VUONNA 2009 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTISELVITYS

VUONNA 2009 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTISELVITYS Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita: Emilia Leinonen, Satu Männistö, Merja Salmi Elokuu 2014

Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. PÄIVÄHOITO... 4 3. KOTIIN LIITTYVÄT ASIAT... 10 4. YHTEENVETO... 14

1. JOHDANTO Tässä raportissa esitellään helmikuussa 20144 toteutetun vuonna 2009 syntyneiden lasten hyvinvoin- tiselvityksen tulokset. Selvityksessä kartoitettiin lasten kokemuksia heidän omasta elämästään kotona ja päivähoidossa. Vastaajinaa oli 357 vuonna 2009 syntynyttää lasta. Haastatelluista lapsista 89 prosenttia oli 4-vuotiaita ja 11 prosenttia 5-vuotiaita. Lapsista 53 prosenttia p oli tyttöjä ja 47 prosenttia poikia. Selvitys toteutettiin yhdeksässä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa. Vastaajamäärätt kunnittainn olivat: Hyvinkää 39, Järvenpää 49, Karkkilaa 13, Keravaa 29, Kirkkonummi 50, Lohja 31, Nurmijärvii 36, Tuusula 66 ja Vihti 44. Taulukko 1. Selvitykseen osallistuneet kunnat ja vastausmäärät prosentteina Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kirkkonummi Lohja Nurmijärvi Tuusula Vihti Kerava 4% 9% 1 18% 12% 8% Lasten kokemukset koottiin lapsen ja vanhemman välisellä strukturoidulla keskustelulla. Tarkoituk- sena oli saada kuuluviin lasten oma ääni mahdollisimman hyvin. Keskustelun jälkeen lapsen l van- hempi tallensi lapsen vastauksen sähköiseen lomakkeeseen. Selvityksen toteuttivat kunnat yhteis- työssä sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidon kanssa. Samanlainen selvitys on toteutettu aiem- min vuonna 2012. Tässä raportissa vuoden 2014 tuloksia verrataann edelliseenn selvitykseen. Vuoden 2012 selvityksessä vastaajia oli 615. Selvitykseen vastanneista lapsista 85 prosentin päivähoitopaikka oli päiväkoti, 7 prosentin perhe- päivähoito, 2 prosentin avoin varhaiskasvatus ja 1 prosentin ryhmäperhepäivähoito. Viisi prosenttia oli valinnut vaihtoehdon muu hoitopaikka a, joka yleisimmin olii päiväkerho. Lasten hoitopäivien 2

pituus oli keskimäärin hieman yli 7 tuntia. dossa yli 15 päivää. 74 prosenttia lapsista on o kuukaudessa keskimäärin hoi- Vanhempien antamat taustatiedot Vanhemmilta kysyttyjen taustatietojen mukaan selvitykseen osallistuneet lapset nukkuvat yössä keskimäärin 10 tuntia. Televisiota lapset katsovat keskimäärin hieman yli tunnin päivässä. Lapset pelaavat tai tekevät muuta pelikoneella, tablet-tietokoneella, älypuhelimella tai tietokoneella vanhempien vastausten perusteella vielä hyvin vähän, keskimäärin 15 minuuttia päivässä. Lähes puolet lapsista ei pelaa lainkaan. Kuitenkin lapsista 17 prosenttia viettää näiden laitteiden parissa keski- määrin tunnin tai enemmän päivässä. Vuonna 2009 syntyneet liikkuvat päivähoidon ulkopuolella päivässä keskimäärin tunnin ja 15 minuuttia. Liikunnan ja ulkoilun määrä vaihtelee paljon sään ja vuodenajann mukaan. Yhteinen ilta-ateria syödään päivittäin 62 prosentissa p perheistä. Lasten vanhemmat arvioivat päivähoidon hyvin turvalliseksi (ka 8,8). Kaksi kolmesta vanhemmasta antoi päi- vähoidon turvallisuudelle arvosanan 9 tai 10. Taulukko 2. Montako tuntia lapsii on päivittäin keskimäärin hoidossa? 3 7% 4 5 6 3% 6% 7 24% 8 38 % 9 19% 10 tai enemmän 2% % 3

