1 Maa- ja metsätalousministeriö Muistio Liite Ylimetsänhoitaja luonnos 13.12.2016 Matti Heikurainen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN SUORITTEIDEN MAKSULLISUUDESTA 1. Yleistä Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011, jäljempänä metsäkeskuslaki) 26 :ssä säädetään suoritteista perittävistä maksuista. Kyseisen pykälän 1 momentin mukaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö perii suoritteistaan maksuja. Metsäkeskuslain 8 :ssä tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden, maksujen suuruuden ja maksujen määräytymisen yleisten perusteiden, maksuista päättämistä koskevan toimivallan sekä maksua koskevan muutoksenhaun ja perinnän osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992, jäljempänä maksuperustelaki) säädetään. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön suoritteiden maksullisuudesta on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (130/2015, jäljempänä maksuasetus), joka on voimassa 31.12.2016 saakka. Maksuttomien suoritteiden määrittäminen asetusehdotuksessa katsotaan edelleen välttämättömäksi oikeusvarmuuden, maanomistajien tasavertaisen kohtelun ja asiakaslähtöisyyden vuoksi. Asetusluonnokseen sisältyvien maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuutta on arvioitu kokonaisuutena. Suoritteista vain muutamaa tuotetaan vuosittain määrällisesti niin paljon, että suoritekohtainen seuranta antaisi luotettavaa tietoa ao. suoritteen tuottamisen keskikustannuksesta. Moni suoritteista on lisäksi luonteeltaan sellainen, että tapauksesta riippuen sen tuottamisen todelliset kustannukset vaihtelevat suuresti. Metsäkeskuksen yleisimpiä maksullisia suoritteita ovat olleet poikkeusluvat metsänkäyttöilmoituksen määräajasta, hirvivahinkoarvioinnit, Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain (419/2011, jäljempänä metsätietolaki) mukaiset tietojen luovuttamispäätökset, yhteismetsälain (109/2003) mukaiset päätökset sekä toimijakäyttäjien liittymiset Metsään.fi -asiointipalveluun. Suoritekohtainen kustannusten ja tuottojen seuranta ei olisi vähäisessä määrin tai satunnaisesti tuotettavien suoritteiden osalta luotettavalla pohjalla eikä kustannustehokasta. Vuoden 2015 ja 2016 (lokakuu) toteumiin perustuvan sekä julkisoikeudellisia että muita suoritteita yhteensä kuvaavan kustannusvastaavuuslaskelman mukaan näiden suoritteiden tuottamisen kokonaiskustannukset olivat 26,5 % suuremmat kuin niistä saatavat tulot. Suuri osa asetuksen suoritteista on suoraan metsänomistajalle toteutettavia palveluita. Tästä johtuen niiden hinnoitteluun ovat vaikuttaneet myös monet muut tekijät kuin kustannusvastaavuus. Maksullisuuden lisääminen on kuitenkin vaikeaa, sillä monet suoritteista liittyvät myös julkisin varoin kerättävän tiedon jakeluun, mitä yritetään tehostaa mm. juuri sillä, että tällaiset palvelut olisivat niiden käyttäjille maksuttomia. Suomen metsäkeskus on toiminut lähes 5 vuoden ajan ja maksullisuusasetus on ollut voimassa ensin vuoden, ja sen jälkeen 2 vuoden ajanjaksoina. Nykyinen asetus on ollut voimassa vuoden 2015 maaliskuun alusta. Vuoden 2017 alusta tulee voimaan metsäkeskuslain muutos. Metsäkeskus on vuoden 2016 syyskuussa myynyt liiketoimintansa ja metsäkiinteistönsä ulkopuolisille toimijoille. Tämän vuoksi laissa oleva rakenne metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksi-
2 kön muodostamasta kokonaisuudesta purettaisiin vuoden 2017 alussa. Lain voimaantulon jälkeen jäljelle jäävä metsäkeskus toimisi yhtenä kokonaisuutena, joka hoitaisi vain julkisia hallintotehtäviä. Voimassa olevan asetuksen pykäläosuus esitetään uudessa asetuksessa vain niin muutettuna, että viittaus julkisen palvelun yksikköön poistettaisiin 1 :stä. Asetuksen liitteet esitetään säädettäväksi lähes entisellään verrattuna nykyiseen. Nykyisen liitteen 1 kohdat metsänhoitoyhdistyksistä annetun lainsäädännön muuttamiseen liittyen eivät enää sisältyisi annettavaan asetukseen. Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta annetun lain (1090/2013) siirtymäsäännösten mukainen soveltaminen päättyy 31.12.2016. Poistettavaksi esitettävät suoritteet ovat nykyisen asetuksen liitteen 1 kohdat 7 ja 8. Lisäksi Metsään.fi- palvelu esitettäisiin kaikille metsänomistajaryhmille ja metsäalan toimijoille sekä Metsään.fi -palvelun sisältöä hyödyntäville sovellusten kehittäjille maksuttomaksi (liite 1 kohta 24). Samalla poistuisi nykyisen asetuksen liitteen 2 kohta 17. Myös kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) tarkoittamat päätökset lisättäisiin maksuttomiin suoritteisiin (liite 1 kohta 6). 