CaseJR1 2/2004 30.9.2004 1 (8) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR1 Siirtojärjestelmät - kokous 2/2004 Aika pe 10.9.2004 klo 09:05-12:50 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, VIPP Centre, Metallimiehenkuja 6, Espoo Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja Pertti Leinonen Rautaruukki Oy Kari Talvitie Tamrock TORO Loaders Jouko Horttanainen UPM-Kymmene Oyj Eero Pasanen UPM-Kymmene Oyj Kimmo Ukkonen Foxconn Oy Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Juha Miettinen Tampereen teknillinen yliopisto Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka Raimo Launonen VTT Tietotekniikka Paula Järvinen VTT Tietotekniikka Susanna Kunttu VTT Tuotteet ja tuotanto Kenneth Holmberg VTT Tuotteet ja tuotanto Jari Halme VTT Tuotteet ja tuotanto Risto Parikka VTT Tuotteet ja tuotanto Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto, sihteeri 1 Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 3 Tutkimuksen tilanne Aino Helle avasi kokouksen klo 9.05 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Seppo Tolonen ja sihteeriksi Aino Helle. Edellisen kokouksen pöytäkirja käytiin läpi ja hyväksyttiin. Samalla kerrattiin projektin sisäisten www-sivujen osoite, tunnus sekä salasana. Case Panostusnosturi (TTY) Ville Järvinen esitteli panostusnosturicasen tutkimuksen tilannetta työsuunnitelman pohjalta. Nykytilannetta käynninvalvonnan kohteiden ja käytettävien menetelmien osalta on kartoitettu tehtävässä 2.1 ja koottu raporttiluonnokseen, joka laitetaan projektin sisäisille www-sivuille. Luonnokseen on merkitty punaisella avoimina olevia kohtia, jotka vaativat vielä selvitystä. Kannettavalla värähtelymittauslaitteistolla tehdään mittauksia
30.9.2004 2 (8) keskimäärin kolmen kuukauden välein ja niille tehdään spektrianalyysi, ja mittaustiedot talletetaan SKF:n toimittamaan järjestelmään. NEROn systeemiä varten tehtävät kiihtyvyysmittaukset ovat jatkuvia ja käytössä on 8 anturia ja 16 parametria. Raakasignaali on projektin käytettävissä kuten tuuletusilmapuhallincasessakin. KCI:n nosturin seurantajärjestelmä on tarkoitus ottaa myös käyttöön, jolloin sen kautta saadaan useita jatkuvasti kerättäviä seurantasuureita. Aika ajoin tehtävistä lakisääteisistä mittauksista löytyy myös materiaalia. Lisäksi Oulun yliopistossa on tekeillä diplomityö värähtelyvalvonnan kartoituksesta ja luonnos valmistunee syyskuussa 2004. Työtehtävän 2.1 raportin aikataulua muutettiin syyskuusta lokakuun loppuun. Historiatietojen osalta raporttiin kootaan viitteet, mistä historiatietoa on saatavilla. Susanna Kunttu toi esiin, että historiatietoa tarvitaan myös työtehtävän 3 VVA-analyysissa taustamateriaalina. Pertti Leinonen lähettää excelmuodossa tietoja Susannalle viikolla 38. Todettiin, että historiatietoja varten saattaa tulla tarve toteuttaa oma tietokantarakenne. Yhteisenä asiana tuuletusilmapuhallincasen kanssa on Neron järjestelmän rajapintojen selvittäminen. Raportti päivitetään syyskuun aikana ja päivitysten yhteydessä www-sivuille toimitetaan aina viimeisin versio. Työtehtävien 3.1 ja 3.2 vika-vaikutus-analyysi tehdään loka-marraskuussa. Tekijöinä ovat Kati Kupila ja Markku Reunanen VTT Tuotteet ja tuotannosta. Tehtävän 4.1 kirjallisuusselvityksestä on alustava luonnos tehtynä vastaavasti kuin tuuletusilmapuhaltimen osalta. Työtehtävä on useamman casen yhteinen, joten luonnokset tullaan yhdistämään ja kirjallisuusselvitys tehdään yhtenä julkisena raporttina, jossa käsitellään myös muiden