Vesa Laurikainen Käyttötarkoituksen muutos huoltoasemasta kokoontumistilaksi Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2016
VESA LAURIKAINEN Käyttötarkoituksen muutos huoltoasemasta kokoontumistilaksi Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2016 Aihealue: Rakennusterveys
Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate http://www.aducate.fi http://www.uef.fi/fi/aducate/rakentamisterveyskoulutus
TIIVISTELMÄ: Kuopiolainen yksityinen seurakunta on vuokralla alunperin huoltoasemaksi rakennetussa kiinteistössä. Seurakunta on kiinnostunut kiinteistön ostamisesta. Tässä opinnäytetyössä painoarvo oli ilmanvaihdossa. Mahdollisia riskirakenteita selvitettiin piirustusten ja omien havaintojen perusteella. Kiinteistössä tutkittiin ilmanvaihdon kunto ja miten se soveltuu uudelle käyttötarkoitukselle. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta arvioitiin ja ilmamäärät mitattiin. AVAINSANAT: Ilmanvaihto, riskirakenne ABSTRACT: Kuopio private rented church was built originally a gas station on the property. The Church is interested in the purchase of real estate. In this thesis the importance of ventilation. Possible risk structures studied on the basis of the drawings and their own observations. The property was investigated ventilation condition and how it applies to a new indication. Cleanliness of the ventilation system was evaluated and the air were measured. KEYWORDS: Ventilation, risk structure
Esipuhe Kun ilmanvaihtojärjestelmän huolto laiminlyödään ja huonetilojen käyttötarkoitusta tai seinien paikkoja muutetaan, se voi aiheuttaa ongelmia ilmanvaihdon riittävyydelle. Opinnäytetyössä selvitetään käyttötarkoituksen muutoksen tuomia mahdollisia muutostarpeita sekä kuntoa ilmanvaihdon osalta. Mahdollisia riskirakenteita käsitellään myös, mutta ne jää omiksi pohdinnoiksi, koska rakenteita ei ollut lupa avata. Haluan kiittää Kuopion Tukikohta-seurakuntaa, jolta sain aiheen opinnäytetyöhöni. Lisäksi iso kiitos ohjaajalleni Vesa Asikaiselle. Kuopiossa 9.10.2016 Vesa Laurikainen
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 7 2 KIRJALLISUUSKATSAUS... 8 2.1 ILMANVAIHTO... 8 2.2 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT... 10 2.2.1 Painovoimainen ilmanvaihto... 10 2.2.2 Koneellinen poistoilmanvaihto... 11 2.2.3 Tulo- ja poistoilmanvaihto... 11 2.3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN HUOLTO... 12 2.3.1 Ilmanvaihtokanavien puhtauden arviointi... 12 2.3.2 Ilmanvaihtokanavien puhdistus... 13 2.3.3 Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus... 13 2.3.4 Ilmansuodattimien huolto... 13 2.4 RISKIRAKENNE... 14 2.5 TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ... 14 3 AINEISTOT JA MENETELMÄT... 14 4 TULOKSET... 15 4.1 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ... 21 4.2 ILMAMÄÄRIEN MITTAUSTULOKSET... 21 4.3 RISKIRAKENTEET... 27 4.4 SOKKELIHALKAISU JA VALESOKKELI... 29 4.5 TIILI-VILLA-TIILI -SEINÄRAKENNE... 31 5 TULOSTEN TARKASTELTU... 32 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 34 Lähdeluettelo
KUVALUETTELO Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 Kuva 10 Kuva 11 Kuva 12 Kuva 13 Pohjapiirros Tuloilmakone Tuloilmansuodatin Poistoilmansuodatin Tuloilmakanava Poistoilmakanava Tuloilmakanavan puhdistusluukku Ilmanvaihtokanavisto Paine-eromittaustulos Vuotokohta vesikatteessa Sokkelin kosteusvaurio Valesokkeli ja sokkelihalkaisu Tiili-villa-tiili -seinärakenne TAULUKOT Taulukot 1 Selvityksessä käytetyt Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012 ohjearvot tuloilmamäärille. Taulukko 2 Selvityksessä käytetyt Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012 ohjearvot poistoilmamäärille. Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukko 5 Taulukko 6 Taulukko 7 Taulukko 8 Palvelualue1:n tuloilmakone 1:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. Palvelualue 1:n poistoilmakone 1:n tilavuusvirrat päätelaitteittain. Palvelualue 1:n poistoilmakone 2:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. Palvelualue 2:n tuloimakone 1:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. Palvelualue 2:n poistoilmakone 2:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 1. TK 1 palvelualueella.
Taulukko 9 Taulukko 10 Taulukko 11 Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 1. PK 1 palvelualueella. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 1. PK 2 palvelualueella. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 2. TK 1 palvelualueella. Taulukko 12 Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 2. PK 1 palvelualueella.