2. Pykäläkohtaiset perustelut Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta. Asetuksen 1 :n 2 momentin informatiivisen säännöksen mukaan maksullisuuden perusteista säädetään metsäkeskuslain 26 :ssä ja sen nojalla maksuperustelaissa. Metsäkeskuksen suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin. Suoritteiden jakaminen eri kategorioihin perustuisi maksuperustelakiin ja metsäkeskuslakiin. Julkisoikeudellisilla suoritteilla tarkoitetaan maksuperustelain 3 :n 2 kohdan mukaan valtion viranomaisen suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus. Muut suoritteet ovat maksuperustelain esitöiden mukaan suoritteita, joita ei tarvitse hankkia jonkin oikeuden saamiseksi valtiolta. Metsäkeskuksen julkisoikeudelliset suoritteet on jaoteltu kolmeen ryhmään: maksuttomat suoritteet (2 ), kiinteämaksuiset suoritteet (3 ) ja omakustannusarvon mukaiset suoritteet (4 ). Maksuttomat suoritteet on luetteloitu liitteessä 1 ja perustelut on esitetty jäljempänä kunkin maksuttomaksi esitetyn suoritteen osalta. Muiden maksuttomien suoritteiden osalta viitattaisiin edelleen maksuperustelain 5 :ään. Metsään.fi -palvelun käyttö, ja muun muassa metsävaratietojen luovuttaminen sen kautta, esitetään muutettavaksi kaikille metsänomistajaryhmille ja metsäalan toimijoille maksuttomaksi (asetuksen liitteen 1 uusi kohta 24). Metsävaratietojen luovuttamisen lisäksi Metsään.fi -palvelua voidaan jatkossakin käyttää kestävän metsätalouden rahoittamiseen liittyvien tukien (KEMERA-tuet), metsälain edellyttämien metsänkäyttöilmoitusten ja muiden metsiä koskevan lainsäädännön edellyttämien asiakirjojen välittämiseen metsäkeskukselle. Metsävaratietojärjestelmää säätelee metsätietolaki. Metsään.fi -palvelun kautta luovutettavat metsävaratiedot ovat metsäympäristöön liittyvää tietoa, jota käytetään metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseen. Ympäristönsuojeluun liittyvien metsänomistajan tavoitteiden tasapainoinen toteutuminen muiden metsänomistajan tavoitteiden ohella edellyttää, että julkiset metsävaratiedot ovat mahdollisimman helposti ja maksuttomasti metsänomistajalle palveluita tarjoavien toimijoiden saatavilla. Palvelun toimijakäyttäjiä ovat nyt muun muassa metsäpalveluita tarjoavat yritykset, erilaiset julkiset yhteisöt, rahastot, oppilaitokset ja yhdistykset. Metsään.fi -palvelua hyödyntävät n. 360 yrityskäyttäjää ovat maksaneet kuntakohtaisia maksuja n. 3 800 kunnan osalta. Toimijakäytön maksuttomuudella pyrittäisiin lisäämään Metsään.fi -palvelun toimijakäyttäjien määrää ja helpottamaan julkisen metsävaratiedon hyödyntämistä uusien sähköisten palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Toimijakäytön maksut-
3 tomuus parantaisi metsätietolain tavoitteena olevaa julkisen metsävaratiedon vaikuttavuutta ja sähköisen asioinnin yleistymistä. Metsään.fi -palvelun käyttäminen esitetään muutettavaksi vastaavin perustein maksuttomaksi yksityisten metsänomistajien (ml. yhteisomistustilat ja yhteismetsien hoitokunnat) lisäksi myös omia metsiä hoitaville julkisyhteisöille, säätiöille ja oppilaitoksille, sijoitusrahastoille, voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille ja muille ei-kaupallisille toimijoille (asetuksen liite 1 kohta 24). Julkisyhteisöillä tarkoitettaisiin muun muassa valtiota, kuntaa, kuntayhtymää ja seurakuntaa. Oppilaitoksella tarkoitettaisiin muun muassa yliopistoja, korkeakouluja, ammattikorkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia, opistoja, lukioita ja peruskouluja. Kaikkien metsänomistajaryhmien ja metsäalan toimijoiden maksuton Metsään.fi -palvelu on tarpeen edellä mainittujen perusteiden lisäksi myös taloudellista toimintaa harjoittavien käyttäjäryhmien tasapuolisen kohtelun vuoksi. Kaikkien metsänomistajaryhmien ja metsäalan toimijakäyttäjien maksuttomuuteen siirtyminen purkaisi sääntelyä ja keventäisi hallintoa metsäkeskuksessa, kun enää ei tarvitsisi säätää eri metsänomistaja- ja toimijaryhmien hinnoittelusta ja määritellä ja arvioida käytön muita ehtoja ja rajoituksia. Palvelun olemassaolon aikana on käynyt mm. ilmi, että samallakin toimijalla voi olla erilaisia rooleja palvelun käytössä. Toimija voi toimia toisaalta metsänomistajana ja toisaalta esim. opetustai tutkimuspalveluiden tuottajana, mikä johtaisi osittain maksullisessa järjestelmässä erilaiseen maksukohteluun. Valtiohallinnossa on valmisteltu tietovarantojen avaamista osana valtiontalouden kehysten ja julkisen talouden