Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuudet kotimaisten kielten opiskeluun korkeakouluissa Taina Saarinen Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto
Selvityksen taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen toteuttama Kevät 2016: kyselyt, haastattelut, tilastot, kielistrategiat Selvityksessä tarkasteltiin mm. kotimaisten kielten koulutustarjontaa koulutukseen osallistujia korkeakoulujen kieli- ja kansainvälistymisstrategioiden roolia kielikoulutuksen kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä Kansainväliset opiskelijat: vaihto-opiskelijat, alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijat, tohtorikoulutettavat
Raportti Raportti ladattavissa osoitteessa http://www.jyu.fi/solki
S2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Taitotaso Erisisältöisten kurssien määrä Ryhmien määrä Kurssiosallistumiset Alkeet (alle A1) Yliopisto Amk Yliopisto Amk Yliopisto Amk 21 20 104 54 2823 1216 A1 39 49 101 116 2600 2516 A2 33 33 51 65 1014 1280 B1 20 12 29 16 443 291 B2 21 14 25 17 320 189 C1 29 0 30 0 258 0 C2 0 0 0 0 0 0 Muu 9 4 15 4 264 121 Yhteensä 172 132 355 272 7722 5613
S2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Opiskelijat Alkeistason survival-kursseilla opiskelee: AMK-opiskelijoista 22% yliopisto-opiskelijoista 37% yleensä vaihto-opiskelijoita A1-A2-tason kursseilla opiskelee: AMK-opiskelijoista 68% yliopisto-opiskelijoista 47% B1-B2-tason kursseilla opiskelee AMK-opiskelijoista 8 % Yliopisto-opiskelijoista 10 % C1-tasolla opiskelee Yliopisto-opiskelijoista 3 %
S2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Tarjotut kurssit Alkeistason S2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 20% Yliopistoissa 29% A1-A2-tason S2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 67% Yliopistoissa 42% B1-B2-tason S2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 12% Yliopistoissa 15% C-tason kursseja yliopistoissa 8%
R2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Taitotaso Erisisältöisten kurssien määrä Ryhmien määrä Kurssiosallistumiset Alkeet (alle A1) Yliopisto Amk Yliopisto Amk Yliopisto Amk 5 6 9 6 152 130 A1 4 4 12 5 214 190 A2 5 3 7 3 91 80 B1 3 0 4 0 34 0 B2 1 0 1 0 12 0 C1 0 0 0 0 0 0 C2 0 0 0 0 0 0 Muu 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 18 13 33 14 502 400
R2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Opiskelijat Alkeistason survival-kursseilla opiskelee: hieman alle kolmannes A1-A2-tasojen kursseilla opiskelee: AMK-opiskelijoista lähes puolet Yliopisto-opiskelijoista noin 60% B1-B2-tason kursseja vain yliopistoissa ja niillä opiskelee alle kymmenesosa.
R2: opiskelijat, kurssit ja taitotasot Tarjotut kurssit Alkeistason R2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 43% Yliopistoissa noin 27% A1-A2-tason R2-kursseja on Ammattikorkeakouluissa 57% Yliopistoissa n. 58% Yliopistoissa R2-kursseista 15% on B-tason kursseja.
Kieliopintojen pakollisuus Vaihto-opiskelijat: kotimaisten kielten opinnot pääasiassa vapaaehtoisia Alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat: S2-opinnot pakollisia joko kaikissa (75%) tai joissakin (25%) koulutusohjelmissa R2-opinnot pakollisia muutamissa korkeakouluissa: yhden ruotsinkielisen korkeakoulun kaikissa koulutusohjelmissa, kahden (ruotsinkielinen ja suomenkielinen) korkeakoulun joissakin koulutusohjelmissa Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat: S2-opinnot pakollisia joko kaikissa (13%) tai joissakin (22%) koulutusohjelmissa R2-opinnot pakollisia yhden korkeakoulun joissakin koulutusohjelmissa Tohtorikoulutettavat: ei pakollisia kotimaisten kielten opintoja
Kielikurssien sisällöt ja kehittäminen "...no yks on ihan selkeästi tämmönen ammatillisemmin suuntautuva kielenopetus kielen opiskelu, et alakohtaisuuden paine on kyllä ilmeinen ja semmonen työelämälähtösyys on nyt semmonen sana joka on tehnyt pesänsä ihan perusteellisesti kaikkeen kielikoulutukseen..."
