Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 Kokousaika 15:07-15:51 Kokouspaikka Keskuspelastusaseman neuvotteluhuone 338 Läsnä Jäsenet Olin, Venla Eklund, Merja Huru, Nina Jensen, Jörgen Kelo, Jarmo Salo, Tuula Ylänkö, Arja-Katriina varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen Muut Karhuvaara, Arja Lilja, Jorma Nordenswan, Henri Sauri, Pekka Virtanen, Kari Wecksten, Simo Saari, Elviira kaupunginhallituksen edustaja pelastusjohtaja hallintopäällikkö apulaiskaupunginjohtaja poistui 15:45 tekninen päällikkö pelastuskomentaja johdon koordinaattori Puheenjohtaja Venla Olin 24-37 Esittelijä Simo Wecksten pelastuskomentaja 24-37 Pöytäkirjanpitäjä Elviira Saari johdon koordinaattori 24-37
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 Asia 24 PEK/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 25 PEK/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 26 PEK/3 Ilmoitusasiat 27 PEK/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 28 PEK/5 Pelastuslautakunnan lausunto Helsingin yleiskaavasta 29 PEK/6 Pelastuslautakunnan lausunto Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta 30 PEK/7 Pelastuslautakunnan lausunto Länsisataman, Jätkäsaaren (20.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12331 31 PEK/8 Pelastuslautakunnan lausunto Mellunmäen (47.ko) Saariseläntie ja Pyhätunturintien alueen asemakaavan muutoksesta nro 12329 32 PEK/9 Pelastuslautakunnan lausunto Pisararadan asemakaavan muutoksesta nro 12290 33 PEK/10 Pelastuslautakunnan lausunto Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta 34 PEK/11 Pelastuslautakunnan lausunto hallituksen esityksestä kaupunkiraideliikennettä koskevasta laista 35 PEK/12 Pelastuslautakunnan lausunto ELY-keskuksen ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 36 PEK/13 Pelastuslaitoksen tilinpäätös ja tavoitteiden toteutuminen 2014 37 PEK/14 Muut asiat
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (95) PEK/1 24 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Jensen ja Kelo tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 2 (95) PEK/2 25 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 3 (95) PEK/3 26 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi 1. Kaupunginvaltuuston päätös 18 14.1.2015: Koivusaaren osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12180). 2. Kaupunginvaltuuston päätös 19 14.1.2015: Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12261, Pasilan keskustakortteli). 3. Kaupunginvaltuuston päätös 20 14.1.2015: Käpylän Olympiakylän asemakaavan muuttaminen (nro 12121, Olympiakylä). 4. Kaupunginvaltuuston päätös 21 14.1.2015: Suutarilan Siltalanpuiston alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12243, Siltalanpuiston alue). 5. Kaupunginvaltuuston päätös 22 14.1.2015: Laajasalon Stansvikin alueen asemakaava (nro 11960, Stansvikin alue). 6. Kaupunginvaltuuston päätös 27 28.1.2015: Kalasatamankadun asemakaavan muuttaminen (nro 12289, Kalasatamankatu). 7. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 5 21.1.2015: Laajasalon (49.ko) asemakaavan muutosehdotus nro 11743, Laajasalon keskus. 8. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 6 21.1.2015: Meilahden (15.ko) asemakaavan muutos nro 12257, Meilahden sairaalaalue. 9. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 7 21.1.2015 asemakaavan voimaantulosta: Mellunkylän (47.ko) asemakaavan muutosehdotus nro 12207, Naulakalliontien uusi pientaloalue. 10. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 8 21.1.2015 asemakaavan voimaantulosta: 20.KO (Länsisatama) Saukonlaiturin asemakaava- ja asemakaavan muutos nro 12270, Saukonlaituri länsi.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 4 (95) PEK/3 11. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 10 2.2.2015: Pasilan (17.ko) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12230, Veturitien eteläosa. 12. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 21 27.01.2015: Vuosaaren Rastilanraitin katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12232). Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 5 (95) PEK/4 27 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten 12.1. - 3.2.2015 tekemiä päätöksiä: Pelastuskomentaja 4-21 :t Hallintopäällikkö 2 Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 6 (95) PEK/5 28 Pelastuslautakunnan lausunto Helsingin yleiskaavasta HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Helsingin yleiskaavasta. Yleiskaavassa tulee huomioida muuttuvien liikennejärjestelyiden vaikutuksia pelastusajoneuvojen tavoiteaikoihin. Sisään tulevien moottoriteiden muuttamisessa kaupunkibulevardeiksi tulee huomioida pelastusajoneuvojen kulkureitit ja ajomahdollisuudet. Suunnittelun edetessä teiden kattamisessa ja muuttamisessa kaupunkibulevardeiksi tulee pelastustoimen toimintamahdollisuudet varmistaa suunnitelmissa. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232 esko.rantanen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Helsinki on vuonna 2050 raideliikenteen verkostokaupunki, jossa on vahva, nykyistä laajempi pääkeskus. Nykyiset esikaupunkikeskukset ovat keskustoja, josta löytyy urbaania kaupunkirakennetta ja -elämää sekä kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä helposti saavutettavat arjen palvelut. Laajemmat palvelut ovat toimivan joukkoliikenteen päässä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat työ- ja harrastusmatkoilla kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautoilun kanssa. Helsinki on myös viherverkostokaupunki, jossa virkistysalueiden saavutettavuus on hyvä. Helsingin erityiset kilpailukykytekijät ovat historiallinen matala keskusta, merellisyys, matkustajalaivojen saapuminen suoraan kaupungin ytimeen sekä kaupungin keskustaan ulottuva Keskuspuisto ja muut laajat viheraluekokonaisuudet, vihersormet, jotka takaavat
