Kunnat talouden ja hallinnon muutospaineessa 27.10.2016 Reijo Vuorento Suomen kuntaliitto
Kansainvälisen talouden näkymät Maailmankaupan kasvu hidasta Maailmankaupan kasvun suhde maailmantalouden kasvuun pienentynyt Brexit lisää epävarmuutta ja heikentää Suomen viennin kasvuedellytyksiä Epäselvyys UK:n ja EU:n kauppasuhteiden muodosta Maailmantalouden ja kaupan kasvun odotetaan kuitenkin kiihtyvän lähivuosina. Yhdysvaltain presidentinvaalit Sodat / konfliktit / ympäristön muutokset 3
Talouden kasvu viime vuosikymmeninä ja pitkän aikavälin kasvuarvio Suomen Pankki: Talouskasvu keskimäärin noin yksi prosenttia vuosina 2014-2030» Ed. arvio keskimäärin 1½ % v. 2013-2022 1.4.2015
BKT:n kasvunäkymät edelleen vaisut 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Bruttokansantuote määrän muutos, % 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Tilastokeskus, VM 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 5 5
Suomen talous ei ole toipunut 2009 romahduksesta 135 2010 = 100 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v. 2007-> sama kuin 2004-2008 keskim. Patu 32350 VM/KO/HKä 15.6.2016 6
Kasvun kysyntätekijät Vienti kääntyy hitaasti huolimatta suotuisista ympäristötekijöistä. Öljyn hinta alhaalla, euron kurssi alhaalla, korot alhaalla. USA kasvaa, Venäjä nousemassa kuopasta. Kiina hidastuu, euroalueella epävarmuutta. Yksityinen kulutus kasvaa, mutta reaaliansioiden olematon kasvu rajoittaa kasvua, työllisyys kuitenkin elpymässä. Kotitaloudet velkaantuvat, säästämisaste alenee. Kotimainen kysyntä kasvun ajuri lähivuosina. Epävarmuus ja vaisut vientinäkymät eivät ole innostaneet investoimaan, mutta käänne nähtävissä tänä vuonna. Rakentaminen hyvässä vauhdissa, kone-, laite- ja T&K-investoinnit vähäisemmin 7
Työmarkkinoiden tila Työttömyys- ja työllisyysasteen trendi, %-muutos 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 %-muutos ed. vuodesta Työttömyysaste (vasen asteikko) Työllisyysaste (oikea asteikko) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 72 71 70 69 68 67 66 65 Hallituksen tavoite 1.9.2016 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, ennuste VM 8 IS
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *408 milj. Lähde: Kela/Kelasto 9 27.11.2015 Timo Kietäväinen
11
Yksikkötyökustannukset 1.9.2016 Lähteet: Aktia ja Macrobond 12 IS
Kilpailukykysopimuksen vaikutus Hillitsee kuntatalouden menokehitystä Työnantajamaksualennukset Lomarahaleikkaukset 2017-2019 Työajan pidentäminen Pienentää kuntatalouden tuloja Maksualennusten, lomarahaleikkausten sekä työajan pidentämisen ja niistä syntyvien säästöjen vaikutus verotuloihin Maksualennusten ja säästöjen huomioiminen valtionosuuksissa Lyhyellä aikavälillä vaikutus koko julkista taloutta heikentävä Positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun näkyvät viiveellä: Työvoimakustannusten aleneminen lisää työllisyyden kysyntää Viennin kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukee vientikysyntää 13
Mitä KIKY merkitsee kuntataloudelle Pitkällä sihdillä vaikutus toivottavasti reilusti positiivinen» Kilpailukyky, työllisyys, talouskasvu Lyhyellä sihdillä tulosvaiktus on negatiivinen» Arviot ovat liikkuneet, 60-200M haarukassa,» Ristiriidassa kuntatalouden vahvistamisen kanssa Neuvottelujen lähtökohtana oli ettei kuntatalous saa heikentyä 14 1.9.2016 IS
Kilpailukykysopimuksen toimet: julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 2017-2019 Julkisen sektorin eli myös kuntien ja kuntayhtymien lomarahoja leikataan 30 prosentilla nykyisestä tasosta 6 % => 4,2 %, 5 % => 3,5 %, 4 % => 2,8 % (prosentti riippuu työntekijän loman pituudesta) Lomarahaleikkaus koskee 1.2.2017 30.9.2019 välillä maksettavia lomarahoja KT:n, Kuntaliiton ja VM:n yhteinen arvio: työvoimakustannukset pienenevät 1,46 % eli 309 milj. euroa vuonna 2017. Epäsuora vaikutus: pienentää kunnallisveron tuottoa 65 milj.. 19.9.9016 MPu
