TERVEYDENSUOJELUN OHJELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA 2017 2019 Toimialue: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo
Sisältö innehåll 1 Johdanto 4 2 Toimintaympäristön muutokset 5 3 Voimavarat 6 4 Tietojärjestelmät 8 5 Yhteistyö ja viestintä 9 6 Maksut 10 7 Valvonnan toimeenpano 11 7.1 Eläinten terveyden valvonta 11 Eläintautivalmius 11 Eläintautiepäilyt ja tapaukset 11 Zoonoosien valvonta 12 Terveysvalvontaohjelmat 12 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta 12 Muu tautiseuranta 12 Eläinten keinollisen lisäämisen luvanvaraisuus ja valvonta 13 Eläimistä saatavat sivutuotteet 13 Sivutuotealan laitosten hyväksyntä ja valvonta 13 Sivutuotteiden käsittely 13 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat 13 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti 14 Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus 14 Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti 14 Sisämarkkinatuonti 14 Sisämarkkinavienti 15 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin 15 7.2 Eläinten hyvinvoinnin valvonta 15 7.3 Täydentävien ehtojen valvonta 16
8 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 17 8.1 Peruseläinlääkäripalvelu 17 8.2 Kiireellinen eläinlääkärinapu 17 8.3 Saatavuus- ja laatutavoitteet 18 8.4 Toimitilat ja välineresurssit 18 8.5 Perustason ylittävät palvelut 19 9 Ohjaus 20 10 Laatu 21 11 Seuranta ja raportointi 22 12 Eläinlääkintähuollon toimenpidesuunnitelma ja kehitystarpeet 23 Liitteet: Liite 1. Eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus Liite 2. Kaupungineläinlääkäreiden keskinäinen tehtäväjako ja eläinlääkäripäivystyksen järjestämisen periaatteet Liite 3. Eläinlääkintähuollon henkilöstön koulutussuunnitelma Liite 4. Pakollisen terveysvalvonnan pitopaikat Liite 5. Vapaaehtoisen terveysvalvonnan pitopaikat Liite 6. Eläinlääkärivastaanottojen tila- ja varusteluettelo
1 Johdanto Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 10 mukaan kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma, ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Kunnallisessa suunnitelmassa tulee kuvata miten kunnaneläinlääkäreille kuuluva eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Kunnan on suunnitelmassa osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Eläinlääkintähuollon soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa, eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa, eläinten kuljetuksesta annetussa laissa, eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa, sivutuotelaissa ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa. Porvoon terveydensuojelun ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä eläinlääkäripalveluista laadittiin ensimmäisen kerran vuosiksi 2011 2013 ja se hyväksyttiin terveydensuojelujaostossa 13.12.2011. Ohjelma on päivitetty vuosille 2014 2016 ja 2015-2019. Ohjelman päivityksessä on otettu huomioon Eviran valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista 2015 2019, Eviran eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelmiin sisällytettävät valvonnan painopisteet 2015 2019 sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon yksikön elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma. Porvoon terveydensuojelun eläinlääkintähuollossa tapahtuneiden muutosten takia ohjelma päivitetään nyt vuosille 2017-2019. 4
2 Toimintaympäristön muutokset Porvoon terveydensuojelun yhteistoiminta-alue muodostettiin vuonna 2007. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo. Yhteistoiminta-alueen toiminta on vakiintunut ja työnjako on toimivaa. Tulossa oleva maakuntauudistus voi kuitenkin vaikuttaa myös terveydensuojelun toiminta-alueeseen. Keskitetty päivystyspuhelinjärjestelmä on otettu käyttöön Porvoon terveydensuojelussa vuonna 2012. Eläinlääkintähuoltolain mukainen pien- ja suureläinpäivystyksen eriyttäminen on otettu käyttöön vuoden 2016 alusta alkaen. Se tuotetaan yhteistyössä Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Päivystysalueen laajentaminen ja päivystyksen eriyttäminen on vaikuttanut positiivisesti eläinlääkäreiden työsidonnaisuuteen sekä työssä jaksamiseen. Porvoon vastaanotto muutti uusiin tiloihin syksyllä 2015. Tilat varusteltiin kolmelle eläinlääkärille. Vuoden 2015 lopussa lakkautettiin kaksi pienempää vastaanottoa (Askola ja Lapinjärvi) ja kyseisillä vastaanotoilla työskennelleet eläinlääkärit siirtyivät alueen muihin toimipisteisiin. Eläinlääkäripalvelujen tarpeeseen vaikuttavat edelleen tuotantotilojen määrän vähentyminen ja jäljelle jäävien yksiköiden koon kasvu. Lemmikkieläinten määrä tulee kaupungistumisen myötä edelleen lisääntymään ja omistajat ovat valmiita panostamaan lemmikkiensä hoitoon. Lemmikkieläinten omistajat asettavat myös entistä suurempia vaatimuksia eläinlääkäripalvelujen saatavuudelle ja laadulle. Hevosten määrä toiminta-alueella tulee todennäköisesti myös kasvamaan. Eläinlääkärivastaanottojen käyttöön on laadittu 2013 vastaanottokohtaiset perehdytyskansiot. Kansiot on päivitetty tänä vuonna. Osa tämän suunnitelman version 2015 2019 liitteistä on siirretty perehdytysohjeen liitteiksi. Myös tämä suunnitelma sisältyy perehdytyskansioon. Eläintauteja koskeva varautuminen on osana terveydensuojelun yhteistä valmiussuunnitelmaa. Porvoon terveydensuojeluun on perustettu valvontaeläinlääkärin virka määräaikaisena 2012 ja vakituisena vuoden 2013 alusta lähtien. Valvontaeläinlääkärin palkkaaminen on tehostanut eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan osaamista, riskiperusteisuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös raportointi ja tiedonkulku ovat tehostuneet. Ilmoitusvelvolliset kohteet on pääsääntöisesti kartoitettu ja tarkastettu. Valvontatoimien dokumentointi, jatkuvuus ja toimenpiteiden loppuun saattaminen ovat tehostuneet. Useita pitkittyneitä