casien koneenosien valvonnan ja vikadiagnostiikan menetelmät. Teknologiakartoituksessa asioita on esitetty enemmän luettelomaisesti, kun taas tässä käynninvalvonnan ja vikadiagnostiikan menetelmiä käsitellään tarkemmin siten, että raportin pohjalta saa käsityksen siitä, minkälaisia menetelmiä tiettyjen koneenosien valvontaan voidaan käyttää ja mihin tarkoitukseen ne soveltuvat. Työtehtävään osallistuvien tutkimustahojen välinen työnjako sovitaan tämän kokouksen jälkeen pidettävässä tutkimustahojen välisessä palaverissa. Raportin sisällöstä keskusteltiin. Vaihteiden öljyanalyysillä todettiin olevan yhteys Vähäojan väitöstyöhön (OY). Panostusnosturin köysien valvonnan osalta Seppo Tolonen toi esiin yhteyden PMOn hissin köysiin, joiden valvontaan heillä on joitakin menetelmiä käytössä. Juha Miettinen mainitsi mahdollisina seurattavina asioina esim. köysien pituudenmuutoksen ja hissin korin värähtelyt. Seppo Tolonen kertoi, että köysien venymisestä johtuen he ovat joutuneet leikkaamaan hissin köysistä jo useita metrejä pois. Nosturin rakenteiden valvonnassa käynninaikaisia menetelmiä ovat AE ja ominaistaajuuden muutokset. Todettiin, että raporttiin voisi lisätä myös ainetta rikkomattoman testauksen eli NDT-menetelmät. Raportin uudeksi aikatauluksi sovitiin, että kirjallisuusselvityksen luonnos valmistuu lokakuun loppuun mennessä ja valmis raportti marraskuussa 2004. Työtehtävän 5.1 osaraportti 1 etenee rinnan tehtävän 4.1 kanssa ja voidaan mahdollisesti osin sisällyttää raporttiin 4.1 tai raportoidaan omana raporttinaan. Jari Halme toi esiin tarpeen fokusoida työ tarkemmin
30.9.2004 3 (8) valvottavissa kohteissa tarkasteltaviin ilmiöihin, koska muuten vaarana on tarkastelun hajoaminen liian laajaksi. Tehtävän aikataulu muutettiin vastaavasti kuin tehtävän 4.1. Työtehtäviin 6.1 ja 6.3 liittyen Oulun yliopistossa on käynnissä Jaakko Leinosen diplomityö. Tehtävään 6.2 liittyvään Nero Researchin diplomityöhön ei ole löytynyt vielä tekijää. Diplomityö liittyisi oleellisesti myös vastaavaan työtehtävään tuuletusilmapuhallincasessa. Case JR2 kokouksessa tuotiin esiin, että VTT Tietotekniikka voi suorittaa osan työtehtävästä ja TTY ja TTE ovat sopineet asiasta palaverin. Diplomityön osalta tuotiin myös esiin mahdollisuus myös etsiä muista teknillisistä yliopistoista tekijää ja sovittiin, että Ville Järvinen keskustelee asiasta NEROn Veli-Erkki Lumpeen kanssa ja lähettää Kenneth Holmbergille kuvauksen DI-työstä, jotta Kenneth voi ottaa yhteyttä muihin yliopistoihin DI-työn tekijän etsimiseksi mikäli se sopii myös NEROlle. Tehtävän 7.1 eli nykyisin käytössä olevien tiedonsiirtoväylien ja protokollien osalta aikataulu muutettiin syyskuusta lokakuuksi ja sovittiin, että selvityksen tekee VTT Elektroniikka, jonka sijaintipaikka on lähellä Raahea. Langattomien tiedonsiirtomenetelmien selvityksen osalta (tehtävä 7.2) Seppo Tolonen toi esiin, että LTYn tekemät erikoistyöt (ks. Case JR3 pöytäkirja) ovat myös käytettävissä ja niihin on mahdollista viitata selvityksessä. Case Lastauskone (ELE) Jarmo Keski-Säntti kertoi lastauskonecasen tilanteesta työsuunnitelman pohjalta. Nykytilannetta selvitettiin jo helmikuussa pidetyssä työkokouksessa, jonka muistiossa on dokumentoituna sen hetkinen tilanne. Sen jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä käyttöön on tulossa automaattilastaus, mikä pitää ottaa huomioon. Vika- ja vaikutusanalyysi-istunnot on pidetty PMOn ja TOROn kanssa ja analyysin pohjalta selvitettiin myös eroja