Omaa energiaa Kyrönmaalta. Seppo Kiljo 1

Transkriptio

1 1

2 Biomassojen CH₄ pitoisuus m³ / 7tn / ha 3135 m³ 2650 m³ 2000 m³ 1435 m³ 1200 m³ 580 m³ 84 m³ 63 m³ Ruokohelpi Heinäseos Rehukaali Lupiini Puna-apila Kauran olki Sian lanta lehmän lanta 2

3 Kyrönmaalla olevat peltopinta-alat ja niiden energiapotentiaali Pinta-ala viljelylaji tuotto/a m³ch4 bruttoenergiamäärä Vähäkyrö 202ha timotei 1212 tn m³ MWh Laihia 499 ha timotei 2994 tn m³ MWh Isokyrö 503 ha timotei 3018 tn m³ MWh Yhteensä m³ /CH MWh 3

4 Kyrönmaalla olevat peltopinta-alat ja niiden energiapotentiaali Yhteenlaskettuna koko Kyrön-maan kesantopeltojen energiapotentiaali on MWh Tämä on kaasutehona liki 3000 MW. Sähköä tästä olisi 35-40% eli MW. Lämpöä tulisi % eli MW Jos tehtäisiin pelkkää liikennekaasua, syntyisi 40 miljoonaa henkilöautokilometriä, mikä vastaa noin 2036 auton vuotuista polttoaineentarvetta. Bruttotuloa on mahdollista saada liikennebiokaasun myynnin kautta Vähäkyrön kokoluokassa yli euroa vuodessa ja Laihian ja Isokyrön kokoluokissa lähelle euroa vuodessa, mikäli kaikki kaasu tule myytyä. 4

5 BIOKAASULAITOS Oy tai osuuskunta Varastointi Energianurmen tuotanto Lämpö Sähkö Kaasu Liikennepolttoaine 5

6 Metaanin vertailu liikenne ja lämmityspolttoaineisiin 1m³ metaania vastaa 1 l öljyä = 10kWh 1 ha metaanituotolla lämmittää omakotitalon vuodeksi 1ha metaanituotolla ajaa h-autolla n km 6

7 Säilörehun tuotot / ha Säilörehu 0,15 x 6000kg 900 Tilatuki /ha 193 Luonnonhaittakorvaus /ha 219 Ympäristötuki /ha 127 Yhteensä 1439 /ha 7

8 Muuttuvat kustannukset /ha Ostolannoite Lannoite reaktorista Ostosiemen 9 Ostosiemen 9 Suomensalpietari 129 Suomensalpietari 0 Yara Pellon Y2 255 Yara Pellon Y2 0 Rikkakasvin torjunta 21 Rikkakasvin torjunta 0 Säilöntäaine 120 Säilöntäaine 120 Yhteensä 556 Yhteensä 151 8

9 Urakoinnin hinta / ha Säilörehun määrä 6 tn/ka Kaato 45 Karhaus 20 Paalaus + käärintä 20 kpl x Keräys pellolta 20 kpl x 2 /kpl 40 Lietteen/reaktorijätteen levitys 2,5hx40 /h 100 Rahti, matka max 25km 40 Yhteensä 565 9

10 Katetuotto Säilörehun tuotot / ha Säilörehun tuotot / ha Muuttuvat kustannukset Muuttuvat kustannukset Ostolannoitteet lannoite reaktorista -151 Urakointi Urakointi -565 katetuotto Katetuotto

11 Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Käsittelyprosessi Kun käsitellään tilan lantaa ja kasvilajikkeita ja mädätysjäännös hyödynnetään tilalla, ei laitokselta vaadita erityisiä prosessivaatimuksia. Prosessi mesofooninen (+37C) mädätysprosessi Lopputuotteen hyödyntäminen Mädätysjäännös voidaan hyödyntää tilan pelloilla, vuokrapelloilla tai sopimuspelloilla normaalin lannan käytön tapaan ympäristötukiehtojen ja nitraattidirektiivin rajoitteiden mukaan. Luomuhyväksyntä Mädätysjäännös on luomuhyväksytty maanparannusaine. Nurmi voi tulla myös tilan ulkopuolelta, joka ei ole luomun piirissä. 11

12 Laitoksen perustaminen Elinkeinosuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat Yrittäjän tulee laatia elinkeinosuunnitelma, joka tulee liittää investointihakemukseen. Biokaasulaitosinvestoinnille ei ole määritelty erillistä kannattavuuskertoimen raja-arvoa, joka tulisi ylittää tuen saamiseksi. Investointitukihakemus Haettaessa investointitukea, Biokaasulaitokselle tulee laatia investointihakemus. Maatilojen investointituki haetaan TE-keskukselta. Isoille yksiköille on myönnetty tukea myös Maa- ja metsätalousministeriöstä. 12

