Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Samankaltaiset tiedostot
Päihdeavainindikaattorit

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

6. Päihteet. 6.1Johdanto

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Terveyden edistämisen laatusuositus

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Loppuraportti

Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Johdatus päivän teemaan: miksi Pakka kannattaa?

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma E4: Pakon käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Alustavia tuloksia kartoituksesta

YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Kouvolan päihdestrategia

Tavoitteena turvallisuus

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Jyväskylä kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Mielekkäästi tulevaan Levi Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Seinäjoki kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Ylitarkastaja Heli Heimala ESAVI. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue, ESAVI, Heli Heimala

PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio:

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1

Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen indikaattori- ja hyvinvointihanke Tarkoituksena hyödyntää Stakesin kehittämiä työkaluja (SotkaNet) ja muita kuntakohtaisesti saatavia päihdeindikaattoreita Lääninhallitukset ovat nimenneet yhdyshenkilöt, lisäksi valtakunnallisessa työryhmässä mukana asiantuntijajäseniä Kuntatasolla päihdepatteristo toimii suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen työvälineenä päihdehaittojen ehkäisyssä ja korjaavassa työssä Päihdeindikaattoristo pysyväksi työkaluksi päihdetyön työkalupakkiin 8.3.2007 2

Tavoitteet 1) MOTIVOINTI * Kuntien motivointi päihdehaittojen vähentämiseen ja terveyden edistämiseen läänien välistä yhteistyötä lisäämällä * Indikaattoreita seuraamalla kunnat voivat arvioida, mihin suuntaan kuntalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittymässä ja mihin voimavaroja kannattaa jatkossa suunnata 2) ENNAKOINTI * Saatujen indikaattoreiden avulla kunnat voivat panostaa voimavarojen suuntaamisen oikeita palveluita kohti * saadut indikaattorit esitellään kuntiin * kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden motivointi oman kunnan päihdeindikaattoreiden hankintaan yhteistyössä lääninhallitusten kanssa 8.3.2007 3

Yleistä indikaattoreista Indikaattoreiden määrää tärkeämpää on niiden laatu Hankkeessa käytettävien indikaattoreiden oltava yhtenäisiä kaikissa lääneissä - hyödynnettävissä ja otettavissa valtakunnallisesti - päihdeilmiöitä pystyttävä selittämään ja vertailemaan valtakunnallisesti - tärkeätä tuoda esille päihteidenkäyttöä ennakoivat indikaattorit, joihin on mahdollisuus vaikutta ehkäisevää päihdetyötä lisäämällä - myös päihteiden käytön vaikutukset hyvinvointiin ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät indikaattorit on hyvä nostaa esille - ongelmana tilastointi esimerkiksi kunnilta saatavissa tilastoissa; tilastoidaanko kaikki ja jos tilastoidaan niin miten tilastointitavat eroavat? 8.3.2007 4

Hankkeen vaikutukset? Kunnat motivoituvat tarkastamaan ja päivittämään olemassa olevat päihdestrategiansa Kunnille esiteltävien yksilökohtaisten päihdeindikaattorien avulla kunnat aktivoituvat päihdehaittojen ehkäisyyn, joka kirjataan osaksi kunnan päihdestrategiaa SotkaNetiin saadaan hyödynnettäväksi monipuolinen ja helppokäyttöinen päihdeindikaattoripankki Kunta- ja palvelurakenneuudistus: väestö- ja palvelutarveanalyysi päihdeindikaattoripatteristo työvälineenä (kuva päihdepalveluiden tarpeesta ja tulkintakehikko) 8.3.2007 5

Aikataulu Valtakunnallinen päihdeindikaattorihankkeen koordinaatiotyöryhmä kokoontunut 3 kertaa (22.5, 14.8 ja 2.10) 10 avainindikaattoria on valittu Marraskuun loppuun mennessä tulkintakehikko SotkaNetiin (www.sotkanet.fi) Päihdeindikaattori-patteriston avaaminen omaksi alasvetovalikokseen vuoden loppuun mennessä Ensi vuoden puolella indikaattoritiedon vieminen kuntiin yhteistyössä kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden kanssa 8.3.2007 6

Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100%:na alkoholina Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työttömät, % työvoimasta Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Avainindikaattorit Päihteiden vaikutus hyvinvointiin Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 vastaavanikäistä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset Rattijuopumukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut Hyvinvointisaldo Kuntien omaa tulkintaa Moniammatillisuus tulkinnan apuna Päihteistä saatavat hyödyt ja haitat eri näkökulmista arvioituna (mm. yksilö, palvelujärjestelmä, elinkeinoelämä, poliisi..) 8.3.2007 7

Taustaindikaattoreita Valtakunnallisia trendejä indikaattoreita, joita ei ole saatavilla kuntakohtaisesti Mm. Kouluterveyskysely, Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) tutkimus, Alkoholikuolemat Linkitykset Avainindikaattoreiden selitysosioissa 8.3.2007 8

Päihdeindikaattoreille oma alasvetovalikkonsa SotkaNetiin Päihdeindikaattorit 8.3.2007 9

Työryhmä/Yhdyshenkilöt Läänien yhdyshenkilöt: Lapin lääninhallitus: -lääninsosiaalitarkastaja Eine Heikkinen - alkoholitarkastaja Satu Hoikka Etelä-Suomen lääninhallitus: - ylitarkastaja Hanna Ahonen Itä-Suomen lääninhallitus: - lääninlääkäri Jari Korhonen Länsi-Suomen lääninhallitus: - projektityöntekijä Sari Taavitsainen Oulun lääninhallitus: - lääninsosiaalitarkastaja Tuula Lakomäki Asiantuntijajäsenet: - Marjatta Montonen, STM - Matti Virtanen, Lapin päihdeklinikka - Airi Partanen, Stakes - Nina Knape/Tiina Puhakka, Sotkanetin edustaja - Pirjo Pikkarainen, Mikkelin AMK Hanketyöntekijä: - Maria Martin, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 8.3.2007 10