Kolme syytä, miksi minusta on tullut perustulon kannattaja. Antti Alaja Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö SDP:n periaateohjelmatyöryhmä 6.6.

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA?

Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Robotit kuntien päätöksenteon tukena

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Kysynnänsäätelypolitiikka luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun

TALOUSENNUSTE

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Säästämmekö itsemme hengiltä?

TALOUSENNUSTE

Valta koneille. K-E Michelsen

Digitalisaatio Murroksen koko kuva

Maailmantalouden trendit

Jatkuvan oppimisen Suomi

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Megatrendit ja työn tulevaisuus. Perttu Jämsén

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Digitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä. Matti Pohjola

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! libera.fi

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Kasvu ja työllisyys jatkuuko elpyminen? Kuntaliitto VTT Jaakko Kiander

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Suomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. Matti Pohjola

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

Taloudellinen katsaus

Muutu tai itke ja muutu. Antti Joensuu Strategiajohtaja / työ- ja elinkeinoministeriö Tutkinnot työelämässä koulutus muutoksessa 1.6.

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous)

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki

JOHNNY ÅKERHOLM

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus?

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

TYÖN MURROS JA PERUSTULOKOKEILU

TALOUSENNUSTE

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Tietoyhteiskunnan muutoksista, digitalisaatiosta ja maksamisesta

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Teleyritysten rooli älykkään infran mahdollistajana

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka

AYYE 9/ HOUSING POLICY

Talous ja työllisyys

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa. Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Suomen talous vahvistumassa

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Digitalouden haasteet. KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Kuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Expression of interest

Transkriptio:

Kolme syytä, miksi minusta on tullut perustulon kannattaja Antti Alaja Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö SDP:n periaateohjelmatyöryhmä 6.6.2015

3 teesiä 1) Vaikuttaa siltä, että älykkäät mullistavat teknologiat vievät enemmän työpaikkoja kuin tuovat 2) Täystyöllisyyspolitiikan harjoittaminen euroalueella on haastavaa, ellei mahdotonta 3) Työ ei ole itseisarvo kohti hyvän elämän politiikkaa? -- > keskustelua yhteiskunnallisesta murroksesta, joka vaatii perusturvan ja palkkatyöinstituution eriyttämistä

Mullistavat teknologiat Kansainvälinen keskustelu ICT:n robotisaation ja digitalisaation aiheuttamasta työttömyydestä ja eriarvoisuudesta on laajentunut viime vuosina Martin Ford: Rise of the Robots: Technology and the Threat of a Jobless Future McAfee ja Brynjolfsson: The Second Machine Age: Work, Progress, and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies Frey & Osbourne: The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerization?

Uusi koneaika MIT:n Mcafee ja Brynjolfsson kertovat ällistyneensä älykkäiden teknologioiden viime vuosien harppauksesta Koneet pystyvät nyt asioihin, jotka olivat utopiaa vielä 2005 tekoäly, itseohjautuva auto, dronet, 3D-printtaus, Internet of things Mooren laki: laitteiden laskentateho kaksinkertaistuu joka toinen vuosi

Mutta korvautuuko myös eirutiininomainen työ? Viimeisen 20 vuoden aikana käyty keskustelu osaavia suosivasta teknologisesta muutoksesta, ja päättäjät ovat usein korostaneet koulutuksen merkitystä Tony Blair: Education, education, education Mutta onko pelkkä koulutustason nostaminen ratkaisu, jos uudet älykkäät teknologiat vievät myös ei-rutiininomaisia työtehtäviä? Lakimiehet, toimittajat, insinöörit

Perustulo vastauksena älykkäiden teknologioiden tuottamaan eriarvoisuuteen Merkittävä osa Piilaakson eliitistä on alkanut kannattaa perustuloa yksi ratkaisu mullistavien teknologioiden aiheuttamaan eriarvoisuuteen -- > funktionaalinen tulonjako muuttuu pääomaa ja robottien omistajia suosivaan suuntaan? Martin Wolf FT:ssä: we will need to redistribute income and wealth. Such redistribution could take the form of a basic income for every adult, together with funding of education and training at any stage in a person s life. In this way, the potential for a more enjoyable life might become a reality.