suunnittelua. Samassa yhteydessä on todettu, että virastot ja laitokset avaavat jatkuvasti myös sellaisia julkisia tietoaineistoja, joiden avaaminen ei edellytä lisärahoitusta. Metsään.fi - palvelun tekeminen kaikille metsänomistajaryhmille ja metsäalan toimijoille maksuttomaksi olisi tämän linjauksen mukaista. Myös Metsään.fi -palvelun sisältöä hyödyntäville sovellusten kehittäjille palvelu esitettäisiin jatkossa maksuttomaksi (asetuksen liite 1 kohta 24). Maksu on nykyisin 6 000 euroa yhden sovelluksen kehittämisestä. Tähän käyttäjäryhmään kuuluisivat Metsään.fi -palvelun sisältöä hyödyntävien mobiili- tai verkkosovellusten kehittäjät, jotka rakentavat uusia kanavia asiointipalvelun hyödyntämiseksi. Uudet sovellukset edistävät osaltaan julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntämistä ja edellä selvitettyjen tavoitteiden toteuttamista. Suhteellisen korkean käyttömaksun voidaan arvioida hidastaneen julkista metsävaratietoa hyödyntäneiden mobiili- ja verkkosovellusten kehittymistä, eikä voimassa olevan asetuksen mukaista 6 000 euron palvelumaksua ole tähän mennessä maksettu kertaakaan. Toimijoilta kerätyt Metsään.fi -palvelun käyttäjämaksut ovat vuosittain olleet noin 150 000 euroa. Metsäkeskus on arvioinut, että kaikkien Metsään.fi -palvelua käyttävien metsänomistajaryhmien ja metsäalan toimijoiden maksuttomuuteen siirtyminen tuo vähintään vastaavan suuruiset vuotuiset säästöt hallinnon keventymisen seurauksena. Maksuttomuuden laajentaminen ei näin aiheuttaisi määrärahojen lisäystarvetta. Maksuttomuudella ei olisi vaikutusta siihen, miten ja kenelle metsävaratietoa on mahdollista näyttää ja luovuttaa. Kiinteämaksuiset suoritteet on ehdotetun asetuksen 3 :n mukaan luetteloitu liitteessä 2. Muutostarpeita näihin on tullut vain vähän. Voimassa olevaan asetukseen verrattuna esitetään muutettavaksi ainoastaan edellä selvitettyjen metsävaratietojärjestelmään kytkeytyvien suoritteiden maksullisuutta. Voimassa olevan asetuksen liitteen 2 kohdissa 1-16 olevat asiat säilyvät muuttamattomina. Kohtien 1 4, 7, 8 ja 11 suoritteiden osalta on kyseessä päätös/lupapäätös, joka tehdään hakemuksesta eikä
4 sen maksuttomuudelle ole perusteita. Liitteen kohtien 5, 6, 9 ja 10 sekä 12 16 kohtien suoritteet ovat myös julkisoikeudellisia ja ne hinnoiteltaisiin maksuperustelain 6 :n 2 momentin nojalla kiinteähintaisiksi kuten edellä mainitut päätökset/lupapäätökset. Omakustannusarvon mukaisiin suoritteisiin (4 ) liittyen ei esitetä muutoksia voimassa olevaan asetukseen verrattuna. Metsäkeskuksen omakustannusarvon mukaisten muiden suoritteiden osalta ei esitettävässä 5 :ssä esitetä nykyiseen asetukseen verrattuna muutoksia. Nämä esitetään voimassa olevaa asetusta vastaten määrättäväksi edelleen suoritteen omakustannusarvoon. Esitettävässä 6 :ssä (Erinäiset säännökset) säädettäisiin rauenneen asian käsittelystä perittävästä maksusta. Maksu perittäisiin aiheutuneita kustannuksia vastaavaksi. Esitetyssä säännöksessä säädettäisiin myös muutoksenhaun johdosta palautettua asiaa koskevan päätöksen maksusta. 3. Voimaantulo Asetus olisi tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017 ja se olisi voimassa 31.12.2018 saakka. Pykälän 2 momentin mukaan asetuksen voimaantullessa vireillä olevaa asiaa koskevasta suoritteesta perittäisiin maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. 4. Taloudelliset vaikutukset Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaa rahoitetaan vuonna 2016 valtion talousarvion momentilta 30.40.46 (Valtionapu Suomen metsäkeskukselle). Käytettävissä oleva määräraha on 40 800 miljoonaa euroa. Valtion talousarvioesityksen mukainen määräraha vuonna 2017 on 40 800 milj. euroa. Asetuksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu vuosien 2015 2016 toteutumiin perustuen. Asetuksen suoritteista arvioidaan saatavan vuositasolla 0,3 0,5 miljoonaa euroa tuloja asetuksen voimassaoloaikana. Aiempien vuosien toteutumat maksullisten suoritteiden osalta eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä asetuksen muutosten yhteydessä on yleensä muutettu myös maksullisuuden ja maksuttomuuden rajaa. Suurin tuottoja pienentävä yksittäinen tekijä edellisiin laskelmiin verrattuna on Metsään.fi -asiointipalvelun muutos maksuttomaksi palvelun toimijakäyttäjille. On vaikea arvioi-da, miten Suomen metsäkeskuksen maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuus kehittyy tulevina vuosina. Valtion näkökulmasta on paine lisätä maksullisuutta, mitä taas metsäalan sidosryhmät voimakkaasti vastustavat. Metsäkeskuksen toiminnan tehostuessa suoritteiden tuottamisen kustannukset todennäköisesti alenevat mutta toisaalta yleinen kustannustason nousu saattaa kompensoida tämän. Suoritteiden nykyinen kustannusvastaavuus 73,5 % on tyydyttävällä tasolla huomioiden ne paineet, jotka metsäkeskuksen maksullisten suoritteiden hinnoitteluun kohdistuvat. 