1 Johdanto Kuopiolainen Tukikohta-seurakunta on vuokralla 1987 huoltoasemaksi rakennetussa kiinteistössä. Rakennuksen pinta-ala on 611m 2 ja tilavuus 2510 m 3. Seurakunta on kiinnostunut kiinteistön ostamisesta, koska tilat ovat heidän toiminnalleen sopivat. Heitä askarruttaa ilmanvaihdon kunto ja onko huoltoasemalle alunperin suunniteltu ilmanvaihto sopiva heidän toimintaansa. Samalla tarkastellaan rakennuksen mahdollisia riskirakenteita, lähinnä piirustusten perusteella. Rakenteita ei kiinteistön omistaja anna tässä yhteydessä avata. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ilmanvaihdon kunto sen sopivuus uudelle käyttötarkoitukselle, kartoittaa mahdolliset riskirakenteet piirustusten ja havaintojen perusteella, rakenteita rikkomatta. Tarkoituksena on, että seurakunnalle syntyisi selkeä käsitys riskirakenteista ja ilmanvaihtojärjestelmän kunnosta sekä sopivuudesta heidän toimintaansa tämän opinnäytetyön myötä. 7
2 Kirjallisuuskatsaus 2.1 ILMANVAIHTO Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytykset tavanomaisissa sääolosuhteissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle (Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012) Suomen rakentamismääräyskokoelmassa D2 on muun muassa ohjeistettu tilojen ilmamääristä (taulukoissa 1-2). Taulukko 1. Selvityksessä käytetyt Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012 ohjearvot tuloilmamäärille. TILA / HUONE OHJEARVO Eteistilat 2 (l/s) m 2 Kokoontumistilat 4 (l/s) m 2 Sosiaalitilat 5 (l/s) m 2 Toimistot 1,5 (l/s) m 2 Neuvottelutilat 4 (l/s) m 2 1) Opetustilat 3 (l/s) m 2 Kokoussalit/ 5 (l/s) m 2 kahviot 1) Tilan ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan 8
Taulukko 2. Selvityksessä käytetyt Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012 ohjearvot poistoilmamäärille. TILA / HUONE OHJEARVO Varastot 0,35 (l/s) m 2 Kopiointihuoneet 4 (l/s) m 2 Puhelintilat 2 (l/s) m 2 Sosiaalitilat 4 (l/s) m 2 Siivouskomerot 4 (l/s) m 2 WC:t 30 (l/s) m 2 Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda rakennukseen puhdasta ilmaa hengitettäväksi ja poistaa epäpuhtauksia sekä liiallista kosteutta ilmasta. Oikein mitoitettu ilmanvaihto pitää hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet sellaisella tasolla, ettei niistä ole haittaa ihmisille eikä rakennukselle. Ilmanvaihto perustuu paine-eroihin. Ilman kulkusuunta on suuremmasta paineesta pienempään. Paine-eron saadaan aikaan joko puhaltimilla tai lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutuksesta (Sisäilmayhdistys 2015). Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttaman paine-eroon. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa sekä koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa paine-ero tehdään puhaltimien avulla. Nykyisin ei enää asenneta painovoimaisia ilmanvaihtojärjestelmiä uusiin asuinrakennuksiin ja sellaisiin rakennuksiin jossa vakituisesti työskennellään tai oleskellaan. Painovoimaisella ilmanvaihdolla on epätodennäköistä saavuttaa nykyiset energiatehokkuusvaatimukset ja sisäilmastotavoitteet. Ulkoilmaolosuhteista riippuen tuloilmaa voidaan jäähdyttää sekä kuivattaa niin ettei sisäilman suhteellinen kosteus nousisi liian korkeaksi. Tuloilmaa voidaan tietyissä tapauksissa myös kostuttaa. Tällöin kyseessä on ilmastointijärjestelmä. (Sandberg 2014) 9
2.2 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihtojärjestelmän tulee oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä kestää suunnitellun käyttöikänsä. Ilmanvaihtojärjestelmää pitää pystyä ohjata ja valvoa. (Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012). Kohteesta riippuen ilmanvaihtojärjestelmä on vakioilmavirralla toimiva tai tarpeen/käytön mukaan ohjattu. 2.2.1 Painovoimainen ilmanvaihto Tässä ilmanvaihtojärjestelmässä ilman siirtyminen tiloista ulos perustuu nimensä mukaisesti painovoimaan. Sisä- ja ulkoilman lämpötilaero, tuulen vaikutus ja ilmareitin korkeus synnyttää paine-eron. Ilma liikkuu suuremmasta paineesta pienempään. Yleensä keittiö, pesuhuone, sauna, wc ja pukuhuone on varustettu poistoilmaventtiilillä. Poistoilma johdetaan hormia tai kanavaa pitkin vesikatolle. Jokaisella huoneella on oma hormi tai kanava. Heikkoutena tässä järjestelmässä on korvausilman tuleminen epätiiviin rakennuksen vaipan läpi. Korvausilmareittejä ovat kaikki ilmavuotokohdat rakennuksessa. Alapohja voi toimia myös korvausilmareittinä. Painovoimainen ilmanvaihto toimii talvella hyvin. Tämä johtuu siitä, että kylmän ilman tiheys on suurempi kuin lämpimän, joten paine-ero on talvella suurempi kuin kesällä. Kesällä järjestelmä voi toimia päinvastoin, koska paine-ero sisä- ja ulkotilan välillä on hyvin pieni tai jopa negatiivinen. Tuulen vaikutus, järjestelmän tointaan on merkittävä. Energiankulutus on suurempaa koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään verrattuna, koska poistoilman lämpöenergiaa ei saada kierrätettyä takaisin tuloilmaan. Makuu- ja olohuonetilan ilmanvaihto on ikkunatuuletuksen ja ilmavuotojen varassa. Korvausilmaventtiileillä voidaan vaikuttaa näiden tilojen ilmareitteihin. Se vaatii käyttäjältä aktiivisuutta, jotta viihtyvyys olisi mahdollisimman hyvä. Korvausilmaventtiilit aiheuttaa vetoa kylmällä säällä. (Sandberg 2014) 10