Taulukko 3. Kuinka lapsesi turvallisuuteen 4-10)? on kiinnitetty huomiota päivähoidossa (kouluarvosanaa 47% % 4 5 6 5% 7 27% 8 9 19% 10 2. PÄIVÄHOITOO Lasten suhtautuminenn päivähoitoon on vastausten perusteella hyvin myönteistä. Lapsistaa 46 prosentin mielestä päiväkodissa tehdään aina mieluisia asioita ja 52 prosentin mielestä mieluisia asioitaa tehdään joskus. Kaksi prosenttia lapsista ilmoitti, että päivähoidos sa ei koskaan tehdä asioita, joista lapsi pitää. Lasten tyytyväisyys päivähoidos sa tehtäviä asioita kohtaan on vuoden 2012 selvitykseen verrattuna samankaltainen. Lapset kertoivat mukavista asioista päiväkodissa. Lapset antoivatt kysymykseen useita vastauksia. Päiväkodissa ylivoimaisesti mukavin asia on lasten mielestä edelleen leikkiminen, jonka mainitsii vastauksissaan 77 prosenttia vastaajista. Muita mieluisia päiväkodin asioita, jotka yli 40 prosenttia lapsista toi vastauksissaan esiin, olivat kaverit ja ystävät, piirtäminen ja/tai maalaaminen, ulkoilu ja ulkolajit, askartelu sekä jumppa tai t muu liikunta. 4

Taulukko 4. Mitkä asiat päivähoidossa ovat mukavia? kaikki [ARVO] leikkiminen joku tietty leikkikalu, väline tai tavaraa (esim. legot, lelupäivää 3 27% piirtäminen ja/tai maalaaminenn 49% askarteluu 43% laulaminen, musiikkii 3 tehtävät (esim. kirjaimet, lukeminen) ) 17% pelaaminen (lautapelit, palapelit) ) 34% % aamupiiri, satuhetke tai muu aikuisen ohjaama 23% jumppa tai muu liikuntaa 4 ruoka, syöminenn 29% lepohetki, päiväunett 2 ulkoilu ja ulkoilulajit (esim. pallopelit, sähly, hippa, 48% retkett 29% kaverit ja ystävätt 5 päivähoidon aikuisett 24% muu, mikä?? 16% ei mikäänn en osaa sanoaa % Ikävimmiksi asioiksi päiväkodissa lapset nimesivät lyömisen/toisen satuttamisen (28 % vastaajista), äidin tai isän ikävöinnin (24 %), kiusaamisen (23 %), leikin ulkopuolelle jäämisen (22 %), nukku- misen/lepohetken (20 %). Myös ikävinä pidetyt asiat ovat pysyneet vuoden 2012 selvitykseen verrattuna hyvin samankaltaisina. Taulukko 5. Mitkä asiat ovat ikäviä päivähoidossa? 77% en osaa sanoaa ei mikäänn joku tietty leikki nimittely, haukkuminen, huutaminen ja rumat sanat lyöminen, toisenn satuttaminenn leikin ulkopuolelle jääminenn komenteluu kiusaaminenn riitely, kun kaverit riitelevät keskenäänn rangaistukset aikuisten asettamat rajat (esim. ei saa tehdä mitä nukkuminen, päiväunet, lepohetki ohjattu toiminta esim. piiri- tai lauluhetki, askartelu, tehtävät yleensää ulkoiluu kuravaatteet jos moni on poissa, jos kaverit on poissaa pitkät päivät päivähoidossaa kova meluu joku paha ruokalaji tai ruoka-ainee ikävä äitiä ä ja/tai isäää Jokin muu, mikää 4% 7% 18% 28% 22% 1 23% 13% 4% 1 2% 12% 5% 12% 24% % % 5

