Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Studia Monetaria luentosarja 13.4.2010, Suomen Pankin rahamuseo pääanalyytikko Sampo Alhonsuo 13.4.2010 Sampo Alhonsuo
Sisältö 1. Finanssisektorin toimintaympäristö Suomessa 2. Pankit 3. Vakuutusyhtiöt 4. Haasteita ja yleisiä johtopäätöksiä 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 1
Toimintaympäristö 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 2
Lyhyet markkinakorot poikkeuksellisen matalalla % 6,000 3 ja 12 kk euribor 1/1999-3/2010 5,000 4,000 3,000 2,000 1,000 3 kk (tod.pv/360) 12 kk (tod.pv/360) 0,000 Tammikuu 1999 Toukokuu 1999 Syyskuu 1999 Tammikuu 2000 Toukokuu 2000 Syyskuu 2000 Tammikuu 2001 Toukokuu 2001 Syyskuu 2001 Tammikuu 2002 Toukokuu 2002 Syyskuu 2002 Tammikuu 2003 Toukokuu 2003 Syyskuu 2003 Tammikuu 2004 Toukokuu 2004 Syyskuu 2004 Tammikuu 2005 Toukokuu 2005 Syyskuu 2005 Tammikuu 2006 Toukokuu 2006 Syyskuu 2006 Tammikuu 2007 Toukokuu 2007 Syyskuu 2007 Tammikuu 2008 Toukokuu 2008 Syyskuu 2008 Tammikuu 2009 Toukokuu 2009 Syyskuu 2009 Tammikuu 2010 Lähde: Suomen Pankki 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 3
Osakekurssit nousseet jo reilun vuoden ajan Osakekurssien nousu laajaalaista, jatkuuko nousu? Suomessa osakekurssien nousu 2010 ollut erittäin nopeaa 1.2 S&P 500 Euro Stoxx 350 Euroopan rahoitussektori USA:n rahoitussektori Indeksi, 1.1.2007=1 140,0 OM HEX Indeksi, 2.1.2007=100 1.1 1.0 120,0 0.9 100,0 0.8 0.7 80,0 0.6 0.5 0.4 60,0 40,0 0.3 0.2 0.1 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 Lähde:Bloomberg. 20,0 0,0 2.1.2007 2.1.2008 2.1.2009 2.1.2010 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 4
Asuntojen hinnat kv. vertailussa: Suomessa suhteellisen tasainen kehitys Asuntojen hinnat 1995-2009 neljännesvuosittain, 2005=100 140,0 120,0 100,0 80,0 Suomi Ruotsi Tanska Iso-Britannia 60,0 40,0 20,0 0,0 1995Q1 1995Q3 1996Q1 1996Q3 1997Q1 1997Q3 1998Q1 1998Q3 1999Q1 1999Q3 2000Q1 2000Q3 2001Q1 2001Q3 2002Q1 2002Q3 2003Q1 2003Q3 2004Q1 2004Q3 2005Q1 2005Q3 2006Q1 2006Q3 2007Q1 2007Q3 2008Q1 2008Q3 2009Q1 2009Q3 Lähde: Eurostat/SP 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 5
Finanssisektorin toimintaympäristö Globaali kehys: finanssimarkkinoiden toipuminen kriisistä jatkuu Raha- ja finanssipolitiikalla tuettu talouskasvua poikkeuksellisella tavalla Talouskasvu hidasta EU:ssa ja euroalueella, takaiskut mahdollisia Arvoperimarkkinoiden elpymisellä positiivinen vaikutus finanssitoimialalle Markkinoilla nyt keskeistä arvioida eri valtioiden velkaantumisvauhtia Suomen talous elpyy, mutta hyvin hitaasti Suomen vienti on jäämässä jälkeen vientimarkkinoiden kehityksestä Työttömyys pysyy suurena ja yksityisen kulutuksen kasvu on vaimeaa Inflaatio ei ole ongelma Talouden W-suhdannekehitys uhkakuva Suomessa ja muualla Mielialat ja odotukset positiivisia 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 6
Pankit 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 7
Käsitteitä pankkeihin liittyen Korkokate: erotus pankin saamien korkotuottojen ja pankin maksamien korkokulujen välillä Korkomarginaali: pankin saamisten ja velkojen välinen korkoero Järjestämättömät saamiset: luotto, jonka lyhennys tai korko myöhässä yli 90 päivää Arvonalentumiset luotoista: pankin kirjaamat tappiot myönnetyistä luotoista ( luottotappiot ) Vakavaraisuus: pankin omien varojen ja riskipainotettujen saamisten suhde (vähintään 8 % ja minimimäärä 5 milj. euroa) Tappiopuskuri: paljonko pankilla on omia varoja yli minimin Tase: pankin liiketoiminnan laajuus (myös taseen ulkopuolisia eriä) 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 8
