n osalta 5 6 % vastaajista. Alueellinen vaihtelu on suurta (0 9 %). www.hus.fi 7

Työpaikkaväkivallan ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet Riskienhallinta Riskienhallinnalla pyritään kaikissa olosuhteissa turvaamaan ne toiminnalliset edellytykset, jotka tarvitaan HUS:n toteuttaessa perustehtäväänsä. Tämä edellyttää, että käytettävissä on riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja vaaroista organisaatiossa on ajantasaiset ja toimivat suunnitelmat ja varautumisjärjestelyt organisaatiossa on riittävät vahinkojen, uhkien ja riskien käsittelyjärjestelmät. Jokaisella on oikeus tehdä työtä turvallisesti. Varautuminen pohjautuu ongelmia tai vahinkoja aiheuttavien uhkien ja riskien kartoitukseen sekä analysointiin ja riskeiltä suojautumiskeinojen selvittämiseen. Asianmukainen turvallisuustaso saavutetaan määrittämällä ja tunnistamalla sekä sisäiset että ulkoiset riskit. Varautumisella ja riskienhallinnalla pyritään ennaltaehkäisemään vaara- ja kriisitilanteiden syntymistä, minimoimaan vahinkoja ja huolehtimaan toiminnan jatkumisesta, jälkivahinkojen torjunnasta sekä tarvittavista suojaamistoimista. Lisätietoja HUS:n riskienhallinnasta sekä varautumis- ja valmiusjärjestelmistä antavat riskienhallintapäällikkö sekä tietoturvallisuus- ja valmiuspäällikkö. Pitkäjänteinen työpaikkaväkivallan ehkäisy edellyttää muun turvallisuustoiminnan tavoin positiivista asennoitumista turvallisuusasioita ja niiden kehittämistä kohtaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri syntyy sekä johdon että työntekijöiden aidosta sitoutumisesta turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Optimaalinen turvallisuustaso on osa organisaation tuottamien palvelujen laatua ja näkyy ulospäin työntekijöistään ja asiakkaistaan välittävänä imagona. Väkivallan ehkäisy vaatii jatkuvaa tilanteen arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskien vähentämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä työskentelevälle. Vastuutahot Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan siitä, että käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita sekä työtovereitaan kohtaan ei omalla käyttäytymisellään tarkoituksellisesti provosoi väkivaltaista käytöstä ei ota tarpeettomia riskejä ei jätä työtoveria yksin tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräyksiä ja menettelyohjeita osaa käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa ilmoittaa häiriötilanteista esimiehelle ja työtovereille. 8

Työyksikön esimies vastaa siitä, että työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin tila- ja kalusteratkaisuissa huomioidaan turvallisuus työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutukseen yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksenmukaiset ja ajan tasalla häiriötilanteet käsitellään välittömästi. Sairaanhoitoalueiden, tulosyksiköiden ja liikelaitosten sekä yhtiöiden johto vastaa siitä, että turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti riskianalyysin pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi väkivalta- ja uhkatilanteita seurataan systemaattisesti turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä. HUS-konsernihallinto vastaa siitä, että yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut Palvelutyöpisteitä suunniteltaessa työpaikkaväkivallan ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisia henkilöstön ja potilaiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa: asiakaspalvelupisteen sijainti ja näkyvyys tilojen eriyttäminen käyttötarkoituksen mukaan tilojen mitoitus ja toimivuus opasteet, kulkureitit ja pakoreitit kalustuksen valinta ja sijoittelu valaistus ulko- ja sisätiloissa aula- ja odotustilojen yleinen siisteys ja viihtyisyys. Jokaisella on velvollisuus tehdä työtä turvallisesti. Rakenteellista turvallisuutta täydennetään erilaisilla teknisillä turvallisuusratkaisuilla, kuten kulunvalvonta-, kameravalvonta- ja hälytysjärjestelmillä. Työtilojen haltija sekä turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä aina kun rakennetaan uusia tiloja tai muutetaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Uudisrakennus- ja perusparannushankkeet Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö osallistuu aina uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden valmisteluun. Hankesuunnitelmiin on liitettävä yhdessä em. asiantuntijatahojen kanssa laadittu turvallisuusselvitys, joka sisältää yksityiskohtaisen, riskien arviointiin perustuvan suunnitelman hankkeessa toteutettavista turvallisuusjärjestelmistä ja -järjestelyistä. www.hus.fi 9