Lapsista 7 prosenttia kertoi, ettei koskaan saa mielestään leikkiä päiväkodissa tarpeeksi. Toisaaltaa 63 prosentin mielestä leikkiä saaa aina tarpeeksi. Lapsista 81 prosenttia ilmoitti, että heillä on ainaa kavereita päivähoidossa. Vain yksi vastaajaa totesi, että päiväkodissa kavereita ei ole koskaan. Päi- vähoidossa lapset mielellään leikkivät sisällää tai ulkona kavereidenn kanssa. Taulukko 6. Mitä on kiva tehdä kavereiden kanssa päivähoidossa? leikin 9 askartelen, piirrän, maalaan pelaan 32% 3 tehdään yhdessä jotakin muuta asiaa 13% ulkoleikit, leikin ulkona 55% muuta, mitä? 15% en osaa sanoa 0 Yleisimmäksi ikäväksi asiaksi lapset nimesivät sen, että jotkut ovat tönineet tai lyöneet (36 % vastaajista). Myös muut ikäväksi koetut asiat kavereiden kanssa liittyvät jonkinasteiseen kiusaamiseen. Useissa vastauksissa mainittiin leikkien sotkeminen, leikin ulkopuolelle jääminen, nimittely, haukkuminen tai rumat sanat, kaveri määräilee tai pomottaa. Taulukko 7. Ikävät asiat päivähoidossa ei mitään 17% en osaa sanoa 7% kiusaamista 16% jotkut ovat tönineet, lyöneet 36% jotkut ovat sotkeneet leikkejä 2 leikin ulkopuolelle jääminen 18% nimittely, haukkuminen, rumat sanat 17% riitely ja tappelut kaveri määräilee tai pomottaa 15% kinaa tai riitaa sisarusten kanssak 3% % vahingossaa satuttaminen: kaatuminen, pieni 13% muu, mikä? 6

Yleisesti ottaen lapset kertoivat, että päiväkodin aikuiset kuuntelevat heitä kun heillä on asiaa (ainaa 64 % vastaajista, joskus 32 % vastaajista). Pieni osa lapsista (5 %)) kuitenkin kokee, että päiväkodin aikuiset eivät kuuntele heitä koskaan, kun heillä on asiaa. Muutosta ei ole tapahtunut vuoden 20122 selvitykseen verrattuna. Aikuisten kanssa mieluisesta tekemisestä kysyttäessä lapset mainitsivat useimmiten askartelun, piir- tämisen ja maalaamisen (45 %), lautapelien l pelaamisen ja palapelien kokoamisen (32 %)) ja lukemi- sen (31 %). Vastaukset olivat myös vuoden 2012 selvityksessä hyvin samankaltaisia. Taulukko 8. Mitä on kiva tehdä aikuisen kanssa päivähoidossa? kaikkea 8% leikkiä 2 leikkiä ulkoleikkejä 13% askarrella, piirtää, maalata 45% lukea 3 tehdä arkiaskareita ja töitä; aurata pihaa, tehdä 13% jutella 23% pelata lautapelejä, tehdä palapelejä 32% pelataa tietokoneella, tablet-tietokoneella, ei e mitään 4% muuta, mitä? 19% en osaa sanoa 7% Päivähoidossa pelottaa jokin asiaa 35 prosenttia lapsista. Pelon kokemusten määrä on hieman lisään- tynyt vuoden 2012 selvitykseen verrattuna, jolloin 32 prosenttia lapsista ilmoitti pelkäävänsä jotain asiaa päivähoidossa. Pelon aiheissa on suurta vaihtelua. Yleisin asia, joka pelottaa on jokin pelottava hahmo (esimerkiksi Haisuli, haamu, kummitus), ääni tai tapahtuma (11 % vastaajista). Myös pimeä (9 %), kiusatuksi tuleminen tai kiusaaminen (8 %), päiväkotiin meneminen alussa (7 %) ja jotkut toiset lapset (6 %) toistuivat vastauksissa. 7