Kuusi tärkeää numeroa Suomen pankkisektorista Luotot 12/2009: 160,3 miljardia euroa (ilman pankkitakauksia) Talletukset 12/2009: 108,7 miljardia euroa Taseen loppusumma 12/2009: 358,1 miljardia euroa Vakavaraisuus 14,5 % Vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla 13,7 % Tappiopuskuri 12/2009: runsaat 9 miljardia euroa Liikevoitto 2009: 2 miljardia euroa 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 9
Pankkien liikevoitto väheni 13 % edellisestä vuodesta Talletuspankityhteensä: tuloslaskelman pääerät, miljoonaa euroa Korkokate Palkkiotuotot, netto Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ Henkilöstökulut Muut kulut KULUT YHTEENSÄ Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Liikevoitto /-tappio 213 573 379 254 842 1 168 1 067 1 136 1 677 1 606 1 917 1 920 2 036 2 350 3 595 3 594 3 524 4 468 2009 2008 6 471 6 128 Korkokatteen muutos -20 Tuotot kaupankäynnistä ja sijoitustoiminnasta ennätyksellisen korkeat poikkeuksellisen toimintaympäristön ansiosta Rahamarkkinakorkojen jyrkkä lasku johti korkokatteen 20 %:n supistumiseen tasolle 3,6 mrd. euroa Arvonalentumiset heikensivät liikevoittoa 29 % 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Lähde: Finanssivalvonta 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 10
Korkotason mataluus ja kilpailu kaventaneet pankkien korkomarginaalia Rahalaitosten luottojen ja talletusten kasvu, % 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 1/2003 5/2003 9/2003 1/2004 5/2004 9/2004 1/2005 5/2005 9/2005 1/2006 5/2006 9/2006 1/2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 1/2010 Lainakannan 12 kk muutos, % Talletuskannan 12 kk muutos, % 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Lähde: Suomen Pankki Luotto- ja talletuskannan keskikorko, korkomarginaali sekä 3 kk:n euribor, % 1.1.1999 1.7.1999 1.1.2000 1.7.2000 1.1.2001 1.7.2001 1.1.2002 1.7.2002 1.1.2003 1.7.2003 1.1.2004 1.7.2004 1.1.2005 1.7.2005 1.1.2006 1.7.2006 1.1.2007 1.7.2007 1.1.2008 1.7.2008 1.1.2009 1.7.2009 1.1.2010 13.4.2010 Sampo Alhonsuo Luottokannan korko % Talletuskannan korko % 3 kk euribor % Korkomarginaali, %-yks. 11
Asuntolainojen korot historiallisen alhaalla; pankkien marginaalit alkaneet uudelleen kaventua 6,00 5,00 4,00 3,00 Uusien asuntoluottojen keskikorko, % 2,00 1,00 0,00 2005M1 2005M3 2005M5 2005M7 2005M9 2005M11 2006M1 2006M3 2006M5 2006M7 2006M9 2006M11 2007M1 2007M3 2007M5 2007M7 2007M9 2007M11 2008M1 2008M3 2008M5 2008M7 2008M9 2008M11 2009M1 2009M3 2009M5 2009M7 2009M9 2009M11 2010M1 2010M3 12 kk euribor + Primekorot: painotettu uusien asuntoluottojen korkosidonnaisuudella Uusien asuntoluottojen korkomarginaali, %- yks. Lähde: Suomen Pankki (RaMaTin tiedot), Fivan laskelmat. Marginaali laskettu vähentämällä uusien asuntoluottojen korosta 12 kk euriborin ja primekorkojen painotettu keskiarvo (painot uusien asuntoluottojen korkositoumuksista) 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 12
Asuntoluottokannan kasvu nopeutunut 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 1/2003 4/2003 7/2003 10/2003 1/2004 4/2004 7/2004 10/2004 1/2005 4/2005 7/2005 10/2005 1/2006 4/2006 7/2006 10/2006 1/2007 4/2007 7/2007 10/2007 1/2008 4/2008 7/2008 10/2008 1/2009 4/2009 7/2009 10/2009 1/2010 Asuntolainat, mrd. euroa (vasen asteikko) Asuntolainakannan 12 kk:n kasvu % (oikea asteikko) Lähde: Suomen Pankki 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 13
Järjestämättömät saamiset ja luottotappiot kasvaneet, niiden taso silti matala 11000 9000 7000 5000 3000 1000-1000 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 Järjestämättömät saamiset (vasen asteikko) Luottotappiot (vasen asteikko) Järjestämättömät saamiset, % luotto- ja takauskannasta (vuoden lopun tilanne) (oikea asteikko) Luottotappiot, % luotto- ja takauskannasta (oikea asteikko) Lähde: Finanssivalvonta 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 14