5. Lausunnot Asetusehdotus toimitettiin lausunnolle valtionvarainministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön, ympäristöministeriöön, Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, Maanmittauslaitokseen, Maaseutuvirastoon, Metsähallitukseen, Luonnonvarakeskukseen, Suomen metsäkeskukseen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:hyn, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf:lle, Suomen Sahat ry:hyn ja Metsäteollisuus ry:hyn. Asetuksesta saatiin x lausuntoa. Lausunnoissa todettiin.
5 6. Laintarkastus xxxxxx 7. Perustelut maksuttomille suoritteille (asetuksen 2 ja liite 1) Maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen terveyden- ja sairaanhoitoon, muihin sosiaalisiin tarkoituksiin, oikeudenhoitoon, ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä on perusteltua syytä. Erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Liitteen numerointi ei vastaa voimassaolevan liitteen numerointia, koska liitteeseen ehdotetaan yhtä uutta suoritetta (6 kohta) ja kahta poistettavaksi (nykyisen asetuksen 7 ja 8 kohta). 1) Metsälain 5a (ennallistamissuunnitelman hyväksyminen) ja 11 (poikkeuslupa) Liitteen 1 kohtaan sisältyisi metsälain (1093/1996) 5a :ään sisältyvän ennallistamissuunnitelman hyväksymistä koskevan suoritteen (1a kohta) lisäksi myös 11 :n poikkeuslupaa koskeva suorite (1b kohta). Metsälain 11 :n mukaan metsäkeskuksen tulee hakemuksesta myöntää lupa poiketa sellaisista hoito- ja käyttötoimenpiteille asetetuista vaatimuksista, jotka aiheutuvat metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen turvaamista koskevan velvoitteen täyttämisestä. Metsälain 11 :n mukainen päätös liittyy metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Maanomistajalle saattaa aiheutua taloudellisia menetyksiä erityisen tärkeiden elinympäristöjen turvaamisesta. Edellä mainittujen suoritteiden maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin. 2) Metsälain 12 :n 2 momentti (korvauspäätös kotitarvepuun ottoa koskevista rajoituksista) Metsälain 12 :n 2 momentin nojalla metsäkeskus myöntää hakemuksesta korvauksen kotitarvepuun ottoa koskevista rajoituksista suojametsäalueella. Suojametsäalueella metsiä hoidetaan ja käytetään erityistä varovaisuutta noudattaen. Suoritteen maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin. Hyväksymispäätös liittyy myös metsälain valvontaan, koska päätöksellä pyritään varmistamaan kyseiseen lakiin perustuvaan metsänkäyttöön liittyvän rajoitteen noudattaminen. 3) Metsälain 14 :n 5 momentti (poikkeuksen myöntäminen, metsänkäyttöilmoituksen määräaika, erityistilanne) Metsälain 14 :n 4 momentin mukaan metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentissa tarkoitetusta määräajasta. Metsälain 14 :n 1 momentin mukaan maanomistajan taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijan tai hänen valtuuttamansa on tehtävä metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus käsittelyalueella aiotusta kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta, metsätuhon johdosta
6 tehtävästä hakkuusta ja muusta hakkuusta sekä 10 :n 2 momentissa tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä. Ilmoitus on toimitettava viimeistään kymmenen päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä mainitusta määräajasta. Jos kyse on laajasta merkittäviä tuhoja elävässä puustossa aiheuttaneesta metsätuhosta, metsänkäyttöilmoituksen tekemiselle 4 momentissa säädettyä poikkeuksen hakemista ei edellytetä, ellei kyseessä ole 10 :n 2 momentissa tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö. Esitetään, että metsäkeskuksen päätös olisi poikkeuksen hakemisessa maksuton silloin, jos kyseessä on edellä mainittu tilanne, jossa tuho on kohdistunut erityisen tärkeään elinympäristöön. Suoritteen maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin. 4) Metsälain 15 :n 1 momentti (neuvotteluvelvoite) Metsälain 15 :ssä säädetään metsäkeskukselle neuvotteluvelvollisuus. Metsäkeskuksen on pyrittävä neuvottelemaan maanomistajan taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijan kanssa ja tarvittaessa metsänhakkuuoikeuden haltijan kanssa tarpeellisen muutoksen aikaansaamiseksi tietyissä metsälaissa säädetyissä tilanteissa. Kyseessä on valvontaan liittyvä suorite, ja se on sen vuoksi maksuton. 