Kilpailukykysopimuksen toimet: työajan pidentäminen 24 tuntia vuodessa pysyvästi Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Pääsääntöisesti viikoittaista työaikaa pidennetään 30 minuutilla Ratkaisut vaihtelevat kunta-alalla sopimuskohtaisesti Vuosityöajan pidennys ei suoraan vaikuta kuntatalouden menoihin. Pienentää kuitenkin työvoimatarvetta kuntataloudessa ja vähentää sitä kautta kunnallisveroa. Luo mahdollisuuden alentaa toimintamenoja, mutta vaatii päätöksiä ja toimia kunnissa. VM: Tehtyjen työpäivien määrä (217), josta saadaan tehdyn työajan pidennykseksi vuodessa 21,7 tuntia. Säästö realisoituu eri toimialoilla, pl. koulutus, vähitellen: arvio säästövaikutuksen jaksotuksesta 93 milj. 2017, nousee 245 milj. euroon 2020 19.9.9016 MPu
15.9.2014/hp
19 1.9.2016 IS
Kuntatalousohjelma on osa julkisen talouden suunnitelmaa 20 1.9.2016 IS
Sipilän hallituskauden finanssipolitiikan säännöt Julkisen talouden suunnitelman rahoitusasematavoitteet 2019 mennessä: 1. Valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen 2. Kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen, mikä merkitsee merkittävää sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä 3. työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:hen 4. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa» Kuntatalouden menorajoite: vähintään - 720 milj. Valtion tulee alentaa v. 2019 mennessä kuntatalouden toimintamenoja vähintään 720 milj. eurolla verrattuna hallituskautta edeltäneeseen ns. tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 prosenttia suhteessa BKT:een Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen keskipitkän aikavälin tavoite (MTO): -0,5 % suhteessa BKT:een
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-2200 -2400 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-40 -40-1 394-35 -1 469-1 354-1 394-1 444-1 444-50 -40-40 -40-35 -61-96 -75-185 -89-75 -111-389 -75-389 -389-2 044-2 133-2 244 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 20 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina 2012-2015. Vuosina 2016-2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla. -40-75 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna 2017 (356 milj. )+ Lex Lindström (33 milj. ) 6.9.2016 sl/hp
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2014 2015* 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** 1) 1) Toimintakate -26,67-27,56-27,88-27,01-27,41-27,89-29,06 Verotulot 21,18 21,77 21,96 21,81 22,33 22,98 23,81 Käyttötalouden valt.os. 8,20 8,23 8,80 8,37 8,23 8,05 8,26 Rahoituserät, netto 0,17 0,25 0,30 0,30 0,29 0,28 0,26 Vuosikate 2,88 2,70 3,18 3,46 3,44 3,43 3,27 Poistot -2,64-2,66-2,76-2,86-2,96-3,06-3,16 Satunnaiset erät, netto 1,92 0,33 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Tilikauden tulos 2,16 0,37 0,68 0,86 0,74 0,63 0,37 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tulorah. korjauserät -2,56-0,61-0,55-0,55-0,55-0,55-0,55 Tulorahoitus 2,24 2,42 2,89 3,18 3,15 3,14 2,98 Investoinnit, netto -2,34-3,26-3,45-3,62-3,57-3,72-3,75 Rahoitusjäämä 2) -0,10-0,83-0,56-0,44-0,42-0,57-0,77 Lainakanta 16,53 17,40 18,01 18,50 18,96 19,58 20,40 Rahavarat 5,30 5,11 5,11 5,11 5,11 5,10 5,10 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen paransi vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikensi toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 16.9.2016/hp Lähde: Vuodet 2014-2015 Tilastokeskus. Vuosien 2016-2020 arviot VM 15.9.2016