Muut hankkeet Rakenteellisten ja toiminnallisten muutoshankkeiden suunnitteluvaiheessa hankkeista vastuussa olevat henkilöt ovat yhteydessä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstöön turvallisuusriskien arviointia ja mahdollista kirjallisen turvallisuusselvityksen laadintaa varten. Turvallisuusriskien arvioinnissa huomiota kiinnitetään mm. tilasuunnitteluun, logistiikkaan, turvajärjestelmiin ja muihin henkilöturvallisuuteen liittyviin asioihin. Riskien arvioinnin tai turvallisuusselvityksen edellyttämät toimenpiteet Riskien arvioinnin, turvallisuusselvityksen tai muun selvityksen perusteella esiin nousseet turvallisuusongelmat käsitellään ko. johtoryhmissä ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä tehdään aikataulutettu suunnitelma. Suunnitelman laadintaan osallistuu turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö. Erityisen kiireellisinä voidaan pitää toimenpiteitä, joiden avulla olennaisesti ehkäistään työntekijöille aiheutuvaa tai jo aiheutunutta välitöntä vaaraa. Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset Jokaisessa yksikössä on aina oltava työvuorossa henkilö, joka on perehtynyt käytössä oleviin turvajärjestelmiin ja toimintaohjeisiin. Pelastuslainsäädäntö velvoittaa laitoksia laatimaan suunnitelman omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteissa (turvallisuus- ja pelastussuunnitelma). Lisäksi HUS:ssa jokainen työyksikkö laatii oman turvallisuussuunnitelman, jossa arvioidaan yksikön paloturvallisuus- ja henkilöturvallisuusriskit, esitetään keinot riskien ehkäisemiseksi sekä kuvataan tarvittavat toimenpiteet riskien toteutuessa. Lisätietoja ja ohjeita turvallisuussuunnitelman laatimisiin voi kysyä HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista. Turvallisuusperehdytys Jokaisessa yksikössä tulee olla kirjallinen perehdytysohjelma, joka sisältää turvallisuusjärjestelmiin, menettelytapoihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyttämisen. Jokainen vakinaiseen tai yli kolmen (3) kuukauden työsuhteeseen tuleva työntekijä perehdytetään ohjelman mukaisesti. Työntekijä seuraa perehdytyksen etenemistä perehdytysohjelmasta ja merkitsee päivämäärällä ja nimikirjaimillaan käsitellyt asiat perehdytysohjelmaan. Lyhytaikaiset sijaiset (alle 3 kuukautta) perehdytetään yksikössä olevien hälytys- ja turvajärjestelmien käyttöön. Lisäksi lyhytaikaisille sijaisille selvitetään poikkeavien tilanteiden varalta laaditut menettelytapaohjeet. Työyksikön esimies vastaa perehdytyksestä. Lyhytaikaiset sijaiset (alle 1 viikko) ja keikkalaiset perehdytetään ennen työvuoroon tuloa yksikössä olevien hälytys- ja turvajärjestelmien käyttöön. Työyksikössä tulee olla em. asioista kirjallinen ohje. Työyksikön esimies vastaa perehdytyksestä. Työyksikön esimies vastaa lisäksi siitä, että yksikössä on kaikissa vuoroissa paikalla työntekijä, joka on perehdytetty kirjallisen perehdytysohjelman mukaisesti turvallisuusasioihin. Sairaanhoitoalueella, tulosyksikössä ja liikelaitoksissa sekä yhtiöissä järjestettävissä yleisissä perehdytystilaisuuksissa käsitellään yleisiä turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyviä asioita, kuten käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa, kulunvalvontaa ja häiriöiden ilmoituskäytäntöä. HUS:ssa on käytössä työntekijän minimiperehdytyslista, joka löytyy intrasta ja HUS Plussasta. 10

Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua turvallisuuskoulutuksiin. Turvallisuuskoulutus Sairaanhoitoalueella, tulosyksikössä ja liikelaitoksissa sekä yhtiöissä on järjestettävä säännöllisesti paloturvallisuus-, henkilöturvallisuus-, tietoturvallisuusja työsuojelukoulutusta. Paloturvallisuuskoulutus sisältää teoriaosuuden lisäksi sammutusharjoituksia. Turvallisuuskoulutukset sisältävät mm. opastusta sairaanhoitoalueen, tulosyksikön, liikelaitoksen, yhtiön ja kiinteistön rakenteellisista ja teknisistä turvallisuusjärjestelmistä, väkivallan hallinnasta ja kohtaamisesta sekä häiriöiden ilmoittamiskäytännöistä. www.hus.fi 11

Työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikosnimikkeitä Seuraavassa on kuvattu tyypillisimpiä rikoksia, joita terveydenhuollon piirissä saattaa esiintyä. Salassapitomääräyksiä noudattaen lähtökohtana on, että kaikista rikoksista tai rikosepäilyistä ilmoitetaan poliisille. Yhteiskunta on tiivistänyt otettaan väkivaltarikoksissa, Tämä näkyy ensisijaisesti niin, että pääosa väkivaltarikoksista on virallisen syyttäjän alaisia rikoksia. Tämä merkitsee sitä, että syyttäjä asiasta tiedon saatuaan toimittaa syyteharkinnan, vaikka asianomistaja luopuisi vaateistaan. Syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen tai jatkaa asian ajamista oikeuskäsittelyyn syyteharkinnan perusteella. Asianomistajarikoksia ovat vain lievä pahoinpitely ja ilkivalta, laiton uhkaus, pakottaminen sekä julkisen rauhan rikkomiseen liittyvät asiat. Asianomistajarikosten kohdalla tutkinta etenee vain, jos asianomistaja (uhri) vaatii tekijälle rangaistusta. Tutkinnan lähtökohtana on aina rikoksen saattaminen poliisin tietoon joko rikosilmoituksella tai erillisellä tutkintapyynnöllä. Lisätietoja saa HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista ja poliisin verkkosivuilta. Henkilön terveyteen ja henkeen kohdistuvat rikokset Henkilön terveyteen ja henkeen kohdistuvista rikoksista säädetään rikoslaissa. A. Pahoinpitelyrikokset Pahoinpitelyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö tekee toiselle henkilölle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa hänet tiedottomaan tai vastaavaan tilaan. Mikäli pahoinpitelyn seurauksena syntyy vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, tai jos teko on erityisen raaka tai julma, tai teossa käytetään ampuma- tai teräasetta, rikosnimikkeenä voi olla törkeä pahoinpitely. On huomattava, että näiden molempien yrityskin on rangaistava teko. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeustuomioon. Teot ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Jos teon kokonaisuuden vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, kyseessä on lievä pahoinpitely, josta tuomitaan sakkorangaistus. Henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely muuttuu vuoden 2011 alusta alkaen yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi kuten myös lähisuhdeväkivalta. B. Henkirikokset Henkirikoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö tappaa toisen henkilön. Rikosnimikkeitä ovat tappo, murha (raakuus, vakaa harkinta tai virkamieheen kohdistuva) ja surma (lieventävät asiakokonaisuudet). Kaikkien näiden yrityksetkin ovat rangaistavia tekoja. Rangaistukset vaihtelevat rikosnimikkeittäin neljästä vuodesta vankeutta elinkautiseen vankeustuomioon. Teot ovat virallisen syyttäjän alaisia rikoksia. 12