eläinsuojelutapauksia on pystytty saattamaan loppuun valvontatoimien osalta. Eläinlääkintähuollon resurssit ovat lisääntyneet edellisestä suunnitelmakaudesta valvontaeläinlääkärin viran ohella kahden vakituisen eläintenhoitajan toimella. Eläintenhoitajat on palkattu Porvoon kolmen eläinlääkärin vastaanotolle sekä Loviisan vastaanotolle. Vuoden 2017 aikana yksi kaupungineläinlääkäri-praktikko jää eläkkeelle ja tavoitteena on muuttaa kyseinen virka eläintenhoitajan toimeksi, jolloin myös Sipoon toimipisteeseen saadaan eläintenhoitaja. Tämä vähentää yksintyöskentelyä ja parantaa työturvallisuutta. Eläinlääkintähuollon esimiestehtävät siirtyivät III kaupungineläinlääkäri-praktikolle ja osassa praktikkoviroista on osa-aikainen viranhaltija/viransijainen. Edellä mainitut sekä yhden viran lakkauttaminen vähentävät praktiikkaan kohdistettuja resursseja. Alueen yksityinen palvelun tarjonta on vastaavasti lisääntynyt ja tuotantotilojen määrä laskenut. Eläinlääkintähuollossa on tarjottu työ- ja harjoittelupaikkoja nuorille (kesätyöpaikat, TET- harjoittelupaikat) sekä opiskelijoille ja työkokeilijoille. 5
3 Voimavarat Eläinlääkintähuollon valvonta- ja palvelutarve on arvioitu erillisessä liitteessä (liite 1). Porvoon kaupungin palveluksessa on kolme kaupungineläinlääkäri-hygieenikkoa, kuusi kaupungineläinlääkäri-praktikkoa sekä valvontaeläinlääkäri. III kaupungineläinlääkäri-praktikko hoitaa muiden tehtäviensä ohella eläinlääkintähuollon esimies- ja hallintotehtävät. Kaupungineläinlääkäri-praktikot hoitavat alueillaan eläinten peruseläinlääkäripalvelut, kiireellisen eläinlääkäriavun, tuotantoeläinten terveydenhuollon sekä tarvittaessa avustavat ja sijaistavat valvontaeläinlääkäriä eläinsuojelu- ja eläintautivalvontatehtävissä. Pääosa valvontatehtävistä on valvontaeläinlääkärin vastuulla. Valvontatehtävien korvaamisesta kaupungineläinlääkäri-praktikoille on sovittu paikallisesti. Kaupungineläinlääkäreiden päivitetty työnjako ja vastuualueet on Porvoon kaupungin terveydensuojelujaostolle 15.12.2015 esitetyssä ohjeessa Kaupungineläinlääkäreiden keskinäinen tehtäväjako ja eläinlääkäripäivystyksen järjestämisen periaatteet (liite 2). Porvoon kolmen eläinlääkärin vastaanotolle on palkattu vakituinen eläintenhoitaja, jonka palkkakustannukset katetaan asiakkailta perittävillä klinikkamaksuilla. Vuoden 2015 alusta palkattiin eläinlääkintähuollon palvelukseen toinen eläintenhoitaja, joka suorittaa klinikkaeläintenhoitajan tutkintoa oppisopimuskoulutuksella. Hän toimii Loviisan vastaanotolla. Vastaanottojen siivous ostetaan kunnilta tai yksityisiltä yrityksiltä. Porvoon terveydensuojelun kuutta kaupungineläinlääkäri-praktikon virkaa hoiti vuonna 2016 7 henkilöä ja lisäksi palkattiin sijaisia lomien ajaksi sekä päivystyksiin. Kaupungineläinlääkäri-praktikoiden työsidonnaisuus päivystysvelvollisuuksineen on edelleen melko suuri. Työsidonnaisuutta on saatu vähennettyä päivystysalueen laajentamisella, jolloin päivystystiheys on laskenut, sekä työnjaolla. Kolmen eläinlääkärin yhteisvastaanotto on parantanut työnjakoa ja mahdollistanut sen, että kiireisten päivystysten jälkeen pystyy seuraavana päivänä tekemään tavallista lyhyemmän työpäivän. Työn jakaminen ja päivystyksen eriyttäminen ovat edistäneet työssä jaksamista. Suureläinpäivystykset ovat huomattavasti vähemmän työllistäviä kuin aiemmat sekapäivystykset ja yöaikaisen työn määrä on vähentynyt oleellisesti. Sijaisten saatavuus on parantunut ja tilanne näyttää jatkuvan. Äkillisissä sairastapauksissa voi sijaisen saaminen olla kuitenkin hankalaa. Eläintenhoitajien palkkaaminen on vähentänyt Porvoon ja Loviisan vastaanoton työn kuormittavuutta. Valvontaeläinlääkärin virkaa on 2016 hoitanut osa-aikaisina kaksi eläinlääkäriä. Eläinlääkärit ovat tehneet yhden päivän viikossa yhdessä epäilyyn liittyvät tarkastukset, mikä on auttanut työssä jaksamista ja edistänyt työturvallisuutta. Tarvittaessa praktikot ovat olleet mukana tarkastuksilla, mikäli käynnille on tarvittu työparia eikä toinen valvontaeläinlääkäri ole ollut paikalla. Kaikki asuntoihin tehtävät sekä muut ennalta tuntemattomiin kohteisiin epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset tehdään parityönä. Muiden tarkastusten osalta käytetään harkintaa. Kaupungineläinlääkäri-praktikoiden pätevyysvaatimuksena on eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sijaisiksi voidaan palkata myös eläinlääketieteen kandidaatteja, joilla on oikeus toimia kunnaneläinlääkäreiden sijaisena. Palkattavien eläinlääkäreiden tai eläinlääketieteen kandidaattien pätevyys tarkistetaan ennen virkamääräystä Eviran ylläpitämästä eläinlääkärirekisteristä (www.evira.fi > Evira > Asiointi > Sähköinen asiointi > Yleiset > Eläinlääkärirekisterin tietopalvelu). I ja III kaupungineläinlääkäri-hygieenikot ovat suorittaneet erikoiseläinlääkärin tutkinnot ja johtamisen erityisammattitutkinnot. II kaupungineläinlääkäri-hygieenikolla on hygieenikon tutkinto ja hän suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkintoa. III kaupungineläinlääkäri praktikko on suorittanut tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäritutkinnon, eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon sekä johtamisen erityisammattitutkinnon. Valvontaeläinlääkäri on suorittanut tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäritutkinnon ja eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon. 6