13 Ympäristölupa Rakennuslupa Laitoksen perustaminen Biokaasulaitokselle tulee hakea ympäristölupa joko kunnasta tai ELY- keskukselta, mikäli laitos on lupavelvollinen. Maatilakohtaisen biokaasulaitoksen luvanvaraisuus määräytyy käsiteltävien materiaalin tai eläinmäärän mukaan. Ympäristövaikutusten arviointia ei tarvita jos käsittelymäärä on alle tn vuodessa. Biokaasulaitos tarvitsee maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen rakennusluvan. 13

14 Laitoksen perustaminen Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Kemikaali-ilmoitus (sisältää vaarojen arvioinnin) Kemikaali-ilmoitus toimitetaan pelastusviranomaisille ennen toiminnan aloittamista. Hyvä käytäntö on, että se toimitetaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Laitos on ilmoitusvelvollinen jos ilmoitusraja ylittyy. Vaikkei se ylittyisikään on turvallisuusnäkökulmasta hyvä käytäntö, että ilmoitus laaditaan Räjähdyssuoja-asiakirja Laitoksen haltijan tulee laatia tai teettää räjähdysasiakirja. Räjähdysasiakirjaa ei tarvitse toimittaa viranomaisille. Asiakirja tarkastetaan palotarkastuksen (jos laitos ei ilmoitusvelvollinen) tai pelastusviranomaisten tekemän tarkastuksen (ilmoitusvelvollinen) yhteydessä. Räjähdysasiakirja on osa pelastussuunnitelmaa. Pelastussuunnitelma Biokaasulaitokselle vaaditaan pelastussuunnitelma 14

15 Biokaasulaitos Investointi Investointi koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: reaktori kaasumoottori ja sähkögeneraattori rehuheinän syöttöyksikkö kaasun pesulaitteisto kaasun käsittely automaatio liikennepolttoainetta tehdessä lisäksi tankkausmittari ja maksupääte Maanrakentaminen perustukset ja pohjatyö Sähkötyöt INVESTOINTI YHTEENSÄ n (konttivoimala) (Isompi laitos) 15

16 Investointituki Biokaasulaitos Maatilan biokaasulaitos voi saada investointitukea joko maatalouden investointitukena tai perustettavalle maaseutuyritykselle tai yritystoiminnan laajentamiselle tilan normaalin tuotantosuunnan ulkopuolelle. Investointituen suuruus on 25-45% välillä. 16

17 Metaenergia Oy:n konttilaitos 17

18 Tuorlan maatalousoppilaitos. Piikkiö. Reaktori 320 m3 ja jälkikaasuallas 320 m3. Syötteinä merenlahden järviruoko nurmibiomassa, puutarhan orgaaniset jätteet ja sianlanta. Kaasupoltin+kattila 80 kw sekä Agco Sisu Power dual fuel generaattori 50 kw. 18

19 Leppäveden biokaasun tankkausasemaa on uudistettu vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Uudella tankkausasemalla on suurempi kaasuvarasto joka mahdollistaa nopean tankkauksen myös tilanteissa joissa peräkkäin tankkaa useampi isoillakin kaasusäiilöillä varustettu auto. Uudessa jakelumittarissa on kaasun massamittaus ja tankkaus suoritetaan henkilökohtaisilla tankkauskorteilla, ja edellisen kuukauden tankkaukset laskutetaan tuttuun tapaan kerran kuussa. 19

20 Hinta vertailu eri polttoaineilla /100km Polttoaine Kulutus hinta / 100km Bensa 7, 0 l/ 100km 12,11 Diesel 5,5 l/ 100km 9,85 Biokaasu 4,5 kg/ 100 km 6,12 Bensan hinta 1,73 /l Dieselin hinta 1,55 /l Biokaasun hinta 1,48 /kg Lähde: Gasum hintalaskuri 20

21 Liikkuvan poliisin ensimmäinen kaasuauto 21

22 Farkku Volvoon Jälkiasennettu kaasusäiliö 22

23 Tulevaisuuden visiossa Pohjois-Karjalassa on maatiloja, joiden traktorityöt ajetaan lähellä tuotetulla biokaasulla. Valtra Oy ja ProAgria Pohjois-Karjala ovat solmineet Valtran kehittämä biokaasutraktori tulee ProAgria Pohjois-Karjalan Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeen käyttöön. Biokaasulla ja biodieselillä ajettaessa traktori kulkee täysin uusiutuvalla energialla. Biokaasu syötetään imuilman mukaan ja sytytys tapahtuu, kun sylinteriin ruiskutetaan pieni määrä dieselpolttoainetta. Kyseessä on niin sanottu dual-fuel -teknologia. Traktori toimii myös pelkällä dieselpolttoaineella, jos biokaasu loppuu kesken. Pohjois-Karjalaan tuleva Valtran testibiokaasutraktori on maatilojen yleistraktori mallia N101 ja teholtaan 110 hevosvoimaa. Testitraktorin kaasutankki riittää 3 4 tunnin ajoon tankkaamatta. Järjestelmään voidaan kytkeä lisäkaasutankkeja. 23

24 Terra Gas Finland Oy PÄÄKAUPUNKISEUTU MUUT ASENNUSPISTEET: Tulossa 2012 alkaen! Kysy tarkemmat tiedot paikkakunnallesi! 24