Taulukko 9. Pelottavat asiat päivähoidossa ei mikään 49% 4 en osaa sanoa 3% kiusaaminen, kiusatuksi tuleminen 8% % joku tai jotkut muut lapset 6% tappelu, riitely 3% pelästyttäminen 5% pimeä 9% % pelottava hahmo (esim. haisuli, haamu, ajatus onnettomuudesta tai tapaturmasta päiväkotiin meneminen alussa 7% % muu, mikä? 19% Lapsista 62 prosenttia sanoi, että päivähoidossa aikuinen lohduttaa aina, kun itkettää tai t on pahaa mieli. 20 prosenttia sanoi, että aikuinen lohduttaa joskus. 12 prosenttia lapsista ilmoitti, ettei heitä itketä päiväkodissa koskaan. Kuitenkin 3 prosenttia lapsista on sitä mieltä, että aikuinenn ei lohduta heitä koskaan. Kuitenkin 3 prosentin mukaan aikuiset eivät ole tienneet pahasta mielestä lapsen itkiessä salaa. Vastaukset ovat hyvin samankaltaisia vuoden 2012 selvitykseens n verrattuna. Taulukko 10. Lohduttaako aikuinen päivähoidossa? aina 62% joskus ei koskaan 3% minua ei itketä koskaan hoidossa 12% aikuiset eivät ole tienneet, kun olen itkenyt salaa 3% % 8

Lapsista 39 prosentin mukaan päivähoitoryhmässä on liikaa meteliä. Metelinn häiritsevyyden koke- mus on lisääntynyt. Vielä vuonna 2012 vainn 30 prosenttia lapsista ilmoitti, että päivähoitoryhmässää on liikaa meteliä. Taulukko 11. Onko päivähoitoryhmässäsi meteliä? Ei 13% Sopivasti (joskus) 48% Liikaa 39% Kysymykseen siitä, mihin paikkaan menet,, kun haluat olla rauhassa tai yksikseen päivähoidossa, lapset vastasivat useimmiten menen rauhalliseen paikkaan (23 %) tai johonkin tiettyyn huonee- seen, esimerkiksi eteiseen jne. (16 %). Lapsista 17 prosenttia ei halua olla hoidossa yksin. Seitsemän prosentin mukaan hoidossa ei ole sellaista paikkaa, jossa voi olla rauhassa tai yksikseen. Lasten mukaan päivähoidossa ruokailussa on parasta jokin hyvä ruokalaji, jälkiruoka tai t välipala. Ruokailussa kaikki on hyvää 26 % mukaan. Ruokailuun liitettyjä mieluisia asioita olivat myös syöminen, vatsa tulee täyteen (19 %), oma aktiivisuus: oma paikka, saa ottaa itse ruokaa, saa syödä haarukalla ja veitsellä, ruoka-apulaisena oleminen jne. (15 %), kaikki k syövät yhdessä, saa jutella kaverin kanssa, nauraminen jne. (16 %).. Päiväkodissa ruokailussa epämieluisinta lapsille on useimmiten jokin tietty ruokalaji (28 %), paha tai kylmä ruoka (21 %), liika meteli (14 %) ja häiri- tyksi tuleminen (14 %). Taulukko 12. Mikä ruokailussa on parasta päiväkodissa? 9