Määräaikaisella kaupungineläinlääkäri-praktikon viransijaisella on pieneläinsairauksien erikoistumistutkinto. Eläintenhoitajan sijaisella on klinikkaeläintenhoitajan tutkinto ja vakinainen eläintenhoitaja valmistuu vuoden 2017 aikana klinikkaeläintenhoitajaksi. Vakituiset kaupungineläinlääkäri-praktikot, valvontaeläinlääkäri sekä pitkäaikaiset sijaiset voivat osallistua yhteen tai enintään kahteen työhön liittyvään maksulliseen koulutukseen vuodessa (esimerkiksi Eläinlääkäripäivät). Viranhaltijat osallistuvat lääninhallituksen ja Eviran järjestämiin maksuttomiin koulutuksiin kuten kunnaneläinlääkärien neuvottelupäiville, tarttuvien tautien päivään ja lääkepäivään. Valvontaeläinlääkäri osallistuu eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään koulutukseen sekä erityisesti valvontaeläinlääkäreille suunnattuun koulutukseen ja tapaamisiin. Pidempien koulutusvapaiden ajaksi pyritään praktikoille hankkimaan sijainen. Yksittäisiä koulutuspäiviä pyritään sijaistamaan muista toimipisteistä. Eläinlääkäreille myönnetään tämän lisäksi palkallista vapaata omaehtoisiin, työhön liittyviin koulutuksiin. Viikonloppukoulutuksista viranhaltijat saavat korvauksena palkallisen vapaapäivän. Henkilökunnan suositellaan pääsevän ammatilliseen koulutukseen kahdeksana päivänä vuodessa. Praktikkoeläinlääkärien ja valvontaeläinlääkärin koulutussuunnitelma on liitteessä 3. 7
4 Tietojärjestelmät Kaupungineläinlääkäri-praktikkojen käytössä on Provet- eläinlääkäriohjelma, joka sisältää asiakasrekisterin ja lääkekirjanpidon. Asiakasrekisteri ei ole yhteinen, vaan kullakin eläinlääkärillä on oma tiedosto koneellaan. Vuoden 2016 aikana on selvitetty mahdollisuutta siirtyä yhteiseen potilastietojärjestelmään. Tavoitteena on ottaa uusi potilasohjelma käyttöön vuoden 2017 aikana. Eläinlääkäreillä yhtä lukuun ottamatta on yhteys Porvoon kaupungin tietoverkkoon ja yhteisiin tietojärjestelmiin. Yhteisellä ns. G-asemalla on tallennettuna viranomaistehtäviin liittyviä lomakkeita ja malliasiakirjoja. Porvoon uusi intranet on otettu käyttöön marraskuussa 2013. Intranet sisältää kaikki kaupungin henkilöstö- ym. hallintoon liittyvät ohjeet ja lomakkeet. Intranetin työtilat tulevat korvaamaan vuoden 2017 aikana nykyisen G-aseman, joten kaikki valvontaan liittyvät ohjeet, lomakkeet ja malliasiakirjat tulevat jatkossa intranetin työtilaan. ATK-tukipalveluja tarjoaa Porvoon kaupungin atk-osasto. Valvontakohteet rekisteröidään terveydensuojelun Tarkastaja-kohdetietokantaan kuten myös valvontatehtävät. Käytännössä kirjaukset järjestelmään tekevät valvontaeläinlääkärit. TRACES-tietojärjestelmää (trade control and expert system) käyttävät valvontaeläinlääkärit, I kaupungineläinlääkäri-praktikko, III kaupungineläinlääkäri-praktikko ja V kaupungineläinlääkäri-praktikko. TRACES on kehitetty varmentamaan elävien eläinten ja eläintuotteiden jäljitettävyys ja valvonta niin EU maiden välisessä sisämarkkinakaupassa kuin tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. Valvontaeläinlääkärillä ja III kaupungineläinlääkäri-praktikolla on käyttö- ja päivitysoikeus kansalliseen eläintenpitäjärekisteriin haaskaruokintapaikkojen osalta. Valvontaeläinlääkärillä ja III kaupungineläinlääkäri-praktikolla on pääsy Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän eläintenpitokieltorekisterin tietoihin Eviran tietojärjestelmän kautta. Käyttöoikeuksia voi hakea ELVIS käyttöoikeuksien tilauslomakkeella. Tilauslomakkeen voi tulostaa Eviran internenetsivuilta (www.evira.fi, > Lomakkeet ja ohjeet > Eläimet > Eläinten terveys ja hyvinvointi, tuonti ja vienti sekä merkitseminen ja rekisteröinti). Naseva- ja sikava-tietojärjestelmiä käyttävät terveydenhuoltokäyntejä tekevät praktikot. Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä (Elvi) on hallinnonalan perusjärjestelmä, joka otetaan vaiheittain käyttöön. Elviin tullaan tallentamaan virkatoimituksia, tautitapauksia, tautivastustusohjelmat, luvan- ja ilmoituksenvaraiset eläinten pitopaikat sekä rajoittavat määräykset. Toistaiseksi Elvi on Eviran ja AVIen käytössä, mutta jatkossa myös kunnaneläinlääkärit tulevat käyttämään Elviä. Ohjelmaan tullaan päivittämään sovelluksen aktiivikäytön osalta käyttöoikeuksien laajennettua kuntiin. 8
5 Yhteistyö ja viestintä Valvontaeläinlääkäri tekee aktiivisesti yhteistyötä Porvoon poliisin, Etelä-Suomen aluehallintoviraston hyväksymän eläinsuojeluvalvojan ja paikallisten SEY:n eläinsuojeluneuvojien kanssa. Kaupungin sisällä yhteistyötä tehdään terveystarkastajien, rakennusvalvonnan, lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen kanssa. Praktikkoeläinlääkärit tekevät yhteistyötä paikallisten yksityisten eläinlääkäreiden ja eläinsuojeluyhdistysten kanssa. Eläinlääkintähuollon tiedottamisesta vastaa eläinlääkintähuollon esimies. Normaalioloissa kaupungineläinlääkäri-praktikot voivat antaa toimialaansa koskevia tietoja tiedotusvälineille ja yleisölle. Eläintautiasioissa tiedotusvastuu on Eviralla tai läänineläinlääkärillä. Terveydensuojelun valmiussuunnitelman tiedotusohjeita ja yhteystietolistoja voidaan käyttää hyväksi eläinlääkintähuollon erityistilannetiedottamisessa (G: Hallinto > Valmiussuunnitelma >Valmiussuunnitelma liitteineen). Viranomaisten välisestä tiedottamisesta ja ilmoitusvelvollisuudesta on ohjeita tämän ohjelman kappaleessa Eläinten terveyden valvonta. Porvoon terveydensuojelun valmiussuunnitelmassa on huomioitu myös eläinlääkintähuollon erityistilanteet ja toiminta poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelman liitteenä on terveydensuojelun hälytyslista. Porvoon kaupungin internetsivuille on koottu keskeistä tietoa eläinlääkintähuollosta. Internetsivut on päivitetty vuonna 2016 ja niille lisättiin asiakaskyselyssä toivottua sisältöä. Sivuja päivitetään tarvittaessa vuoden 2017 aikana. 9