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 7 (95) PEK/5 virkistysalueiden hyvän saavutettavuuden kaikkialta kaupungin alueelta. Yleiskaavaratkaisussa on pidetty kiinni näistä Helsingin vahvuuksista. Nykyisellään moottoritiet tulevat liian syvälle kaupungin sisään, jolloin ne erottavat kaupunginosia toisistaan eikä yhtenäistä urbaania kaupunkirakennetta enää pysty syntymään nykyistä kantakaupunkia laajemmalle alueelle. Esikaupungeissa ja seudulla on heikko poikittainen saavutettavuus joukkoliikenteellä, joka haittaa palvelujen saavutettavuutta, työssäkäyntiä ja vapaa-aikaa. Tämä ja kaupunkirakenteen hajautuminen on ongelma koko seudun mittakaavassa. Yleiskaavassa esitetään ratkaisuja näihin kysymyksiin. Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkituottavuuden parantamiseksi kantakaupunkia on laajennettu säteittäin. Sen mahdollistumiseksi uutta rakentamispotentiaalia on osoitettu huomattavasti nykyisten moottoriteiden tai moottoritiemäisten katujen varteen muuttamalla niitä kaupunkibulevardeiksi. Näillä alueilla on merkittävä osa uuden yleiskaavan kaavavarannosta. Esikaupunkien keskusverkko on Vision 2050 mukainen. Keskukset tulee asemakaavoittaa kaupunkikeskustoiksi, joissa on toiminnallisesti sekoittunut kaupunkirakenne: asumista, virkistystä, palveluja sekä liikeja muuta toimitilaa. Lähipalvelut ovat kävellen saavutettavissa. Kaupan suuryksikköjä ei saa rakentaa keskusta-alueiden ulkopuolelle lukuun ottamatta kaavassa erikseen esitettyjä alueita, joilla jo on suuria kaupan keskittymiä. Kaavaratkaisussa keskusta-alueet on jaettu kolmeen luokkaan. Helsingin kantakaupungin toimitilapainotteinen ydinkeskusta sekä Pasila Vallila Kalasatama -akseli ja laajempia palveluja tarjoavat esikaupunkien keskustat on merkitty liike- ja palvelukeskustoiksi. Muut keskustamerkinnät ovat kantakaupunki ja lähipalveluja tarjoavat lähikeskustat. Kaikissa keskustoissa tulee rakentaa kävely-ympäristöä niin, että ainakin kaupunginosan keskeisten katujen maantasokerrokset ovat kivijalkaliiketilaa. Kantakaupunkia ja liike- ja palvelukeskustoja koskee lisäksi erityismääräyksiä ja vaatimus liike- ja toimitiloista kivijalassa on lähikeskustoja kattavampi. Citylogistiikan toimivuus on kantakaupungissa olennainen kävelykaupungin kannalta. Yleiskaavassa asuntorakentamiseen on esitetty maankäyttövarauksia enemmän kuin vuoteen 2050 ulottuva väestöskenaario edellyttää. Kaikki rakentamiseen esitetyt alueet eivät kuitenkaan ole tämän yleiskaavan strategisia maankäytön painopistealueita eikä niiden rakentaminen ole yleiskaavan aikajänteellä helposti toteutettavissa. Näille alueille ei ole yleiskaavan väestö- ja työpaikka-arvion pohjalta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 8 (95) PEK/5 juuri mitoitettu asukkaita tai työpaikkoja. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa tullaan ottamaan kantaa asemakaavoituksen ohjelmointiin yleiskaavan aluevarausten strategisten painoarvojen mukaisesti. Uuden yleiskaavan keskeinen ajatus asumisen osalta on, että asumiseen voi yhdistyä kaupunkimaiseen tapaan myös muuta toimintaa. Yleiskaavamerkintä Asuntovaltainen alue kuvaa tätä tavoitetta. Yhtälailla jakoa pien- ja kerrostalovaltaiseen alueeseen ei enää määritetä kaavamääräyksissä. Sen sijaan kaavassa määritelty korttelirakenteen tehokkuus määrittää rakennustapaa tietyissä puitteissa. Uuden yleiskaavan keskeinen ohjauskeino onkin mitoitus. Sen avulla voidaan arvioida paremmin kaavan todellisia vaikutuksia ja mitoittaa palveluja sekä tukea joukkoliikenneinvestointeja. Uusia maankäyttövarauksia asuntorakentamiseen on yleiskaavassa osoitettu moottoritiemäisten alueiden ympäristöistä noin kolmasosa yleiskaavavarannosta ja lähes yhtä suuri osa on täydennysrakentamista. Sekä laajemmat uudet maankäyttövaraukset että täydennys- ja lisärakentaminen on ohjattu erityisesti raideliikenteen asemanseuduille, nykyisten ja tulevien raideliikenneyhteyksien solmukohtiin sekä merkittävien pysäkkien ympäristöihin. Yksi suurimpia uusia rakentamisalueita kaupunkibulevardivarsien lisäksi on Malmin lentokenttäalue. Viheralueiden reunoja on tarkistettu, mutta suurelta osin viheralueet säilyvät nykyisellään. Merkittävin muutos koskee Keskuspuiston länsireunaa, jossa nykyiset moottoritien ramppialueet ja melualueet osoitetaan rakentamiskäyttöön. Näin mahdollistetaan Hämeenlinnanväylän muuttaminen moottoritiestä kaupunkibulevardiksi, mutta toisaalta myös rauhoitetaan Keskuspuiston keskeiset alueet melulta. Uusia merkittäviä viher- ja virkistysalueita osoitetaan puolustusvoimilta vapautuviin saariin. Keskeistä yleiskaavassa on myös nykyisten virkistysalueiden laadun painottaminen ja saavutettavuuden parantaminen. Luontoalueet ovat osa viheralueverkkoa. Kaupunkiekologian huomioon ottaminen on ollut osa yleiskaavan valmistelua ja luontovaikutuksia on arvioitu jo kaavaluonnosvaiheessa. Meri on Helsingin voimavarana ja yleiskaavatyössä siihen on kiinnitetty erityistä huomiota jo visiovaiheessa nostamalla merellisyys yhdeksi vision seitsemästä teemasta. Helsinki tuottaa koko maan bruttokansantuotteesta merkittävän osan ja suhteessa aina isomman osan, mitä lähempänä ydinaluetta ollaan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 9 (95) PEK/5 Helsingin keskustaa voidaan pitää maan suurimpana yritysalueena, vaikka se on toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkirakennetta. Toimitilamäärän kehitys Helsingissä on kuitenkin ollut päinvastainen kuin esimerkiksi Tukholmassa, jossa työpaikkamäärä on ydinalueilla lisääntynyt suhteessa reuna-alueisiin. Yleiskaavassa pyritään varmistamaan riittävä määrä toimitilavarantoa agglomeraatioedun ja kaupunkituottavuuden näkökulmasta edelleen, mutta yhtä hyvin myös kestävän liikkumisen näkökulmasta hyviltä sijainneilta keskustoista ja raideliikennepysäkkien läheltä. Vaikka sekoittunut kaupunkirakenne on ideaali, puhtaasti työpaikka-alueita tarvitaan edelleen. Tästä syystä nykyisiä toimivia toimitila-alueita vahvistetaan. Liikenteen osalta yleiskaavassa nostetaan kävely- ja pyöräily- sekä joukkoliikennesaavutettavuus keskeiseen asemaan. Tähän saakka joukkoliikennesaavutettavuus ei Helsingissä ole ollut kilpailukykyinen henkilöautosaavutettavuuden kanssa. Poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä parannetaan merkittävästi. Kaavakarttaan on merkitty Jokeri 1 ja Jokeri 2 -linjaukset, sekä ns. Tiederatikka ja Saaristoratikka pikaraitiotieyhteyksinä. Kaupunkibulevardeille on merkitty myös raideyhteysmerkintä. Jotta kaupunkibulevardit voidaan toteuttaa, niiden välityskyvystä on huolehdittava parantamalla joukkoliikenneyhteyksiä. Parhaiten se toteutuu pikaraitioteillä. Joillakin osuuksilla yhteys voi tulevaisuudessa olla myös metro. Yleiskaava käsittää koko Helsingin alueen, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne valmistellaan kuntien yhteistä yleiskaavaa. Juuri voimaan tulleiden ja valmisteilla olevien osayleiskaavojen osalta yleiskaava on toteava. Yleiskaavamääräyksen mukaan yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen näiden osayleiskaavaalueiden osalta. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232 esko.rantanen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 10 (95) PEK/5 Päätöshistoria Kulttuurikeskus 11.2.2015 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Kulttuurikeskus näkee yleiskaavan luonnoksessa suuri mahdollisuuksia Helsingille kehittyä sekä kaupunkina että kulttuurikaupunkina. Helsingin kulttuurisen instituutiot sijoittuvat keskustaan, mutta kansalaislähtöinen toiminta suurelta osin sen ulkopuolelle. Kulttuurisesti tasa-arvoisen Helsingin varmistamiseksi tulee mahdollistaa sekä keskustan saavutettavuus että alueiden elävyys. Pääajatus täydennyskaavoituksesta on tärkeä asukastiheyden lisäämiseksi, joka turvaa alueellisen palvelutuotannon ja -tarjonnan. Kaupunkibulevardi-idea palvelee myös poikittaisen liikkumisen mahdollisuuksien lisäämisen tavoitetta. Luonnoksen teemoista kulttuuripalveluiden kannalta vaikein on Östersundomin uudisrakennusalue. On vaikea ennustaa millaista kulttuurista aktiivisuutta alueella tullaan näkemään ja siksi liikenneyhteydet keskustan ja Itä-Helsingin palveluiden ääreen ovat tärkeitä. Kulttuurikeskus on linjannut, ettei sen tavoitteisiin kuulu uusien alueellisten kulttuuritalojen rakentaminen. Tästä johtuen viraston on jättäytynyt pois myös Maunulatalon hankkeesta. Uusien asuinalueiden ja asukkaiden kulttuuripalvelut katetaan olemassa olevien keskusten saavutettavuutta lisäämällä ja niiden asukkaita kuulevan ja osallistavan toiminnan tehostamisella. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jakamien avustusten alueellinen jakautuminen on tarkastelun alla ja sen nykyistä tasaisempaa jakautumista painotetaan päätöksenteossa. Helsingissä ei ole suunnitelmia taidelaitosten sijoittamisesta keskustan ulkopuolelle, ellei Ruoholahteen suunnitteilla olevaa Tanssin taloa lasketa sellaiseksi. Tästäkin johtuen on tärkeää, että laitokset ovat helposti saavutettavissa ja että laitokset itse rakentavat pysyvän aluetoimintaan perustuvan asukassuhteen esim. valitsemansa kummikaupunginosan kanssa. Kulttuurikeskus tukee tätä toimintaa sekä avustuksin että keräämällä ja jakamalla aluetyöhön liittyvää tietoa laitoksille. Suuri osa alueellisesta kulttuurisesta aktiivisuudesta keskittyy erilaisiin kylätiloihin, asukastaloihin ja -tiloihin. Tällä hetkellä näitä yhteisöllisiä tiloja rakennetaan kaavamääräyksiin perustuen ilman, että on kyetty ratkaisemaan miten tuo toiminta näissä tiloissa tullaan rahoittamaan. Toisaalta Helsingissä on hyviä kokemuksia Arabianrannan ja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 11 (95) PEK/5 Kalasataman ns. laajennetun prosenttitaiteen periaatteen käytöstä. Tätä mallia tulisi käyttää jatkossa niin, että varsinaisen pysyvän kuvataiteen lisäksi myös tämän toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen mahdollistuisi sitäkin kautta. Samaan aikaan, kun luonnoksessa on paljon hyviä avauksia, sisältää se ajatuksen Helsingin asukasluvun merkittävästä kasvusta. Vaikka asukastiheyden kasvu mahdollistaa olemassa olevien palveluiden nykyistä tehokkaamman käytön, jää suuri osa tulevasta kulttuuritoiminnasta keskustan ulkopuolelle suunnattujen avustusten varaan. Mikäli kulttuuritoimen määrärahat eivät kasva väestönkasvun suhteessa, on rehellistä sanoa suoraan, että helsinkiläisten kulttuuripalvelut heikkenevät. 23.1.2013 Lausunto annettu Stuba Nikula, kulttuurijohtaja, puhelin: 310 37000 stuba.nikula(a)hel.fi Ympäristölautakunta 10.02.2015 51 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Päätös Ympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle. Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916 anu.haahla(a)hel.fi Jari Viinanen, ympäristötarkastaja (ilmasto), puhelin: +358 9 310 31519 jari.viinanen(a)hel.fi Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja (luonto ja virkistys), puhelin: +358 9 310 31534 raimo.pakarinen(a)hel.fi Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja (liikenne), puhelin: +358 9 310 32061 suvi.haaparanta(a)hel.fi Jari-Pekka Pääkkönen, johtava ympäristötutkija (vedet), puhelin: +358 9 310 31536 jari-pekka.paakkonen(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.12.2014 417 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Ksv 3364_1
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 12 (95) PEK/5 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti seuraavin muutoksin hyväksyä asettaa nähtäville 25.11.2014 päivätyn Helsingin yleiskaavaluonnoksen: pienennetään Pohjois-Vuosaaren asuntovaltaista aluetta pohjoisesta siten, että Mustavuoren kokonaisuus säilyy rakentamattomana poistetaan Meri-Rastilan metsäalueelta merkintä asuntovaltainen alue ja pienennetään asuntovaltaista aluetta Meri-Rastilan länsireunalla liike- ja palvelukeskusta-aluetta Pitäjänmäellä laajennetaan Pitäjänmäentien itäpuolelle Herttoniemessä laajennetaan Liike- ja palvelukeskusta - aluetta seuraavasti: Liike- ja palvelukeskusta -alueen raja siirtyy Itäväylän kaakkoispuolella alueelle Konemestarinkatu, Laivalahdenkatua pitkin Puusepänkadulle ja Sahaajankadulle Viikinrannassa merkitään Toimitila-alueeksi alue, jota rajoittavat Viikintie Säynäslahden raja (Säynäslahdentien kaakkoispuolella) ja Jokisuunpolku lisätään Lahdenväylään rajautuvalla alueella Viikin keskustan ja Pihlajiston kohdalla liike- ja palvelukeskustaa kuvaavaa merkintää myös Lahdenväylän pohjoispuolelle kaavakartan merkintää Toimitila-alue muutetaan seuraavasti: "Aluetta kehitetään ensisijaisesti toimitilojen " kaavakartan merkintää Asuntovaltainen alue A2 muutetaan seuraavasti: Korttelitehokkuus on pääasiassa yli 1,0. Alueen keskeisten kaavakartan merkintää Asuntovaltainen alue A3 muutetaan seuraavasti: Korttelitehokkuus on pääasiassa yli 0,4. Alueen pinta-alasta yleiskaavaa valmisteltaessa selvitetään, kuinka voidaan turvata virkistys-, luonto- ja suojeluarvot Pornaistenniemen alueella selvitetään kuinka voidaan turvata virkistys-, luonto- ja suojeluarvot sekä mahdollisimman esteetön pääsy rannoille Ramsinniemen alueella yleiskaavan seuraavassa käsittelyvaiheessa nähtävillä olon jälkeen lisätään kaavamääräys tai -merkintä, jolla varmistetaan luonnonsuojeluun varatun alueen huomioiminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavamääräys tai merkintä valmistellaan yhteistyössä luonnonsuojeluohjelmaa laativien hallintokuntien kanssa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 13 (95) PEK/5 