YLIJÄÄMÄMAIDEN JA AURAUSLUMEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA SIJOITTAMISSELVITYS Selvityksen keskeisiä tuloksia Hyvät rakennuskäytännöt Jätteet ja hyötykäyttö Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen 11.12.2010
HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteeksi asetettiin ratkaisumallin luominen sille, miten Kuopion keskeisellä kaupunkialueella syntyvät ylijäämämaat ja aurauslumet voitaisiin kustannustehokkaimmin ympäristönäkökohdat huomioon ottaen käsitellä ja sijoittaa seuraavan 20 vuoden aikajänteellä. Keskeisestä oli hahmotella massojen käytölle yleistettävä, myös muilla alueilla käytettävissä oleva malli (selkeä prosessikaavio). Selvitystyön aikana on tehty yhteistyötä sidosryhmien kanssa, jotta eri tahot saataisiin sitoutumaan yhteiseen toimintamalliin. Selvitystyön tulosten tavoitteena on tehostaa kaupungin ja alan yritysten toimintaa, kun massojen käsittely ja sijoittaminen on suunniteltua. Taloudellisen yhdyskuntarakenteen lisäksi selvitystyöllä pyritään edistämään turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja vetovoimaisen elin- ja toimintaympäristön luomista.
HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hankkeen vastuutahona Kuopion kaupungin kunnallistekninen osasto Hankkeen aikana tehty yhteistyötä kaupungin muiden hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa Ohjaus- ja työryhmätyöskentely Työpaja Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntänyt hankkeelle osarahoituksen EU:n aluekehitysrahastosta (70 %) Selvitystyötä ohjannut ja valvonut hankkeen ohjausryhmä Selvitystyön toteuttamisesta on huolehtinut hankkeen työryhmä Selvityksen on laatinut konsultti WSP Finland Oy Selvitysehdotus valmistunut 20.8.2009 Selvityksestä pyydetty lausunnot sidosryhmiltä ja kuultu kuntalaisia Selvityksen tulokset on hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.12.2010 Ł otetaan ohjeellisena käyttöön tulevan toiminnan järjestämisessä
YLIJÄÄMÄMAAT - NYKYTILANNE Nykyisin ylijäämämaat läjitetään valtaosin Rautaniemen maankaatopaikalle ja Heinjoen ampuma- ja moottorirata-alueen valleihin Urakoitsijoita ohjeistettu massojen kuljettamiseen läjitysalueille Vuonna 2008 maankaatopaikalle vastaanotettu massoja yhteensä noin 440 000 m 3 itd Ylijäämämaiden hyötykäyttöä ei ole systemaattisesti suunniteltu Kaupungin eri hankkeista vastaavat viranhaltijat ovat keskenään sopineet massojen siirrosta tarpeen mukaan Massojen hyötykäyttö suhteellisen vähäistä Hyötykäyttökohteita mm. tonttien ja liikuntapaikkojen rakentaminen, puistot, satamat Jatkojalostusta louheen ja kasvualustojen osalta
YLIJÄÄMÄMAAT - KEHITETTÄVÄÄ SUUNNITTELUSSA JA YHTEISTYÖSSÄ Massatalouden suunnittelu tärkeää yleiskaavoituksesta lähtien Massojen synty ja sijoittaminen alueilla, joilla rakennetaan Ylijäämämaiden varastointi- ja läjityspaikkojen tilavaraukset Asemakaavan taustasuunnitelmaksi tulisi laatia aina massataloussuunnitelma Rakentamishankkeen suunnitteluvaiheessa tulisi tehdä mahdollisimman tarkka arvio rakentamisessa syntyvien massojen määrästä ja laadusta Jatkossa huolehdittava riittävästä, vuorovaikutteisesta yhteistyöstä suunnittelijoiden ja toteuttajien kesken Yhteistyössä mukana kaupungin eri hallintokunnat ja ulkopuoliset organisaatiot
YLIJÄÄMÄMAAT - KEHITETTÄVÄÄ MASSOJEN HALLINNASSA Yleisellä tasolla voidaan ylijäämämaiden jatkokäsittelyllä määritellä seuraavat tavoitteet 1/3 hyödynnetään lähellä 1/3 välitetään muille kohteille 1/3 läjitetään maankaatopaikalle Kaupungin asetettava selkeät tavoitteet ja ajankohta, johon mennessä tavoitteisiin pyritään pääsemään Ylijäämämaiden käsittelyn seurantaa kehitettävä Kunnallistekniselle osastolle vastuu ylijäämämaiden koordinoinnista Ns. massainsinööri hoitamaan asiaa Massapankki hallinnan työkaluksi Aluksi kaupungin omana toimintana, myöhemmin laajentaminen Alueellisessa yhteistyössä myös kehitettävää (Siilinjärvi)