6 Maksut Porvoon sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa terveydensuojelun taksan, johon sisältyvät myös eläinlääkintähuollon maksulliset suoritteet, joita ovat klinikkamaksu ja päivystyspuhelimen taksa. Kaupungineläinlääkäri-praktikot noudattavat kunnalliseläinlääkäritaksaa eläinlääkäripalveluissa. Klinikkamaksu on käytössä Porvoon ja Loviisan eläinlääkärivastaanotolla ja sen tuotolla kustannetaan eläintenhoitajien palkkakuluja. Vuoden 2017 aikana klinikkamaksu otetaan käyttöön myös Sipoon vastaanotolla, mikäli sinne saadaan perustettua eläintenhoitajan toimi. Klinikkamaksu on kolmiportainen. Maksullisen päivystyspuhelimen minuuttitaksa on pieneläinasiakkaille halvempi päivä- ja ilta-aikaan ja korkeampi yöllä. Suureläinasiakkaille taksa on aina päivystysaikana sama. Vuoden 2017 taksat: klinikkamaksu pienempi toimenpide 10 (sis alv 24 %) / käynti klinikkamaksu suurempi toimenpide 20 (sis alv 24 %) / käynti klinikkamaksu vaativat leikkaukset 30 (sis alv 24 %) / käynti päivystyspuhelimen taksa; pieneläinasiakkaat arkisin 16 22, la ja su 8-22 2,04 /min (sis alv 24 %) klo 22-8 4,06 /min (sis alv 24 %) päivystyspuhelimen taksa; suureläinasiakkaat aina virka-ajan ulkopuolella 2,04 /min (sis alv 24 %) 10
7 Valvonnan toimeenpano Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tavoitteena on toteuttaa eläintautilainsäädännössä ja eläinsuojelulainsäädännössä sekä tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa asetettuja tavoitteita. 7.1 Eläinten terveyden valvonta Eläintautivalmius Kaupungineläinlääkärit ovat paikallistason viranomaisia eläintautivalvonnassa. Valvontaeläinlääkäri on myös valmiuseläinlääkäri ja hänet on nimetty valmiusvastaavaksi. Valmiusvastaava osallistuu säännöllisesti valmiuskoulutuksiin. Eläintaudit on huomioitu terveydensuojelun valmiussuunnitelmassa ja Evira on laatinut yksityiskohtaiset toimintaohjeet helposti leviävien eläintautien varalta. Terveydensuojelun valmiussuunnitelma liitteineen on tallennettu terveydensuojelun G-asemalle (G: Hallinto > Valmiussuunnitelma > Valmiussuunnitelma liitteineen). Aluehallintoviraston laatima valmiuskansio on G-asemalla ja sitä päivitetään uuden eläintautilain ja asetusten aiheuttamien muutosten osalta. Läänineläinlääkärillä on tarvittaessa oikeus määrätä kunnaneläinlääkäri toimimaan myös muun kunnan alueella aluehallintoviraston toimialueella ja Eviralla on vastaava oikeus koko maan osalta. Eläinlääkärivastaanotoilla on tarvittavat valmiusvarusteet eläintautitapausten varalle. Terveydensuojelun valmiussuunnitelma on päivitetty 2016. Eläintautitapauksessa koko toiminta-alueella irrotetaan kaksi kaupungineläinlääkäri-praktikkoa huolehtimaan kiireellisen eläinlääkäriavun antamisesta ja kaikki ei-kiireelliset toimenpiteet siirretään muiden praktikoiden keskittyessä eläintaudin torjuntaan. Myös kaupungineläinlääkäri-hygieenikot, terveystarkastajat ja eläintenhoitajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan torjuntatöihin. Eläintautiepäilyt ja tapaukset Eläintautilainsäädännön mukaan eläintaudit jaetaan vastustettaviin eläintauteihin, ilmoitettaviin eläintauteihin sekä muihin eläintauteihin. Vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Vastustettavien eläintautien ilmoittamisesta on säädetty MMM:n asetuksessa 1010/2013: eläintautien luokittelu ja ilmoitusvelvollisuus on valmiussuunnitelman liitteenä. Ilmoitusvelvollisuus voi olla välitön. Osa eläintaudeista ilmoitetaan kuukausittain ns. kuukausi-ilmoituksessa (G-asemalla). Epäily tarttuvan eläintaudin esiintymisestä syntyy tilalla eläimen/eläinten oireiden, tuotannon tunnuslukujen perusteella tai näytteen tutkimisen yhteydessä laboratoriossa. Epäillessään tarttuvaa eläintautia kaupungineläinlääkäri-praktikon tulee välittömästi ilmoittaa asiasta läänineläinlääkärille, valvontaeläinlääkärille ja eläinlääkintähuollon esimiehelle (terveydensuojelun hälytyslista on valmiussuunnitelman liitteenä). Läänineläinlääkärien yhteystiedot ovat perehdytyskansion liitteenä. Päivystävän läänineläinlääkärin saa virka-ajan ulkopuolella tietää Eviran puhelinvastaajasta numerosta 029 530 4340. Näytteenotto- ja lähetysohjeet eläintautitutkimuksiin ovat perehdytysohjeen liitteenä. Yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät Eviran internetsivuilta (www.evira.fi). 11
Zoonoosien valvonta Osa eläintaudeista voi tarttua myös ihmiseen tai ihmisestä eläimeen. Kunnaneläinlääkärillä on velvollisuus ilmoittaa zoonoosien esiintymisestä toimialueensa tartuntataudeista vastaavalle terveysviranomaiselle. Lista kuntien yhteyshenkilöistä on G-asemalla valmiussuunnitelman liitteenä. Terveysvalvontaohjelmat Joillekin lakisääteisesti vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty joko pakollisesta tai vapaaehtoisesta terveysvalvontaohjelmasta. Siipikarjan salmonella valvontaohjelma kuuluu pakollisiin terveysvalvontaohjelmiin. Vapaaehtoisia terveysvalvontaohjelmia on esimerkiksi maedi-visna terveysvalvontaohjelma. Liitteessä 4 on lueteltu pakolliseen terveysvalvontaan ja liitteessä 5 vapaaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvat pitopaikat Porvoon terveydensuojelun valvonta-alueella sekä niiden valvontatiheydet. Tietoja päivitetään sitä mukaan kun ne saapuvat aluehallintovirastosta. Valvontaeläinlääkäri seuraa valvontaohjelmiin kuuluvia pitopaikkoja ja ohjelman toteutumista koko toimialueella. Valvonnasta ja näytteenotosta vastaa valvontaeläinlääkäri. Tilakäyntien yhteydessä annetaan myös valvontaohjelmiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Valvontaan liittyvä asiakirjat säilytetään valvontaeläinlääkärin toimistossa. Jos terveysvalvontaohjelmaa ei pitopaikassa ole noudatettu säädösten mukaan, antaa valvontaeläinlääkäri tai kaupungineläinlääkäri-praktikko määräyksen puutteiden korjaamiseksi. Muutokset valvontaohjelmiin kuuluvista pitopaikoista ilmoitetaan ohjelman päivittäjälle (valvontaeläinlääkäri). Yhteenveto vuosittaisista terveysvalvontaohjelmien suoritteista ja toimenpiteistä raportoidaan vuosittain terveydensuojelujaostolle ja aluehallintovirastolle. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Vesiviljelylaitosten kalanäytteet otetaan ja laitostarkastukset tehdään EU:n hyväksymien VHS-ohjelmien (rajoitusalueella), lisävakuusohjelmien (BDK, IPN, SVC ja Gyrodactylus salaris taudit) sekä osittain riskiperusteisuuden mukaisesti. Porvoon terveydensuojelun valvonta-alueella olevat vesiviljelylaitokset ja niiden valvontatiheys ilmenevät liitteestä 4. Tarkastuksella valvova eläinlääkäri perehtyy laitoksen toimintaan ja riskeihin ja tarkastaa laitoksen omavalvonnan kuvauksen. Tarkastuksissa käytetään Eviran lomaketta. Muu tautiseuranta Evira pyytää vuosittain seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaan. Aluehallintovirasto lähettää näytteenottomääräyksen kunnaneläinlääkäreille. Näytteet ottaa valvontaeläinlääkäri ja näytteet otetaan AVI:n edellyttämässä määräajassa. Keskitetystä kirjanpidosta ja raportoinnista vastaa valvontaeläinlääkäri. Kirjanpito säilytetään valvontaelänlääkäri toimistossa ja raportoidaan vuosittain terveydensuojelujaostolle ja Aluehallintovirastolle. Käytännössä näytteenottopyyntö on koskenut lintuinfluenssanäytteitä munintakanalasta sekä salmonellanäytteitä tuotantotiloilta saastuneen rehun takia. 12
Eläinten keinollisen lisäämisen luvanvaraisuus ja valvonta Eläimen spermaa, josta voi aiheutua vastustettavien eläintautien leviämisen vaara, saa kerätä ja spermaerien muodostamista varten käsitellä vain aluehallintoviraston hyväksymällä keräysasemalla. Valvontaeläinlääkäri valvoo sperman keräysasemia kolmen vuoden välein. Porvoon terveydensuojelun toiminta-alueella sijaitsee yksi oriin sperman keräysasema. Eläimistä saatavat sivutuotteet Sivutuotealan laitosten hyväksyntä ja valvonta Kunnaneläinlääkäri rekisteröi toimialueella sivutuotelain 517/2015 35.1 kohtien 1-6 mukaiset toiminnot, ja hyväksyy 35.2 kohtien 1-3 mukaiset toiminnot. Kunnaneläinlääkäri valvoo hyväksymiään ja rekisteröimiään toimijoita ja laitoksia, sekä osallistuu Eviran hyväksymien laitosten valvontaan. Porvoon terveydensuojelun toiminta-alueella on kaksi kunnan valvottavaa sivutuotealan toimijaa, joiden valvonta toteutetaan Eviran ja AVIn tekemän valvontasuunnitelman mukaan. Sivutuotteiden käsittely Porvoon terveydensuojelun toiminta-alue on märehtijöiden, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen hävityksen osalta keräilyaluetta, josta raadot ja sikojen ja märehtijöiden sivuotteet tulee toimittaa sivutuoteasetuksen mukaiseen käsittelylaitokseen. Neuvontaa ja ohjausta annetaan tilakäyntien yhteydessä. Sivutuotteet ja olosuhteet tarkastetaan vain epäilyn perusteella. Aluehallintovirasto lähettää säännöllisesti selvityspyyntöjä nautarekisterin epäselvyyksien vuoksi ja nämä selvitetään tilakohtaisesti. Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat Ns. haaskan pitäjien on tehtävä haaskapaikan aloitusilmoitus kunnaneläinlääkärille, joka syöttää tiedot haaskarekisteriin. Haaskapaikka saa virallisen numeron. Haaskan pitäjien on tehtävä haaskaruokintapaikalle toimitettujen sivutuotteiden määrästä käyttöilmoitus kuukausittain kunnaneläinlääkärille, jonka alueelta sivutuotteet ovat peräisin, sekä myös haaskapaikan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkärin tulee kieltää sivutuotteiden käyttö, mikäli aineksessa on tautiriski tai lääkejäämiä. Kunnaneläinlääkärin tulee tarvittaessa tarkastaa sivutuotteet ennen niiden käyttöä ja tehdä tarkastuskäyntejä haaskapaikoille. Haaskailmoituksia käsittelee, haaskarekisteriä päivittää ja haaskapaikkoja valvoo valvontaeläinlääkäri. Kirjanpito ja luettelo haaskapaikoista ovat valvontaelänlääkärin toimistossa. Tiedot raportoidaan vuosittain terveydensuojelujaostolle ja Aluehallintovirastolle. Kaupungineläinlääkäri-praktikot antavat myös neuvontaa ja ohjausta sivutuotteiden käytöstä. Haaskapaikat tarkastetaan paitsi epäilyn perusteella, myös riskinarvioinnin perusteella ja tavoitteena on tarkastaa 1-2 haaskapaikkaa vuodessa. 13
Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta kuuluu ELY-keskuksille ja aluehallintovirastolle. Kaupungineläinlääkäri-praktikot antavat neuvontaa eläinten merkitsemis- ja rekisteröintivelvollisuudesta ja ottavat tarvittaessa yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin puutteita havaitessaan. Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Kolmansista maista tuotavat elävät eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta. Aluehallintovirasto voi ilmoittaa kunnaneläinlääkärille määräysten vastaisesta tai laittomasti tuodusta eläin- tai tuote-erästä, jolloin kunnaneläinlääkäri ottaa yhteyttä tuojaan ja tarvittaessa tarkastaa eläimen tai tuotteen. Mikäli kunnaneläinlääkärin tietoon tulee laittomasti kolmansista maista tuotu eläin, hän ilmoittaa siitä välittömästi valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri tai kaupungineläinlääkäri-praktikko tarkastaa kyseisen eläimen ja tuontiasiakirjat. Mikäli niissä ilmenee puutteita, hän ilmoittaa asiasta Eviran rajatarkastusyksikköön. G-asemalla on ohjeet ja ilmoitusmallipohja. Laittomasti maahantuodun eläimen tarkastuksesta tehdään laskutuspyyntö aluehallintovirastoon. Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Tiettyjen eläinten ja tuotteiden sisämarkkinatuojat ja viejät rekisteröityvät tai hakevat tuontilupaa Eviralta. Evira lähettää tiedon rekisteröinneistä ja tuontiluvista ohjeineen kyseisen alueen aluehallintovirastoon ja tapauskohtaisesti myös kunnaneläinlääkärille. Rekisteröinnit ja tuontiluvat kirjataan saapuneeksi ja Tarkastaja-kohdetietokantaan. Sisämarkkinatuonti Tuojalla on tiettyjen eläinten ja tuotteiden kohdalla velvollisuus lähettää Eviraan ennakkoilmoitus tuotavasta erästä. Tuontitiedot lähetetään aluehallintovirastoon ja sieltä edelleen valvovalle kunnaneläinlääkärille, jos läänineläinlääkäri ei itse valvo ko. tuontierää. Tuontierien mukana tulee seurata lähtömaan virkaeläinlääkärin myöntämä TRACES-terveystodistus ja muut asiakirjat. Tarkastettujen tuontierien tarkastusten raportointi tapahtuu TRACES-järjestelmään täyttämällä terveystodistuksen III-osio. Lemmikkieläinten tuontiehtojen täyttyminen tarkistetaan vastaanottokäyntien yhteydessä. Määräysten vastaisesti tuoduista eläimistä ilmoitetaan välittömästi valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri tai kaupungineläinlääkäri-praktikko tarkastaa eläimen ja tuontiasiakirjat. Mikäli tuontiasiakirjoissa on puutteita, hän ilmoittaa asiasta välittömästi läänineläinlääkärille. Ilmoitusmalliasiakirja löytyy G-asemalta. Laittomasti maahantuodun eläimen tarkastuksesta tehdään laskutuspyyntö aluehallintovirastoon. TRACES-järjestelmää käyttävät Porvoon terveydensuojelussa valvontaeläinlääkäri, I kaupungineläinlääkäri-praktikko, III kaupungineläinlääkäri-praktikko sekä V kaupungineläinlääkäri-praktikko. 14