5) Metsälain 16 a (väliaikainen käsittelykielto ja väliaikaista käsittelykieltoa koskevan päätöksen poistaminen) Metsäkeskus voi metsälain 16 a :ssä säädetyillä perusteilla antaa päätöksellään väliaikaisen käsittelykiellon, milloin on syytä epäillä, että aloitettu hakkuu on lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastainen. Kyseessä voidaan katsoa olevan metsäkeskuksen valvonnalliseen tehtäväkokonaisuuteen liittyvästä toimenpiteestä. Suoritteiden maksuttomuudelle voitaisiin siten maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin syihin verrattavista syistä katsoa olevan perusteltua syytä. Väliaikaisen käsittelykiellon antamisen mahdollistava säännös tuli voimaan 1.5.2007. Varsinaisen käsittelykiellon määrää maaseutuvirasto. 6) Kestävän metsätalouden määräaikaisessa rahoituslaissa tarkoitetut päätökset Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) tuli voimaan 1.6.2015. Laissa tarkoitettuihin tukiin liittyvät päätökset ja niihin liittyvät tarkastukset olisivat maksuttomia. Valtion varoista myönnettävää avustusta, tukea, valtionapua ja vahingonkorvausta koskevat päätökset sekä varojen käytön valvonta ovat maksuttomia. Valtion myöntäessä etuuksia ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi pienentää etuutta siihen liitettävän maksun kautta. Suoritteiden maksuttomuudelle voitaisiin siten maksuperustelain
7 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin syihin verrattavista syistä katsoa olevan perusteltua syytä. 7) Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetut tietyt päätökset Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) tarkoitettuihin tukiin liittyvät päätökset, lukuun ottamatta ehdotettavan asetuksen liitteen 2 kohdassa 3 ja 4 tarkoitettuja päätöksiä, ja niihin liittyvät tarkastukset olisivat maksuttomia. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki on kumottu 1.2.2015 lukien. Lain mukaisia päätöksiä sai kuitenkin tehdä 30.6.2015 asti. Tuen maksatusta koskevia päätöksiä tehdään edelleen, koska rahoitus mainitun lain nojalla myönnettyyn tukeen on maksettava viimeistään 31.12.2019. Kyseessä ovat monivuotiset hankkeet (esim. ojitus- ja metsätiehankkeet). Edelleen olisi siten tarpeen säilyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin liittyvät suoritteet maksuttomina, vaikka uusi kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki on tullut voimaan. 8-12) Metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin liittyvät suoritteet Maksuasetuksen nykyiset liitteen 1 kohdat 9 13 liittyvät metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin (1087/2013). Vastaavia asioita koskisivat jatkossa kohdat 8-12. Suoritteiden maksuttomuus olisi perusteltua valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista ympäristönsuojelullisista syistä. 13) Riistavahinkolaissa (105/2009) tarkoitettujen metsävahinkoja koskevien korvauspäätösten tekeminen Riistavahinkolain 23 :n mukaan sen, joka aikoo hakea riistavahinkolaissa tarkoitettua korvausta riistaeläimen aiheuttamasta vahingosta, tulee vahingon havaittuaan tehdä viipymättä vahinkoilmoitus vahingon toteamista ja arviointia sekä muita asian vaatimia toimenpiteitä varten. Edellä mainitun säännöksen mukaan metsävahingoista tehdään ilmoitus vahinkopaikkakunnan toimivaltaiselle metsäkeskukselle. Riistavahinkolain 31 :n 1 momentin mukaan kirjallinen korvaushakemus on jätettävä kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta metsäkeskukselle. Riistavahinkolain 30 :n 2 momentin mukaan metsävahinkoa koskevan korvausasian ratkaisee vahinkopaikkakunnalla toimivaltainen metsäkeskus. Tällä hetkellä toimivaltainen taho on Suomen metsäkeskus. Metsäkeskuksen maksuttomia suoritteita olisivat metsävahinkoilmoitusten vastaanottaminen, korvauspäätökset ja valvonta. Suoritteiden kustannukset rahoitetaan valtionavulla. Metsävahingon arvioinnista säädetään maksu ehdotetun asetuksen liitteen 2 kohdassa 6. Valtion varoista myönnettävää avustusta, tukea, valtionapua ja vahingonkorvausta koskevat päätökset sekä varojen käytön valvonta ovat maksuttomia. Valtion myöntäessä etuuksia ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi pienentää etuutta siihen liitettävän maksun kautta. Suoritteiden maksuttomuudelle voitaisiin siten maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin syihin verrattavista syistä katsoa olevan perusteltua syytä.