2.2.2 Koneellinen poistoilmanvaihto Tässä järjestelmässä, kuten painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on keittiö, pesuhuone, sauna, wc ja pukuhuone yleensä varustettu poistoilmaventtiileillä. Poistoilma johdetaan yhteiskanavaa pitkin vesikatolle huippuimurille. Imuria ohjataan tarpeen mukaan. Yleensä ohjaus tapahtuu liesikuvulta, jonka imutehoa voidaan lisätä muiden poistokohteiden ilmavirran samalla pienennyttyä. Koska poistoilmaventtiilit ovat ns. yhteiskanavaventtiileitä, ovat tilojen poistoilmavirrat säädettävissä oikeiksi. Huippuimurilla imetään poistoilman avulla rakennukseen alipaine, jonka avulla korvausilma tulee sisään rakennukseen. Ilmanvaihtuvuus on varmempaa ja tasaisempaa myös kesällä, verrattuna painovoimaiseen ilmanvaihtojärjestelmään. Korvausilma kulkee helpoimmista reiteistä rakenteiden läpi kaikkine epäpuhtauksineen. Erilaisia korvausilmareittejä on makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja keittiöön. Talvella lämmittämätön korvausilma aiheuttaa vedon tunteen. Vedon pienentämiseksi on olemassa erilaisia ratkaisuja esim. talvella korvausilma voidaan johtaa ikkunanväliin, jossa ilma lämpenee hieman. Oviraot on tärkeässä merkityksessä, jotta ilma pääsee kulkemaan tiloihin joissa on poistoilmaventtiilit. Poistoilman lämpöenergiaa ei tässäkään ilmanvaihtojärjestelmässä saada hyödynnettyä. (Sandberg 2014) 2.2.3 Tulo- ja poistoilmanvaihto Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ulkoilma imetään tuloilmapuhaltimen avulla omaa kanavaa pitkin ilmanvaihtokoneelle suodattimien läpi. Ulkoilma otetaan yleensä ulkoseinältä räystään alta. Ilmanvaihtokoneessa ulkoilma kulkee lämmöntalteenoton (LTO) läpi, jolloin ulkoilmaan siirtyy poistoilmasta lämpöenergiaa. Lämmön talteenottolaitteena on ristivirtaussiirrin, pyörivä kiekkosiirrin tai vastavirtasiirrin. Ristivirtaussiirtimen hyötysuhde on selvästi näitä kahta huonompi. Tuloilma jaetaan huoneisiin omaa kanavistoa pitkin tuloilmalaitteen läpi, joka on tilan käyttöön soveltuva. Poistoilma imetään poistoilmalaitteen kautta poistoilmakanavaan poistoilmapuhaltimen 11
avulla. Poistoilma kulkee suodattimen läpi ilmanvaihtokoneeseen ja edelleen lämmöntalteenoton läpi luovuttaen lämpöenergiaa LTO:n avulla tuloilmaan. Tästä poistoilma jatkaa jäteilmakanavaan pitkin vesikatolle. Tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän ilmamäärät saadaan säädettyä tarkasti tilan käyttötarkoituksen mukaan. Järjestelmä säädetään siten, että kokonaispoistoilmavirta on n. 5-10% tuloilmavirtaa suurempi rakennuksen tiiviydestä riippuen. Järjestelmää on nykyisin helppo säätää käytön mukaan. Tämä onkin erityisen tärkeää siksi, koska nykyisin talot rakennetaan erityisen tiiviiksi. Jotta sisäilman kosteus pääsisi höyrysulun läpi rakenteisiin aiheuttamaan vaurioita, on rakennuksen oltava hieman alipaineinen. (Sandberg 2014) Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on energiankulutusta vähentävä järjestelmä: sillä siirretään lämpöä poistoilmasta takaisin tuloilmaan. Ilmanvaihdon talteenottolaitteet (LTO-laitteet) pyrkivät vähentämään ilmanvaihdosta aiheutuvaa lämpöhäviötä. 2.3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN HUOLTO Ilmanvaihtojärjestelmää pitää huoltaa, jotta se toimisi suunnitellusti koko sen elinkaaren. Huoltotoimenpiteitä ovat suodattimien, päätelaitteiden ja kanaviston puhdistukset. 2.3.1 Ilmanvaihtokanavien puhtauden arviointi Kanavien puhtautta arvioidaan visuaalisesti. Kanaviston pölykertymä arvioidaan tarkastuspisteistä. Tarkastuspisteitä on oltava siten, että niistä voidaan laskea keskiarvo pölykertymälle koko kanaviston pituudelle. Tarkastuspisteiden pölykertymää verrataan sormipyyhkäisyn avulla visuaaliseen puhtausasteikkoon ja siitä saadaan pölykertymän määrä g/m 2. Mittaus voidaan suorittaan myös suodatinkeräysmenetelmällä, jos visuaalisesti pölykertymää ei voi arvioida. Suodatinkeräysmenetelmällä tietynkokoiselta 12
