EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 10.10.2012 2012/2024(INI) LAUSUNTO perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle Euroopan unionin hallintomenettelylaista (2012/2024(INI)) Valmistelija: Anneli Jäätteenmäki (Aloite työjärjestyksen 42 artikla) AD\915217.doc PE489.365v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PA_NonLeg_art42 PE489.365v02-00 2/8 AD\915217.doc
EHDOTUKSET Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin kiireellisimmin ratkaistava ongelma on kansalaisten luottamuksen puute, joka voi vaikuttaa unionin legitimiteettiin; toteaa, että EU:n on annettava kansalaisille nopeasti selkeitä ja näkyviä vastauksia, joilla voidaan puuttua heidän huolenaiheisiinsa; B. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 298 artiklan perusteella voidaan laatia eurooppalaista hallintoa koskeva asetus, mitä ei vielä ole tehty; C. ottaa huomioon, että kaikkien unionin toimien on perustuttava oikeusvaltion ja toimivallan jakamisen periaatteisiin; D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklasta, jossa tunnustetaan oikeus hyvään hallintoon kansalaisten perusoikeutena, tuli oikeudellisesti sitova osana primaarioikeutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan perusteella; E. toteaa, että SEUT-sopimuksen 298 artikla tarjoaa sopivan oikeusperustan EU:n hallintomenettelylain hyväksymiselle; F. ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen valmisteleman ja parlamentin 6. syyskuuta 2001 hyväksymän 1 hyvän hallintotavan säännöstön, joka yhdessä oikeusasiamiehen 19. kesäkuuta 2012 julkaisemien "EU:n virkamiesten toimintaa ohjaavien julkisen palvelun periaatteiden" ja Euroopan neuvoston hyvästä hallinnosta antaman suosituksen kanssa tarjoaa hyvän perustan uudelle asetukselle; katsoo, että myös oikeusasiamiehen toiminnasta saaduista kokemuksista voisi olla hyötyä tässä yhteydessä; G. toteaa, että eurooppalaista hallinto-oikeutta koskevan asetuksen tavoitteena voisi olla kansallisten hallinto-oikeudellisten sääntöjen yhdenmukaistaminen tulevaisuudessa kansalaisia koskevien yleisten periaatteiden osalta ja että sillä voitaisiin edistää yhdentymiskehitystä tällä alalla; H. toteaa, että Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) suositukset huomioon ottaen EU:n hallintoa koskevat selkeät ja sitovat säännöt olisivat julkishallinnon korruption torjuntaa koskeva myönteinen merkki; 1 Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. syyskuuta 2001 Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksesta Euroopan parlamentille omasta aloitteesta suoritetusta tutkimuksesta siitä, onko yhteisön eri toimielimillä ja laitoksilla yleisesti saatavilla olevaa hyvän hallintotavan säännöstöä (EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 331). AD\915217.doc 3/8 PE489.365v02-00
I. katsoo, että asetuksella voitaisiin edistää kansallisen hallinnon ja EU:n hallinnon välistä yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa SEUT-sopimuksen 298 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; 1. pyytää komissiota antamaan SEUT-sopimuksen 298 artiklan perusteella hyvän hallinnon perusperiaatteet sisältävän asetusehdotuksen vähimmäislaatuvaatimuksista ja menettelytakeista, joita noudatetaan kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa; sisällyttämään päätöslauselmaesityksensä liitteeseen seuraavat suositukset: 2. Asetuksella olisi taattava ja vahvistettava tarkemmat menettelysäännöt, joilla varmistetaan toimivallan jaon ja hyvän hallinnon perusperiaatteiden noudattaminen. Näitä periaatteita ovat erityisesti laillisuus ja oikeusvarmuus, suhteellisuus, riippumattomuus, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus, luottamuksensuoja ja yhdenvertaisuus. 