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015* 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** 1) 2) Toimintamenot 38,46 38,17 38,58 37,49 38,11 38,84 40,30 - Henkilöstömenot 21,21 21,01 21,06 20,19 20,23 20,25 20,95 - Palkat 16,30 16,14 16,15 15,86 15,99 16,20 16,75 - Muut henkilöstömenot 4,91 4,87 4,90 4,33 4,24 4,05 4,20 - Ostot (materiaalit ja palv.) 13,87 13,58 13,95 14,49 15,07 15,78 16,53 - Avustukset 2,46 2,68 2,68 1,91 1,91 1,91 1,92 - Muut toimintamenot 0,92 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 Korkomenot 0,31 0,29 0,29 0,30 0,31 0,33 0,37 Investoinnit 7,62 4,42 4,45 4,65 4,65 4,75 4,75 Yhteensä 46,39 42,87 43,32 42,44 43,07 43,92 45,41 Muutos-%: Toimintamenot 0,3-0,8 1,1-2,8 1,6 1,9 3,8 - Palkat -0,5-1,0 0,1-1,8 0,8 1,3 3,4 - Ostot (materiaalit ja palv.) 0,1-2,1 2,8 3,8 4,0 4,7 4,8 Menot yhteensä 7,0-7,6 1,0-2,0 1,5 2,0 3,4 1) Vuodesta 2014 lähtien toimintamenojen (ja toimintatulojen) tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuoden 2014 investointien korkea taso johtuu liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyvistä osakkeiden ja osuuksien hankinnasta. 2) Vuonna 2017 toimintamenoja (sekä toimintatuloja ja valtionosuuksia) supistaa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle. Vaikutus toimintamenoihin on noin -700 miljoonaa euroa. Kiky-sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin on vuonna 2017 noin -700 miljoonaa euroa. 16.9.2016/hp Lähde: Vuodet 2014-2015 Tilastokeskus. Vuosien 2016-2020 arviot VM 15.9.2016
Kuntien verotulot vuosina 2014-2020, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2016-2020 samoina) 2014 2015* 2016** 2017** 2018** 2019** 2020** Verolaji Kunnallisvero 18,19 18,52 18,78 18,49 18,87 19,39 20,12 Yhteisövero 1,47 1,64 1,53 1,55 1,63 1,70 1,77 Kiinteistövero 1,51 1,60 1,65 1,77 1,83 1,89 1,92 Verotulot yhteensä 21,18 21,77 21,96 21,81 22,33 22,98 23,81 Muutos-%: Kunnallisvero 1,3 1,8 1,4-1,6 2,1 2,7 3,8 Yhteisövero 12,1 11,7-7,0 1,6 4,7 4,7 3,9 Kiinteistövero 11,0 6,1 3,2 6,9 3,6 3,0 1,9 Verotulot yhteensä 2,6 2,8 0,9-0,7 2,4 2,9 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 19,74 19,83 19,87 19,87 19,87 19,87 19,87 Yhteisöveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,87 1) 30,92 2) 30,35 30,35 30,35 30,35 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 %-yksikköä 2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2016 16.9.2016/hp Lähde: Vuodet 2014-2015 Tilastokeskus. Vuosien 2016-2020 arviot VM 15.9.2016
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2013, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 2013 13,8 1,7 14,7 30,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 10.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus
KONSERNITARKASTELUSSA HUOMIOITAVAA: - KUNNAN TOSIASIALLISEN VASTUUN JA KIRJANPIDOLLISEN VASTUUN RAJA OSIN EPÄSELVÄ - SUURTEN KAUPUNKIEN YHTIÖT, ERITYISESTI ENERGIAYHTIÖT, VÄÄRISTÄVÄT KOKONAISUUDEN ARVIOINTIA - KONSERNIYHTIÖIDEN TILAN JA KUNNON TARKASTELU: KIINTEISTÖYHTIÖT / ENERGIAYHTIÖT - ERI RAHOITUSMALLEISTA JOHTUVAT VASTUUT KONSERNITARKASTELUSSA (ELINKAARIMALLIT) - TAKAUKSETMUUHUN KUIN KUNTAKONSERNIIN NS. HARMAA ALUE - KUNNANVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ KUULUUKO KUNNAN TOIMIALAAN - OMISTAJAOHJAUS / OSAOPTIMOINTI / INHOUSE - MILLOIN TOIMITAAN MARKKINOILLA (ULKOMYYNTI) - VASTUUT JA VELVOITTEET KUN OMISTUSOSUUS VÄHÄINEN
Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kiky-sopimus) Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 19 % Toimintatulot 23 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Muut henk.menot 9% Materiaalin ostot 7% Palvelujen ostot 12% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 12 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. 31.8.2016 Lähde: Kuntaliitto
Kuntaliiton lausunto (hallitus 20.10) Uudistuksen tarve myönnetään ja sen toteuttamista tuetaan Kuntien elinvoima uudistuksessa ja sen jälkeen» Omaisuusjärjestelyt (tyhjien kiinteistöjen ratkaisumallit, pakkokuntayhtymien maapohjat ym.)» Oikeutta päättää veroprosentista ei pidä rajoittaa» Rahoitus siirtymävaiheessa ja kokonaisuudistuksen tarve Maakuntien itsehallinnon aitous» Verotusoikeus» Yleiskatteiden valtionrahoitus» Vahva valtion ohjaus ja interventiot» Pakko-organisoinnit (mm. palvelulaitos, palvelukeskukset, pakkodelegoinnit)» Talouden hallinta ja arviointimenettelyt» Laajat asetuksenantovaltuudet 29 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntaliiton lausunnon näkökulmia (hallitus 20.10) Kunnan ja maakunnan yhteistyö» Joustava mahdollisuus itsehallinnollisten toimijoiden kesken sopia tehtävien toteuttamisesta» Mahdollistaa alueellisten ym. erityistarpeiden huomioimisen Kunnille mahdollisuus omistaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottavia yhtiöitä 30 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