alueelta imetään pumpun avulla pölykertymä suodattimeen. Pölykertymä tutkitaan laboratoriossa. (LVI 39-10409 rakennustieto 2016) 2.3.2 Ilmanvaihtokanavien puhdistus Ilmanvaihtokanaviston tulee olla helposti puhdistettavissa. Kanavistoon on asennettu tätä varten puhdistusluukkuja. Luukkuja on säätö- ja palopeltien yhteydessä, kanavien kulmissa jotka on >45, vaakasuorissa kanavissa 10 m välein, pystykanavien ylä- ja alapäissä sekä T-haaroissa. Puhdistus tehdään harjausmenetelmällä. (Sandberg 2014) Ilmanvaihtokanaviston puhdistaminen on suositeltavaa teettää ammattilaisella 5-10 vuoden välein. Ilmanvaihto on säädettävä puhdistuksen jälkeen suunniteltuihin säätöarvoihin ja siitä on tehtävä tarkastuspöytäkirja. (Hengitysliitto 2015) 2.3.3 Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus Ilmanvaihtoventtiilit on suositeltavaa puhdistaa, kun niihin on kertynyt näkyvää likaa. Venttiilit irrotetaan, jonka jälkeen ne voidaan pyyhkiä tai pestä. Irrotuksen yhteydessä tulee varoa muuttamasta venttiilin lautasen asentoa, jotta venttiilin säätö ei muuttuisi. (Hengitysliitto 2015) 2.3.4 Ilmansuodattimien huolto Ilmansuodattimia käytetään koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä ja joissakin tapauksissa koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmissä korvausilma-aukoissa. Karkeasuodattimet suositellaan vaihdettavaksi n. 6 kk välein ja hienosuodatin n.12 kk välein tai aina kun ne ovat silminnähden likaantuneet. Tuloilma suodatin voi kelistä 13
johtuen myös lumeentua ja kastua. Kastunut suodatin pitää aina vaihtaa. Hyvä vaihtoaika suodattimille on keväisin ja syksyisin. Suodattimiin kertynyt lika haittaa ilmanvaihtoa. 2.4 RISKIRAKENNE Kosteustekninen riskirakenne on rakenneosa, joka vaurioituu helposti joko veden vuotamisen, kapillaarisen veden kulkeutumisen, vesihöyryn liikkeen tai muun kosteuden vaikutuksesta. (Pirinen 2006). 2.5 TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen tai rakennusosan kaikki toimivuusvaatimukset täyttyvät, kun kohdetta hoidetaan, huolletaan ja kunnossapidetään suunnitelmallisesti ja ohjeiden mukaan. (Suomen rakentamismääräyskokoelma A4. 2000) 3 Aineistot ja menetelmät Kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmästä kartoitettiin järjestelmään mahdollisesti tehdyt muutokset alkuperäisiä LVI-piirustuksia apuna käyttäen. Järjestelmän kuntoa tutkittiin aistinvaraisesti ja mittauksia tekemällä. Puhtautta arvioitiin sormipyyhkäisymenetelmän avulla ja tulosta verrattiin visuaaliseen puhtausasteikkoon. (LVI 39-10409 rakennustieto 2016) Mahdollisia riskirakenteita selvitettiin omien havaintojen ja rakennuspiirustusten avulla. Rakennuksesta vuonna 2012 tehty kuntokartoitusraportti sekä 2013 kaupungin terveystarkastajan tarkastuspöytäkirja olivat apuna. Riskirakennehavainnot ovat tässä 14
opinnäytetyössä lähinnä omia pohdintoja, koska mahdollisten riskirakenteiden kuntoa ei pysty ilman rakenneavauksia tai materiaalinäytteitä todentamaan. Ilmanvaihtojärjestelmästä mitattiin ilmamäärät jokaisesta päätelaitteesta tai kanavasta, jos päätelaitteesta mittaus ei ollut mahdollinen. Paine-eroa mitattiin lyhyt mittausjakso sisä- ja ulkopuolen välillä. Varsinaista käyttäjäkyselyä ei tehty. Muutamalta käyttäjältä on kysytty sisäilman laadusta mittauksien ohessa. 4 Tulokset Rakennuksessa on kaksi erillistä tulo- ja poistoilmanvaihtokonetta sekä kohdepoisto keittiössä omalla imurilla. Alkuperäisessä käytössä tuloilmakone 1 (TK 1) ja poistoilmakone 1 (PK 1) palvelivat ruokailu-, kahvio-, baari-, myynti-, keittiö-, toimisto-, tavaran vastaanotto- ja sosiaalitiloja. Tuloilmakone 2 (TK 2) ja poistoilmakone 2 (PK 2) palvelualueeseen kuuluivat huoltohalli, pesuhalli, varastotila ja huoltohallin wc-tila. Käyttötarkoituksen muutoksen myötä TK 1 ja PK 1:n palvelualueen huoneet on muuttuneet seuraavasti: ruokailu- ja kahvilatilasta on tullut kokoustila, baarista ja myyntitilasta on tullut eteistila, jossa on vaatenaulakot, keittiöstä on tullut opetustila, toimisto on pysynyt samana. TK 2 ja PK 2:n palvelualueiden tilojen käyttötarkoitus on muuttunut seuraavasti. Huoltohallista on tullut kokoustila/kahvio sekä eteistila. Varasto on muuttunut luokka 1:ksi ja pesuhalli luokka 2:ksi (kuva 1). 15
Kuva 1. Pohjapiirros. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat alkuperäiskunnossa, samoin kanavisto ja päätelaitteet. Järjestelmään tehdyt muutokset ovat keittiöstä puretut kohdepoistohuuvat ja huoltohallista purettu pakokaasuputkisto, joka oli liitetty poistoilmakone 2:n jäteilmakanavaan. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta arvioitiin silmämääräisesti (LVI 39-10409 rakennustieto Oy 2016). Ilmanvaihtokoneissa ja kanavissa on myös runsaasti pölyä ja epäpuhtauksia (kuva 2 ja kuvat 5-7). Ilmanvaihtokoneiden suodattimet on luokan G4-karkeasuodattimia. Kaikkien ilmanvaihtokoneiden suodattimissa on 5-8mm likakerros (kuvat 3 ja 4). 16
Kuva 2. Tuloilmakone. Kuva 3. Tuloilmansuodatin. 17
Kuva 4. Poistoilmansuodatin 18
Kuva 5. Tuloilmakanava. Kuva 6. Poistoilmakanava. 19
Kuva 7. Tuloilmakanavan puhdistusluukku. Tulo- ja poistoilmakone 1:n konehuone sijaitsee wc-tilojen päällä ullakolla. Konehuoneen pintamateriaali on kovapintaista mineraalivillaeristettä, jota tukee kanaverkko. Käynti konehuoneeseen on katossa olevasta luukusta. TK 2 ja PK 2 on sijoitettu luokka 1:n katon rajaan. Mahdollisia riskirakenne kohtia ovat vesikate, vesikaton läpiviennit, valesokkelirakenne ja hallisiiven tiili-villa-tiili -seinärakenne. 20