Sisämarkkinavienti Virkaeläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä Eviran ohjeen mukaisesti. Virkaeläinlääkäri tarkastaa myös sen, että rekisteröinti on tehty ja voimassa kyseiselle erälle, jos tällainen vaaditaan. Virkaeläinlääkäri laatii tarkastuksen perusteella eläinlajin / tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen TRACES-järjestelmässä. Käytännössä Porvoon terveydensuojelun alueella vientitarkastuspyynnöt ovat kohdistuneet hevosiin ja sikoihin. Rekisteröityjen hevosten terveystodistusta ei välttämättä tarvitse laatia TRACES-järjestelmässä, mutta se on suositeltavaa. Valvontaeläinlääkäri hoitaa ensisijaisesti sikojen vientitarkastukset ja praktikot hevosten vientitarkastukset. Vientitarkastuksista tehdään laskutuspyyntö aluehallintovirastoon. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Vietäessä eläimiä tai eläinperäisiä tuotteita EU:n ulkopuolelle tulee viejän selvittää vientiehdot ja pyytää virkaeläinlääkäriltä tarkastusta. Virkaeläinlääkärin tulee varmistaa, että viennin ehdot täyttyvät. Vientitodistusmalleista voi tiedustella Evirasta tai maa- ja metsätalousministeriöstä. Kustannuksista vastaa aina viejä. Tarkastuksista ja näytteenotoista tehdään laskutuspyyntö aluehallintovirastoon. Kopiot todistuksista säilytetään eläinlääkärivastaanotoilla. Porvoon terveydensuojelun toimialueella valvontaeläinlääkäri ottaa tarvittavat näytteet, tarkastaa tarvittaessa karanteenit ja kirjoittaa vientitodistukset tuotantoeläinten ja hevosten osalta ja kaupungineläinlääkäri-praktikot pieneläinten osalta. 7.2 Eläinten hyvinvoinnin valvonta Paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä hoidetaan, kohdellaan, käytetään ja kuljetetaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnissa eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Porvoon terveydensuojeluun on perustettu valvontaeläinlääkärin virka ja hän vastaa pääsääntöisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnasta. Eläinsuojeluilmoitukset tehdään pääsääntöisesti valvontaeläinlääkärille. Ilmoituksen voi tehdä myös päivystävälle terveystarkastajalle tai kaupungineläinlääkäri-praktikoille. Osa ilmoituksista tulee sähköisesti terveydensuojelun tai valvontaeläinlääkärin sähköpostiosoitteeseen. Tarkastukset tekee pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri ja hänen lomiensa aikana tai hänen ollessa esteellinen kaupungineläinlääkäri-praktikot. Epäilyyn perustuvat tarkastukset pyritään työsuojelusyistä tekemään työpareina. Kaupungineläinlääkäri-praktikot ja terveystarkastajat voivat avustaa tarkastuksissa tarvittaessa. Tarkastuspöytäkirjat säilytetään keskitetysti valvontaeläinlääkärin toimistossa. Tarkastukset tallennetaan keskitetysti Tarkastaja-kohdetietokantaan. Valvontaeläinlääkäri tekee yhteistyötä aluehallintoviraston hyväksymän eläinsuojeluvalvojan kanssa. Epäilyn perusteella tehtävät tarkastukset tehdään kohtuullisen ajan (1 kk) sisällä ilmoituksesta, jos tarkastustarvetta ei arvioida kiireelliseksi. Kiireelliset tapaukset käsitellään saman päivän aikana. Ilman epäilyä saadaan tarkastaa luvan- tai ilmoituksenvaraiset eläintenpitopaikat kuten eläintarhat ja näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit ja ravi- tai ratsastustallit. Ilmoitusvelvolliset eläintenpitopaikat tarkastetaan riskinarvion perusteella 1-3 vuoden välein. 15
Ilmoituksenvaraisten kohteiden määrä on arvioitu liitteessä 1. Ilmoitusvelvollisten eläintenpitopaikkojen tiedot on tallennettu terveydensuojelun Tarkastaja-kohdetietokantaan. Jos tarkastuksella havaitaan eläinsuojelumääräyksiä rikotun, eläinlääkäri antaa määräyksen epäkohdan korjaamiseksi määräajassa. Määräajan jälkeen tehdään aina uusintatarkastus, jossa määräyksen noudattaminen varmistetaan. Uusintatarkastuksen toteuttamisesta vastaa ensimmäisen tarkastuksen tehnyt eläinlääkäri, ellei muuta sovita. Mikäli eläimen hyvinvointi edellyttää, eläinlääkäri voi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Käytännössä tapaukset ovat olleet tilapäisen hoidon hankkimista pääosin pieneläimille. Kissoille ja koirille hankitaan hoitoa alueen pieneläinhoitoloista tai löytöeläinkodeista (yhteystiedot perehdytysohjeen liitteenä). Terveydensuojelun G-asemalla ja perehdytysohjeen liitteenä on malliasiakirjoja eläinsuojelulain mukaisista määräyksistä ja pakkotoimista. Toistuvista tai vakavista eläinsuojelusäädösten rikkomisesta sekä annettujen määräysten noudattamatta jättämisestä tehdään tutkintapyyntö poliisille (Porvoon poliisiasema, Tulliportinkatu 1/PL 84, 06101 Porvoo, Järjenpään poliisiasema, PL 6, 04401 Järvenpää). Kaikki eläinsuojelutarkastuspöytäkirjat toimitetaan aluehallintovirastoon. 7.3 Täydentävien ehtojen valvonta Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen osa ovat viljelijöitä velvoittavat ns. täydentävät ehdot. Näiden ehtojen noudattaminen on EU:n viljelijöille maksamien suorien tukien ja EU:n osittain rahoittamisen ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja eläinten hyvinvointituen maksamisen edellytyksenä. Aluehallintoviraston vastuulla on täydentävien ehtojen valvontaa esim. elintarvikkeiden alkutuotannon valvonnasta, eläintautien valvonnassa ja eläinten hyvinvoinnin valvonnassa. Aluehallintovirasto voi laajentaa tarkastuksen koskemaan täydentäviä ehtoja kunnan viranomaisen valvonnan yhteydessä tekemien huomioiden perusteella. Aluehallintoviraston tulee saada viranomaisten perustarkastusten pöytäkirjat kuukauden sisällä tarkastuksesta. Pöytäkirjoihin tulee merkitä selvästi ja tarkasti havaitut puutteet, jotta tarkastus voidaan laajentaa täydentäviin ehtoihin. Valvontaeläinlääkäri toimittaa tiedot havaitsemistaan puutteista läänineläinlääkärille eläinsuojelulain- ja eläintautilain osalta ja II kaupungineläinlääkäri-hygieenikko elintarvikkeiden alkutuotannon valvonnan osalta. 16