riskeissä vanhan ja uuden järjestelmän välillä. Kari Talvitie kertoi uudesta lastauskoneesta. Kone on alunperin suunniteltu kuljettajakäyttöön. Automaattisesti kulkeva kone on varustettu kameroilla ja kauko-ohjauksella, eli kuljettaja ei ole mukana koneessa, eikä kuljettajalla ole suoraa yhteyttä koneessa oleviin hälytyksiin. VVA:ssa tuli esiin erilaisia vaihtoehtoja tiedon siirrossa ja hälytysten saamisessa kuljettajalle. Työtehtävien 1.2 ja 2.1 raporttien osalta sovittiin, että työsuunnitelmassa olevaa aikataulua jatketaan lokakuun loppuun ja raportit tulevat vain rajoitettuun jakeluun. Työtehtävän 2.2 selvitys on osa useiden casien yhteistä selvitystä ja aikataulu muutettiin vastaavasti kuten edellä panostusnosturicasen tehtävän 4.1 aikataulu. Tehtävää käsitellään tarkemmin tämän kokouksen jälkeen iltapäivällä tutkimustahojen palaverissa, jossa sovitaan tarkempi työnjako. Työtehtävä 2.3 öljyanalyyseistä on yhteydessä edelliseen ja muodostaa osan sitä. Aikataulumuutos tehtiin vastaavasti työsuunnitelmaan. Öljyanalyysien osalta Seppo Tolonen toi esiin vielä PMOlla käytössä olevan seurannan eli hydrauliikka- ja moottoriöljyistä tehdään öljyanalyysejä, joissa määritetään metallit, vesi, polttoaine, noki ym. ja tulos esitetään väritunnuskoodien avulla. Työtehtävä 3.1 etenee rinnan kohdan 2 kanssa ja VVA-analyysi antaa
30.9.2004 4 (8) pohjan siihen. Todettiin että yleiseltä osaltaan raportti voi olla yhteinen eri casien kanssa, mutta case-spesifiset kuvaukset tehdään kuitenkin erikseen. Tiedonsiirtoväylien ja protokollien osalta peruselementit uudessa järjestelmässä ovat samat kuin aiemmin, mutta tulevaisuus ei ole vielä täysin selvä asian suhteen. Raportin 4.1 aikataulua jatkettiin kuukaudella eli syyskuusta lokakuun loppuun. LTYn erikoistöistä samoin kuin teknologiakartoituksesta saa taustaa langattomien tiedonsiirtomenetelmien selvitykseen ja tehtävä 4.2 etenee suunnitelmien mukaa. Kehitettävän järjestelmän arkkitehtuuria (tehtävä 5.1) on alustavasti mietitty yhdessä PMOn ja TOROn kanssa.. Case Voitelu (TUO) Risto Parikka esitteli voitelucasen tilannetta. Työtehtävä 1.1 on valmis ja raportti ja muu materiaali on saatavilla projektin www-sivuilla. Työtehtävässä 1.2 ei ole vielä itse projektissa ollut laakereiden vaurioselvityksiä, mutta UPMn diplomityössä on joitakin vaurioituneita laakereita, joille SKF ja FAG ovat lupautuneet tekemään selvityksen. Tehtävässä 1.3 on tehty rasvavoiteluun liittyvien ongelmien kartoitusta varten kyselypohja ja lähetetty kysely projektin yrityksille, mutta ainoastaan yksi vastaus on saatu. Kyselypohja on word-dokumenttina saatavilla projektin www-sivuilla ja siihen voi edelleen vastata. UPMn osalta kartoitus tehdään heidän diplomityössään ja käytössä on samasta kyselypohjasta muokattu versio. Jouko Horttanainen kertoi diplomityön tilanteesta, liite 1. Rasvavoitelukysely on lähetetty 52 henkilölle sisältäen sekä UPMn omien laitosten edustajia että joitakin henkilöitä muissa Prognos-hankkeen yrityksissä. Vastauksia on saapunut 27 kpl, joista 6 on tyhjää. Työssä on lisäksi tehty taustaselvityksiä ja aloitettu teoriaosuutta. Käynnissä on parhaillaan mitattavien kohteiden määrittely ja mittausten suunnittelu. TTYstä on käytössä AE-mittauslaite. Viikolla 40 on seisokki, mikä antaa mahdollisuuden voitelun havainnointiin ja menetelmien vertailuun. Myös yksi laakerivaihto on tiedossa ja toinen vastaava, jota mitataan. Jouluna on toinen seisokki, johon syksyn mittauksilla voidaan saada lisätietoja. Käytössä