Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Samankaltaiset tiedostot
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Joutsan seudun biokaasulaitos

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biobisnestä Pirkanmaalle

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Maatalouden biokaasulaitos

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Hanna Kunttu. Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta

Maatalouden kuivamädätyslaitos Juha Luostarinen Metener Oy

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet

Omaa energiaa Kyrönmaalta. Seppo Kiljo 1

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Envor Group - historiikki

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Biokaasua maatiloille

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Biokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasuseminaari

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Ruotsin liikennebiokaasun 10-vuotisjuhlat Ari Lampinen Suomen biokaasuyhdistyksen hallituksen jäsen

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

INKA JA RESURSSIVIISAUS- HANKE Timo Rusanen Timo Rusanen

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Gasum Jussi Vainikka 1

Liikenteen biopolttoaineet

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasun jakelu Suomessa

Transkriptio:

Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju

Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien ja taudinaiheuttajien tuhoutuminen prosessissa.lannassa 99 % vähenemä suolistoperäisissä bakteereissa. Maidon tuotanto ja lehmien terveys parani Keinolannoitteiden tarve väheni lietelannan lannoitevaikutuksen tehostuessa Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja tankkauspiste sekä biokaasuauto

Biokaasulaitoksen laajennus v.2008. Biokaasureaktori 1000 m³ ja jälkikaasuallas 1500 m³. Tuotantokapasiteetti: 3500 MWh, kaasuteho 400 kw. Pystyy tuottamaan polttoaineen 200 henkilöautolle (20 000 km/v).

Tilanne vuonna 2013: Liikennekaasua tuotetaan edelleen omaan käyttöön (9 autoa) myyntiin (n. 250 tankkauskorttia), n. 100 vakituista Sähköä ja lämpöä (generaattorin nimellisteho 50 kwe), lämpö mm. viljan kuivaukseen. Suunnitteilla lähiomakotitalojen lämmitys biokaasulla (kaasulinjat). Lehmän lanta 2000 t / v Eläinperäiset sivutuotteet 500 t / v Kasviperäiset elintarviketeollisuuden jätteet 200 t / v

Myynnin kehitys Leppävedellä vuosina 2007-2013. Vuosi MWh 2007 60 2008 80 2009 410 2010 670 2011 890 2012 900 2013 1050 (arvio)

Referenssit Vuoden 2013 myynti Leppävedellä. Myynti kasvanut 30 %. 120 100 80 60 MWh / kk 40 20 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Liikennebiokaasuun siirtymisen syyt joko taloudelliset tai ympäristön suojelu. Asiakkailla tankkausasema monesti säännöllisesti kuljettavan matkan varrella, osa asiakkaista valmiita koukkaamaan aseman kautta. Tankkauskortin omistajat postinumeroittain, samalla postinumerolla voi olla useampi autoilija.

Maakaasuverkon ulkopuolella Paikallinen liikennebiokaasuntuotanto - Biokaasulaitos ja tankkausasema samalla tontilla / lyhyen kaasulinjan päässä toisistaan.

Joutsan Ekokaasu Oy biokaasulaitos Rakennusvaihe 3.11.2013 Tuottaa reilun 200 auton vuotuiset polttoaineet (mahdollisuus 1,5-kertaistaa). Joutsan puhdistimen kapasiteetti 40 m 3 raakakaasua / h eli n. 30 kg/h. Saadaan alle 5000 tonnista biomassaa (biojätettä, rasvoja, puhdistamolietettä). 1 vastaanottoallas 200 m3 1 reaktori 800 m3 1 jälkikaasuallas 2000 m3

Liikennekaasua tuottavan biokaasulaitoksen mitoitus Biokaasulaitos mitoitetaan liikennekaasun myynnin mukaan. Joutsassa laitoksen kaasuteho on noin 220 kw suunnitelluilla syötteillä. Jos kaasu käytettäisiin kaikki liikennekaasun tekoon, tämä tarkoittaisi 15 kg/h tuotantoa. (mahd. 1,5-kertaistaa) Kaasuvarastot: raakakaasu 2000 m 3 + puhdistettu biokaasu 15 m 3 8 bar+ korkeapainepullovarasto (28 pulloa á 80 litraa). Odotus on, että 3.toimintavuonna myynti on samaa tasoa kuin Leppävedellä (1000 MWh/vuosi). Alussa tuotetaan lämpöä / lämpöä ja sähköä enemmän, kunnes liikennekaasun myynti kasvaa.