KORJAUSVELKA 32 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Sote-rakennukset / Ikäprofiili Vuosina 1970-1990 on rakennettu noin 36% kaikista Suomen hoitoalan rakennuksista. Vastaava suhde voidaan olettaa olevan myös kuntien, kuntayhtyminen ja kuntien liikelaitosten omistamien hoitoalan rakennusten ikäjakauma. Tämä tarkoittaa, että noin 2 milj. neliömetriä, noin 30-50 vuotta vanhaa hoitoalan rakennuskantaa on saavuttamassa peruskorjausiän. Kuntien omistamien rakennusten korjausvelka on yleisellä tasolla arvioitu olevan noin 5 mrd. euroa, jos tästä luvusta ottaa hoitoalan rakennusten suhteellisen osuuden niin voidaan karkeasti arvioida hoitolan rakennusten korjausvelan olevan luokkaa 1-1,5 mrd. euroa. Hoitoalan rakennusten ikäjakauma 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 5,4 6,6 13,0 12,6 17,8 17,9 11,2 7,8 5,0 2,8 Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 35
Homevaurioiden terveyshaittojen taloudellinen merkitys Homevaurioiden aiheuttamien astmojen kustannukset n. 45 milj. /v Homevaurioiden aiheuttamien hengitystieoireiden kustannukset n. 400 milj. /v Homevaurioiden aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset n. 250 milj. /v Lisäksi tuottavuus- ym. menetykset Sairauspoissaolon hinta keskimäärin n. 200 /pvä 0-10 vuotiaan lapsen sairaus aiheuttaa yleensä myös toisen vanhemman työstä poissaolon (päiväkodit ja koulut) Esim. 4000 työntekijää, 1 sairauspoissaolopäivä maksaa n. 800 000 Homevaurioiden korjaus ei ole siis pelkkä kustannus, vaan sillä saadaan myös säästöjä! 36 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Palveluverkkojen kehittäminen ydinongelma Esko Korhonen 19.5.2015 Toimitilat Palvelut Tasapaino?
Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju Kunnan strategia Palveluohjelma Palveluverkot Toimitilaohjelma Yleisimmät puutteet: Strategiassa ei ole huomioitu riittävällä tasolla toimitilojen merkittävyyttä kunnan talouteen. Toimitilojen merkitys palveluiden tukipalveluna oli väärässä mittasuhteessa tai merkityksessä. Kokonaisia strategisia tasoja puuttui välistä tai niistä ei ollut sitovia eli toimintaa ohjaavia päätöksiä Puutteiden johdosta toimintaa ohjaavia elementtejä puuttui, joka heijastuu voimakkaasti ketjussa alaspäin. Salkutettu omaisuus Investointi -ohjelma Ennakoiva ylläpito Ylläpitoon, investointien suunnitteluun ja toteutukseen syntyy häiriöitä, jotka näkyvät esim. sisäilmaongelmina ja muina vakavina toiminnallisina ongelmina. 38 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittamisen ketju Omistajaohjauksen ketju Johdonmukainen toimintamalli: o o o o o Katkeamaton päätöksenteon ja omistajaohjauksen ketju, joka ohjaa toimintaa. Jokaisesta tasosta on tehty yhteisesti sitova päätös. Ylemmän tason päätökset ja linjaukset määrittelevät reunaehdot seuraavalle päätöksenteon tasolle. Päätöksenteko muodostaa johdonmukaisen ja loogisen ketjun. Palveluverkosta tehdyillä päätöksillä on merkittävä ohjaava vaikutus tilahallinnan toteuttamiseen. 39 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
MILLÄ EVÄILLÄ KUNNAT KUNTOON? 1. MALTILLINEN KUSTANNUSKEHITYS - TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS RATKAISEVAT MYÖS KUNTATALOUDEN KOHTALON tiukka taloudenpito / järkevät investoinnit / työllisyys 2. ELINVOIMAPOLITIIKKA (vetovoima, kilpailukyky, osaaminen, brändi, viestintä/media) 3. RAKENNEUUDISTUKSET (valtio/maakunta/kunta) 4. TOIMIVA PALVELUVERKKO, yksin vai yhdessä?, konsernirakenne, kilpailutus, kiinteistötoimi kuntoon. 5. JOHTAMINEN / DIGI-SOMEMAAILMA / ARVOT&ASENTEET