4.1 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet on Fläkt Suomen Puhallintehdas Oy:n valmistamat, valmistusvuosi 1986. (Nykyisin Fläkt Woods Oy ja kuuluu kansainväliseen Fläkt Woods Groupiin). Järjestelmässä on lämmöntalteenotto (LTO). Tuloilmaa lämmitetään vesikiertoisella patterilla. Koneiden toiminta-aikoja ja tehoja ohjataan viikkokellolla. Teho alueet ovat 0, ½, ja 1/1. Tulo- ja poistoilman suodatustaso on luokan G4-karkeasuodatin. TK1 tuloilma otetaan vesikatolta, TK2 tuloilma otetaan ulkoseinästä räystään alta. PK1 ja PK2 jäteilma johdetaan vesikatolle. Kanavisto on kierresaumakanavaa kooltaan 100-400 mm. (kuva 8) Kuva 8. Ilmanvaihtokanavisto 4.2 ILMAMÄÄRIEN MITTAUSTULOKSET Kaikista päätelaitteista mitattiin paine-ero ( Δpm ) sekä tarkistettiin päätelaitteen k arvo. Tästä laskettiin tilavuusilmavirta ( qv=k x Δpm ). Mittaus suoritettiin TSI DP-CALL 8710 Mikromanometrillä. Ilmamäärien mittaustulokset ovat taulukoissa 3-7. 21
Taulukko 3. Palvelualue 1:n tuloilmakone 1:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. 1. TK 1 TILA / HUONE TULO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA Eteistila 8,8 Pa 32,4 TKA 250 n:o 1 96,1 l/s 2,9 Pa 32,4 TKA 250 n:o 2 55,2 l/s Kokoontumistila 4,02 Pa 32,4 TKA 250 n:o 3 65,0 l/s 4,88 Pa 32,4 TKA 250 n:o 4 71,6 l/s 2,5 Pa 32,4 TKA 250 n:o 5 51,2 l/s 2,04 Pa 32,4 TKA 250 n:o 6 46,3 l/s Sos. tila M 0,96 m/s TS HVC 200 x 100 19,2 l/s Sos. Tila N 0,8 m/s TS HVC 200 x 100 16,0 l/s Toimisto 7,1 Pa 9 2,43 URH 100 6,5 l/s Neuvottelu 6,94 Pa -6 1,18 URH 100 3,1 l/s Opetustila 0,27 Pa 63,25 LVA 315 n:o 1 32,9 l/s 2,48 Pa 63,25 LVA 315 n:o 2 99,6 l/s 2,35 Pa 63,25 LVA 315 n:o 3 97,0 l/s Taulukko 4. Palvelualue 1:n poistoilmakone 1:n tilavuusvirrat päätelaitteittain. 1. PK 1 TILA / HUONE POISTO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA Eteistila -1,21 m/s -1,11 m/s -1,38 m/s TSD 800 x 200 n:o 1 TSD 800 x 200 n:o 2 TSD 800 x 200 n:o 3 193,6 l/s 177,6 l/s 220,8 l/s Toimisto -31,3 Pa -12 0,76 URH 100 4,3 l/s Kopiohuone -31,2 Pa -15 0,52 URH 100 2,9 l/s Puhelin tila -18,6 Pa -3 1,22 URH 100 5,3 l/s Varasto -14,4 Pa -15 0,52 URH 100 2,0 l/s Opetustila -0,69 m/s TSD 800 x 200 82,7 l/s 22
Taulukko 5. Palvelualue 1:n poistoilmakone 2:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. 1. PK 2 TILA / HUONE POISTO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA WC M -25,8 Pa 3 2,27 URH 125 11,5 l/s WC N -29,9 Pa 5 2,45 URH 125 13,4 l/s 1) Neuvottelu (-3,62 m/s) Päätelaite puuttuu, kanava 100 28,4 l/s Siivouskomero -18,2 Pa -3 1,22 URH 100 5,2 l/s Sos. Tila M suihku -18,9 Pa 0 1,53 URH 125 6,7 l/s Sos. Tila M WC -17,5 Pa 0 1,53 URH 125 6,4 l/s Sos. Tila N WC -16,4 Pa -5 1,35 URH 125 5,5 l/s Sos. Tila N suihku 16,6 Pa -10 1,22 URH 125 5,0 l/s 1) Virtaus mitattu avoimen kanavan otsapinnasta. Taulukko 6. Palvelualue 2:n tuloimakone 1:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. 2. TK 1 TILA / HUONE TULO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA Kokoussali / kahvio 0,14 m/s Kierresaumakanava 250 mm 6,9 l/s 0,21 m/s Kierresaumakanava 250 mm 10,3 l/s Luokka 1 0,18 m/s Kierresaumakanava 125 mm 2,2 l/s Luokka 2 0,18 m/s 200 mm suutinputki 5,5 l/s Taulukko 7. Palvelualue 2:n poistoilmakone 2:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. 2. PK 1 TILA / HUONE POISTO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA Kokoussali / kahvio -0,83m/s TSD 1000 x 200 166,0 l/s -7,08 Pa 15 5,3 URH 200 14,1 l/s WC -9,76 Pa 3 1,9 URH 100 5,9 l/s Luokka 1-17,3 Pa 10 3 URH 125 12,5 l/s Luokka 2-0,55 m/s Kierresaumakanava 200 mm 17,3 l/s 23
Palvelualueella 1 ja 2 tuloilman määrä oli yhteensä 684,5 l/s ja poistoilman määrä oli yhteensä 986,9 l/s. Palvelualueet 1 ja 2 yhdistettynä rakennuksessa on poistoa 30,6% enemmän. Palvelualueella 1 tuloilman määrä oli 659,5 l/s ja poistoilman määrä 771,1 l/s ( PK1 689,1 l/s ja PK2 82,0 l/s ). Palvelualueella 1 poistoa oli 14,5% enemmän. Palvelualueella 2 tuloilman määrä oli 24,9 l/s ja poistoilman määrä 215,8 l/s. Palvelualueella 2 poistoa oli 88,5% enemmän. Taulukoissa 8-12 on vertailtu tilakohtaisia ilmamääriä Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin. Taulukko 8. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 1. TK 1 palvelualueella. 1. TK 1 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Eteistila 2 (l/s) m 2 3,3 (l/s) m 2 151,3 l/s Aula. Taulukko 4. Ravintolat ja hotellit Kokoontumistila 4 (l/s) m 2 1,7 (l/s) m 2 234,1 l/s Kokoustila. Taulukko 4.Ravintolat ja hotellit Sos.tila M 5 (l/s) m 2 1,4 (l/s) m 2 19,2 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Sos.tila N 5 (l/s) m 2 1,2 (l/s) m 2 16 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Toimisto 1,5 (l/s) m 2 0,4 (l/s) m 2 6,5 l/s Toimisto ja vastaavat tilat. Taulukko 2. Toimistorakennukset Neuvottelu 4 (l/s) m 2 0,2 (l/s) m 2 3,1 l/s Toimisto ja vastaavat tilat. Taulukko 2. Toimistorakennukset 1) Opetustila 3 (l/s) m 2 8,5 (l/s) m 2 229,5 l/s Opetustilat. Taulukko 3. 1) Tilan ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan Oppilaitokset 24