Tulevaisuus on epävarma Monet huomauttavat, että työn loppua on ennustettu moneen otteeseen teollisen vallankumouksen jälkeen, mutta ennustukset olivat pitkään ennenaikaisia Voi toki olla, että teknologisen työttömyyden ja eriarvoisuuden ennustajat ovat tälläkin kertaa vääriä profeettoja Silti ei voi ajatella, että historia jatkaisi kulkuaan aina samoilla perustoilla

Alhainen työttömyys edellyttää kysynnänsäätelypolitiikkaa (Jälki)keynesiläisen näkemyksen mukaan rahatalous voi jämähtää pysyväluonteisesti epäoptimaalisen tasapainoon eikä ole takeita siitä, että markkinamekanismi veisi kohti täystyöllisyyttä Tarvitaan finanssi- ja investointipolitiikkaa, jota murtaa pessimistiset odotukset heikosta hyödykkeisiin kohdistuvasta kysynnästä voidaan murtaa Abba Lernerin funktionaalisen rahoituksen periaate: julkinen alijäämä on sopeutettava yksityisen sektorin säästämishalukkuuteen Rahapoliittisesti suvereenit valtiot (Yhdysvallat, Japani, Britannia jne.) eivät vertaudu rahoitusasemaltaan kotitalouksiin

Valuutta ilman valtiota Euroopan keskuspankilta on euroalueella kielletty euroalueen jäsenmaiden valtionvelkakirjojen ostaminen eikä euroalueella ole yhteistä budjettia Kriisin aikana periaatelinjauksesta on tingitty käytännössä Draghin 2012 ilmoitus tehdä mitä tahansa euron säilyttämiseksi EKP:n rooli yhdessä eteläisten jäsenmaiden heikon kilpailukyvyn ohella johti siihen, että rahoitusmarkkinoiden luottamus useiden maiden maksukykyyn heikkeni Käytännössä euroalueelle pitäisi joko luoda EKP:n rahoittama yhteinen budjetti tai EKP:n pitäisi rahoittaa jäsenmaiden finanssipolitiikkaa

Budjettikurin euroalue Saksalaiset katsovat, että kriisiltä olisi voitua välttyä, jos budjettikurista olisi pidetty kiinni Vastustus EKP:n viimekäden lainaajan roolia ja yhteisvastuuta kohtaan Finanssipolitiikan sääntöjä ja sanktioita on kiristetty entisestään Vastasyklisen finanssipolitiikan harjoittaminen euroalueella haastavaa myös julkisista investoinneista karsittu rajusti kriisin aikana

Työ ei ole itsetarkoitus Keynesiläisyys liitetään usein siihen, että julkisen vallan tulee tehdä alijäämiä ja ylläpitää työllisyyttä laskusuhdanteiden aikana Keynesille työ ei ole ollut itseisarvo The Economic Possibilities for Our Grandchildren (1930) Pitkällä aikavälillä (2030) taloudellinen ongelma saadaan ratkaisua ja ihmiset voivat tehdä 15-tuntista työviikkoa Mahdollinen teknologinen työttömyys tulee nähdä myös positiivisena taloudellisen ongelman ratkaisuna ensi kertaa ihmiskunnan ei tarvitse rehkiä selviytyäkseen!

Kuinka paljon on tarpeeksi hyvään elämään? Keynes-elämänkerturi Robert Skidelsky nosti Keynesin hyvän elämän politiikan esiin poikansa Edwardin kanssa kirjoittamassaan kirjassa How Much is Enough? The Love of Money, and the Case for Good Life (2012) Kasvusta on viime vuosikymmeninä tullut itsetarkoitus, vaikka sen pitäisi olla hyvän elämän mahdollistaja Keynesin virhe: ei osannut erottaa tarpeita ja haluja

R Skide

Mitä hyvän elämän politiikka tarkoittaisi? Politiikassa katse hyvän elämän edellytyksiin: perustarpeet, läheiset, terveys, vapaa-aika Perustulo, työajan lyhentyminen tuottavuuden mukana, eriarvoisuuden vähentäminen Lyhyellä tähtäimellä ja seuraavina vuosina tarvitaan toki työllisyys- ja kysynnänsäätelypolitiikkaa

Johtopäätökset Sosialidemokraatit ovat usein korostaneet, että työ on parasta sosiaaliturvaa Massatyöttömyydestä on tullut kuitenkin OECDmaissa tyypillinen ilmiö eikä Suomessakaan palattu täystyöllisyyteen laman jälkeen Älyteknologiat, EU:n niukkuuspolitiikka paluu täystyöllisyyteen näyttää hyvin epätodennäköistä Voisiko SDP omaksua keskeiseksi tavoitteekseen hyvän elämän edellytysten luomisen?