Maakaasuverkon ulkopuolella Voiko biokaasulaitos ja tankkausasema sijaita etäällä toisistaan (alle 100km)? -Logistiikka:puhdistettu biokaasu kuljetetaan tankkausasemalle pullokontilla. Yksi kontti on aina laitoksella täytettävänä ja toinen asemalla käytössä. Kaasuvaraston vähenemisestä tulee viesti kännykkään ja tyhjän kontin tilalle käydään viemässä täysi pullokontti. Kontteja esim. 3000 5000 Nm 3 (30-50 MWh). Kalustotarve vaihtolavakuorma-auto. Leppäveden myynnillä kontin vaihto tapahtuisi 1-2 viikon välein. -Hinnoittelu: Etäpisteessä kaasu olisi kalliimpaa, jotta katetaan kuljetuskustannukset.

MATALAPAINETEKNOLOGIA Raakakaasun vaatimukset: CH 4 > 50 % CO 2 < 50 % N 2 < 1 % 0 2 < 1 % H 2 S < 500 ppm Tuotetun kaasun metaanipitoisuus 95-99 % riippuen raakakaasun ominaisuuksista (kaatopaikkakaasulla 92-98 %). Sis. Metaanipitoisuuden mittauksen, kaasun kuivauksen, automaation ja instrumentoinnin, veden käsittelyn ja kierrätyksen, kaasun syötön tankkausasemalle tai kompressorille, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät.

MATALAPAINETEKNOLOGIA Puhdistin 10 m 3 /h + kompressori (210bar), kaasun kuivaus ja tankkauskahva NGV1. 10-15 autolle tuottaa päivässä ~100 bensiinilitraa vastaavan määrän puhdistettua biokaasua pullovaraston koko määrittää sen, kuinka tiheään autot voivat tankata ei julkiselle asemalle Puhdistin 40-100 m 3 /h sisältää kaasun puhdistuksen, kuivauksen ja siirron tankkausasemalle paineistettavaksi ja varastoitavaksi. voidaan yhdistää esim. Schwelm tankkausasemaan.

Euroopan komission 24 päivänä tammikuuta 2013 julkaisema ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta.

Maakaasuverkon ulkopuolella Missä mittakaavassa liikennebiokaasua tarjotaan? Onko liikennekaasun myynti haja-asutusalueella aina pientä? Suurempi myynti mahdollista ammattiajajien kautta (taksit, paketti-ja kuorma-autot) Maataloustuottajilla suunnitelmia esim. kaasutraktoreista (isoilla maatiloilla useita traktoreita) ja omien kuljetusautojen liikkumisesta kaasulla. Raskas liikenne? Lähellä sijaitseva tankkauspiste on olennaista, kun tavoitellaan muitakin kuin ympäristötietoisia autoilijoita. Heille myös tarjonta pitää olla ensin ja kaasuauto hankitaan pidemmän harkinnan jälkeen (katsotaan ensin mitä muille käy ja mikä juttu tämä on). Asemat 150km välein on hyvä tavoite, johon tulisi pyrkiä. Asemien sijainti tulisi olla mahdollisimman monien säännöllisen kulkureitin varrella. Olisiko valtatien varsi jopa parempi kuin kaupungin keskusta? Kuinka moni asemilla kävijä on joku muu kuin paikallinen asukas?

Maakaasuverkon ulkopuolella Mitkä ovat jarrut? Kuka julkisen CBG aseman rakentaa/omistaa? Pääoman tarve Mistä kaasua? Tuleeko ensin rakentaa tuotantolaitos? Voisiko kaasua tuoda jo olemassa olevilta laitoksilta tai puhdistaa kaatopaikkakaasusta? Kaatopaikkakaasun keräys ja kaivojen hallinta otetaan silloin puhdistimen automaatikan ohjaukseen. Tuotannon hallinta suhteessa kysyntään. Joustoa on oltava.

Kiitos! Johanna Kalmari-Harju 050 353 6242 johanna.kalmari-harju@metener.fi Huom. Pirkanmaalaiset yrittäjät ja maatalousyrittäjät: Satafoodkehittämisyhdistys ry hankkeen puitteissa on mahdollisuus perusneuvontaan, mikäli se liittyy elintarvikeketjun sivuvirtojen parempaan hyödyntämiseen, esimerkiksi liikennekaasun tuotantoon maatalouden tai elintarviketeollisuuden biomassoista. Ota yhteyttä!