syöminen, vatsa tulee täyteen on hyvää ruokaa, kaikki on hyvää joku hyvä ruokalaji, jälkiruoka, välipala oma aktiivisuus: oma paikka, saa ottaaa itse ruokaa, kaikki syövät yhdessä, saa jutella kaverin kanssa, hiljaa, rauhallisesti oleminen ja kun ei riehuta kun kaikkea ei tarvitse syödä ja maistaa muu, mikä? en e osaa sanoa ei mikään 15% 16% 9% 4% 6% 2% 19% 26% 46% % Taulukko 13. Mistä et pidä ruokailussa päiväkodissa? en osaa sanoa jostakin tietystä ruokalajistar jos on pahaa tai kylmää ruokaa jos on liikaa meteliä / liika meteli tai huutaminenh jos joku häiritsee kun on pakko maistaa kaikkia ruokia tai syödä jos jää ruokajonossa viimeiseksiv muusta, mistä? ei ole sellaista asiaa 1 28% 2 13% % 3. KOTIIN LIITTYVÄT ASIAT Lapsilta kysyttiin myös kotiin liittyvistä asioista. Lapset saivat antaa kysymyksiin useampia vastauksia. Lapsien mielestä kotona on mukavaa leikkiä (58 prosenttia vastaajista) v ja olla vanhempien tai muiden läheisten aikuista kanssaa (55 prosenttia vastaajista). Kotona lapset pitävät lisäksi pelaamisesta, piirtämisestä, ulkoleikeistä, sisarustenn kanssa leikkimisestää ja kotitöiden tekemisestä, kuten leipomisesta. Kotiin liittyvien asioiden vastaukset ovat kaikin puolin hyvin samansuuntaisia kuin vuoden 2012 selvityksessä. Taulukko 14. Lempiasiat kotona 10

kaikki joku tietty leikkikalu, väline tai tavaraa (esim. legot, askartelu pelaaminenn (lautapelit, palapelit jne.) pallopelit yms. liikunta ulkoilu, ulkoleikit leikkiminen sisarusten kanssa vanhempien/muiden aikuisten kanssa oleminen, lemmikin kanssa leikkiminen ja ulkoilu muu, mikä? 37% 37% 29% 25% 39% 3 26% 16% 36% 38% 3 33% % 39% 3 2 15% 17% 17% 39% 3 58% 55% % en e osaa sanoa % Suurimmalla osalla lapsista on vähintään joskus kavereita kotona (95 %). Kavereiden kanssa leiki- tään yleensä jotain tiettyä leikkiä (83 %) tai jotain ulkoleikkiä (53 %). Lapset myös askartelevat, pelaavat lauta- ja konsolipelejä sekä s katselevat televisiota. Viidellä prosentilla ei ole kavereita koskaan kotona. Isän ja/tai äidin kanssa halutaan tehdä kaikenlaisia asioita leikkimisestä (54 %) kotiaskareisiin (36 %) ja ulkoiluun (44 %). Myös perheen kanssa matkalle lähteminen tuntuisi lapsista kivalta asialta. Ylipäätään lapset haluavat olla vanhempien nsa kanssa ja tehdä kaikenlaisia asioita heidän kanssaan. Lapset tulevat hyvälle mielelle perheen kanssa olemisesta (36 %) sekä myös monista muista eri asioista, kuten ulkoilusta, kavereista ja pelaamisesta. Tärkeimpinä asioina pidettiin kuitenkin rakka- utta ja sylissä olemista (54 %), leikkimistä (45 %) ja hassuttelua (47 %). Taulukko 15. Mistä asioista lapsii tulee hyvälle mielelle? 111