C. Tuottamusrikokset Tuottamusrikoksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö huolimattomuuttaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, vamman tai hengen tai terveyden vaaran. Rikosnimikkeitä ovat kuolemantuottamus ja törkeä kuolemantuottamus, vammantuottamus ja törkeä vammantuottamus, tappeluun osallistuminen, vaaran aiheuttaminen, heitteillepano sekä pelastustoimen laiminlyönti. Rangaistukset vaihtelevat rikosnimikkeittäin sakosta enintään kuuden vuoden vankeustuomioon. Teot ovat virallisen syyttäjän alaisia rikoksia. Uhkaamiseen ja pakottamiseen liittyvät rikokset Uhkaukset ja pakottamiset on rikoslaissa luokiteltu asianomistajarikoksiksi, vaikka niiden kohteeksi joutuneet henkilöt tuntevat yleensä vastaavia tai voimakkaampia pelkotiloja, kuin perinteisen pahoinpitelyn uhan yhteydessä. Rikosnimikkeitä ovat laiton uhkaus sekä pakottaminen. Laittoman uhkauksen tunnusmerkkinä on aseella tai muulla rikoksella uhkaaminen siten, että uhatulla on perusteltu syy pelätä oman tai toisen henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Pakottamisella tarkoitetaan sitä, että joku oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeustuomioon. Kts. sivu 26. Laiton uhkaus. Yhteistyöllä teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen Terveydenhuollossa virkamiehellä tarkoitetaan vain viranhaltijaa tai julkista valtaa käyttävää henkilöä. Työsuhteessa oleva työntekijä ei näin ollen ole virkamies. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen merkitsee tilannetta, jossa joku henkilö väkivaltaa käyttäen tai sillä uhkaamalla saa virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. Rangaistus vaihtelee neljän kuukauden vankeustuomiosta enintään neljän vuoden vankeustuomioon. Teko on virallisen syyttäjän alainen. Salakuuntelu ja salakatselu Salakuuntelulla tarkoitetaan sitä, että joku oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa keskustelua tai puhetta kotirauhan suojaamassa paikassa tai muussa paikassa, jossa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan. Rangaistus vaihtelee sakosta enintään yhden vuoden vankeustuomioon. Teko on asianomistajarikos. Myös salakuuntelun yritys tai valmistelu (esim. laitteen asennus) on rangaistavaa. www.hus.fi 13

Salakatselulla tarkoitetaan sitä, että joku oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa, pukeutumistilassa, wc-tiloissa tai muussa vastaavassa paikassa taikka yleisöltä suljetussa tilassa olevaa henkilöä (esim sairaalan hoitotilat). Rangaistus vaihtelee sakosta enintään yhden vuoden vankeustuomioon. Teko on asianomistajarikos. Myös salakatselun yritys tai valmistelu (esim. laitteen asennus) on rangaistavaa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/04) säätelee tarkoin työpaikalla toteutettavaa kameravalvontaa. Kameravalvonta on sallittua tiloissa oleskelevien turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi, tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomiseksi sekä näitä vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi. Kameravalvontaa ei saa käyttää yksittäisten työntekijöiden tarkkailuun eikä sitä saa asentaa pukeutumistiloihin, wc-tiloihin, henkilöstötiloihin eikä työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuun työhuoneeseen. Kameravalvonnasta on ilmoitettava näkyvästi niissä tiloissa, missä sitä toteutetaan. Seksuaalinen häirintä Seksuaalinen häirintä on kielletty tasa-arvolaissa (1986/609). Työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi. Jos seksuaalinen häirintä sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen, asiassa voidaan soveltaa myös rikoslain pahoinpitely- tai siveellisyysrikoksia taikka työsyrjintärikosta koskevia säännöksiä. Telehäirintä ja kotirauhan rikkominen Telehäirinnällä tarkoitetaan vastaanottajaa häiritseviä, kiusaavia tai pelottavia toistuvia soittoja, tekstiviestejä ja/tai sähköpostiviestejä taikka sähköisten viestimien välityksellä levitettyjä perättömiä tai salassa pidettäviä tietoja ko henkilöstä. Telehäirintä ei ole lainsäädännössä omana nimikkeenään, vaan sen kieltävät säännökset sisältyvät rikoslaissa mm ilkivaltaan, kotirauhan rikkomiseen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Lisäksi työturvallisuuslaissa, työsopimuslaissa ja tasa-arvolaissa on säännökset häirinnän kieltämisestä työpaikoilla. Kotirauhan rikkomisesta on kysymys, kun joku oikeudettomasti tunkeutuu, jää, menee salaa tai kätkeytyy toisen kotiin tai rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla häiritseviä puheluita tai vastaavalla tavalla. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeustuomioon (törkeä kotirauhan rikkominen). Kotirauhan rikkominen ja törkeä kotirauhan rikkominen ovat asianomistajarikoksia. Toimitiloihin ja omaisuuteen kohdistuvat (rikoslain alaiset) rikokset Toimitiloihin liittyvät, väkivaltaan verrattavat rikokset ovat varsin kirjava joukko rikosnimikkeitä. Tavanomaisimpia rikoksia ovat: A. Ilkivalta Ilkivallan tunnusmerkkejä ovat metelöinti tai vastaavan häiriön aiheuttaminen virantoimituksen yhteydessä muualla kuin yleisellä paikalla tai sairaalan yleisöltä suljetuissa tiloissa sekä toistuvat, häiritsevät soitot ja turhien hälytysten tekeminen. Rangaistuksena ilkivallasta tuomitaan sakkoon. Teko on asianomistajarikos. 14