8 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 8.1 Peruseläinlääkäripalvelu Kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Muita kuin hyötyeläimiä varten tämä palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla yhteistoiminta-alueella. Kaikkia kunnan alueella pidettäviä hyötyeläimiä varten kunnan on kuitenkin järjestettävä arkipäivisin virka-aikana eläinlääkärin käynnin eläintenpitopaikassa mahdollistava peruseläinlääkäripalvelu. Eläinlääkintähuoltolain mukaan hyötyeläimiä ovat alkutuotannossa ja muussa elinkeinotoiminnassa sekä ihmisille tarpeellisissa työsuorituksissa käytettävät eläimet. Peruseläinlääkäripalvelun sisällöksi on määritetty puhelinneuvonta, sairaiden eläinten hoito, terveydenhoito, eläinten lopetus, todistukset sekä tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelut. Kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana järjestettävä terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma. Tällä hetkellä tällaisia ohjelmia ovat nautatiloilla tarkoitettu Naseva sekä sikatiloille Sikava. Tuotantoeläinten terveydenhuoltosopimusten määrä on esitetty liitteessä 1. Porvoon toiminta-alueen tuotantotiloilla on terveydenhuoltosopimuksia myös yksityiseläinlääkäreiden ja Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ei tule tulevaisuudessa suuresti kasvamaan tilojen lukumäärän vähetessä. Porvoon terveydensuojelun vastaanotoilla on puhelinaika arkipäivisin kello 8-9. Puhelun hinta on paikallispuhelumaksun suuruinen. Eläinlääkärin tavoittaa puhelinaikana pääsääntöisesti hyvin. Porvoon vastaanotolla aiemmin esiintyneet ongelmat puheluiden ruuhkautumisessa puhelinaikana ovat korjaantuneet uuden puhelinjärjestelmän myötä, joka otettiin käyttöön keväällä 2016. Puhelinajan ulkopuolella eläinlääkärit ja eläintenhoitajat vastaavat jätettyihin soittopyyntöihin, mikäli eivät pysty vastaamaan puhelimeen. Porvoon terveydensuojelu järjestää lähes kokonaan peruseläinlääkäripalvelut tuotantoeläimille sekä osittain pieneläimille ja hevosille. Pieneläimiä ohjautuu toimialueella ja lähiseudulla toimiville pieneläinasemille. Alueella toimii yksi pieni hevosklinikka ja joitakin kiertäviä hevospraktikoita, jotka hoitavat osan hevosten peruseläinlääkäripalveluista. Yksityiset eläinlääkäripalvelujen tarjoajat on lueteltu perehdytysohjeen liitteessä. Leikkaushoitoa tai vaativaa jatkohoitoa tarvitsevat tuotantoeläimet voidaan lähettää Mäntsälään Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Erikoissairaanhoitoa vaativia pieneläimiä on ohjattu toiminta-alueen, pääkaupunkiseudun tai Kouvolan pieneläinasemille. Lähialueella toimii useampia hevosklinikoita. 8.2 Kiireellinen eläinlääkärinapu Kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua kaikkia alueellaan vakinaisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä siten, että pienikokoisia ja suureläimiä varten on eri henkilökunta. 17
Porvoon terveydensuojelun eläinlääkintähuollon toimialueella siirryttiin eriytettyyn päivystykseen vuoden 2016 alusta. Päivystys järjestetään yhteistyönä Vantaan kaupungin kanssa. Porvoon terveydensuojelun eläinlääkärit vastaavat suureläinpäivystyksen ja Vantaan kaupungineläinlääkärit pieneläinpäivystyksen järjestämisestä. Porvoon terveydensuojelu järjestää Vantaan alueen suureläinten hoidon myös virka-aikana. Yhteistoiminta Vantaan kaupungin kanssa on osoittautunut hyvin toimivaksi ja se on lisännyt praktikkoeläinlääkäreiden työhyvinvointia ja vähentänyt työsidonnaisuutta. Suureläinpäivystysringissä on kuusi eläinlääkäriä vuoden 2017 kevääseen asti. Tämän jälkeen päivystysringissä on viisi eläinlääkäriä. Ulkopuolisia päivystäjiä pyritään käyttämään jatkossa, jotta päivystyssidonnaisuus ei merkittävästi nousisi. Lain edellyttämä keskitetty yhteydenottopalvelu on otettu käyttöön vuonna 2012. Kaikkien eläinten kiireellinen eläinlääkäriapu on pystytty järjestämään kaupungineläinlääkäri-praktikoiden toimesta virka-aikana. Toiminta-alueen yksityinen eläinlääkäripalvelu on lisääntynyt myös virka-ajan ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla on muutamia ympärivuorokauden päivystäviä pieneläinklinikoita ja lähialueella on kaksi päivystävää hevosklinikkaa. 8.3 Saatavuus- ja laatutavoitteet Puhelinaika on kaikilla vastaanotoilla kello 8-9, ajanvarauksia ei ole keskitetty. Eläinlääkärin tavoitettavuus on hyvä. Puhelinajan ulkopuolella puhelut ohjautuvat puhelinvastaajaan, johon eläimen omistaja voi jättää soittopyynnön. Vastaanottoja on tällä hetkellä kolme, joista Porvoon vastaanotolla työskentelee kolme eläinlääkäriä. Sipoo ja Loviisa ovat halunneet maininnan yhteistoimintasopimukseen eläinlääkärivastaanottojen säilyttämisestä kunnissa. Yhteistoiminta-alueella tehtäviä ei ole jaettu praktikoiden kesken esim. kiireelliseen ja ei-kiireelliseen eläinlääkäriapuun vaan kaikki hoitavat kaikkia tehtäviä omilla alueillaan. Praktikot sijaistavat toisiaan kiireellisen eläinlääkäriavun osalta tarvittaessa niin, että pystytään keskittymään aikaa vieviin toimenpiteisiin esimerkiksi terveydenhuoltokäynteihin. Työnjakoa pyritään kehittämään vielä lisää. Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus on hyvä ja etäisyys tiloille kohtuullinen. Toiminta-alueen kunnat subventoivat päivystysaikaisia tilakäyntejä tuotantoeläinten osalta. Valtakunnalliset kriteerit avun saatavuudelle täyttyvät: ei kiireellinen eläinlääkärinapu 1 vk kiireetön terveydenhuolto tai massatyökäynnit 3 vk ja lomakaudella 6 vk pääosa asiakkaista saa palvelun alle 50 km:n etäisyydeltä kiireellinen eläinlääkärinapu 3 tunnin sisällä 90 % tapauksista päivystysaikana matka pitopaikkaan/vastaanotolle on alle 100 km 8.4 Toimitilat ja välineresurssit Eläinlääkärivastaanotot sijaitsevat Porvoossa (Tekniikankaari 1, 06100 Porvoo), Sipoossa (Iso Kylätie 20, 04130 Sipoo) ja Loviisassa (Degerbynkatu 21, 07900 Loviisa). Vastaanottojen tilat, varustelu ja puutteet on esitetty liitteessä 6. Loviisan vastaanotolle etsitään mahdollisesti uudet tilat vuoden 2017 aikana. Tiedot päivitetään uusien tilojen varmistuttua. Yhteistoiminta-alueella ei ole kunnaneläinlääkärien käytettävissä hevosten pakkopilttuuta tai muuta tilaa hevosten hoitamista varten. Lähiympäristössä on kuitenkin hevosklinikoita, jotka myös päivystävät virka-ajan ulkopuolella. Kaikkien vastaanottojen yhteydessä ei ole autotallia. 18
Toiminta-alueen vastaanotoilla ei ole verianalysaattoreita. Sipoon vastaanotolla on eläinlääkärin itse hankkima röntgenlaite sekä verianalysaattori. 8.5 Perustason ylittävät palvelut Toiminta-alueen vastaanotoilla ei tarjota perustason ylittäviä palveluja. Toiminta-alueella ja sen lähistöllä on useita yksityisiä hevos- ja pieneläinklinikoita, mutta näiden kanssa ei ole laadittu erillisiä sopimuksia jatkohoitoa tarvitsevien potilaiden lähetemenettelystä. Porvoon kaupungin huonon taloudellisen tilanteen takia ei ole mahdollisuutta laatia maksullisia sopimuksia. Käytännössä jatkohoitoa tarvitsevat potilaat on saatu tarvittaessa lähetettyä lähialueen klinikoille ja yhteistyö yksityisten eläinlääkäripalveluntuottajien kanssa on sujunut hyvin. Salmonellanäytteet lähetetään terveydensuojelun sopimuslaboratorioon (Vita). Eläintautinäytteet lähetetään Eviran laboratorioihin Eviran ohjeiden mukaan. Tarkemmat näytteenotto- ja lähetysohjeet löytyvät Eviran internetsivuilta osoitteesta www.evira.fi. Näytteiden tutkimiseen käytetään myös yksityisiä palveluntarjoajia kuten esimerkiksi Vetlabia ja Movetia. 19
9 Ohjaus Porvoon terveydensuojelun valvontasuunnitelma sekä erillinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä eläinlääkäripalveluista käsitellään Porvoon terveydensuojelujaostossa joulukuussa. Suunnitelma päivitetään kahden vuoden välein. Suunnitelmien vireilläolosta ilmoitetaan kaupungin tiedotteella. Suunnitelma lähetetään tiedoksi Aluehallintovirastolle. 20
10 Laatu Eläinlääkintähuollon asiakaskysely on tehty vuonna 2016. Kyselyn tuloksia käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Eläinlääkintähuoltoa koskevat valitukset ohjataan eläinlääkintähuollon esimiehelle, joka käsittelee valituksen ao. viranhaltijan kanssa ja antaa tarvittaessa vastineen valittajalle. Valitukset käsitellään laatupoikkeamina, jotka käsitellään korjaavine toimenpiteineen yksikköpalaverissa. Porvoon kaupungilla on vastuuvakuutus (if) viranhaltijan aiheuttamille henkilö- ja esinevahingoille. Hoitovirhe-epäilytapauksissa pyydetään tarvittaessa lausunto eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalta. 21
11 Seuranta ja raportointi Tämän ohjelman toteutuminen arvioidaan toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä maaliskuussa Porvoon terveydensuojelujaostossa ja raportoidaan VYHA-järjestelmän kautta. Annettujen yksittäisten määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonnasta vastaa valvontaeläinlääkäri tai sopimuksen mukaan muu määräyksen tai kiellon antanut viranhaltija. Uusintatarkastusten ym. toimenpiteiden toteuttamista tarkastellaan vuosittaisessa arvioinnissa tietojenkeruun ja raportoinnin yhteydessä (valvontaeläinlääkäri). Eläinlääkintäpalvelujen ja valvontatehtävien lukumäärä kerätään kuukausittain suoritteiden keruu lomakkeella. Suoritteet raportoidaan kuukausittain sosiaali- ja terveystoimen hallintoon ja vuosittain aluehallintovirastolle suunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä. Vuosiraportista vastaavat valvontaeläinlääkäri ja III kaupungineläinlääkäri-praktikko. Muita aluehallintovirastolle lähetettäviä raportteja ja asiakirjoja ovat: eläinsuojeluvalvonnan tarkastuskertomukset ja päätökset maidontuotantotilojen hygieniatarkastusten pöytäkirjat kunnan vuosiyhteenveto maidontuotantotilojen tarkastuksista lihantarkastuksen vuosiyhteenveto terveysvalvontaohjelmien tarkastuskertomukset muun tautiseurannan toteutuminen (esim. lintuinfluenssanäytteet) eläintautiepäilyt ja -tapaukset kuukausi-ilmoitukset sisämarkkinatuonnissa hylättyjen erien tai lemmikkieläinten tiedot vastustettavien eläintautien hallinnassa tehdyt toimenpiteet sivutuotealan laitosten tarkastuskertomukset kunnan vuosiyhteenveto käsittelemättömien sivutuotteiden käytöstä luonnonvaraisten eläinten ruokintaan muut eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan työt, joista kunta laskuttaa valtiota 22
12 Eläinlääkintähuollon toimenpidesuunnitelma ja kehitystarpeet 1. Eläinlääkintäpalvelujen käyttöä tilastoidaan yhteistoiminta-alueella kuntakohtaisesti. Tilastointia ja raportointia tehostetaan edelleen (vastuuhenkilöt toimistosihteeri ja III kaupungineläinlääkäri-praktikko). 2. Jatketaan toiminta-alueen eläinsuojelulain ilmoitusvelvollisten kohteiden riskinarviointia (vastuuhenkilö valvontaeläinlääkäri). 3. Internetsivujen sisältöä kehitetään asiakaspalautteen mukaisesti (vastuuhenkilö toimistosihteeri, eläintenhoitaja ja III kaupungineläinlääkäri-praktikko). 4. Uusi potilasohjelma pyritään saamaan käyttöön vuoden 2017 aikana. 5. Kaikille vastaanotoille pyritään saamaan eläintenhoitaja, jolloin yksintyöskentelyä saadaan oleellisesti vähenemään. 6. Pyritään jatkossakin tarjoamaan työ- ja harjoittelupaikkoja toimialueen nuorille ja työharjoittelijoille. 23