8 14) Maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/1995) 16 a :n 2 momentti (panttivelkojalle toimitettava tieto hakkuu- tai metsänkäyttöilmoituksesta) Maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/1995) 16 a :n 2 momentin mukaan metsäkeskuksen on toimitettava panttivelkojalle tieto hakkuu- tai metsänkäyttöilmoituksesta ilman kiinteistön omistajan erikseen antamaa sitoumusta, vaikka metsäkiinnitys on 1 momentin mukaan rauennut. Kyseessä on toimenpide, joka tehdään metsäkeskuksen aloitteesta. Maksuperustelain systematiikan mukaisesti (4 :n 1 momentin 3 kohta) tällaiset suoritteet ovat maksuttomia. 15) Kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) 20 :n 2 momentin 2 kohta (esitys kasvinsuojeluaineen lentolevityksestä) Kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) 20 :n 2 momentin 2 kohdan mukaan maa- ja metsätalousministeriö päättää Suomen metsäkeskuksen alueyksikön esityksestä kasvinsuojeluaineen lentolevityksestä metsässä kasvaviin puihin kohdistuvien laajojen metsätuhojen torjumiseksi samalla, kun se päättää toimenpiteistä metsätuhon leviämisen tai syntymisen estämiseksi siten kuin metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa säädetään, jos metsätuhoja ei voida muulla tavoin tehokkaasti kohtuudella estää. Suoritteen maksuttomuus olisi perusteltua maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista ympäristönsuojelullisista syistä. 16) Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) 14 a (948/2012) (Elintarviketurvallisuusviraston avustaminen) Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 14 a :n mukaan, joka on säädetty lailla 948/2012, Elintarviketurvallisuusvirasto voi käyttää Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä apunaan 11 :ssä tarkoitetun torjuntapäätöksen valmistelussa ja täytäntöönpanossa sekä 30 a :ssä tarkoitetun korvauspäätöksen valmistelussa, jos torjunnan kohteena on Suomessa ennen esiintymätön kasvintuhooja, joka voi aiheuttaa välitöntä tai välillistä vahinkoa metsässä kasvaville puille. Suoritteiden maksuttomuus olisi perusteltua maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista ympäristönsuojelullisista syistä. 17) Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 10 a :n 2 momentti (lausunto) 18) Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 28 a :n 2 momentti (lausunto) Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n 2 momentissa tarkoitettu lausunto liittyy päivähoitomaksun määräämisen perusteena olevien tulojen selvittämiseen. Kyseisen säännöksen mukaan metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 :n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsä-
9 maan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 28 a :n 2 momentissa tarkoitettu lausunto liittyy maksukyvyn mukaan määräytyviin maksuihin vaikuttavien tekijöiden arviointiin. Kyseisen 28 a :n 2 momentin mukaan metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Kunnat ottavat sosiaali- ja terveydenhuollon maksuissa metsätulon huomioon laskennallisena, eivät toteutuneena metsätalouden veronalaisen pääomatulon määränä. Metsätulon laskemiseksi kerrotaan asiakkaan metsäpinta-ala edellä mainitun lain (1142/2005) nojalla annetun verohallinnon päätöksen kuntakohtaisella hehtaarihinnalla. Metsäkeskuksen suoritteen maksuttomuus olisi perusteltua kummassakin tapauksessa valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitetuista sosiaalisiin tarkoituksiin liittyvistä syistä. 19) Henkilötietolain 26 :ssä tarkoitettu henkilörekisterin tietojen antaminen rekisteröidylle jos siitä, kun asianomainen edellisen kerran sai rekisterin tiedot, on kulunut enemmän kuin yksi vuosi Henkilötietolain (523/1999) 26 :ssä säädetään rekisteröidyn tarkastusoikeudesta. Jokaisella on oikeus tarkastaa itseään koskevat henkilötiedot. Tämän vuoksi asiamies ei voisi pyytää tietoja päämiehensä metsävaratiedoista tämän kohdan nojalla. Henkilötietolain 26 :n 3 momentissa säädetään, että rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvausta, jos siitä, kun rekisteröity edellisen kerran sai tarkastettavakseen tietonsa, on kulunut alle vuosi. Tällä säännöksellä pyritään turvaamaan rekisteröidyn oikeus saada itseään koskevat tiedot maksutta vähintään kerran vuodessa. Säännöksestä voidaan johtaa se periaate, että jos rekisteröity haluaa saada itseään koskevat tiedot useammin, voidaan siitä aiheutuvasta suoritteesta periä maksu. Maksuperustelain 2 :n 1 momentin mukaan jos muulla lailla tai laissa olevan valtuutuksen nojalla annetaan tästä laista poikkeavia säännöksiä, noudatetaan niitä tämän lain sijasta. Tästä ja edellä selvitetystä henkilötietolain säännöksestä johtuen metsätietojärjestelmästä henkilötietolain 26 :n 3 momentin johdosta tehtävä suorite olisi maksuton. Rekisteröidylle ei annettaisi samoja tietoja vuoden sisällä useampia kertoja maksutta. Jos kuitenkin rekisteröity on ostanut esimerkiksi uuden metsäkiinteistön, mainitun henkilötietolain säännöksen tarkoitus huomioon ottaen hänellä olisi oikeus saada juuri tätä kiinteistöä koskevat metsätiedot maksutta, vaikka edellisestä tietojen antamisesta hänelle kyseisen henkilötietolain säännöksen nojalla olisi kulunut alle vuosi. Jos metsäkeskus olisi päivittänyt metsävaratietoja uusien laserkeilaustietojen perus-
