EKOLOGISUUDEN MITTARIT

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa

Vihreä infrastruktuuri

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Lataa Satiiriset Itse valtiaat - Marjo Kolehmainen. Lataa

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Metropolialueen saavutettavuuden alueelliset rakenteet muutoksessa

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ekologisesti kestävä kehitys

HELSINGIN YLEISKAAVA

Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Etelä-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2012

HULEVESIEN HALLINTA VIHERKATOILLA JA MUILLA VIHERRAKENTEILLA

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Ihmisen paras ympäristö Häme

Lataa Salaisuuksien luonto - Seppo Parkkinen. Lataa

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Lataa Ei minulle voi käydä näin! - Anne Sipponen. Lataa

Lataa Euroopan luonto - Milos Andera. Lataa

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

Haittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen. Lataa

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Lausunto / 5. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Helsingfors naturskyddsförening rf Kotkankatu Helsinki

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Lataa Hoitotyön oppiminen ja uudistuva opettajuus. Lataa

Mitä jäi seminaarista mieleen? Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa -seminaarin koottua antia

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Lataa Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen - Riitta Paavilainen. Lataa

Lataa Neuvottelujen kautta toimeenpanoon - Maarit Sihvonen. Lataa

Mt 2200 Kaarinantien kääntö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen täydentäminen ilmanlaadun vaikutusten osalta

8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN:

Lataa Osastonhoitajan työ erikoissairaanhoidossa 1990-luvulla ja 2000-luvulla - Tiina Surakka. Lataa

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Lataa Terveyskeskuslääkäri ja lasten mielenterveystyö - Anneli Heikkinen. Lataa

Säästetään Kauppi-Niihaman metsät luonnolle ja virkistyskäytölle. Luontotyyppien vertaissuunnitteluluonnos

Lataa Poikkeavaa lasta odottavan perheen ja hoitavan henkilön välinen vuorovaikutus - Hanna Maijala. Lataa

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

Transkriptio:

EKOLOGISUUDEN MITTARIT Bioindikaattorit ja ekosysteemipalvelut Sirkku Manninen Dosentti, yliopistonlehtori Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, 31.5.2011

Yhteisestä yleiskaavaluonnoksesta poimittua Huomattava asukasmäärän kasvu aiheuttaa tehokkaasta joukkoliikenteestä huolimatta suuren kasvun myös alueen autoliikenteeseen. Yleiskaavassa Östersundomiin osoitetaan laajat alueet uusia hoidettuja viheralueita. Tavoitteena on kaupunkimaisesti rakennettu ja hoidettu ympäristön laatu. Korkean laadun ylläpitäminen esikaupunkivyöhykkeen takaiselle alueella on haastavaa, mutta on keinoja löytää tasapaino kustannusten ja tavoitellun ympäristön hoitotason välillä.

Bioindikaattori = eliölaji, joka eri tavoin ilmaisee mahdollisimman yksiselitteisesti ympäristön tilaa (= laatua) perusbiologia tunnettava riittävästi liikkuvuus oltava suhteellisen vähäistä laaja levinneisyys selvä sietoalue tutkittavan ympäristötekijän suhteen reagoivat ko. tekijään nopeasti ja samalla tavalla http://www.kolumbus.fi/markku.yntala/etusammal.dwt

Ekosysteemipalvelut http://www.envir onment.fi/default.asp?node=2296 2&lan=FI http://www.environment.fi/default.asp?node=22962&lan=fi

Uutta Helsinkiä -> hiiltä, ilman epäpuhtauksia ja vettä sitovien ja vettä kierrättävien ja läpäisevien alkuperäisen luonnon elinympäristöjen pinta-ala ja laatu (http://www.cartinafinland.fi/fi/imag ebank/image/0/497/kaupunkimets %C3%A4+497.jpg) Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, 31.5.2011

http://www.hel2.fi/taske/media/kuvat/kuninkaantammi_ilma_kaupunkimittausosasto.jpg http://www.hel2.fi/ksv/press/projektialueet/kuninkaantammi.jpg KUNINKAANTAMMI http://kaupunginosat.net/kannelmaki/index.php?option= com_content&task=view&id=263&itemid=212 http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=1065 http://www.uuttahelsinkia.fi/uutiset/2770