B. Julkisrauhan rikkominen Julkisrauhan rikkomisella tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen sairaalan tiloihin tai kätkeytyy tai jää niihin noudattamatta poistumiskäskyä. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kuuden kuukauden vankeustuomioon. Teko on asianomistajarikos. C. Törkeä julkisrauhan rikkominen Törkeä julkisrauhan rikkominen täyttyy, kun kohtaan B liittyy jokin ase tai jos tekijän ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta. Rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeustuomioon. Teko on virallisen syyttäjän alainen rikos. D. Tuhotyö Tuhotyöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö sytyttää tulipalon, räjäyttää jotakin tai saa aikaan vedentulvan tai vastaavan luonnontilan muun mullistuksen, joka aiheuttaa yleistä hengen tai terveyden vaaraa tai siitä on yleistä huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa. Teko on törkeä (törkeä tuhotyö), jos se aiheuttaa vakavaa vaaraa tai vahinkoa suurelle ihmismäärälle tai yhteiskunnallisesti tärkeälle toiminnolle. Myös yritys on rangaistava. Rangaistus vaihtelee neljän kuukauden vankeustuomiosta enintään kymmenen vuoden vankeustuomioon. Teko on virallisen syyttäjän alainen rikos. Järjestyslakiin liittyvät rikkomukset ja säännösten rikkomukset Järjestyslain (612/03) mukaan sairaaloiden yleisölle avoimet tilat ovat yleisiä paikkoja, joissa tapahtuvista järjestyslain vastaisista toiminnoista tavallisimpia ovat: A. Järjestysrikkomukset Järjestysrikkomuksilla tarkoitetaan metelöintiä, toistuvia uhkaavia eleitä ja hyökkääviä liikkeitä, suullisia uhkailuja, pelkoa herättävää uhkaavaa käyttäytymistä, esineiden heittelyä sekä päihdyttävien aineiden nauttimista yleisellä paikalla. Tietoisesta tai tahallisesta toiminnasta aiheutuva rangaistus on rikesakko tai sakkorangaistus, joita ei voi muuntaa vankeusrangaistukseksi. B. Kielletyt esineet ja aineet Vaarallisia esineitä koskevat säädökset kieltävät nyrkkirautojen, stilettien, heittotähtien sekä muuksi esineeksi naamioitujen teräaseiden samoin kuin sähkölamauttimien ja -patukoiden, jousipatukoiden sekä tarkkuussinkojen ja -linkojen valmistuksen, maahantuonnin, kaupan ja hallussapidon. Hallussapidon osalta rangaistus vaihtelee sakosta enintään yhden vuoden vankeustuomioon. Valmistuksen, maahantuonnin ja kaupan osalta myös yritys on rangaistava. C. Toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito Toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapitoa koskevat säädökset kieltävät mm. teräaseiden, rikottujen lasiesineiden, patukoiden, ketjujen, vaijereiden, ilma- ja jousiaseiden, replikoiden, ritsojen, pesäpallomailojen tai vastaavien lyömiseen soveltuvien esineiden sekä toisen vakavaan vahingoittamiseen tai lamauttamiseen soveltuvien aineiden perusteettoman hallussapidon yleisellä paikalla. Rangaistukset vaihtelevat rikesakosta enintään kuuden kuukauden vankeustuomioon. www.hus.fi 15

Työntekijän juridiset oikeudet ja vastuut Työntekijöiden yleiset velvollisuudet Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus, joka kumoutuu vain erikseen lainsäädännössä määrätyissä tapauksissa. Työntekijöillä on rikoslain (15 luku, 10) mukainen velvollisuus ilmoittaa poliisille mm. seuraavista hankkeilla olevista törkeistä rikoksista: henkirikokset raiskaukset törkeä pahoinpitely törkeä ryöstö panttivangin ottaminen. Uhrilla on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. Jos työntekijä ei anna ajoissa, kun rikos olisi vielä estettävissä, siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa ja rikos tai rikoksen yritys tapahtuu, voidaan työntekijä tuomita törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työntekijöillä on lastensuojelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaisille ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Työntekijällä on velvollisuus oikeuden määräämänä todistaa rikoksissa, joista voi seurata yli kuuden (6) vuoden pituinen vankeusrangaistus. Muissa tapauksissa tietoa pyytävän viranomaisen on ilmoitettava lakisääteinen perusta tiedon saannille tietoa pyydettäessä. Usein on syytä tarkistaa asia vielä esimieheltä ennen tietojen luovuttamista. Kaikissa muissa tapauksissa salassapitovelvollisuus ja potilaan lain nojalla nauttima tietosuoja (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 653/00) on kumottavissa ainoastaan asianomistajan toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan sairaalassa tai sairaanhoitoon liittyvässä asiayhteydessä tekemää rikosta koskevan tutkintapyynnön voi tehdä ainoastaan uhrin asemassa oleva työntekijä (=asianomistaja) tai hänen laillinen edustajansa. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. Muiden henkilöiden tekemien rikosten osalta ei ole rajoittavia tekijöitä, mutta potilaan saattajien ja omaisten kohdalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että potilaan tietosuojaa ei rikota. Jokamiehen kiinniotto-oikeus Työntekijällä on oikeus ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (pakkokeinolaki 450/87 1 ) 16