Taulukko 9. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 1. PK 1 palvelualueella. 1. PK 1 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Varasto 0,35 (l/s) m 2 0,6 (l/s) m 2 2,0 l/s Arkisto, varasto. Taulukko 2. Toimistorakennukset Kopiointihuone 4 (l/s) m 2 0,8 (l/s) m 2 2,9 l/s Toimisto ja vastaavat tilat. Taulukko 2. Toimistorakennukset Puhelintila 2 (l/s) m 2 5,3 (l/s) m 2 229,5 l/s Asiakastila. Taulukko 2. Toimistorakennukset Taulukko 10. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 1. PK 2 palvelualueella. 1. PK 2 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Sos.tila M 4 (l/s) m 2 1,0 (l/s) m 2 13,1 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Sos.tila N 4 (l/s) m 2 0,8 (l/s) m 2 10,5 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Siivouskomero 4 (l/s) m 2 2,4 (l/s) m 2 5,2 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Wc miehet 30 (l/s) m 2 2,2 (l/s) m 2 11,2 l/s Wc:t. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Wc naiset 30 (l/s) m 2 1,5 (l/s) m 2 13,4 l/s Wc:t. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat 25
Taulukko 11. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 2. TK 1 palvelualueella. 2. TK 1 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Kokoussali / kahvio 5 (l/s) m 2 0,2 (l/s) m 2 17,2 l/s Kahvio, taukotila. Taulukko 2. Toimistorakennukset 1) Luokka 1 3(l/s) m 2 0,1 (l/s) m 2 2,2 l/s Opetustilat. Taulukko 3. Oppilaitokset 1) Luokka 2 3 (l/s) m 2 0,2 (l/s) m 2 5,5 l/s Opetustilat. Taulukko 3. Oppilaitokset 1) Tilan ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan Taulukko 12. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 2012 ohjearvoihin iv-koneen 2. PK 1 palvelualueella. 2. PK 1 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Wc 30(l/s) m 2 5,4 (l/s) m 2 5,9 l/s Wc:t. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Rakennuksen paine-eroa ulkoilmaan nähden mitattiin vuorokauden ajan (kuva 9) palvelualueella 1 kokoustilasta. Hallisiipeen (palvelualue 2) johtavan oven ollessa kiinni. 26
TUKIKOHTA: Paine-ero 26.-27.12.2014 1,0 0,0 26.12.2014 16:48 26.12.2014 19:12 26.12.2014 21:36 27.12.2014 0:00 27.12.2014 2:24 27.12.2014 4:48 27.12.2014 7:12 27.12.2014 9:36-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0 Kuva 9. Paine-eromittauksen tulos sisä- ja ulkopuolen välillä palvelualue 1:n alueella. 4.3 RISKIRAKENTEET Riskirakenteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: jo käyttöiän saavuttaneet materiaalit ja rakenteet sekä sen hetkisestä rakentamistavasta aiheuttavat riskirakenteet. Käyttöikänsä saavuttaneita riskirakenteita rakennuksesta löytyi seuraavasti: Vesikate on alkuperäinen bitumihuopakate. Bitumihuopa on ikänsä myötä menettänyt elastisuutensa. Kate on kovettunut ja haurastunut, tämän vuoksi voimakkaat lämpötilaerot ja jään liike vaurioittaa katetta helposti. Katossa on useita sisäjiirejä, joihin on tullut halkeamia (kuva 10). Läpivientejä on myös useita ja muutamassa läpiviennissä on havaittavissa vesivuotoa. 27
Kuva 10. Vuotokohta vesikatteessa. (T:mi Timo Kauppinen 2012) Sadevesijärjestelmä on myös alkuperäinen. Vesirännit on olleet pitkään pudistamatta ja paikoin pahasti ruosteiset. Syöksytorvet puuttuivat kokonaan. Salaojat on alkuperäiset ns. peltosalaojaputkea, halkaisijaltaan 80 mm. Tarkastuskaivoja ei ole, joten salaojan kuntoa ja toimivuutta ei voi varmistaa. 28
Kuva 11. Sokkelin kosteusvaurio. (T:mi Timo Kauppinen 2012) Sen hetkisestä rakennustavasta johtuvia riskirakenteita on havaittavissa seuraavasti: Sokkelihalkaisu ja valesokkelirakenne (kuva 12). Alaohjauspuun yläpinta on lattialaatan alapinnan tasolla. Sokkelista puuttuva vedeneristys lisää kosteusrasitusta sokkelihalkaisuun ja alaohjauspuuhun. Hallisiiven seinässä on tiili-villa-tiili rakenne (kuva 13). 4.4 SOKKELIHALKAISU JA VALESOKKELI Sokkelihalkaisussa ulkokuori on teräsbetonia ja sisäkuori voi olla myös teräsbetonia tai muurattu tiilestä. Välissä on lämmöneriste, joka on aikakaudesta riippuen korkkia, sementtipuukuitulevyä, villaa tai solumuovia. Lämmöneristeeseen tulee helposti 29
mikrobivaurioita sen kastuessa. Lämmöneristeen kastumista aiheuttaa maasta kapillaarisesti nouseva kosteus, kondenssina ulkokuoren sisäpintaan tiivistymällä, kosteuden siirryttyä diffuusiona ja ulkoa tuleva kosteusrasitus. Solumuovi ei ole herkkä mikrobivaurioille, mutta kastuttuaan lämmöneristyskyky huononee. Sokkelissa sisäkuoren valumuottilaudoitus on voitu jättää paikoilleen. Lämmöneristeessä ja mahdollisessa muottilaudoituksessa olevien mikrobikasvusto aiheuttaa sisäilmaongelman, jos vuotoilman mukana sisätilaan kulkeutuu mikrobeja, niiden aineenvaihduntatuotteita tai hajuja. Kuva 12. Valesokkeli ja sokkelihalkaisu. 30