yleiskaavan toteutusohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään väylien kansirakenteiden kehittämistä kaupunkibulevardien rakenneteknisenä ratkaisuna yleiskaavan toteutusohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään kaupunkibulevardien teknistaloudellinen toteuttamisaikataulu ja kustannukset yleiskaavan toteutusohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään, miten kaupunkibulevardit vaikuttavat katuverkon välityskykyyn ja toimivuuteen yleiskaavan jatkovalmistelussa tarkastellaan sitä, kuinka voidaan säilyttää Talin alueen nykyiset liikuntapaikat, minkä lisäksi tarkastellaan Talin 18-reikäisen golfkentän toimintaedellytyksiä. Samassa yhteydessä tarkastellaan sitä, miten eri ratkaisut vaikuttavat asuntorakentamiseen ympäröivällä alueella (Pajamäki, Pitäjänmäki ja Munkkivuori ym.) Samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Käsittely 16.12.2014 Esittelijän ehdotuksesta poiketen Esittelijä muutti esitystään seuraavasti: Vanha päätösehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä 25.11.2014 päivätyn Helsingin yleiskaavaluonnoksen yleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi. asettaa yleiskaavaluonnoksen nähtäville. Samalla lautakunta päättää antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Korvataan uudella päätösehdotuksella: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä asettaa nähtäville 25.11.2014 päivätyn Helsingin yleiskaavaluonnoksen. Samalla lautakunta päättää
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 14 (95) PEK/5 antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Vastaehdotus: Matti Niiranen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että - yleiskaavan toteutusohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään kaupunkibulevardien teknistaloudellinen toteuttamisaikataulu ja kustannukset. Kannattajat: Risto Rautava Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Niirasen vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Matti Niiranen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että - yleiskaavan toteutusohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään se, miten kaupunkibulevardit vaikuttavat katuverkon välityskykyyn ja toimivuuteen. Kannattajat: Risto Rautava Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Niirasen vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Matti Niiranen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että - yleiskaavan jatkovalmistelussa tarkastellaan sitä, kuinka voidaan säilyttää Talin alueen nykyiset liikuntapaikat, minkä lisäksi tarkastellaan Talin 18-reikäisen golfkentän toimintaedellytyksiä. Samassa yhteydessä tarkastellaan sitä, miten eri ratkaisut vaikuttavat asuntorakentamiseen ympäröivällä alueella (Pajamäki, Pitäjänmäki ja Munkkivuori ym.). Kannattajat: Risto Rautava Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Niirasen vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Jape Lovén: Pienennetään Pohjois-Vuosaaren asuntovaltaista aluetta pohjoisesta siten, että Mustavuoren kokonaisuus säilyy rakentamattomana. Kannattajat: Pekka Buttler Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Lovénin vastaehdotuksen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 15 (95) PEK/5 Vastaehdotus: Jape Lovén: Poistetaan Meri-Rastilan metsäalueelta merkintä asuntovaltainen alue ja pienennetään asuntovaltaista aluetta Meri- Rastilan länsireunalla. Kannattajat: Pekka Buttler Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Lovénin vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Tom Packalén: Yleiskaavan toteutusohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään väylien kansirakenteiden kehittämistä kaupunkibulevardien rakenneteknisenä ratkaisuna. Kannattajat: Hennariikka Andersson Vastaehdotus: Tom Packalén: Yleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään, kuinka Malmin lentokentän kansallisesti merkittävä lentotoiminta voidaan turvata asuntorakentamisen ohella. Vastaehdotus raukesi kannattamattomana. Vastaehdotus: Pekka Buttler: Selvitetään kuinka voidaan turvata virkistys-, luonto- ja suojeluarvot sekä mahdollisimman esteetön pääsy rannoille Ramsinniemen alueella. Kannattajat: Risto Rautava Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä varajäsen Buttlerin vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Elina Moisio: Yleiskaavaa valmisteltaessa selvitetään, kuinka voidaan turvata virkistys-, luonto- ja suojeluarvot Pornaistenniemen alueella. Kannattajat: Pekka Buttler Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Moision vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Osmo Soininvaara: Toimitila-alue: Aluetta kehitetään ensisijaisesti toimitilojen... Kannattajat: Elina Moisio
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 16 (95) PEK/5 Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Soininvaaran vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Osmo Soininvaara: Liike- ja palvelukeskusaluetta Pitäjänmäellä laajennetaan Pitäjänmäentien itäpuolelle. Kannattajat: Elina Moisio Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Soininvaaran vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Osmo Soininvaara: Yleiskaavan seuraavassa käsittelyvaiheessa näytteillä olon jälkeen lisätään kaavamääräys tai -merkintä, jolla varmistetaan luonnonsuojeluun varatun alueen huomioiminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavamääräys tai merkintä valmistellaan yhteistyössä luonnonsuojeluohjelmaa laativien hallintokuntien kanssa. Kannattajat: Elina Moisio Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Soininvaaran vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Risto Rautava: Kaavakartalla Herttoniemessä laajennetaan Liike- ja palvelukeskusta - aluetta seuraavasti: Liike- ja palvelukeskusta - alueen raja siirtyy Itäväylän kaakkoispuolella alueelle Konemestarinkatu, Laivalahdenkatua pitkin Puusepänkadulle ja Sahaajankadulle. Kannattajat: Matti Niiranen Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä puheenjohtajan tämän vastaehdotuksen. Vastaehdotus: Risto Rautava: Viikinrannassa merkitään Toimitila-alueeksi alue, jota rajoittavat Viikintie Säynäslahden raja (Säynäslahdentien kaakkoispuolella) ja Jokisuunpolku. Kannattajat: Matti Niiranen Vastaehdotus: Risto Rautava: Kaavakartan merkintöihin. Merkintää Asuntovaltainen alue A2 muutetaan seuraavasti: Korttelitehokkuus on pääasiassa yli 1,0. Alueen keskeisten...
