21.4.2012 MLL:n varhainen tuki lapsiperheille
Perheen hyvinvointiin liittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat perheen hyvinvointiin. Perhe
Tilastoja Vuonna 2011 Suomen väkiluku kasvoi eniten 20 vuoteen. Suomen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 5 401 267. Vuoden 2011 alussa lapsiperheitä oli 582 360 Lapsiperheisiin kuului noin 40 prosenttia väestöstä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 3
Lastensuojelun asiakasmäärät Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2010 sijoitettuna 17 064 lasta ja nuorta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli yhteensä 78 588 lasta ja nuorta, mikä tarkoittaa 6,1 % alle 20 vuotiaista. Avohuollon asiakasmäärä kasvoi 10 % vuodesta 2009. Huostaan otettujen teinikäisten osuus on kaksinkertaistunut vuosina 1990-2007. Lähde: THL, Lastensuojelu 2008 4
Fiksua? Tarkasteltaessa kuntien lastensuojelun kehitystä 1980 vuoden alusta vuoteen 2007 havaitaan avohuollon asiakasmäärän lisääntyneen noin 12 000 lapsesta 60 000 lapseen, ja samaan aikaan kunnallisen kotipalvelun piirissä olleiden lapsiperheiden määrän vähentyneen 60 000 lapsiperheestä 12 000. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 5
Sosiaalisen tuen merkityksestä Sosiaalisen tuen puute merkittävä riski perheen hyvinvoinnille: yhteyttä masennukseen sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin sekä vanhempien itsetuntoon vanhempina (self-efficacy) Leahy-Warren P, McCarthy G, Corcoran P (2012)First-time mothers: social support, maternal parental self-efficacy and postnatal depression. Journal of Clinical Nursing, Vol 21, 3-4, 388 397.Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ystävien, naapurien, vanhempien antamaa tukea ja arkista apua, myös hiekkalaatikkokeskustelut. Perheen ulkopuolelta tuleva sosiaalinen tuki tukee toimivaa vanhemmuutta (Leinonen 2004) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 6
Miksi perheen kokema stressi on merkittävä lapsuuteen liittyvä riski? Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, immuunisysteemin kehityksen häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen. Middlebrooks JS, Audage NC. 2008. The effects of Childhood stress on Health across the lifespan. National Center for Injury Prevention and Control. Dube S, Fairweather D, Pearson W, Felliti V et al (2009) : Cumulative childhood stress and autoimmune diseases in adults. Psychosomatic Medicine 71: 243-250 Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 7
Pysyvää on se, että vanhemmat tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään Vanhemmat ovat aina tarvinneet tukea Aikaisemmin tukea saatiin luonnollisten verkostojen kautta ja perinteet välittyivät yli sukupolvien, hyvässä ja pahassa Muuttoliike ja luonnollisten verkostojen ohentuminen Yksinäisyys on vanhemmuudelle myrkky Jokainen uusi sukupolvi vanhempia ansaitsee ja tarvitsee tukea tärkeässä tehtävässään
Lainsäädäntö: Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 9
Perhekeskusajattelu Perheet asiakkaista osallisiksi Promotiivinen näkökulma; lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perheiden voimavarojen vahvistaminen Julkinen sektori, kolmas sektori ja neljäs sektori yhteistyössä Moniammatillisuus Hallinto- ja sektorirajat ylittävä työskentely perhekeskustoiminta 10
MLL:n vapaaehtoinen perhekeskustoiminta 466 perhekahvilaa, 1009 lasten kerhoa, 259 vertaisryhmää, 345 kylämummia ja vaaria, 397 tukihenkilöä 9400 vapaaehtoista n.310 000 vapaaehtoistyön tuntia 835 800 kontaktia lapsiin, nuoriin ja vanhempiin Koko MLL:n vapaaehtoistoiminnan taloudellinen merkitys yhteensä 12 miljoonaa vuodessa (Laasanen 2011) MLL:n vapaaehtoistoiminta 11
MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskuksen perusajatus on, että se, mitä me pitkällä aikavälillä voimme tehdä edistääksemme kansanterveyttä, on työskennellä turvallisen lapsuuden puolesta. (Mirjam Kalland, MLL) 3. kerros erityispalvelujen intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen. 2. kerros preventiiviset palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve Selektiiviseen,kohdennettuun tukeen. 1. kerros ennaltaehkäisevät, universaalit palvelut Kaikille lapsiperheille 12
MLL:n varhainen tuki lapsiperheille Perhekahvilat Lasten kerhot Kylämummi ja vaaritoiminta Vertaisryhmät Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta Muu avoin varhaiskasvatus Lastenhoitotoiminta 13
Perhekeskustoimintaan liittyvä ammatillinen ohjaus (MLL Veto-hanke 2009-2013) vapaaehtoisten perhekahvilavetäjien ja ryhmänohjaajien koulutus Ohjaukselliset perhekahvilakäynnit Lapsiperheiden tukihenkilöiden koulutus ja ohjaus Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan tuki Kumppanuusresurssi yhdistysten ja kunnan välisessä yhteistyössä 14
Tavoite: MLL:n ja kunnan strateginen yhteistyö lapsiperheiden hyväksi Konkreettiset yhteistyömuodot monipuolistuvat ja vakiintuvat Yhteistyö strategiseksi kumppanuudeksi -> MLL osaksi kunnan palveluverkostoa, näkyminen hyvinvointisuunnitelmissa ja www-sivuilla Kunta-avustuspohjan laajeneminen (varhaisen tuen malli) ja vakiintuminen -> avustukset varataan budjetista Paikallisen alueen ja toimijoiden tuntemus A ja O 280112/CC 15
Kaikki Veto-pilottiseudut (suluissa Veto-työn aloittamisvuosi) 2011 ( yht. ~56 000 ) 2012 (yht. ~91 000 ) Häme (2009) V. 2013 tavoitteena hakea kunta-avustuksia ns. laajalla paletilla Keski-Suomi (2009) Varsinais-Suomi (2009) 26 847 26 847 (muutama päätös puuttuu, samaan kuin 2011 ollaan näillä näkyminen ainakin pääsemässä) 12 000 14 500 Uusimaa (2010) 10 000 20 000 Pohjois-Pohjanmaa (2010) 7 500 29 600 (huom! KAIKKI muut kunnat lähti avustamaan paitsi Kalajoki) Savo (2011) - Verkostoituminen kuntiin aloitettu.