Valesokkelirakenteessa lattiapinta on maanpinnan tasolla tai hyvin lähellä sitä. Alaohjauspuu on lattiapinnan alapuolella (kuva 12). Mikrobivaurio kohdistuu alaohjauspuuhun ja sen alla mahdollisesti olevaan eristeeseen. Kastumismekanismi on sama kuin sokkelihalkaisussa. Mikrobivaurioitunut alaohjauspuu ja eriste aiheuttaa sisäilmaongelman, jos vuotoilman mukana sisätilaan kulkeutuu mikrobeja, niiden aineenvaihduntatuotteita tai hajuja. (Peltola ym. 2008) 4.5 TIILI-VILLA-TIILI -SEINÄRAKENNE Tiili-villa-tiili on tuulettumaton ulkoseinärakenne (kuva 13). Rakenne kastuu pääasiassa kahdesta syystä: pitkäkestoisesta viisto sateesta, jota tuuli painaa seinää vasten sekä seinän sisään vuotavista ikkuna- ja räystäspellityksistä. Lämmöneriste kastuessaan seinän sisällä mikrobivaurioituu ja aiheuttaa sisäilmaongelman, jos vuotoilman mukana sisätilaan kulkeutuu mikrobeja, niiden aineenvaihduntatuotteita tai hajuja. (Peltola ym. 2008) 31
Kuva 13. Tiili-villa-tiili -seinärakenne. 5 Tulosten tarkastelu Ilmanvaihtojärjestelmän likaisuus viittaa siihen, että huolto on laiminlyöty hyvin pitkällä ajalla. Ainoastaan päätelaitteet on puhdistettu aika-ajoin. Kanavistossa on yli 3g/m 2 pölykertymää (kuvat 5-7). Ilmanvaihtojärjestelmä poistaa rakennuksesta epäpuhtauksia ja tuo sisälle raitista ilmaa. Ilmanvaihtojärjestelmän huollon laiminlyönti aiheuttaa sisäilman laadun huononemista. 32
Palvelualue 1 (1.TK ja 1.PK 1,2) Palvelualueella mitatut ilmamäärät on hyvin lähellä alkuperäisiä suunnitteluarvoja, jotka on suunniteltu alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. 1.PK 2 toimii likaisten tilojen poistokoneena. Tämän poistoilmakoneen palvelualueella ilmamäärät vastasivat lähelle alkuperäisesti suunniteltuja arvoja. Päätelaite puuttui neuvottelutilasta, joka on alkuperäisesti toiminut tavaran vastaanotto tilana. Palvelualueella 1 poistoa on 14,5%, eli tila on lievästi alipaineinen. Kaikista päätelaitteista on säädön lukitukset auki. Päätelaitetta puhdistettaessa on vaarana säädön muuttuminen, mikä voi selittää pienet erot ilmamäärissä mitatun ja suunnitellun välillä. Esimerkiksi kokoontumistilassa mitattu ilmamäärä oli yhteensä 1,7 (l/s/)m 2 (taulukko 8), kun rakennusmääräyskokoelman D2 2012 mukaan ilmamäärän tulisi olla 4,0 (l/s)/m 2. Palvelualue 2 (2.TK 1 ja 2.PK 1) Palvelualue on alun perin toiminut huoltohalli, pesuhalli ja varastotoiminnassa. Käyttötarkoitus on muuttunut nykyiseen kokoussali/kahvio ja kahteen luokkahuonetoimintaan. Ilmanvaihtoon ei ole tehty tämän suhteen muutoksia. Ainoastaan pakokaasuimuriputkisto on poistettu, se oli liitetty jäteilmakanavaan. Liitoskohta on jätetty tulppaamatta ja jäteilmaa pääsee kulkeutumaan takaisin kokoussaliin/kahvioon. Ilmanvaihtokoneet sijaitsivat korkealla hallin katossa. Huollon kannalta sijoitus on huono. Mittaushetkellä tuloilmakoneessa olevan häiriön vuoksi automatiikka on ajanut pellin kiinni. Poistoilmakone toimi normaalisti. Tästä syystä poistoa on 88,5 % enemmän. Tila on erittäin alipaineinen. Esimerkiksi taulukko 4, kokoussali / kahvio. Käyttäjän mukaan tuloilmakone on ollut häiriötilassa pitkän aikaa. Koska korvausilma tulee rakenteiden läpi, tuo se mukanaan epäpuhtauksia. Tämä huonontaa sisäilmanlaatua ja voi aiheuttaa vaurioita rakenteille. Suuri alipaineisuus voi selittää myös Kuopion kaupungin terveystarkastajan lausunnossa olevan maininnan kokoussalissa havaitun öljyn hajun. Esimerkiksi luokkassa 1 mitattu ilmamäärä oli yhteensä 0,1 (l/s/)m 2 (taulukko 9), kun rakennusmääräyskokoelman D2 2012 mukaan ilmamäärän tulisi olla 3,0 (l/s)/m 2. 33
Palvelualueilla 1 ja 2 ilmamäärien suunnitteluarvot eivät vastaa D2 Suomen rakentamismääräyskokoelman arvoja nykyiselle käyttötarkoitukselle. (Taulukot 8-12) Molempien palvelualueiden ilmanvaihtokoneiden käynnissä oloajat on ohjelmoitu viikkokellolla. Kellolle on ohjelmoitu ilmanvaihtokoneiden käyntiajoiksi klo 11.00-16.00 tehoalue 1/1 jokaiselle päivälle. Likaistentilojen poistokone 1.PK 2 ei ohjata kellolla vaan poistokone on käynnissä kokoajan. Palvelualueella 2 on myös wc. Se kuuluu 2.PK 1 alaisuuteen, joten tästä wc-tilasta ei ole poistoa kuin kellolla ajastettuna aikana. Paine-eromittaus sisä- ja ulkoilman välillä suoritettiin palvelualueella 1 kokoustilassa hallisiipeen johtavan oven ollessa kiinni. Mittaus oli vajaan vuorokauden pituinen. Tila oli 3 pa alipaineinen, mikä on sopiva alipaine. 6 Johtopäätökset Opinnäytetyön tarkoituksen oli selvittää ilmanvaihtojärjestelmän kunto, miten se soveltuu uudelle käyttötarkoitukselle ja mahdollisten riskirakenteiden pohdinta. Ilmanvaihtojärjestelmä on alkuperäinen ja huonosti huollettu. Huollon kannalta molempien palvelualueiden koneet on huonosti sijoitettu. 1.TK 1 ja 1.PK 1 on sijoitettu wc tilojen päälle rakennettuun konehuoneeseen. Tila on riittävän suuri, mutta sinne on hankala kulkea laipiossa olevan pienen luukun kautta. Hallisiiven ilmanvaihtokoneiden huolto on myös hankalaa niiden sijoituksen vuoksi. Ennen kuin koneita pääsee huoltamaan, vaatii se telineiden rakentamisen koneiden alle. Ilmanvaihtokoneet, kanavisto ja päätelaitteet on hyväkuntoiset. Kanavisto ja ilmanvaihtokoneet vaatii puhdistamisen ja suodattimien vaihdon välittömästi. 34