melkein kaikki asiat, kiva tekeminenn 28% ulkoilu, pyöräily, hiihto, trampoliinillaa hyppiminen,, 3 leikkiminen, askartelu, kiva k leikkikaluu 45% kun saa lahjoja tai uusia leluja, syntymäpäiväts t äiti, isä, perhe, isovanhemmatt 3 36% äidin/isän kanssa leikkiminen tai muu tekeminen kaverit yleensä tai kavereiden/sisarusten kanssa 36% 27% hassuttelu, kutittaminen, nauraminenn 47% syömiseen liittyvät asiat esim. hyvä ruoka,, 2 sylissä oleminen,, hali, rakkauss 54% % hyvä olo, iloinen ilmapiiri, pirteä oloo 16% kun äiti tai isä tai joku muu lohduttaaa 25% pelaaminen tietokoneella, tablet-tietokoneella,, 13% pelaaminen (esim. lautapelit, palapelit) ) TV: :n katsominenn 17% retkett 18% perheen yhteinen lomailuu 25% muu, mikä?? 18% % % Ruokailussa parasta kotona on jokin hyvä ruokalaji, jälkiruoka taii välipala. Myös ruoan tekeminenn ja syöminen yhdessä perheen kanssa on lapsista mukavaa. Lapset pitävät p myös yhdessä jutustelusta. Ikävintä ruokailussa taas ovat pahat ruoat, vanhempien kurinpito jaa meteli. 12

Taulukko 16. Mikä on ruokailussa parasta kotona? syöminen, vatsa tulee täyteen on hyvää ruokaa, kaikki onn hyvää 27% joku hyvä ruokalaji, jälkiruoka, välipalav 46% itse tehty ruoka tehdään ruokaa yhdessä 26% syödään yhdessä, jutellaan 35% hiljaa, rauhallisesti oleminen ja kun ei riehuta muu asia, mikä? en osaa sanoa ei mikään 8% 6% % Lapsilta kysyttiin myös kotiin liittyvistä ikävistä asioista. Yleisimmät vastaukset koskivat riitoja ja tappeluita sisarusten välillä (27 %) sekä aikuisten kurinpitoa (24 %). Ikävinää asioina koettiin myös kavereiden puute, tylsyys, päiväkotiin lähteminen ja riitely yleensä. Taulukko 17. Ikävät asiat kotona en osaa sanoa ei mikään riita, tappelu tai muu ikävä asia sisarusten välillä riitely, huutaminen ja suuttuminen yleensä tai kun yksin eikkiminen/oleminen, kavereiden puute tekemisen puute, ei ole mitään tekemistä aikuisten asettamat rajat, komentaminen, päiväunet, nukkuminen, nukkumaan meneminen siivous, kotityöt jos itse tai joku muu on sairas tai satuttaa itsensä aamulla herääminen, päiväkotiinn lähteminen kun molemmat/toinenn vanhemmista on poissa, muuu asia, mikä? 7% 27% 19% 1 24% 1 9% 8% 1 16% % Lapsilta kysyttiin myös, pelottaako jokin asia kotona. Vastaajistaa hieman yli puolet kertoi jonkinn asian pelottavan. Eniten pelkoa herättivät pahat unet, nukkumaan meneminenn ja pimeä. Lapsia pe- lottivat myös ukkonenn sekä erilaiset hahmot kuten haamut ja Haisuli. 13