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 17 (95) PEK/5 Kannattajat: Matti Niiranen Vastaehdotus: Risto Rautava: Kaavakartan merkintöihin. Merkintää Asuntovaltainen alue A3 muutetaan seuraavasti: Korttelitehokkuus on pääasiassa yli 0,4. Alueen pinta-alasta... Kannattajat: Matti Niiranen Vastaehdotus: Risto Rautava: Lisätään Lahdenväylään rajautuvalla alueelle Viikin keskustan ja Pihlajiston kohdalla liike- ja palvelukeskustaa kuvaavaa merkintää myös Lahdenväylän pohjoispuolelle. Kannattajat: Matti Niiranen 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Yleiskaavan toteutusohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään väylien kansirakenteiden kehittämistä kaupunkibulevardien rakenneteknisenä ratkaisuna. Jaa-äänet: 4 Pekka Buttler, Jape Lovén, Elina Moisio, Heta Välimäki Ei-äänet: 5 Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 4-5 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi jäsen Packalénin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Viikinrannassa merkitään Toimitila-alueeksi alue, jota rajoittavat Viikintie Säynäslahden raja (Säynäslahdentien kaakkoispuolella) ja Jokisuunpolku. Jaa-äänet: 2 Elina Moisio, Osmo Soininvaara
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 18 (95) PEK/5 Ei-äänet: 7 Hennariikka Andersson, Pekka Buttler, Jape Lovén, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Heta Välimäki Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 2-7 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtaja Rautavan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. 3 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Kaavakartan merkintöihin. Merkintää Asuntovaltainen alue A2 muutetaan seuraavasti: Korttelitehokkuus on pääasiassa yli 1,0. Alueen keskeisten... Jaa-äänet: 2 Jape Lovén, Heta Välimäki Ei-äänet: 6 Hennariikka Andersson, Elina Moisio, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Osmo Soininvaara Tyhjä: 1 Pekka Buttler Poissa: 0 Äänin 2-6 (1 tyhjä) kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtaja Rautavan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. 4 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Kaavakartan merkintöihin. Merkintää Asuntovaltainen alue A3 muutetaan seuraavasti: Korttelitehokkuus on pääasiassa yli 0,4. Alueen pinta-alasta... Jaa-äänet: 2 Jape Lovén, Heta Välimäki Ei-äänet: 6 Hennariikka Andersson, Elina Moisio, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Osmo Soininvaara
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 19 (95) PEK/5 Esittelijä Tyhjä: 1 Pekka Buttler Poissa: 0 Äänin 2-6 (1 tyhjä) kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtaja Rautavan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. 5 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lisätään Lahdenväylään rajautuvalla alueelle Viikin keskustan ja Pihlajiston kohdalla liike- ja palvelukeskustaa kuvaavaa merkintää myös Lahdenväylän pohjoispuolelle. Jaa-äänet: 4 Pekka Buttler, Jape Lovén, Elina Moisio, Heta Välimäki Ei-äänet: 5 Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 4-5 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtaja Rautavan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. Tom Packalén jätti päätöksestä eriävän mielipiteen: Yleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään, kuinka Malmin lentokentän lentotoiminta voitaisiin turvata asuntorakentamisen ohella. 09.12.2014 Pöydälle 02.12.2014 Pöydälle 25.11.2014 Pöydälle 03.12.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen 22.10.2013 Pöydälle 20.11.2012 Ehdotuksen mukaan 13.11.2012 Pöydälle
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 20 (95) PEK/5 yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: 310 37329 marja.piimies(a)hel.fi Essi Leino, vs. johtava yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37070 essi.leino(a)hel.fi Matti Kivelä, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37145 matti.kivela(a)hel.fi Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251 jouni.kilpinen(a)hel.fi Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 37368 heikki.mantymaki(a)hel.fi Kaupunginhallitus 04.02.2013 174 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun tilannekatsauksen tiedoksi. Esittelijä apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 tanja.sippola-alho(a)hel.fi Pelastuskomentaja 23.01.2013 6 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Päätös Kehittyvän yleiskaavan peruslähtökohdissa kaupungin ennustetaan kasvavan asukasmäärissä sekä monissa toiminnoissa merkittävästi. Suunnitelmissa on muuttaa jo laadittuja asemakaavoja. Asemakaavojen muutoksissa tulee huomioida kaupungin eri muotoisen kasvun yhteensovittaminen. Viitteenä esim. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausuttavaan asiaan antama kannanotto Sevesodirektiivin mukaisten kohteiden olemassaolosta kaupungin alueella. Viimeistään osayleiskaavavaiheessa rakentamiselta tulee edellyttää ja mahdollistaa turvallisuudenkin osalta kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kuten mm. huomioiden väestön ikääntyminen, korkea rakentaminen, rakennusmateriaalien ja arkkitehtonisen ilmeen yhteen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 21 (95) PEK/5 sopivuus turvallisuuden kanssa, kehittyvän turvallisuusodotuksen yhteensovittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin, liikenneväylien mahdollinen tunneloittaminen, korttelikatujen talvisietokyky, maanalainen rakentaminen, väestön suojaaminen poikkeusolotilanteissa, pelastustoiminnallisten mahdollisuuksien turvaaminen, tmv. Yleiskaavasuunnittelun edetessä julkisen hallinnon tonttivaraussuunnitteluun, pelastuslaitos varaa oikeuden tulla kuulluksi oman toimintansa edellyttämien uusien toimipisteiden sijoittamisessa toiminnallisesti tehokkaisiin paikkoihin. Pelastuslaitoksella ei ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa. Seppo Sihvonen, valvontayksikön päällikkö, puhelin: 310 31230 seppo.sihvonen(a)hel.fi Helsingin Energia -liikelaitos Toimitusjohtaja 23.1.2013 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Helsingin Energian lausunto liitteenä 1. Marko Riipinen, Johtaja, puhelin: +358 9 617 2900 marko.vj.riipinen(a)helen.fi Nuorisoasiainkeskus 23.1.2013 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Nuorisoasiainkeskus on antanut kannanottonsa viranomaiskuulemisen yhteydessä 28.11.2012: 1. Nuorten osallistaminen on huomioitava yleiskaavan valmistelun kaikissa vaiheissa. Nuorten vaikuttamisen varmistamisessa voidaan käyttää esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen koordinoimaa nuorten vaikuttamisjärjestelmää Ruutia. Tarvittaessa nuorisoasiainkeskus voi toimia linkkinä yleiskaavan valmisteluun osallistuvien virastojen ja nuorten vaikuttajaryhmien välillä. 