Pakkokeinolain mukaisen rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli kyseessä on teko, josta saattaa seurata vankeutta tai joka on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä luvaton käyttö tai lievä vahingonteko. Jos kiinniotettu tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolusteltavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille huomioiden kuitenkin sivulla 16 selvitetyt potilaan tietosuojasta johtuvat rajoitukset. Kiinniotto-oikeutta EI ole, jos rikkomus on järjestyslain mukainen järjestysrikkomus, josta seuraamuksena on sakkorangaistus (mm. metelöinti, pelkoa herättävä uhkaava käyttäytyminen, esineiden heittely, päihdyttävien aineiden nauttiminen jne., kts. tarkemmin sivu 15). Myöskään ilkivallan tekijän osalta henkilökohtaista kiinniotto-oikeutta ei ole. Järjestysrikkomuksissa ja ilkivallassa paikalle kutsutaan vartija, mikäli henkilö ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää tai uhkaa aiheuttavaa käyttäytymistään. Tarvittaessa on pyydettävä paikalle virkamiesaseman omaava henkilö (esim. lääkäri). Lääkäri voi määrätä henkilön siirrettäväksi yleisötiloista pois esim. tutkimushuoneeseen. Mikäli metelöinti/häiriköinti edelleen jatkuu, paikalle pyydetään poliisi ja tehdään tutkintapyyntö ilkivallasta. Hätävarjelu Rikoslain mukaan jokainen on oikeutettu ns. hätävarjeluun, jolla tarkoitetaan joko itseen tai toista kohtaan uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tehtäviä puolustustoimenpiteitä. Voimakeinojen on oltava mahdollisimman vähäisiä ja oikeassa suhteessa kohdistuvaan uhkaan. Torjuntatoimet on lopetettava välittömästi hyökkäyksen pysähdyttyä. Hätävarjelun liioittelusta ei kuitenkaan tuomita, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei hätävarjelun tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista ottaen huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys. Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi Työntekijällä ei ole oikeutta tarkastaa tai takavarikoida toisen henkilön tavaroita tai omaisuutta ilman asianomaisen lupaa. Takavarikko-oikeus koskee vain poliisiviranomaista. Työntekijä voi potilaan/asiakkaan luvalla tarkastaa ja/tai ottaa säilytykseen hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan/asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli asiakkaalta tavataan järjestyslaissa tai muussa laissa kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan potilaan luvalla säilytykseen. Laissa kiellettyjä aineita tai esineitä ei luovuteta takaisin potilaalle/asiakkaalle. Turvallisuusvastaava tai vartiointihenkilöstö sopii menettelytavoista edelleen poliisin kanssa. Jos potilas ei suostu luovuttamaan em. aineita tai esineitä, paikalle kutsutaan vartija sekä tarvittaessa poliisi, joka voi takavarikoida kielletyt aineet tai esineet. Vartijan ja vahtimestarin oikeudet Vartijan oikeudet määritellään laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista 282/02. Vartijalla on lainsäädännössä erikseen määritellyt oikeudet, mikäli hän on ulkopuolisen/yksityisen vartioimisliikkeen palveluksessa. Vahtimestarit ovat työsuhteessa HUS:iin ja heidän oikeutensa määräytyvät jokamiehen oikeuksien perusteella. 1. Ulkopuolisen vartioimisliikkeen palveluksessa olevan vartijan oikeudet Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos henkilö ei noudata www.hus.fi 17

vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta. Vartijalla on myös oikeus poistaa henkilö, jos on ilmeistä, ettei henkilöllä ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan. Vartijalla on vartiointitehtävää suorittaessaan jokamiehen kiinniotto-oikeus (kts. sivu 16). Kiinnioton yhteydessä vartijalle on erikseen säädetty oikeus tarkastaa kiinniotettu ja hänen tavaransa vaarallisten esineiden ja aineiden vaaran torjumiseksi. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet ja aineet. Ne on viipymättä luovutettava poliisille. Vartijalla on oikeus poistamisen, kiinnioton ja turvallisuustarkastuksen suorittamisen yhteydessä käyttää vastarintaa kohdatessaan tarpeellisia voimakeinoja. Vartijalla on säädetyn koulutuksen jälkeen oikeus kantaa voimankäyttövälineitä toimeksiantajan ja vartiointiliikkeen vastaavan hoitajan sopimissa tapauksissa. 2. Vahtimestarien oikeudet Vahtimestarien oikeudet ovat ainoastaan jokamiehen oikeuksia. Vahtimestarilla on valvontatehtävää suorittaessaan jokamiehen kiinniotto-oikeus (kts. sivu 16). Vahtimestarilla ei ole oikeutta suorittaa turvallisuustarkastuksia. Konserni voi antaa vahtimestareille erikseen määritellyt, rajatut oikeudet voimankäyttövälineisiin. He eivät kuitenkaan saa lain mukaan kantaa teleskooppipatukkaa. Tutkintapyyntö suositellaan tehtäväksi aina, kun on kyseessä vakava fyysinen väkivalta tai vakava uhkaus. Tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekeminen Asianomistajarikoksissa (mm. laiton uhkaus, lievä pahoinpitely) rikosilmoituksen/ tutkintapyynnön tekee rikoksen kohteeksi joutunut työntekijä henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Kts. sivu 26. Laiton uhkaus. Yleisen syyttäjän alaisissa rikoksissa (törkeät rikokset) rikosilmoituksen/tutkintapyynnön voi tehdä myös rikoksen silminnäkijä. Mikäli rikoksen tekijäksi epäilty on potilas, hänen henkilötietojaan ei saa ilmoituksen yhteydessä ilmaista kukaan muu kuin rikoksen kohteeksi joutunut henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Kiinteistön omaisuuteen tai itse kiinteistöön kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekee kiinteistöpäällikkö. Työyksikön omaisuuteen kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekee työyksikön lähiesimies tai päättävä esimies. Järjestyslain mukaisista rikkomuksista pääosa on sellaisia, joissa ei voida selkeästi osoittaa asianomistajaa (esim. metelöinti). Mikäli häiriön aiheuttaja on ulkopuolinen, esim. saattaja tai omainen, henkilöä kehotetaan lopettamaan häiritsevä käyttäytyminen ja/tai poistumaan sairaalan alueelta. Mikäli hän ei tottele kehotusta, paikalle pyydetään ensisijaisesti vartija. Jos vartija ei ole saatavilla, asiasta ilmoitetaan poliisille. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen. Mikäli häiriön aiheuttaja on asiakas, häntä kehotetaan lopettamaan häiritsevä käyttäytyminen. Mikäli hän ei tottele kehotusta, paikalle kutsutaan vartija ja tarvittaessa virkamiesaseman omaava henkilö (esim. lääkäri), joka voi määrätä asiakkaan siirtämisestä pois sairaalan yleisistä tiloista esim. tutkimushuoneeseen. Mikäli asiakas ei edelleenkään kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään, paikalle voidaan kutsua poliisi ja tehdä tutkintapyyntö ilkivallasta/laittomasta uhkauksesta. Tutkintapyynnön tekee tilanteessa mukana ollut henkilö, johon uhka on kohdistu- 18