Perhekahvilatoiminta Perhekahvilatoiminta 17
Kävijöiden elämäntilanne (perhekahvilakysely 2011) Suurin osa kokee elämänsä turvatuksi, mutta 36 % arvioi, että perheen taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja asia vaivaa jonkin verran. 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. 36 % kokee itsensä usein uupuneeksi. 22 % kertoo, ettei saa riittävästi apua läheisiltä. 37 % kertoo tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen. 32 % sanoo, että ei ole lähellä olevaa sosiaalista verkostoa. 22 % kertoo, ettei tapaa lasten isovanhempia usein. Perhekahvilatoiminta 18
Perheeni hyvinvointi on lisääntynyt Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita Mukanani käyvien lasten ryhmässä olemiset taidot ovat vahvistuneet Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin ryhmässä Olen saanut tietoa alueeni lapsiperheille suunnatuista palveluista Tarve ammattiavun käyttöön on vähentynyt Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani Itseluottamukseni on lisääntynyt Uskallan pyytää helpommin apua Olen saanut mielekästä tekemistä Olen kotiutunut paikkakunnalle Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä Sosiaalinen verkostoni on kasvanut Olen saanut lisää ystäviä Olen saanut lisää varmuutta lastenhoitoon Olen saanut uusia ideoita kasvatukseen Olen saanut vertaistukea Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa Oma hyvinvointi on lisääntynyt 8,4 15,2 77,3 72,9 41,2 50,6 67,9 63,8 11,8 24,5 40,9 37,7 2,1 2,6 61,2 55,1 13,9 30,9 6,9 14,8 44,3 67 45,2 40,1 65,7 83,3 66,2 86,4 60,5 83,3 27,9 23,3 32,6 41,5 33,3 52,1 49,6 60,3 35,8 53,3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 ohjaaja kävijä MLL:n perhekahvilakysely 2011 19
Merkittävimmät vaikutukset kävijöille (2011) Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita 73% Sosiaalinen verkostoni on kasvanut 66% Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä 66% Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita 64% Olen saanut lisää ystäviä 61% Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 55% Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa 50% Perhekahvilatoiminta 20
Jos perhekahvilaa ei olisi (Kävijäkysely) Oloni olisi yksinäisempi. En olisi voinut tutustua helposti lähialueen perheisiin. En olisi saanut uusia ystäviä, lapsemme ei olisi tutustuneet kavereihinsa, enkä olisi viihtynyt hoitovapaalla tai jaksanut olla kotiäitinä. En olisi saanut vinkkejä poikani uniongelmiin. Poistuisin harvemmin kotoani. Perustaisin sellaisen! MLL:n perhekahvilakysely 2011 21
Perhekahvilat ovat monelle korvaamattomia paikkoja ystävystyä ja jakaa vanhemmuuden kokemuksia ja saada vertaistukea. Ilman niitä moni asia olisi huonommin. Kaikilla ei ole sukulaisia ympärillä, perhekahvilassa solmitut suhteet korvaavat näitä. Vanhempana olo ei todellakaan ole helppoa ja kevyttä hommaa ja ilman vertaistukea ja ystäviä siitä hommasta ei selviä MLL:n perhekahvilakysely 2011 22
Resilienssiä tarvitaan mutta Elämä on monimutkaista, tarvitsemme kykyä käsitellä sen monimutkaisuutta. Käsittelykyky luo yksilölle psyykkistä kimmoisuutta : kykyä työstää ongelmia, toipua vastoinkäymisistä, kyky kerätä luut kasaan, nousta jaloilleen, pyyhkiä pölyt hihoista ja jatkaa matkaa Psyykkisen kimmoisuuden kehittymiseen tarvitaan toisia ihmisiä. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 23
Järvisuomen yhdistyksissä: Perhekahviloita 98, kävijämäärä 58 477 (käyntien määrä) kerhot 146, kävijämäärä 18 281 (käynnit) vapaaehtoistyöntunteja ( sisältää yhdistysten luottamushenkilöiden eli hallitusten jäsenten tunnit) 48 869 tuntia! KIITOS UPEASTA TYÖSTÄ JA TOIMINNASTA! MLL:n perhekahvilakysely 2011 24