YLIJÄÄMÄMAAT MASSOJEN HYÖTYKÄYTÖN JA SIJOITTAMISEN KEHITTÄMINEN Työmailla otetaan käyttöön massojen lajittelu Ensisijaisesti massat hyödynnetään rakentamiskohteen läheisyydessä Aluerakentamiskohteisiin järjestetään omat massojen käsittely- ja varastointialueet, joista massoja ohjataan muihin rakentamiskohteisiin Rakennusurakoiden kilpailutuksessa huomioidaan ylijäämämaiden hyödyntäminen ja sijoittamiskohteet edellyttämällä suunnitelmaa massatalouden järjestämisestä Hyödyntämiseen kelpaamattomat massat ohjataan läjitysalueille, joille selvitetään hyvissä ajoin sopiva sijainnit ja ne suunnitellaan elinkaarimallin mukaisesti Ylijäämämaiden vastaanottomaksuja kehitetään niin, että ne edistävät hyötykäyttöä ja vastaavat sijoituspaikan elinkaarikustannuksia Lähiläjityksen ja hyötykäytön kehittämisellä voitaisiin säästää arviolta 200 000 vuodessa CO2-päästöt vähenisivät 75 t vuodessa
Arvio ylijäämämaiden sijoittamismahdollisuuksista rakennettavilla alueilla
KANNOT - NYKYTILANNE JA KEHITYSTARPEET Kaupungin omistamilta, riittävän laajoilta maa-alueilta kantojen korjaus toimii nykytilanteessa Kannot toimitetaan energiahyötykäyttöön Haasteena erityisesti yksityisiltä tahoilta tulevat kannot Läjitys Heinjoen alueen valleihin Tarve kantojen vastaanotto- ja kuivatuspaikalle Selviteltävä energiahyötykäyttö Kuopion alueella (uusi Kuopion Energian voimalaitos)
AURAUSLUMET - NYKYTILANNE Kuopion kaupunkialueen lumet kuljetetaan kahdelle lumenkaatopaikalle ja 30 lähiläjitysalueelle Haapaniemen Kumpusaaren lumenkaatopaikalle max. 160 000 m 3 vuodessa Kirveslahden lumenkaatopaikalle max. 30 000 m 3 vuodessa Lähiläjitysalueille 1 000 2 000 m 3 vuodessa Kumpusaari pohjarakenteeltaan aurauslumen läjitykseen soveltuva, mutta kulunvalvonta- ja laskutusjärjestelmä vanhentunut Kirveslahdessa ei lumenläjitykseen sopivia pohjarakenteita
AURAUSLUMI - SELVITETYT SIJOITUSVAIHTOEHDOT 0 nykytilanne (Kumpusaari ja Kirveslahti) 0 + Kumpusaaren ja Kirveslahden kehittäminen 1 Kumpusaari ennallaan, Kirveslahden tilalle lumenkaatopaikka Pieneen Neulamäkeen, 2 Kumpusaari ennallaan, Kirveslahden tilalle lumenkaatopaikka Hepomäkeen 3 Pieneen Neulamäkeen iso lumenkaatopaikka, Kumpusaaressa pienempi läjitysalue 4 Kumpusaari korvataan Pieneen Neulamäkeen sijoitettavalla lumenkaatopaikalla 5 Kumpusaari pienenee hieman, Kirveslahti puolitetaan, Pieneen Neulamäkeen uusi paikka - Lähiläjityspaikkoja on vaihtoehdossa 0 nykyinen määrä, 30 kpl - Vaihtoehdoissa 0+ ja 1-5 lähiläjityspaikkoja on 39
Lumenläjitysalueet
Vaihtoehtoisten lumenläjitysalueiden investointi- ja kuljetuskustannukset verrattuina nykytilanteeseen (VE 0) Kuopion keskeisellä kaupunkialueella
AURAUSLUMET TULOKSET Tarkastelussa vaihtoehto 0+ sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kaikkein edullisin Tarkoituksenmukaista säilyttää Kumpusaari kaupungin pääasiallisena lumenkaatopaikkana Kulunvalvonta- ja laskutusjärjestelmän uusiminen alueelle Kirveslahtea perusteltua kehittää eteläisten alueiden lumenkaatopaikkana, Pientä Neulamäkeä kannattaa tutkia Pohjatöiden, sulamisvesien käsittelyjärjestelmän ja jäädytysjärjestelmän tekeminen alueelle Uusia lumen lähiläjitysalueita järkevää ottaa käyttöön (ympäristönäkökohdat huomioon ottaen)
JATKOTOIMENPITEET 1 Massatarkastelut / Lumensijoitustarkastelut aina kaavoitus- ja suunnitteluprosesseihin Määrätiedot, välivarastointi, loppusijoitus Arviot massojen laadusta Massojen hallinnan kehittäminen -> massainsinööri hallitsemaan massojen hyötykäyttöä Massapankki, ulkopuolisten mukaanotto Tiedottaminen ja pelisäännöt
JATKOTOIMENPITEET 2 Kannot pienalueilla, lähinnä energiakäyttö Lumen lisäläjitysalueet Paikkojen pohjarakenteet, hiekoitushiekan hyödyntäminen
RAPORTTI KOKONAISUUDESSAAN