olevat mittaukset käsittävät värähtelyn, lämpökameran, AE sekä rasva-analyysit eri paikoista otetuista näytteistä. Näytteitä otetaan automaattivoitelujärjestelmän eri vaiheista (lyhyttä putkistoa, pitkiä putkia). Keskustelussa tuotiin esiin myös yhtenä vaihtoehtona VTT:llä Peter Anderssonin kehittämä rasva-anturi rasvan metallipitoisuuden määrittämiseen. Työn ydin on sen selvittämisessä, mitä virheitä voitelussa tehdään. Ukkonen mainitsi esimerkkinä yhdestä virheestä LSK:lla tapahtuneen laakerin vaihdon, jossa vaihdon jälkeen laakeria ei pyöräytetty käsin vaan laitettiin suoraan täyteen käyntiin, jolloin rasva ei päässyt levittymään laakeripinnoille. Tutkijoiden vierailu UPM Kaukaalla todettiin ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. Tehtävässä 2.1 on kartoitettu tutkimustahoilla käytettävissä olevia rasvavoideltuihin kohteisiin liittyviä testausvalmiuksia, liite 2. Testausvalmiuksista keskusteltaessa todettiin, että seisokin yhteydessä UPM:llä kannattaa ottaa rasvanäytteitä laakerin eri kohdista (tummia
30.9.2004 5 (8) vyöhykkeitä, puhtaan näköisiä kohtia). Näytteenottotapa ja paikka ovat analyysitulosten kannalta tärkeitä. Mittauksissa kalibrointi tehdään samalla, puhtaalla rasvalla. Mittauspohjaisten menetelmien kehityksen yhteydessä yhtenä mahdollisuutena on soveltaa laakerikoepenkkiä rasvavoitelutilanteen tutkimiseen käyttäen erilaisia voitelusyöttöjä jne. Lisäksi mielenkiintoisena ajatuksena tuotiin esiin kysymys, voisiko testilaitteessa testata rikkoutunutta, teollisuudesta poistettua laakeria niin, että voitaisiin verrata miten teollisuudessa ja laboratoriossa mitatut mittaussignaalit vastaavat toisiaan (AE, kiihtyvyys..). Tällöin käytössä pitäisi olla sama laakeripesä ja voitelu, kuormitus, rpm ym olosuhteet. Case Servo (TUO) Servomoottoreiden toimintakunnon valvonta ja testaus on uusi case projektissa ja siinä mukana olevat yritykset ovat Foxconn Oy ja LSK Electrics Oy. Jari Halme esitteli casen ja sen alustavan työsuunnitelman, jotka on tehty kesäkuussa Foxconnin ja LSKn kanssa pidetyn palaverin perusteella. Casella on kaksi tavoitetta: normaalissa tuotantokäytössä olevien servomoottoreiden siirrettävä testaus- ja valvontajärjestelmä vikatilanteiden ja korjaustarpeiden ennakoimiseksi sekä huollettavina olevien servomoottoreiden testaus- ja koepenkkijärjestelmä huolto- ja toimintatakuun määrittämiseksi sekä moottorin tulevan toimintakunnon ennustamiseksi. Kehitystyön hyötyinä nähdään kustannustehokkaampi käynnissäpito ja huolto. Perjantaiksi 17.9. on sovittu vierailu Lahteen Foxconnille kohteeseen tutustumista ja taustaselvityksiä varten. Ensimmäisenä tehtävänä on jo käynnissä oleva servomoottoreiden vaurioista ja vauriotilanteista ja komponenteista tehtävä kirjallisuusselvitys. Myös LSK on kartoittanut vikaantumistapoja. Vastaavasti toisen tavoitteen osalta on ensimmäisenä tehtävänä selvitys siitä, mitä tietoa olemassa olevista moottoreiden testausjärjestelmistä on saatavissa ja mahdollisesti hyödynnettävissä. Työsuunnitelmassa joidenkin tehtävien aikataulut ovat osin avoimia ja aikatauluja voidaan tarpeen mukaan muuttaa riippuen tutkimuksen tulevista painotuksista. Planeettavaihteisto voidaan myös käsittää osana kohdetta ja ottaa soveltuvin osin tarkasteluun mukaan, ainakin kirjallisuusselvityksen osalta. Kimmo Ukkonen totesi, että tässä casessa voisi olla myös mahdollista hyödyntää muista caseista tulevaa tietoa langattoman tiedonsiirron osalta. Casen kuvaus ja työsuunnitelma