10 teella, myös tällöin rekisteröidyllä olisi oikeus maksutta päivitettyjen tietojen saamiseen. Maksuttomuus koskisi kaikkia tietojen antamismuotoja, kuten esimerkiksi kopiona, tulosteena, sähköisesti (muistitikku, levyke) tai sähköpostilla annettavia tietoja taikka tietojen antamista jäljentämistä tai muistiinpanojen tekemistä varten. Jos kuolinpesän osakkaina olevat luonnolliset henkilöt omistavat yhteisesti metsää, on heistä jokaisella itsenäinen oikeus metsävaratietojen saamiseen maksutta kerran vuodessa tässä tarkoitetun henkilötietolain säännöksen perusteella. 20) Tietojen luovuttaminen viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle, silloin kun laissa on säädetty oikeus tietojen pyytäjälle saada tietojen luovuttaminen maksutta Tietojen luovuttaminen viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle olisi maksutonta, jos lainsäädännöllä on annettu kyseiselle taholle oikeus saada tarvitsemansa tiedot maksutta. Esimerkiksi ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 64 :ssä on säännös ulosottomiehen oikeudesta saada tiettyjä tietoja maksutta. Tilastolain (280/2004) 21 :n mukaan tilastoviranomaisella on oikeus saada kyseisessä laissa tarkoitetut tiedot maksutta. Jos kuitenkin kysymyksessä on tiedonantajan hallussa olevien laajojen massaluonteisten tietoaineistojen luovuttaminen, välittömästi tietojen luovuttamisesta aiheutuvat erilliskustannukset korvataan. Tilastolain 2 :ssä on määritetty, mitkä tahot katsotaan tilastoviranomaiseksi. Muutoin tiedot tilastotarkoitusta varten luovutetaan sillä perusteella, että kyse on henkilötietolain 15 :ssä tarkoitetusta tilastotarkoituksesta. 21) Metsätietolaissa tarkoitettujen metsävaratietojen luovuttaminen tutkimusta tekevälle valtion laitokselle, yliopistolle ja ammattikorkeakoululle historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastollista tarkoitusta varten Tieteelliseen tutkimukseen tarvitaan usein tietoa, jonka luovuttaminen edellyttää lupia ja aiheuttaa myös muita kustannuksia tietojen ylläpitäjälle. Tietojen vastaanottaja joutuu puolestaan käyttämään resurssejaan tietojen luovutusmaksuihin. Valtio on tuonut useissa yhteyksissä esille tavoitteet julkisin varoin tuotettujen tietovarantojen maksuttomaan avaamiseen (mm. Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmän loppuraportti, 2/2012). Tässä vaiheessa katsotaan edelleen tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa maksutonta metsävaratietojen luovutusta silloin, kun kyseessä olisi niiden luovuttaminen tutkimusta tekevälle valtion laitokselle, yliopistolle ja ammattikorkeakoululle historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastollista tarkoitusta varten. Tällä tuettaisiin tieteellisen tutkimuksen vapauden turvaamista. Esimerkiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) 27 :ssä säädetään arkistoon siirrettyjen asiakirjojen antamisesta. Säännöksessä korostetaan sitä, että tietojen antamista harkittaessa on huolehdittava siitä, että tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan. Maksuperustelain 6 :n 4 momentin mukaan, silloin kun suoritteesta määrätään perittäväksi maksu, peritään vastaava maksu myös valtion viranomaiselta, jollei muuhun menettelyyn ole erityistä syytä. Maksuperustelain esitöiden mukaan valtion viranomaisten tulisi yleensä periä maksut muilta valtion viranomaisilta. Maksullisuus edistää myös viranomaisten keskinäisessä toiminnassa tuloksellisuutta. Tällä tavoin
11 tulevat kustannukset kohdistetuiksi sille viranomaiselle, joka ne viimekädessä aiheuttaa. Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategian 2008 2015 toiminta-ajatuksen mukaan ministeriö ohjaa aktiivisesti metsävaratietojen keruun ja käytön sekä metsäsuunnittelun kehittämistä siten, että Kansallisessa metsäohjelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma edellyttää julkista rahoitusta saavien organisaatioiden tehostavan toimintaansa merkittävästi. Yksityismetsien metsävaratiedon keruuseen ja valtakunnan metsien inventoinnin toteutukseen ja sen perusteella tehtävään monilähdeinventointiin on osoitettu merkittävästi julkisia varoja. Metsätalouden hallinnonalan metsävaratietoaineistot muodostavat kokonaisuuden, jota sekä metsäkeskuksen että tutkimusta tekevien valtion laitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on tarkoituksenmukaista mahdollisimman laaja-alaisesti käyttää. Tämän vuoksi ei ole asianmukaista, että edellä mainitut tahot maksaisivat metsäkeskukselle siitä, että ne saavat käyttöönsä historiallista tai tieteellisissä tutkimuksissa taikka tilastoinnissa tarpeellisia metsävaratietoja. Metsäkeskuksen ja mainittujen tahojen tehtävät nivoutuvat kiinteästi metsävaratietojen hyödyntämiseen. Valtiontalouden kannalta ei voida katsoa järkeväksi käytäntöä, että esimerkiksi Luonnonvarakeskus keräisi itse samoja metsään liittyviä tietoja, jotka jo toinen valtion rahoittama metsäorganisaatio kerää. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että on olemassa maksuperustelain mukainen erityinen syy menettelyyn, jonka perusteella asetuksessa säädettäisiin maksuttomaksi suoritteet niiden metsävaratietojen luovuttamiseen liittyen, jotka tutkimusta tekevä valtion laitos, yliopisto tai ammattikorkeakoulu tarvitsee historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastollista tarkoitusta varten. 22) Metsätietolain 11 :ssä tarkoitettu tietojen luovuttaminen opinnäytetyön tekemistä varten Maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä kokonaan perimättä, jos siihen koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä on perusteltua syytä. Esitetään, että metsätietolain 11 :ssä tarkoitettu tietojen luovuttaminen opinnäytetyön tekemistä varten olisi edelleen maksutonta. Opinnäytetyön tekeminen olisi tässä kyseessä vain silloin, kun tietojen luovuttamista voidaan pitää tutkimussuunnitelman perusteella tarpeellisena ja kun opinnäytetyöllä on vastuullinen ohjaaja. Tämä liittyisi yliopistojen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijoiden opinnäytetyön tekemiseen. Koska suoritteen tuottamisen ei voida katsoa liittyvän vastaanottajan taloudelliseen toimintaan tai toimenpiteeseen kyseen ollessa opiskelusta, tietojen luovuttaminen maksutta edellytykset täyttävän opinnäytetyön tekemistä varten voidaan katsoa olevan tarkoituksenmukaista. Samalla edesautetaan koulutuksellisia tavoitteita eikä myöskään kuormiteta taloudellisesti kyseistä tahoa maksujen määräämisellä. 23) Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 9 ja 11 :ssä tarkoitettu julkisen asiakirjan (metsävaratietojen) antaminen suullisesti, luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka sen lähettäminen sähköpostilla, silloin kun sen antaminen ei edellytä erityisiä lisätoimenpiteitä Julkisuuslain 34 :n 1 momentin mukaan asiakirjan antamisesta 9 ja 11 :n nojalla ei peritä maksua, kun 1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti, 2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi, 3) julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse, 4) sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse, 5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu vi-
12 ranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteen piiriin. Edelleen pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedon esille hakemisesta aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu peritään kuitenkin silloin, kun on pyydetty asiakirjaa, joka ei 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen hakutoimintojen avulla. Julkisuuslain 9 :ssä säädetään tiedonsaannista julkisesta asiakirjasta. Metsävaratiedot ovat julkisia. Julkisuuslain esitöiden mukaan tiedonsaantioikeus ulottuu myös automaattisen tietojenkäsittelyn avulla talletettuihin viesteihin eikä ainoastaan perinteisiin asiakirjoihin. Kyseisen lain 11 :ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Ehdotetun 23 kohdan mukaan julkisuuslain 9 ja 11 :ssä tarkoitettu julkisen asiakirjan (metsävaratietojen) antaminen suullisesti, luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka sen lähettäminen sähköpostilla, silloin kun sen antaminen ei edellytä erityisiä lisätoimenpiteitä, olisi maksutonta. Säännös perustuu edellä selvitettyyn julkisuuslain 34 :n 1 momenttiin. Jos metsävaratietojen esille hakeminen ei hakumenetelmien ja asiakirjaluokittelujen avulla olisi välittömästi mahdollista, vaan tarvitaan erityisiä automaattisen tietojenkäsittelyn haku-, seulonta-, yhdistely- ja tulostusominaisuuksia, metsävaratietojen antamisesta perittäisiin liitteen 2 kohdan 16 mukainen maksu. 24) Metsään.fi- palveluun liittyvät suoritteet Kuten edellä on selvitetty Metsään.fi -palvelun kautta luovutettavat metsävaratiedot ovat metsäympäristöön liittyvää tietoa, jota käytetään metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseen. Ympäristönsuojeluun liittyvien metsänomistajan tavoitteiden tasapainoinen toteutuminen muiden metsänomistajan tavoitteiden ohella edellyttää, että julkiset metsävaratiedot ovat mahdollisimman helposti ja maksuttomasti metsänomistajien ja metsänomistajalle palveluita tarjoavien toimijoiden saatavilla. Edellä selvitettyjen tavoitteiden toteuttamista ja julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntämistä edistävät myös uusien sovellusten kehittäminen. Edellä mainittujen suoritteiden maksuttomuus perustuisi maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin ympäristönsuojelullisiin syihin.