2. Yleiskaavan yhtenä periaatteena oleva kaupunkirakenteen tiivistäminen on etu nuorten kuntalaisten kannalta. Nykyistä tiheämmin sijaitsevat aluekeskukset tuovat monipuolisemmat peruspalvelut ja vapaa-aikapalvelut lähemmäksi käyttäjiä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 22 (95) PEK/5 3. Kaupunkirakenteen tiivistäminen mahdollistaa myös kävellen ja polkupyörällä tapahtuvan lähiliikkumisen edistämisen ja lisää siten turvallisuutta. Lähellä toisiaan sijaitsevat aluekeskukset mahdollistavat myös tiheät joukkoliikenteen vuorovälit. Näin voidaan tuottaa nykyistä turvallisempaa ka ekologisempaa kaupunkiympäristöä 4. Pääkaupunkiseudulla kaupunkien väliset rajat eivät näy arjen fyysisessä ympäristössä. Yleiskaavassa voitaisiin ottaa huomioon ihmisten luonteva liikkuminen palvelujen perässä yli kuntarajojen ja samalla varautua mahdollisiin kuntarakennemuutoksiin. Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036 harri.taponen(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 22.1.2013 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 20.11.2012 Helsingin kaupunginmuseo - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on tutustunut Helsingin yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma (13.11.2012) selvitykseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (13.11.2012). Kaupunginmuseo Keski-Uudenmaan maakuntamuseo arvioi yleiskaavan lähtökohtia kulttuuriympäristön: arkeologisen perinnön, rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman vaalimisen näkökulmasta seuraavaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kulttuuriympäristöjen osalta ja sen tarkoittamat inventoinnit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009 -kohteet) ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tulee yleiskaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa ottaa huomioon ja ne tulee myös merkitä kaavakarttaan. Samoin uudistuvan maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on otettava mukaan yleiskaavoituksen tärkeänä tausta-aineistona. Kulttuuriympäristö ja maisema liittyvät suoraan useaan Helsingin yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelman kohtaan. Matkailun kehittämisessä on nostettu esiin Helsingin merellisyys yhtenä tärkeänä kansainvälisenä kilpailuvalttina. Helsingin siluetin säilyminen ja ranta-alueiden vaaliminen ovat kaupunginmuseon mielestä Helsingin vahvan kaupunkikuvallisen ominaislaadun keskeisiä tekijöitä. Maiseman ja kulttuuriympäristön huomioon ottaminen ja esimerkiksi korkean rakentamisen sijoittelu liittyvät Helsingin ranta-alueiden
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 23 (95) PEK/5 maiseman, historiallisen kaupunkikuvan ja kaupungin siluetin säilyttämiseen ja suojeluun, joihin uuden yleiskaavan on otettava kantaa. Yksi esiin nostettu viihtyvyystekijä kaupungin toimivuuden ohella on arjen estetiikka ja kaupunkitilan laatu. Kaupunginmuseo korostaa, että monenikäinen ja monimuotoinen, kerroksinen rakennuskanta tuo nimenomaan laatua ja arjen estetiikkaa kaupunkitilaan. Täydennysrakentamisen paikkoja kartoitettaessa joukkoliikenteen solmukohtien ja merkittävien raideliikenteen pysäkkien ympäristöt korostuvat. Samoin lisärakentaminen tonteilla nousee yhä tärkeämmäksi 1960 1970 -luvun alueilla, missä on suuri rakennusten korjausvelka. Kulttuuriympäristön ja maiseman huomioon ottaminen on myös täydennysrakentamisalueita määriteltäessä olennainen lähtökohta. Samoin nuoren rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen tulee tehdä täydennysrakentamiselle soveltuvien alueiden arvioimiseksi. Viheralueiden tarkastelun yhteydessä on tuotu esiin myös kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon arvot. Yleiskaavatyön pohjaksi laaditaan Viheralueiden strateginen kehityskuva (VISTRA), jonka avulla muodostetaan näkemys Helsingin viheraluerakenteesta tulevaisuudessa. Sen teemoina ovat mm. viher- ja virkistysalueiden toiminnallinen kehittäminen, maiseman kulttuuriarvojen vaaliminen ja arvottaminen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen viheralueilla. Työohjelmassa keskeisenä Helsingin identiteettitekijänä todetaan rakennetun ympäristön historialliset kerrostumat ja sitä kautta muotoutuneet erilaiset rakennetun ympäristön tyypit. Myös rakennetun ympäristön ylläpito ja sen arvojen vaaliminen nostetaan esiin osana kulttuurisesti kestävää kehitystä. Helsingin keskeisiksi ominaispiirteiksi mainitaan: merellisyys ja kaupungille luonteenomainen siluetti ja Helsingin vahva puutarhataiteen perintö, johon sisältyy kartano- ja huvilakulttuuri ja historialliset puistot. Yleiskaavatyön kuluessa tulee kulttuuriperintöä ja rakennettua ympäristöä koskevia selvityksiä tarkentaa. Yksi jo käynnistynyt hanke on Helsingin ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhykettä koskeva selvitys kaupunkisuunnitteluviraston, Museoviraston ja kaupunginmuseon yhteistyönä. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutukset valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviin maisema-alueisiin, kulttuuriympäristöihin, rakennusperintöön, muinaismuistolain mukaisiin muinaisjäännöksiin ja rakennettuihin ympäristöihin.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 24 (95) PEK/5 Kaupunginmuseo korostaa, että rakennettujen kulttuuriympäristöjen tarkastelu ja arvotus tulee ulottaa viher- ja maisema-alueiden lisäksi myös mahdollisiin täydennys- ja lisärakentamisen aluevarauksiin sekä merkittäviin liikenteellisiin hankkeisiin. Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486 anne.makinen(a)hel.fi Rakennusvirasto 22.1.2013 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Rakennusvirasto osallistuu yleiskaavan laadintaan mahdollisimman laajasti ja aktiivisesti painottaen erityisesti viraston ydinosaamiseen kuuluvien yleisten alueiden kehittämisen, toimivuuden ja ylläpidon näkökulmia. Kaupunginarkkitehti Jukka Kauto vastaa rakennusviraston osallistumisesta. Hänen sijaisenaan on toimistopäällikkö Jussi Luomanen. Teknisen verkoston, sen vaatiman tilatarpeiden ja kaupungin huollettavuuden tarkasteluun osallistuvat toimistopäällikkö Ville Alatyppö ja suunnitteluinsinööri Marko Jylhänlehto. Erityisesti viheralueiden osalta yleiskaavatyöhön rakennusviraston edustajina osallistuvat suunnitteluasiantuntija Kaisu Ilonen (maisemasuunnittelu, asuinalueet), luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila (luonnon monimuotoisuus, kulttuurimaisema, mahdolliset kompensaatiotoimet) ja luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen (metsäluonto, luonnonhoito). Jussi Luomanen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 38626 jussi.luomanen(a)hel.fi Sosiaali- ja terveysvirasto 18.01.2013 HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan Helsingin uutta yleiskaavaa. Suunnittelualueena on koko kaupunki poisluettuna Östersundomin alue, jonne laaditaan parhaillaan kuntien yhteistä yleiskaavaa. Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Helsingissä yleiskaava on laadittu noin kymmenen vuoden välein.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 25 (95) PEK/5 Yleiskaava vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Valmisteilla olevassa yleiskaavassa tehdään maankäytön visio vuoteen 2050. Yleiskaavalla on suuri vaikutus helsinkiläisten elämään. Se vaikuttaa siihen, kuinka helppoa on liikkuminen töihin, palveluihin, kotiin ja harrastuksiin sekä siihen, löytyykö Helsingistä kohtuuhintaisia asuntoja erilaisiin elämänvaiheisiin. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Nykyisiä asemakaavoja tullaan muuttamaan uuden yleiskaavan perusteella. Yleiskaavalla otetaan kantaa mm. liikenneratkaisuihin, asuinrakentamiseen sekä yritysten ja infrastruktuurin sijoittumiseen. Yleiskaavatyötä varten on jo tehty selvityksiä eri näkökulmista ja aiheista. Kaavaprosessin aikana selvitystarpeet tarkentuvat. Yleiskaavatyö tuli vireille 13.11.2012 päivätyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Kaavan visiotyö tehdään vuoden 2013 aikana. Kaavaluonnos valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn 2014 ja kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua 2015. Yleiskaavan valmistelusta vastaa kaupunkisuunnitteluvirasto. Yleiskaava valmistellaan yhteistyössä kaikkien Helsingin kaupungin hallintokuntien, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien, muiden viranomaisasiantuntijoiden ja julkisyhteisöjen kanssa. Suunnittelun aikana viranomaisille ja muille asiantuntijoille järjestetään erillisiä neuvotteluja, seminaareja ja työpajoja sekä tarpeen mukaan muita tapaamisia. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ainakin kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan viimeistään 23.1.2013 mennessä. Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvirasto esittää seuraavaa: Yleiskaavan keskeisiä lähtökohtia ovat Verkostokaupunki, Helsinki osana eurooppalaista suurkaupunkien verkostoa, Hyvä elämä lasten ja nuorten kaupunki, Arjen kaupunki kauppa, elinkeinot ja työ, energia sekä Tulevien sukupolvien Helsinki kaupunkitalous. Sosiaali- ja terveysviraston mielestä keskeiseksi lähtökohdaksi tulee lisätä Ikääntyvät kaupunkilaiset. Tulevina vuosikymmeninä ikääntyneiden asukkaiden määrä Helsingissä kasvaa nopeasti, mikä on hyvä huomioida kaikessa suunnittelussa. Lähtökohtana ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen järjestämisessä on kotona asumisen tukeminen. Erityisesti ikääntyvien asukkaiden näkökulmasta lähipalvelujen järjestäminen alueella ja palvelujen esteetön saavutettavuus julkisin kulkuvälinein on tärkeää. Nykyinen kaupunkirakenne ei tue ikääntyneiden kotona asumista.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 26 (95) PEK/5 Yleiskaavatyötä varten on tehty ja tehdään tarvittavista selvityksistä. Yksi valmistunut selvitys on saavutettavuustarkastelu. Sosiaali- ja terveysviraston mielestä saavutettavuustarkasteluja tulee laajentaa ja syventää. Ikääntyvä väestön kannalta palvelujen sijainti ja saavutettavuus on keskeinen kotona asumisen mahdollistaja. Saavutettavuustarkasteluja tulee jatkossa laajentaa paikallistasolle ja ottaa huomioon vanhenevan väestön palvelutarpeet laaja-alaisesti sekä kaupallisten että julkisten palvelujen osalta. Erityisesti ikääntyvien asukkaiden näkökulmasta lähipalvelujen järjestäminen alueella ja palvelujen esteetön saavutettavuus julkisin kulkuvälinein on tärkeää. Työohjelman mukaan vuonna 2013 käynnistyvät mm. yleiskaavan palveluita ja elinkeinotoimintaa koskevat selvitykset. Näissä selvityksissä tulee olla myös erityistä tukea tarvitsevien väestönosien ja vanhenevan väestön näkökulma. Asuminen muodostaa lähipalvelujen kanssa kokonaisuuden, jossa palvelutarpeet vaikuttavat asumisen suunnitteluun ja asumisratkaisut taas palveluratkaisuihin. Kaupungin sosiaalipoliittisena linjauksena on kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. Tämä asettaa vaatimuksia kaikille väestöryhmille soveltuvalle esteettömälle asumiselle, ympäristölle ja palvelujen saavutettavuudelle. Sosiaali- ja terveysvirasto esittää lisättäväksi ikääntyvien ihmisten asumisen ja palvelutarpeiden huomioon ottamisen suunnittelussa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selostettu selkeästi yleiskaavan tekemisen sisältö, vaiheet ja osallistumisen tavat. Helsingin yleiskaavan vaikutusalue on pääasiassa pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan yleiskaavoituksen yhteydessä vaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti. Vaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja hyödynnetään läpi koko kaavaprosessin. Vaikutusarvioinnit pohjautuvat sekä olemassa oleviin että kaavaprosessin aikana laadittaviin selvityksiin, joista vastaa kaavoittaja. Merkittävä rooli arviointityössä on kaupungin virastojen ja liikelaitosten asiantuntijoilla. Vaikutusten arvioinnin aihealueista sosiaali- ja terveysviraston kannalta keskeisiä ovat: Alue- ja yhdyskuntarakenne, jonka osalta arvioidaan