laitetaan molemmat saataville projektin www-sivuille. Muuta caseihin liittyvää Raimo Launonen esitteli VTT Tietotekniikan menetelmäkehitystyötä datan visualisoimiseksi, liite 3. Tarkoitus on kehittää datalle standardi esitysmuoto, joka toimisi rajapintana ja mahdollistaisi datan visuaalisen esityksen automaattisesti laitoksen/koneen/laitteen 3D-mallissa. Tavoitteena on saada seuraavan puolen vuoden aikana kehitettyä caseihin kokeiltavaksi soveltuva muoto, johon sisältyvillä työkaluilla voisi kokeilla prognostiikka/ diagnostiikkamittausten tulosten esitystä casekohteiden 3D-mallilla. Tuloksena voisi olla yhteinen standardimuotoinen esitys/kuvaustapa prognoosi- ym. tiedoista käyttäjälle. Myös kesksuteluyhteys on mahdollinen
30.9.2004 6 (8) 4 Teknologiakartoitus/ tulevaisuuden trendit toteuttaa, jolloin useampi henkilö voi keskustella eri paikoissa samasta kohteesta ja datasta. Kehitystyötä varten caseista tarvittaisiin 3D-malleja. Keskustelussa todettiin, että lastauskoneesta voisi mahdollisesti löytyä 3Dmalli ja sovittiin, että Kari Talvitie selvittää asiaa. Pertti Leinonen selvittää panostusnosturin osalta mahdollisten mallien (esim. CAD kuvat) saatavuuden. Kohteen digikuvaus on myös yksi mahdollisuus rakentaa 3-D malli. Aino Helle kävi lyhyesti läpi teknologiakartoituksen tilanteen ja esitti keskustelun pohjaksi viitetietoja ja osia tulevaisuuden trendit-osion taustamateriaaliksi soveltuvista roadmap-raporteista ja muista julkaisuista (paperikopiot nähtävillä kokouksessa), liite 4. Johtoryhmän kesäkuun kokouksessa todettiin kartoituksen vaativan vielä työstämistä ja erityisesti tulevaisuuden trendit-osion olevan puutteellinen. Kartoitusta työstetään edelleen loppuvuoden aikana ja samalla siitä on tarkoitus julkaista osioita erillisinä artikkeleina esim Kunnossapitolehdessä (nro 7-2004 tekstit 6.10. mennessä, nro 8 tekstit 5.11. mennessä), jolloin osioita tulisi myös muokattua edelleen ja julkaisujen levikki olisi laaja. Tulevaisuuden trendit-osion taustamateriaaliksi soveltuvia Roadmappeja ja erilaisia kartoituksia on tehty mm. VTT:llä ja TEKESin Älykkäät automaatiojärjestelmät-teknologiaohjelmassa. Roadmap-työskentely on yleistynyt ja esimerkiksi isojen hankkeiden valmistelussa auttaa fokusoimaan tutkimusta. Roadmappeja laadittaessa lähtökohtana on visio. Sitä kohti tarvittavaa reittiä pyritään hahmottamaan ja löytämään kriittisiä polkuja, eli tunnistamaan, mitä pitää toteutua, jotta visio voidaan saavuttaa tai toteuttaa. Monitorointiin ja diagnostiikkaan liittyvän roadmap-esimerkin yhteydessä nostettiin esiin kysymys eri vaiheiden tai teknologioiden valmiusasteesta; eikö kaavion mukaan jo osattujen asioiden kohdalla kuten mittaukset tarvita enää tutkimusta. Todettiin, että kaavio kuvaa kehitystrendin suuntaa enemmänkin käyttöönotetun teknologian kannalta siten, että alempana on esitetty ne teknologian alueet, jotka ovat paremmin hallittuja ja joita on jo tällä hetkellä teollisessa käytössä laajasti, ja ylempänä olevat alueet ovat vielä kehitysvaiheessa ja vasta tulossa käyttöön. Esimerkiksi mittausten osalta on olemassa paljon erilaisia hyvin hallittuja teollisuudessa käytössä olevia menetelmiä ja dataa on paljon siitä, mitä osataan mitata. Lähtökohtana pitäisi kuitenkin olla datan tarve, eli pitäisi mitata sitä dataa mitä tarvitaan. Tämä lähestymistapa voi nostaa esiin uusia kehitystarpeita mm. sellaisten suureiden osalta, joihin ei suoria mittausmenetelmiä ole vielä olemassa tai ne ovat hankalasti toteutettavissa.