nut tai joka asemallaan edustaa sitä kohdetta, johon ilkivalta on kohdistunut. Kaikista tutkintapyynnöistä ja/tai rikosilmoituksista ilmoitetaan sairaanhoitoalueen/ tulosyksikön/liikelaitoksen/yhtiön turvallisuusvastaavalle tai -päällikölle ja työsuojelupäällikölle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri antaa tarvittaessa työtehtävissä rikoksen kohteeksi joutuneelle uhrin asemassa olevalle työntekijälle/viranhaltijalle hallintolain 8 :n mukaista neuvontaa. Esitutkinnan tai oikeudenkäynnin osuessa työvuoron kanssa päällekkäin osallistuminen em. toimiin luetaan työajaksi. Tämä koskee niin todistajan asemassa kuin uhrin/asianomistajan asemassa olevaa työntekijää/viranhaltijaa. Työajalla tapahtuva todistajalausunnon antaminen ei oikeuta todistajapalkkion perimistä oikeusistuimelta. www.hus.fi 19

Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa Lakisääteinen tapaturmavakuutus on aina ensisijainen ja korvaa työssä tapahtuneet vahingot myös väkivaltavammat. Tapaturmavakuutuslain (608/48) 2. luvun 14 :n perusteella korvataan sairaanhoito mukaan lukien tarvittavat proteesit, apuvälineet ja kuntoutus, ansionmenetys sairaanhoidon osalta, päiväraha, haittaraha, elinkorko ja omaisille suoritettava eläke sekä hautausapu. Tapaturmakorvauksia voidaan alentaa tai evätä, jos turvallisuusmääräyksiä ei ole noudatettu, jos työntekijä on itse syyllistynyt rikokseen tai jos hän on ollut päihtynyt tai aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan (tapaturmavakuutuslaki 608/48 1. luku 5 ). Rikoksella aiheutettu vahinko tai vamma korvataan vahingonkorvauslain (412/74) perusteella silloin, kun vahinko ei ole sattunut työ- tai virkatehtävissä. Vahingonkorvauslain nojalla rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot täysimääräisenä vahingon kärsineelle. (Vahingonkorvauslaki 412/74 2 luku 1 3 ). Vahingonkorvauslain mukainen korvaus edellyttää rikosilmoituksen teke mistä ja uhrin ilmaisemaa korvausvaatimusta. Korvauksien suuruudesta päättää tuomioistuin. Vahingonkorvausta voidaan myös maksaa valtion varoista, mutta korvaus on toissijainen ja siitä vähennetään kaikki uhrin aiemmin saamat tai tulevat korvaukset esim. vakuutusyhtiöltä tai rikoksen tekijältä. Valtionkonttorista korvausta maksetaan yleensä vain, jos sitä on vaadittu rikoksen tekijältä oikeudessa. Mikäli teon tekijää ei ole saatu kiinni tai rikos on jäänyt selvittämättä, korvausta voi hakea Valtionkonttorista ilmankin tuomioistuimen päätöstä. Valtionkonttorilla on myös oikeus poiketa tuomioistuimen määräämistä korvauksista erityisesti, kun on kyseessä korvaukset kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä tai pysyvästä haitasta. Työssä tapahtuneissa väkivaltakuolemissa edunsaajat saavat kuolintapakorvauksena työntekijöiden ryhmähenkivakuutusta vastaavan kertakorvauksen. Edunsaajina ovat vainajan puoliso sekä hänen alaikäiset lapsensa. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat vainajan ikä sekä alaikäisten huollettavien lasten lukumäärä. Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa Jos työkyvyttömyys johtuu virka/työtehtävissä tapahtuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännössä tarkoitetusta väkivallasta, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada täysi palkka enintään 120 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajan. Lisäksi harkinnan mukaan voidaan maksaa kaksi kolmasosaa palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajan. (KVTES 2010 2011, V luku 3 1 mom.) Työntekijä voi joutua maksamaan ennakkoon maksettua palkkaa takaisin työnantajalle, mikäli työkyvyttömyydestä ei tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella makseta korvausta lainkaan tai sitä ei makseta täysimääräisenä. Työntekijä on näin ollen velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan takaisin. (KVTES 2010 2011 V luku 3 mom.) Jos työkyvyttömyys johtuu rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta, joka ei ole tapahtunut virka/työtehtävissä, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausloma-ajalta palkkaa. Turvatakseen omat oikeutensa työntekijän on käynnistettävä rikosprosessi ja haettava korvauksia oikeusteitse tekijältä tai valtion varoista. Lääkärisopimuksen ja teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden kohdalla noudatetaan em. KVTES:n mukaisia määräyksiä. 20

Väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoittamismenettely Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään aina kirjallinen tapahtumaraportti, joka lähetetään tiedoksi/toimenpiteitä varten esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle sekä turvallisuushenkilöstölle ja tarvittaessa esim työsuojelupäällikölle, työterveyshuoltoon sekä päättävälle esimiehelle. Jos tilanteesta tehdään ilmoitus poliisille, ilmoitetaan asiasta aina myös turvallisuushenkilöstölle ja työsuojelupäällikölle (kts. sivu 19). Ilmoitus työtapaturmasta Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään lisäksi ilmoitus työtapaturmasta, mikäli tilanteeseen liittyi fyysistä väkivaltaa. Työtapaturmien menettelyohjeet ovat HUS-intranetissa työsuojelun sivuilla. Vakavasta työtapaturmasta (sairausloma yli 30 päivää) esimies ilmoittaa heti työsuojelupäällikölle, joka ilmoittaa tapahtuneesta edelleen työsuojeluviranomaiselle (Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, p. 020 6361 500). Esimies voi myös itse ilmoittaa tapahtuneesta työsuojeluviranomaiselle, jos työsuojelupäällikköä ei tavoiteta. Kuolemaan tai vaikeanlaatuiseen vammaan johtanut tapaturma tulee aina ilmoittaa poliisille (p. 112). Jokaisesta väkivalta- ja uhkatilanteesta on täytettävä tapahtumaraportti. Vartiointiliikkeen tapahtumailmoitus Vartija tekee vartioimistehtävissä havaituista toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista tapahtumailmoituksen. Tapahtumailmoituksesta toimitetaan kopio tapahtumakohteen lähiesimiehelle. www.hus.fi 21

Työpaikkaväkivallan uhrien auttaminen Jälkihoidon periaatteet Jälkihoidolla tarkoitetaan tapaturman ja väkivalta- tai kriisitilanteen jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Jälkihoito voi olla muodoltaan psykologista defusingia, jonka tavoitteena on nopeasti purkaa tilanteen aiheuttamat välittömät reaktiot; tai psykologista debriefingia, jonka tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen. Työntekijällä on oikeus saada apua henkisesti ahdistavan tai pelottavan työssä sattuneen kokemuksen käsittelemiseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä henkilöstön jälkihoidon toteuttamisesta vastaa työterveyshuolto. Esimiehen tehtävänä on arvioida ja selvittää jälkihoidon tarve. Esimies konsultoi asiassa työterveyshuollon psykologia tai työterveyshoitajaa. Jälkihoito tulee aina järjestää työntekijöiden sitä toivoessa. Aloite jälkihoidosta voi tulla myös työsuojelusta tai turvallisuushenkilöstöltä. Jälkihoidon muoto arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohderyhmänä on yksi tai useampi henkilö, osa työyhteisöä tai koko työyhteisö. Jälkihoitoon voi osallistua myös sellainen työyhteisön jäsen, joka ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumassa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. Jälkihoidon järjestäminen Jälkihoidon järjestämiseksi esimies ottaa yhteyttä mahdollisimman pian työterveyshuollon psykologiin tai työterveyshoitajaan. Kunkin yksikön työterveyshuollosta vastaavien henkilöiden yhteystiedot löytyvät HUS:n intranetin sivuilta henkilöstöasioiden kansiosta. Sellaisina aikoina, jolloin oman työterveyshuollon palveluja ei ole saatavilla (esim. päivystysaika, työterveyshuollon loma-ajat), selvitetään mahdollisuuksia päivystyspalvelujen saamisesta esim. seuraavilta tahoilta: SOS-keskuksen kriisipuhelin, p. 0203 445566 (ma pe 9 6, la 15 6, su 15 22) SOS-auto, p. 040 503 2199 (ympäri vuorokauden) kunnan kriisikeskus tai sosiaalipäivystys. 22

Jälkihoitoistunto pyritään pitämään 1 3 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Jälkihoitoon osallistuminen luetaan työajaksi. Istunnon vetäjänä toimii työterveyshuollon psykologi ja/tai työterveyshoitaja. Seurannasta ja mahdollisesta jatkohoidosta sovitaan tapauskohtaisesti jälkihoitoon osallistuneiden kanssa. Ryhmäistuntona aloitettu jälkihoito voi myös jatkua yksilöllisenä jatkohoitona. Suuronnettomuustilanteissa toimitaan HUS:n ja kiinteistön valmiussuunnitelmien jälkihoito-ohjeiden mukaan. Väkivalta- ja uhkatilanteiden seurantajärjestelmä Tilastointi ja raportointi Jokaisen tulosyksikön/sairaanhoitoalueen/liikelaitoksen/yhtiön työsuojeluhenkilöstö tekee säännöllisesti tapahtumaraporteista seurantatilaston, joka lähetetään tiedoksi alueen johdolle, ao. yksiköiden esimiehille sekä HUS:n riskienhallintapäällikölle. HUS:n työsuojelujaosto kokoaa vuosittain seurantatilastojen pohjalta koko HUS:a koskevan yhteenvetotilaston, joka viedään tiedoksi HUS:n henkilöstötoimikunnalle. Arviointi ja johtopäätösten teko Tilastojen pohjalta tulosyksiköissä/sairaanhoitoalueilla/liikelaitoksissa/yhtiöissä työsuojeluhenkilöstö tekee yhteistoimintajärjestelmän mukaisessa järjestyksessä esityksiä ja ehdotuksia henkilöturvallisuuden parantamiseksi paikallisesti tämän toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Koko HUS:a koskevat henkilöturvallisuutta parantavat esitykset valmistellaan HUS:n työsuojelujaostossa. www.hus.fi 23