3. Asetuksen olisi toimittava puitelainsäädöksenä, jossa EU:n hallinnolle säädetään joukko yleisiä periaatteita, ja siinä olisi vahvistettava menettely, jota sovelletaan de minimis -sääntönä silloin, kun erityissäännöstä ei ole. 4. Koska vilpittömän mielen periaate on nykyään myös yleisesti tunnustettu oikeudelliseksi perusperiaatteeksi ja koska sitä on pidettävä kansalaisten ja hallinnon välisiä suhteita koskevan luottamuksen ilmapiirin ja ennustettavuuden kannalta välttämättömänä, se olisi sisällytettävä erillisenä kohtana hallinnollista toimintaa koskevien yleisten periaatteiden luetteloon. 5. Yleisen edun hyväksi toimimisen periaate ja vilpittömän mielen periaate olisi siksi sisällytettävä hyvän hallinnon yleisiin periaatteisiin. 6. Euroopan unionin hallintoa olisi ohjattava palveluperiaatteella. Se tarkoittaa, että hallinnon olisi toimittava kansalaisten palvelemiseksi ja tarjottava kansalaisille esimerkiksi heidän tarvitsemaansa neuvontaa, vastattava heidän kysymyksiinsä, perusteltava tehdyt päätökset kirjallisesti sekä ilmoitettava heille käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista. 7. Asianomaisissa menettelysäännöissä olisi määriteltävä toimielimiä, elimiä ja laitoksia koskeva yleinen velvoite toimia kohtuullisen ajan kuluessa. 8. Menettelysäännöissä on perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti taattava, että asianosaista kuullaan ennen kuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaisi hänen oikeuksiinsa tai etuihinsa. 9. Kansalaisten oikeus saada tietoja olisi varmistettava säännöllä, joka velvoittaa toimielimiä, elimiä ja laitoksia antamaan kansalaisille nopeasti kaiken heidän tarvitsemansa tiedon oikeuksiaan puolustaakseen. Sen lisäksi kansalaisilla olisi oltava oikeus päästä tutustumaan asiakirjoihin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 1 mukaisesti sekä oikeus tutustua 1 EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. PE489.365v02-00 4/8 AD\915217.doc
heitä koskeviin asiakirjoihin. Toimielimet, elimet ja laitokset olisi velvoitettava pitämään yllä asiakirjarekisteriä. 10. Koska jokaisella kansalaisella on SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti oikeus olla yhteydessä unionin hallintoon valitsemallaan unionin virallisella kielellä, toimielinten olisi käytettävä kansalaisille suuntautuvassa viestinnässä selkeää ja helppotajuista kieltä. 11. Tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisun edistämiseksi olisi säädettävä hallinnollisista muutoksenhakukeinoista, joilla voidaan hakea muutosta unionin toimielinten, elinten ja laitosten tekemiin päätöksiin. AD\915217.doc 5/8 PE489.365v02-00
PERUSTELUT Lissabonin sopimuksen voimaantulosta on jo kulunut kaksi ja puoli vuotta. Hyvää hallintoa koskeva 298 artikla on ainoa sopimuksen uusista artikloista, jonka pohjalta komissio ei ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin. Nyt on siihen korkea aika. Luottamusta hallintoon voidaan ratkaisevasti lisätä 298 artikla, jossa määrätään seuraavaa: "Unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon. Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksilla säännökset, joissa kunnioitetaan 336 artiklan nojalla vahvistettuja henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja." Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa määritellään kansalaisten oikeus hyvään hallintoon. Sen mukaan jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa. Artiklaan on lisäksi kirjattu kansalaisen oikeudet tulla kuulluksi, tutustua itseä koskeviin asiakirjoihin, saada korvausta vahingoista ja ottaa toimielimiin yhteyttä jollakin perussopimusten kielistä sekä hallintoelinten velvollisuus perustella päätöksensä. Tämä luettelo oikeuksista samoin kuin jo olemassa olevat hyvän hallinnon ohjeet luovat perustan, jolta ehdotus asetukseksi tulee laatia. Hyvänä esimerkkinä on erityisesti Euroopan oikeusasiamiehen laatima eurooppalainen hyvän hallintotavan säännöstö, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2001. Myös Euroopan neuvoston hyvän hallinnon suositukset voivat toimia lähteenä asetukselle. Hallintoasetusta tulee soveltaa kaikkiin EU:n toimielimiin, elimiin ja laitoksiin. Se ei voi kuitenkaan koskea jäsenvaltioita niiden pannessa täytäntöön EU:n päätöksiä. Legitimiteetti edellyttää sekä kansalaisten uskoa siihen, että he voivat demokraattisessa päätöksentekomenettelyssä vaikuttaa EU:n harjoittamaan politiikkaan, että luottamusta EU:n hallinnon oikeudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen. Hallintomenettelyjen kirjaaminen asetukseen luo turvallisuutta paitsi kansalaisille myös unionin virkamiehille, jotka voivat tukeutua siihen toiminnassaan. Laki hyvästä hallinnosta muodostaa myös perustan Euroopan unionin tuomioistuimelle sen ratkaistessa unionin hallintoa koskevia asioita. Tälläkin hetkellä on olemassa erilaisia alakohtaisia ohjeita, jotka koskevat hallintomenettelyjä. Näitä on mm. kilpailu-, alue- ja kuluttajapolitiikan aloilla. Ongelmallista näissä säännöksissä on, että ne ovat hajallaan eri puolilla EU-lainsäädäntöä eikä niitä ole yhtenäistetty. Avoimuus on keskeinen osa hyvää hallintoa. Se on myös tärkein luottamusta lisäävä tekijä. Asiakirjojen saatavuutta koskevan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 uudistaminen on ollut käsittelyssä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa jo usean vuoden ajan. On selvää, että PE489.365v02-00 6/8 AD\915217.doc
tulevan hallintolain tulee olla tämän asetuksen säännösten mukainen. Sen on kuitenkin syytä mennä joissain kohdin selvästi asetusta pidemmälle. Esimerkiksi vaatimus asiakirjojen rekisteröinnistä, jota asetus (EY) N:o 1049/2001 ei sisällä, tulee kirjata hallintolakiin. Euroopan oikeusasiamiehen laatima eurooppalainen hyvän hallintotavan säännöstö sisältää ajatuksen siitä, että EU:n toimielinten hallinnossa tulisi noudattaa palveluperiaatetta. Sen mukaan virkamiesten tehtävä on mahdollisuuksien mukaan helpottaa kansalaisten asiointia toimielinten kanssa. Tämä edellyttää sitä, että kansalaisten kysymyksiin vastataan, heitä opastetaan kääntymään oikean tahon puoleen ja heihin suhtaudutaan kunnioittavasti. Yksi suurimmista ongelmista, jonka kansalaiset kokevat EU:n hallinnossa, on sen kieli. Vaikka perussopimuksessa määrätään, että kansalaisten on voitava asioida toimielinten kanssa millä tahansa EU:n virallisista kielistä, tämä ei vielä tarkoita, että kieli olisi ymmärrettävää. Laki- ja virastokielen koukerot muuttuvat entistä käsittämättömämmiksi, kun ne käännetään toisille kielille. Ymmärrettävän kielen käyttö on asia, johon EU:n toimielinten virkamiesten tulisi saada koulutusta. AD\915217.doc 7/8 PE489.365v02-00
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS Hyväksytty (pvä) 9.10.2012 Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: 22 0 0 Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Alfredo Antoniozzi, Andrew Henry William Brons, Carlo Casini, Andrew Duff, Roberto Gualtieri, Enrique Guerrero Salom, Gerald Häfner, Stanimir Ilchev, Constance Le Grip, David Martin, Morten Messerschmidt, Paulo Rangel, Algirdas Saudargas, Indrek Tarand, Rafał Trzaskowski, Manfred Weber Zuzana Brzobohatá, Andrea Češková, Marietta Giannakou, Anneli Jäätteenmäki, Vital Moreira, Helmut Scholz, György Schöpflin PE489.365v02-00 8/8 AD\915217.doc