Kanaviston puhdistus jatkossa vähintään 10 vuoden välein ja suodattimien G4 luokan karkeasuodatin puolen vuoden välein. Hieno suodatin luokka F7 vaihto n. vuoden välein. Koneiden suodatusta on parannettava luokkaan F7, koska kiinteistö sijaitsee taajamassa vilkkaan kadun varrella. Ilmanvaihtojärjestelmä vaatii uudelleen säädön, jotta ilmamäärät saadaan vastaamaan D2 Suomen rakentamismääräyskokoelman arvoja. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat on säädettävä kiinteistön käyttöaikoja vastaaviksi. Ilmanvaihtojärjestelmässä riittää kapasiteettia ja soveltuu hyvin uudelle käyttötarkoitukselle edellä mainittujen huolto- ja säätötoimenpiteiden jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuutta voi parantaa asentamalla koneisiin taajuusmuuttajat. Taajuusmuuttajilla voidaan säätää koneiden pyörimisnopeutta portaattomasti ilmanvaihtotarpeen mukaan. Koska rakenteita ei ollut lupa avata, puhutaan tässä mahdollisista riskirakenteista. Rakennus on rakennettu vuonna 1987. Piirustusten perusteella on löytynyt muutamia rakenteita, jotka nykytietämyksen mukaan ovat riskirakenteita. Rakennuksessa on rakenteita, jotka yksikseen ovat riskirakenteita. Talossa on myös eri riskirakenteiden yhdistelmiä, jotka pahentavat toistensa kosteuden kestävyyttä. Rakennus on sijoitettu siten, että kahdella sivulla on penkereet lähellä ja pintavesien ohjaus on olematon rakennuksesta poispäin. Maanpinnan tulee viettää rakennuksesta poispäin 15cm 3m matkalla. Suuren kosteusriskin kohde on alaohjauspuu, joka on lattialaatan alapuolella. Kosteusrasitusta lisää vedeneristämätön sokkeli. Sokkelirakenne on ajankohtaan nähden tyypillinen sokkelihalkaisu, rakenne on ulkokuori - eriste sisäkuori. Piirustusten perusteella sokkelihalkaisu on tehty kovalla eristeellä, joka kestää kosteusrasituksen paremmin eikä ole niin altis mikrobikasvustolle. Sokkelihalkaisussa eristetilaan kertyy helposti kosteutta, joka siirtyy kapillaarisesti ylöspäin alaohjauspuuhun. 35
Ulkovuorena on tiilimuuraus, josta puuttuu tuuletusraot. Muurauksen ja tuulensuojan välissä oleva 20 mm ilmarako täyttyy käytännössä laastipurseista. Puuttuvat tuuletusraot ja ilmaraon täyttävät laastipurseet estävät seinärakenteen tuulettumisen ja kuivumisen. Hallisiiven seinät ovat tiili villa tiili -rakenteisia. Eriste on herkkä vaurioitumaan kosteuden myötä. Tällainen rakenteen vaurio on hankala ja kallis korjata. Salaojat on piirustuksiin merkitty, mutta tarkistuskaivot puuttuvat. Salaojien olemassaoloa tai toimintaa ei pysty varmistamaan. Puuttuvat tai toimimattomat salaojat aiheuttavat perustuksille kosteusrasitusta, jota on havaittavissa sokkelissa rapautumisena (kuva 11). Teknisen käyttöiän saavuttanut bitumihuopakate on hauras. Katossa sisäjiireissä on halkeamia bitumihuopakatteessa (kuva 9), samoin läpivientien juurissa. Vuotava kate aiheuttaa kattorakenteisiin lahovaurioita ja kastellessaan yläpohjan eristeen syntyy siihen mikrobivaurioita. Höyrysulun liitoksista ja reikien kohdista tuleva vuotoilma tuo sisälle vauriokohdasta mikrobeja, jotka huonontavat sisäilman laatua. Huoltamaton sadevesijärjestelmä aiheuttaa perustuksille turhaa kosteusrasitusta. Rännit tulee puhdistaa syksyisin ja keväisin sekä tarpeen mukaan, jotta vesi pääsee vapaasti virtaamaa halutusti ränniä pitkin. Katolta tulevat sade- sulamisvedet tulee ohjata rännikaivoihin tai muilla ohjaimilla pois rakennuksesta. Käyttäjän harkitessa kiinteistön ostoa on kuntotutkimuksen teettäminen välttämätön ennen ostopäätöksen tekoa. 36
Lähdeluettelo Asikainen, V. (toim), Peltola, S (toim) 2008. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 2008. Hengitysliitto 2015. Ilmanvaihtojärjestelmät. http://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/ilmanvaihto/ilmanvaihtojarjestelmat Luettu 8.2.2015 Hengitysliitto 2015. Ilmanvaihtojärjestelmän huolto. http://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/ilmanvaihto/ilmanvaihdon-huolto Luettu 8.2.2015. Kauppinen, K. 2012. Kuntokartoitusraportti. T:mi Timo Kauppinen, Kuopio 2012. LVI 39-10409. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus. Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut. Rakennustieto Oy 2016. Pirinen, J. 2006. Pientalojen mikrobivauriot; lähtökohtana asukkaiden terveyshaitat. Hengitysliiton julkaisuja 19/2006. Hengitysliitto Heli ry. Tampere 2006. Sandberg, E. 2014. Sisäilmasto ja ilmanvaihtojärjestelmät, ilmastointitekniikka osa 1. Tammerprint 2014. Sisäilmayhdistys 2015. Ilmanvaihto. http://www.sisailmayhdistys.fi/paasivuista-toinen/ilmanvaihdon-perusteet/ Luettu 8.12.2015 37
Suomen rakentamismääräyskokoelma A4 2000. Rakennusten käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000. Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2012. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto. 38
Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2016