asutuksen ja työpaikkojen, palvelujen sekä virkistysalueiden määrää ja sijoittumista, yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja eheyttä sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen, palveluverkkojen ja yhdyskuntateknisten verkostojen hyväksikäyttömahdollisuuksia. Ihmisten elinolot ja elinympäristö, jonka osalta arvioidaan toimintaympäristöjen terveellisyyttä ja turvallisuutta, viihtyisyyttä ja toimivuutta, maankäyttöratkaisujen mahdollistamaa asuntotarjontaa sekä eri väestöryhmien toiminta- ja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 27 (95) PEK/5 virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi arvioidaan vaikutukset palveluihin ja palveluverkkoon. Yhdessä kaupunkisuunnittelun ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa pitää kehittää hyvät käytännöt, joiden avulla varmistetaan sosiaali- ja terveysviraston mukanaolo ja vaikutusmahdollisuudet yleiskaavan suunnitteluun ja sisältöön. Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256 pirjo.sipilainen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 28 (95) PEK/6 29 Pelastuslautakunnan lausunto Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta HEL 2012-014214 T 10 03 02 00 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta: Jatkosuunnittelussa on huomioitava pelastuslaitoksen mahdollinen tarve sijoittaa uusi toimipiste alueelle tehokkaan pelastustoiminnan mahdollistamiseksi. Alue muutetaan maaseudusta kaupungiksi, jolloin alueen riskit muuttuvat ja kasvavat väestömäärän ja liikenteen lisääntyessä. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236 katja.seppala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa koskien Östersundomin yhteistä yleiskaavaehdotusta. Yleiskaava avaa pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteelle laajentumissuunnan itään. Östersundomiin muodostuu uusi kaupunginosa, joka tarjoaa kaupunkimaista, pientalovaltaista ja merellistä asuinympäristöä joukkoliikenteen ja palveluiden äärellä. Yleiskaava vahvistaa Kehä III:n ja Porvoonväylän (E18) merkitystä työpaikka-alueena ja luo edellytyksiä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman välisen vyöhykkeen elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Kaava-alueen pinta-ala on 44,5 km², josta maa-aluetta on noin 37,0 km². Rakentamisalueita kaavaehdotuksessa on noin 20,4 km², viheralueita 12,0 km² ja luonnonsuojelualueita 5,0 km². Kokonaiskerrosalaksi on arvioitu noin 6 700 000 k-m², josta asumista
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 29 (95) PEK/6 on 4 670 000 k-m². Asuinkerrosalasta on kerrostaloissa noin 29 %, kaupunkipientaloissa 43 % ja pientaloissa 28 %. Asukasmääräksi on arvioitu 70 000-100 000 uutta asukasta riippuen asumisväljyyden kehityksestä. Työpaikkamääräksi on arvioitu 15 000-30 000 uutta työpaikkaa. Alue voidaan liittää nykyiseen metrolinjaan ja suunniteltuun pikaraitiotieverkkoon. Taajama-alueiden rakentaminen on sidottu kaavamääräyksellä raideliikenteeseen perustuvan joukkoliikennejärjestelmän toteuttamiseen. Alustava toteutusohjelma perustuu siihen, että Itämetro toteutetaan kerralla Majvikiin asti 2026 2030. Ennen uutta raideliikennejärjestelmää ja uutta yhdyskuntateknistä infrastruktuuria alueella voidaan toteuttaa vain vähäistä täydennysrakentamista. Metron rakentaminen mahdollistaa aluerakentamisen aloittamisen samanaikaisesti kaikilla metroasemilla. Rakentaminen keskittyy aluksi metroasemien ja pääkadun yhteyteen ja etenee vähitellen liityntäliikenteen piirissä oleville alueille. Uuden kaupunkirakenteen toteuttaminen pääosin rakentamattomaan ympäristöön edellyttää merkittäviä etupainotteisia investointeja perusinfrastruktuuriin. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236 katja.seppala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.11.2014 359 HEL 2012-014214 T 10 03 02 00 Ksv 0724_1 Esitys
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 30 (95) PEK/6 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti puoltaa Östersundomtoimikunnalle 27.10.2014 päivätyn Östersundomin yhteisen yleiskaavaehdotuksen asettamista nähtäville vähintään 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti vuorovaikutusraportin mukaisten vastineiden antamista esitettyihin mielipiteisiin tarvittavien lausuntojen pyytämistä ehdotuksesta. Käsittely 18.11.2014 Ehdotuksen mukaan Vastaehdotus: Osmo Soininvaara: Samalla kslk kehottaa jatkotarkastelussa selvittämään, - miten yhteentörmäys Naturasuojelun kanssa voitaisiin välttää Kannattajat: Elina Moisio Vastaehdotus: Osmo Soininvaara: - miten voitaisiin saada suunniteltua nopeampi joukkoliikenneyhteys ajatellen erityisesti asutuksen jatkumista Sibbesborgiin. Kannattajat: Elina Moisio 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Samalla kslk kehottaa jatkotarkastelussa selvittämään, - miten yhteentörmäys Naturasuojelun kanssa voitaisiin välttää Jaa-äänet: 7 Hennariikka Andersson, Nuutti Hyttinen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki Ei-äänet: 2 Elina Moisio, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7-2.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 31 (95) PEK/6 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Samalla kslk kehottaa jatkotarkastelussa selvittämään, - miten voitaisiin saada suunniteltua nopeampi joukkoliikenneyhteys ajatellen erityisesti asutuksen jatkumista Sibbesborgiin. Jaa-äänet: 7 Hennariikka Andersson, Nuutti Hyttinen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki Ei-äänet: 2 Elina Moisio, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7-2. 04.11.2014 Pöydälle Esittelijä yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Ilkka Laine, projektipäällikkö, puhelin: 310 37055 ilkka.laine(a)hel.fi Teija Patrikka, arkkitehti, puhelin: 310 37374 teija.patrikka(a)hel.fi Sakari Pulkkinen, arkkitehti, puhelin: 310 37276 sakari.pulkkinen(a)hel.fi Anni Järvitalo, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37056 anni.jarvitalo(a)hel.fi Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37088 markus.ahtiainen(a)hel.fi Tuula Pipinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37269 tuula.pipinen(a)hel.fi Pekka Leivo, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37388 pekka.leivo(a)hel.fi