Taulukko 18. Pelottavat asiat kotona ei mikään en osaa o sanoa pimeä paha uni, painajaiset, nukkumaan meneminen, pelottava hahmo (esim. haisuli, haamu, koirat, hämähäkit, hiiret, tai muut eläimet joku paikkaa tai esine esim. yläkerta, vintti, taulu varkaat, rosvot ukkonen yksin jäämisen pelko, yksin oleminen aikuisten suuttuminen, riidat, rangaistukset ajatus onnettomuudesta tai tapaturmasta sisarukset, riidat sisarusten kesken muu, mikä? 3% 4% 2% 15% 4% 1 6% 6% 2% 4% 13% 25% 32% 33% % 4. YHTEENVETO Selvityksen vahvuutena on se, että pienten lasten oma ääni pääsi sen kautta kuuluviin. Vanhempia a ohjeistettiin antamaann lapsille tilaa kertoa avoimesti ajatuksistaann päivähoitoon ja kotiin liittyvissä teemoissa. Kun selvityksen kohderyhmänä ovat näin pienet lapset,, ovat vanhemmat auttaneet lapsiaa vastaamaan kysymyksiin, esimerkiksi tarjoamalla lapsille vastausvaihtoehtoja, ainakin jossain mää- rin. Lapset ovat myös vanhemman kanssa keskustellessa saattaneet vastata joihinkin kysymyksiin vanhempaaa miellyttävällä tavalla, esimerkiksi päiväkodissa itkemisestä kysyttäessä. Tiedotteet selvityksen toteuttamisesta jaettiin kohderyhmään kuuluneiden lasten perheille selvitykseen osallistuneiden kuntien päiväkodeissa. Tiedonkeruumenetelmä mahdollisti perheiden kattavan tavoittamisen, sillä kaikilla perheillä annettiin mahdollisuus osallistua selvitykseen. Selvityksestä tiedottaminen oli päiväkotien ammattilaistenn vastuulla, joten on mahdollista m että tieto siitä ei levin- nyt kaikillaa alueilla yhtä tehokkaasti. Tämän selvityksen avulla saadaan arvokastaa tietoa pienten lasten arkipäiväisistä kokemuksista hei- dän itsensä kertomana. Vastaukset antavat yhdenlaisenn kuvan lasten hyvinvoinnista. Vaikka tieto lasten omista kokemuksista onkin arvokasta, tulee tietoa kerätä myös muilla menetelmillä, jotta lasten hyvinvointia ja kokemusmaailmaa voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Vastausten perusteella vuonna 2009 syntyneet lapset viihtyvät päivähoidossa yleisesti ottaen todella hyvin. Tulokset ovat pysyneet hyvin samanlaisina vuoden 2012 selvitykseens n verrattuna. Päivähoi- dossa mieluisinta tekemistä lasten mielestä on leikkiminen. Myöss kavereidenn ja ystävien merkitys päivähoidossa on lapsille suuri. Aikuisten kanssa mukaviksi miellettyjä asioita koskevissa vastauksissa korostuu ohjattu tekeminen. Ikäviksi koetut asiat päivähoidos ssa liittyvät useimmiten kiusaami- 14

Sosiaalitaito Socialkompetens seen (töniminen, lyöminen, leikin ulkopuolelle jättäminen jne.). Pieni osa lapsista kokee, että aikuiset päiväkodissa eivät kuuntele kun lapsella on asiaa tai lohduta kun itkettää tai on paha mieli. Vuoden 2012 selvitykseen verrattuna aiempaa suurempi osa lapsista kokee, että päivähoitoryhmässä on liikaa meteliä. Kotona lapsille mieluisinta tekemistä on leikkiminen ja yhdessäolo kavereiden ja erityisesti aikuisten kanssa. Lapset nauttivat varsin tavallisista asioista, mutta erityisen hyvälle mielelle lapsen saa rakkaus, hellyys ja hassuttelu. Kotona ruokailuun liittyvät niin hyvät ruoat kuin yhdessä perheen kanssa jutustelu. Lapselle on tärkeää, että perhe ylipäätään viettää kotona yhdessä aikaa. Lapsista riitely on ikävin asia kotona, samoin pelottavat asiat kuten pimeä ja haamut. Lasten kertoman kautta välittyy myönteinen kuva lasten arjesta. Toisaalta me emme voi ohittaa niitä signaaleja, joita nyt lasten kertomana nousee. Kodin arjessa on hyvä huomioida se, että pienet lapset tarvitsevat riittävästi lepoa, rauhaa, liikuntaa ja ennen kaikkea unta. Perheen kanssa vietetty ohjelmoimaton ja suunnittelematon yhdessä puuhastelu on arvokas lapsen kehityksen ja perheen yhteisöllisyyden kannalta. Päivähoidossa on syytä olla sensitiivinen niiden lasten kohdalla, jotka ilmaisevat olevansa ilman yhtään ystävää, jäävänsä ilman lohdutusta tai riittävää aikuisen huomiota. 15