Ilmanlaatu liikenteen ja energiantuotannon typenoksidi- (NOx) ja hiukkaspäästöt sekä alailmakehän otsonipitoisuus (O3)

Bioindikaattorit Uudenmaan jäkälät n IAP = (Q f) / 10 1 Q = kunkin jäkälälajin keskimääräinen seuralaislajien lukumäärä f = lajin suhteellinen esiintymisfrekvenssi näytealalla (0-1) n = jäkälälajien lukumäärä (10) (Huuskonen ym. 2010. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4 2010)

Bioindikaattorit Lontoon jäkälät

Bioindikaattorit Lontoon jäkälät

NO 2 :n kriittinen taso jäkälille 10 µg m -2 a -1 ja metsille 20 µg m -2 a -1 (UNECE)

Kaupunkimetsät typen kyllästämiä -> nitraattia huuhtoutuu? Soil C:N 40,0 30,0 20,0 10,0 y = -8,492ln(x) + 43,669 R² = 0,3091 0,0 0 10 20 NO2 (µg m-3 a-1) (Manninen ym. julkaisematon) 30

Bioindikaattorit pääkaupunkiseudun arvoniityt Bild 1. Karta över de undersökta ängarnas läge i huvudstadsregionen. 1: Gunnars, 2: Bemböle, 3: Stubbacka, 4: Håkansberg, 5: Ledåker R, 6: Ledåker O, 7: Smedjebacka, 8: Grejusberget, 9: Kopparkyet, 10: Ormusbacken, 11: Hertonäs S, 12: Hertonäs R, 13: Torsnäs, 14: Jollas, 15: Nybroparken R, 16: Nybroparken S, 17: Trankyaparken, 18: Borgbergsparken, 19: Westerkulla, 20: Borgareviken, 21: Husö (Forss S. 2009)

Bioindikaattorit Pääkaupunkiseudun arvoniityt Kuva: Sonja Forss (Manninen et al. 2010. Urban Ecosystems 13, 461-481)

Bioindikaattorit Pääkaupunkiseudun arvoniityt Kuva 1. Tutkimusniittyjen sijainti pääkaupunkiseudulla kesällä 2008. (Berghem F. 2010) Taulukko 9. Siementen kokonaismäärän kanssa korreloivat ympäristömuuttujat. Vain tilastollisesti merkitsevät tulokset esitetty. Spearmannin korrelaatioanalyysi (n=9). Kuva: Fiia Berghem

Ekosysteemipalvelut - Ilmanlaatu Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, 31.5.2011

Ekosysteemipalvelut - Ilmanlaatu Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, 31.5.2011

Ekosysteemipalvelut Hiilen sidonta (Jo and McPherson 1995. journal fo Environmental management 45, 109-133)

Pääkaupunkiseudun NO x -päästöt 15 264 tn (2009) 5 000 000 kg), josta 53% energiantuotannosta ja 31% autoliikenteestä (HSY 2010) (Sutton et al. 2011. The European Nitrogen Assessment. Sources, Effects and Policy Perspectives. Cambridge University Press; Cambridge, UK)

Luonto on tärkeää, koska se tarjoaa: osuus vastaajista Raitista ilmaa ja liikuntamahdollisuuksia 97% Viihtyisyyttä 97% Suojaa melulta ja ilmansaasteilta 82% Elämyksiä ja voimia 80% Marjoja ja sieniä 71% Turvapaikan 47% (Helsinkiläisten ympäristöasenteet. Hgin kaupungin Tietokeskus 2005)

Hesari 21.5.2011

Kiitos (ei)!