Pankkisektorin vakavaraisuus vahva 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Pankkisektorin vakavaraisuus 2005 2006 2007 2008 2009 Omien varojen ylijäämä (oik.) Vakavaraisuus, % Tier 1 -vakavaraisuus, % 12 10 8 6 4 2 0 miljardia euroa Lähde: Finanssivalvonta 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % NPS 13.4.2010 Sampo Alhonsuo Pankkien* vakavaraisuus Sampo Pankki OP Pohjola *Kuviosta puuttuu yksittäinen arvo 144 % Pankkisektorin yht.laskettu vakavaraisuussuhde Vakavaraisuussuhteen minimivaatimus Yksittäisten pankkien vakavaraisuussuhteet Suurimpien ryhmien vakavaraisuussuhteet 15
Pankkisektorin haasteet Peruspankkitoiminnan kannattavuuden ylläpitäminen matalan korkotason ja hitaan talouskasvun oloissa Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuottojen taso alentunee vuonna 2010 Vuonna 2009 markkinaympäristö oli hyvin suotuisa Arvonalentumiset painavat tuloksia myös vuonna 2010 Suurin osa tappioista liittyy todennäköisesti edelleen yritysluottoihin 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 16
Vakuutusyhtiöt 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 17
Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnassa hyvä vuosi Työeläkeyhtiöiden sijoitusjakauma Työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan nettotuotto % 20 15 10 5 0-5 2007 2008 2009-10 -15-20 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 18
Määritelmiä vakuutusyhtiöihin liittyen Vakuutusmaksutulo: vakuutusmaksujen summa vuosittain Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin: sijoitusomaisuuden tuotto vähennettynä sijoitusvarallisuudesta aiheutuneilla kuluilla Tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksutulojen (ja korvauskulujen) kehitys sekä sijoitustoiminnan tulos Vakavaraisuuteen vaikuttaa sijoitustoiminta suoraan (käyvät arvot) 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 19
Vakuutusyhtiöiden tulokset parantuneet 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000-6 000-8 000-10 000-12 000-14 000 Työeläkevakuutusyhtiöt, miljoonaa euroa 155-64 Vakuutuslikkeen tulos 5 493 5 504-11 468-11 216 Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Kokonaistulos 2008 2009 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000-4 000 3 244 3 367 2 774 Vakuutusmaksutulo Henkivakuutusyhtiöt, miljoonaa euroa -3 193 Sijoitustoiminnan nettotuotot -890 707 Tilikauden tulos (FAS) 2008 2009 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Vahinkovakuutusyhtiöt, miljoonaa euroa 2 969 3 083 720 515 2008 2009 Tulosparannus perustuu: vakuutusmaksutulon kasvuun ja sijoitustoiminnan nettotuottojen kasvuun 0-500 -173-222 Vakuutusmaksutulo Sijoitustoiminnan nettotuotot Tilikauden tulos (FAS) Lähde: Finanssivalvonta 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 20
Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus: käsitteitä Toimintapääoma: käypiin arvoihin arvostettujen varojen ja vastuiden erotus. Vaadittava minimi riippuu liiketoiminnan laajuudesta Vastuuvelka: vakuutussopimuksista vakuutusyhtiöille aiheutuva vastuu Vakavaraisuuspääoma: toimintapääoma + tasoitusmäärä Tasoitusmäärä on osa vastuuvelkaa, puskuri vakuutusriskien toteutumista vastaan Työeläkevakuutusyhtiöillä vakavaraisuusaste: toimintapääoma (sis. myös tasoitusmäärän määräaikaislain perusteella) / vastuuvelka Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuusaste: vakavaraisuuspääoma / vastuuvelka Vastuuvelkaan vaikuttavat vakuutustekniset korjaukset sekä tasoitusmäärä 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 21
Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistunut 20 40 % Mrd. euroa 18 16 14 12 10 8 6 4 2 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % vakavaraisuusaste 0 12/2007 3/2008 6/2008 9/2008 12/2008 3/2009 6/2009 9/2009 12/2009 Toimintapääoma Vähimmäismäärä Vakavaraisuusaste 0 % lähde Fiva Toimintapääomat kasvoivat 5,7 mrd eur Sijoitusten yhteismäärä 77,9 mrd, kasvua 10,6 mrd eur Vastuuvelan yhteismäärä 63 mrd, kasvua 4,6 mrd eur 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 22
Henkivakuutuksen vakavaraisuus vahvistunut hyvälle tasolle Toimintapääoma (TPO) kasvoi vuoden aikana 56 % noin 4,2 mrd. euroon Tammikuun alussa TPO/TPOmin oli 1,6 ja vuoden lopussa 3,8 Sijoitusomaisuuden arvonmuutokset ovat merkittävin syy vakavaraisuuden muutoksiin Mrd. euroa Vakavaraisuuden kehitys 5,0 4,5 4,2 4,2 4,1 4,0 3,6 3,5 3,2 3,2 16,5 % 2,7 2,7 3,0 17,8 % 18,0 % 2,5 14,7 % 13,2 % 2,4 14,2 % 2,0 11,4 % 11,7 % 10,9 % 1,5 1,0,5,0 12/2007 03/2008 06/2008 09/2008 12/2008 03/2009 06/2009 09/2009 12/2009 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % TPO TPOmin Vakavaraisuusaste % Lähde: Fiva 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 23
Vahinkovakuutuksen vakavaraisuus vahvistunut hyvälle tasolle Toimintapääoman määrä kasvoi vuoden aikana 27 % noin 2,2 mrd. euroon jolloin TPO/TPOmin oli 3,6 Viimeisen neljänneksen lasku johtuu esitetystä 236 milj. euron voitonjaosta Vakavaraisuuspääoma kasvoi 17 % noin 4,4 mrd. euroon. Tästä tasoitusmäärän osuus oli 50 % Vakavaraisuuden kasvun selittää sijoitusten arvonnousu Vastuunkantokyky % = vakavaraisuuspääoman suhde vakuutusmaksutuottoihin 12 kk Mrd. euroa 3,0 2,0 1,0,0 Vakavaraisuuden kehitys TPO TPOmin Vakavaraisuusaste % Vastuunkantokyky % 146 % 148 % 160 % 141 % 144 % 136 % 133 % 134 % 126 % 140 % 123 % 2,4 2,2 2,2 2,1 120 % 2,0 1,9 2,0 1,7 1,7 100 % 80 % 59 % 58 % 58 % 52 % 51 % 52 % 51 % 50 % 46 % 60 % 40 % 20 % 0 % 12/2007 03/2008 06/2008 09/2008 12/2008 03/2009 06/2009 09/2009 12/2009 Lähde: Fiva 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 24
Vakuutusyhtiöiden haasteet Korkonäkymät haasteelliset Matalana säilyvä korkotaso heikentää uusien korkosijoitusten tuottoa Korkotason noustessa sijoitusomaisuuden arvo alenee Työeläkevakuutusyhtiöt: Sijoitusmarkkinoiden kehitys suurin haaste Henkivakuutusyhtiöt: Kohtaavat jatkossa entistä kovempaa kilpailua etenkin pitkäaikaissäästämisessä Vahinkovakuutusyhtiöt: Maksutulon kasvattaminen vaikeaa hitaan talouskasvun aikana 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 25
Yhteenvetoa, johtopäätöksiä finanssisektorin tilasta1 Pankkien maksuvalmiustilanne säilynyt hyvänä Korkoriskit realisoituneet (korkokatteen kehitys) Sijoituspalveluyritykset: kannattavuus parani 2009 volyymien noustessa, vakavaraisuus kohentunut Rahastoyhtiöiden liiketoiminta kasvoi, kannattavuus säilyi ennallaan Pitkäaikaissäästäminen: ps-lain ja palveluiden vaikutukset esiin vähitellen Yksi iso haaste kaikille toimijoille on sääntelyyn ja valvontaan kansainvälisellä tasolla suunnitellut muutokset 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 26
Yhteenvetoa, johtopäätöksiä finanssisektorin tilasta 2 Korkojen pysyminen matalalla luo paineita finanssisektorin toimijoiden kannattavuudelle. Pankkien arvonalentumistappiot yli kolminkertaistuivat, mutta niiden osuus luotto- ja takauskannasta kuitenkin kohtuullisen alhainen. Pankkisektori on vakavarainen ja sektorin riskinkantokyky on hyvä. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistui sijoitustoiminnan tuottojen kasvun myötä. Finanssisektorin tila on edelleen vakaa - haasteet kuitenkin merkittävät. 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 27
Kiitos! Sampo.Alhonsuo@Finanssivalvonta.fi 13.4.2010 Sampo Alhonsuo 28