Väkivaltatilanteisiin liittyvät toimintaohjeet Väkivaltatilanteen ennakointi Väkivaltariskien arviointi Ennalta väkivaltaiseksi tiedetty potilas/asiakas: Hoitava lääkäri, hoitohenkilökunta ja turvallisuushenkilöstö arvioivat yhdessä väkivaltariskin ja sopivat tapauskohtaisesti toimintalinjat. Potilaaseen/asiakkaaseen kohdistuva uhka: Turvallisuushenkilöstö yhdessä viranomaisten kanssa arvioivat väkivaltariskin työyksiköstä saadun informaation perusteella ja sopivat tapauskohtaisesti toimintalinjat. Yleinen ennakointi Kertaa säännöllisesti työyksikön säännöt ja ohjeet. Osallistu säännöllisesti sairaalassa järjestettävään turvallisuuskoulutukseen. Asennoidu oikein työvuoroosi. Opettele ennalta käyttämään työyksikössä käytössä olevia hälytinjärjestelmiä, varmista niiden toimivuus säännöllisesti sekä aina ennen uhkaavaksi tiedetyn asiakkaan kohtaamista. Pidä hälytin aina saatavilla! Opettele ulkoa vartijan ja poliisin numerot tai pidä ne välittömästi saatavilla. Tutustu aina uuden potilaan historiaan. Älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen, ilmoita havaitsemistasi uhkista ja epäkohdista. Älä tapaa yksin aiemmin uhkaavasti käyttäytynyttä asiakasta. Ota työtoveri mukaan tai soita tarvittaessa paikalle vartija, vahtimestari tai poliisi p. 0-112. Varmista aina, että työtoverisi tietävät, missä olet. Älä lukitse työhuoneen ovea tavatessasi asiakasta. Säilytä malttisi, älä provosoi omalla käytökselläsi väkivaltaista käytöstä. Älä koskaan sekaannu asiakkaiden tai muiden henkilöiden välisiin uhka/väkivaltatilanteisiin yksin, kutsu paikalle työtovereita ja vartija sekä tarvittaessa poliisi. Älä pidä työpöydällä sellaisia tavaroita, joilla sinua voidaan vahingoittaa (sakset, muut terävät instrumentit, kynät, painavat kirjat tai muut painavat esineet jne.). Älä pidä asusteissasi näkyvillä sellaisia tavaroita, joilla sinua voidaan vahingoittaa (sakset, kynät, kaulassa riippuvat avaimet, korut jne.). Varmista pakomahdollisuus: sijoitu tilassa niin, että pääset tarvittaessa poistumaan esteettä käytävällä seiso pituussuuntaan päin, älä seinää vasten seiso hieman sivuttain asiakkaaseen nähden huolehdi, että takanasi on tilaa istu, jos asiakas istuu; nouse rauhallisesti seisomaan, jos asiakaskin nousee kulje aina hieman asiakkaan takana, älä rinnalla tai edellä säilytä turvaväli (noin 1,5 2 m), jos se on mahdollista älä käännä selkääsi aiemmin uhkaavasti käyttäytyneelle asiakkaalle. 24

Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen HÄLYTÄ Kiinnitä ympäristön huomio jollakin tavalla tilanteeseen. Hälytä apua heti kun se on mahdollista. Hälytä mieluummin jo ennakolta, turha hälytys on aina parempi vaihtoehto kuin mahdollinen henkilövahinko. Hälyttäessäsi turvallisuushenkilöstöä ilmoita: tarkat osoitetiedot (kiinteistö, osasto, huoneen nro) ja oma nimesi realistinen kuvaus tapahtuneesta tai mahdollisesta uhkasta tarvittavat tiedot uhkan aiheuttajasta (lukumäärä, sukupuoli, ikä, taudit ja sairaudet, historia, onko hallussa aseeksi soveltuvia esineitä jne.) toivottu toimenpide. HUOM! Älä katkaise puhelua ennen kuin olet saanut siihen luvan! RAUHOITA Rauhoita ensin itsesi syvään hengittämällä. Puhu rauhallisesti, selkeästi, tyynnyttävällä äänellä. Käytä mahdollisimman lyhyitä lauseita. Älä ryhdy väittelemään, kuuntele ja myötäile uhkaajan puhetta. Älä vähättele tai nolaa uhkaajaa, anna kunniallinen perääntymismahdollisuus. Pidä asentosi rentona ja kätesi näkyvillä. Älä tuijota, mutta älä myöskään vältä katsekontaktia. Toimi niin, että pystyt havainnoimaan ja ennakoimaan uhkaajan käyttäytymisen muutokset. Yritä saada uhkaaja istumaan alas ja keskustelemaan asiasta. HUOM! Uhkatilanteessa yksi työntekijöistä huolehtii puhumisesta ja muut turvaavat tilannetta ja seuraavat sivummalla! Älä koskaan aliarvioi arvaamattomasti tai uhkaavasti käyttäytyvää! TURVAA ITSESI JA MUUT UHATTUNA OLEVAT Älä yritä taltuttaa uhkaajaa yksin. Peräänny ja pakene heti, kun se on mahdollista. Yritä säilyttää muutaman metrin turvaväli. Yritä pitää pöytä tai jokin muu este itsesi ja uhkaajan välissä. Käske ulkopuolisten poistua heti kauemmas. Uhkaajan tullessa kohti, älä käännä hänelle selkääsi, vaan liiku sivuittaisliikkeellä pois hyökkäyslinjalta, pyrkien kohti lähintä poistumisreittiä. Jos uhkaaja lähestyy edelleen sinua, yritä hidastaa hänen etenemistään siirtämällä väliin huonekaluja tai muita esteitä tai heittämällä jotakin häntä kohti. HUOM! Kun olet päässyt irti, pakene! www.hus.fi 25