30.9.2004 7 (8) 5 Vuosiseminaari Aino Helle esitteli vuosiseminaarin alustavan ohjelman, liite 5. Vuosiseminaari pidetään Espoossa 1-2.12.2004 siten, että myös projektin ulkopuolisille avoin seminaari pidetään 1.12. Dipolissa klo 9-16 kun taas seuraava päivä eli 2.12. on varattu projektin sisäisille työkokouksille. Seminaariesityksistä teollisuuden näkemyksiä ja odotuksia käsittelevän puheenvuoron on Seppo Tolonen lupautunut pitämään ja fyysisen käyttöomaisuuden hallintaa käsittelevän esityksen tutkimustahojen puolelta projektin ulkopuolelta on lupautunut pitämään Kari Komonen VTTltä. Toiselle teollisuuden esitykselle on suunniteltu aiheeksi Laiteprognostiikka tulevaisuudessa liiketoimintanäkökulmasta. Sovittiin, että Aino Helle tiedustelee ABB:n edustajilta sopivaa henkilöä ko esityksen pitäjäksi. Yleisten esitysten jälkeen kukin tutkimustaho vuorollaan esittelee ensimmäisen projektivuoden tuloksia ja tahot voivat itse valita esityksensä aiheen. Susanna Kunttu ilmoitti eilisessä Case JR2- kokouksessa TUO42:n esityksen otsikoksi Kunnossapidon kehityskohteiden tunnistaminen. Case JR3 kokouksen jälkeen tehty ehdotus lisätä Helena Kortelaisen esitelmä aiheesta Käyttövarmuusmallit aamupäivän yleiseen osuuteen hyväksyttiin ja merkittiin liitteen 5 alustavaan ohjelmaan. Lopullisen seminaariohjelman kokoamista varten kaikkien tutkimustahojen tulee ilmoittaa Aino Helteelle esityksensä otsikko syyskuun loppuun mennessä. Toisen päivän työkokousten aiheet voidaan sopia myöhemmin. Kaikki tahot voivat ehdottaa työkokousten aiheita lokakuun loppuun mennessä Aino Helteelle, joka tekee niistä koosteen kommenttikierrokselle ja laatii sen perusteella lopullisen työkokousohjelman marraskuun puoliväliin mennessä. Työkokousten aluksi sovittiin lyhyt tilannekatsaus, jossa käydään läpi mitä raportteja, katsauksia ym. projektissa on saatu valmiiksi. 6 Muut asiat 7 Seuraava kokous Jatkorahoitushakemus on toimitettu TEKESin 31.8.2004. Projektiin on liittynyt mukaan 2 uutta yritystä, Foxconn Oy ja LSK Electrics Oy, servomoottorin toimintakunnon valvontaan ja testaukseen liittyvällä casella. Molemmat yritykset ovat allekirjoittaneet projektisopimuksen. Lisäksi Foster Wheeler Energia Oy harkitsee mukaan liittymistä ja heidän edustajansa osallistui Case JR2 ja JR3 kokouksiin. Seuraavasta Case-johtoryhmän kokouksesta sovitaan tammikuussa pidettävässä johtoryhmän kokouksessa. Tarvittaessa vuosiseminaarin yhteydessä joulukuussa on myös mahdollisuus käsitellä johtoryhmän päätöksiä edellyttäviä asioita. Seppo Tolonen puheenjohtaja Aino Helle sihteeri
30.9.2004 8 (8) LIITTEET Liite 1. UPMn diplomityön tilanne (UPM_DItyo_status_09-2004.pdf) Liite 2. Tutkimuslaitosten testausvalmiudet rasvavoiteucase (Prognos_rasvavoitelutestausvalmiudet.pdf) Liite 3. TTEn kalvoesitys datan visualisoinnista (Prognos092004_TTE.ppt) Liite 4. Teknologiakartoituksen tilanne ja roadmap-viitteitä tulevaisuuden trendien taustamateriaaliksi (Prognos092004_teknologiakartoitus.pdf) Liite 5. Vuosiseminaarin alustava ohjelma (Prognos092004_vuosiseminaari.pdf) Lisäksi päivitetyt työsuunnitelmat, raportit ja raporttiluonnokset sekä teknologian tulevaisuuden trendeihin liittyvää materiaalia on saatavilla projektin sisäisillä www-sivuilla JAKELU Projektin sisäisten www-sivujen kautta kaikille projektipartnereille, TEKES