Kielikurssien sisällöt kursseilla painotetaan eniten puhumista ja kuullun ymmärtämistä, mikä nähdään työelämätaitona työelämän tarpeiden huomioiminen lisääntyy, mitä korkeamman kielitaitotason kursseille mennään
Kielikurssien sisällöllinen kehittäminen Tärkeimmät kehittämiskohteet kursseilla: teknologian hyödyntäminen ja verkkopedagogiikka työelämän tarpeiden huomioiminen Kielikoulutuksen hyviä käytänteitä: monimuotoiset opetusmenetelmät informaalien oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetusmateriaalien autenttisuus opettajien tiivis yhteistyö ja hyvä ilmapiiri oppijalähtöisyys ja opiskelijan tukeminen Suurimmat kehittämistyön haasteet: taloudelliset ja henkilöresurssit sekä suuret, heterogeeniset opiskelijaryhmät
Välikysymys: kenelle kansainväliset maisteriohjelmat on tarkoitettu? Alexander (2008) ja englanninkielisten koulutusohjelmien kolme tyyppiä: 1. Replacement (paikallinen kieli korvataan kokonaan englannilla) 2. Cumulative (englanninkielisen opetuksen osuus kasvaa vähitellen) 3. Additional (englanninkielisen opetuksen osuus pienenee vähitellen) 14.12.2016
Valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden seuranta Ammattikorkeakouluista ja yliopistoista runsas puolet ilmoitti seuraavansa kansainvälisten opiskelijoiden sijoittumista valmistumisen jälkeen Samalla tavalla kuin suomalaisten opiskelijoiden valmistumisen jälkeinen seuranta Ongelma: kansainvälistä opiskelijaa ei tavoiteta, jos hän ei asu Suomessa
Kielitaito ja jääminen Suomeen? Mathies & Karhunen (käsikirjoitus 2016) Tilastokeskuksen aineisto koko Suomesta + erillinen Jyväskylän yliopistoa koskeva aineisto JY: Jäävien ja lähtevien välillä ei eroa ARVOSANOISSA (opinnot yleensä tai kieliopinnot) Ero näkyy kieliopintojen MÄÄRÄSSÄ => yli 10 pisteen kieliopinnot ja toimihenkilöstatus (+ työllistyminen ennen valmistumista) todennäköisempiä jääjiä => pelkät yli 10 pisteen kieliopinnot ei yksin riitä Tohtorit todennäköisempiä lähtijöitä kuin kandit tai maisterit 14.12.2016
Kielitaito ja jääminen Suomeen? Mathies & Karhunen (käsikirjoitus 2016) Tilastokeskuksen aineisto koko Suomesta + erillinen Jyväskylän yliopistoa koskeva aineisto JY: Jäävien ja lähtevien välillä ei eroa ARVOSANOISSA (opinnot yleensä tai kieliopinnot) Ero näkyy kieliopintojen MÄÄRÄSSÄ => yli 10 pisteen kieliopinnot ja toimihenkilöstatus todennäköisempiä jääjiä => pelkät yli 10 pisteen kieliopinnot ei yksin riitä Tohtorit todennäköisempiä lähtijöitä kuin kandit tai maisterit 14.12.2016
Yhteistyö kielikoulutuksessa "...mitä pitemmälle mennään siellä oppimisputkessa, niin sitä pienemmäksi ryhmäkoot alkaa sit lopulta käydä eli ku ollaan siellä B2-tasolla niin esimerkiksi meidän ryhmissä on tilaa vielä, ja se tarkottais sitä että sitä kannattais tarjota totta kai koko alueella."
Korkeakoulujen kielikoulutusta koskeva yhteistyö Korkeakouluilla yhteistyötä muiden oppilaitosten ja toimijoiden kanssa yliopistoista kaikilla yhteistyökumppaneita ammattikorkeakouluista valtaosalla Korkeakoulujen välinen yhteistyö vakiintunutta: S2-opetuksessa yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa 84%:lla R2-opetuksessa yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa 87,5%:lla yhteistyötä S2/R2-opetuksen järjestämisessä ja opetuksen kehittämisessä opiskelijoiden liikkuminen korkeakoulujen välillä etenkin ylemmän tason (B2, C1) kursseilla
Laki yliopistolain muuttamisesta 562/2016, 29.6.2016 7 a : Kielten ja viestinnän opetus Yliopisto voi järjestää kielten ja viestinnän opetuksensa yhteistyössä toisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa tai hankkia sen joltakin näistä. Yliopiston ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. 14.12.2016
Maahanmuuttoon liittyvät kehitykset "... hartaasti toivoisin et meillä ois niinku tulevaisuudessa sellanen kieli, ymmärrys ja laki tässä maassa joka niinku ymmärtää sen että on olemassa monikielisiä ihmisiä, on olemassa tämmösiä maahanmuuttajataustaisia jotka sitten ovat ovat opetelleet meidän tota niin joko suomea tai ruotsia... (Yliopistohaastateltava)
Kuka on kansainvälinen opiskelija? Uudelleen määrittelyn tarve perinteinen määrittely ei riitä muualta tullut ja palaako hän lähtöpaikkaansa valmistumisen jälkeen? henkilö, jonka odotetaan työllistyvän Suomeen valmistuttuaan? tullut Suomeen jonkin muun kuin opiskelun takia ja nyt maahan jäätyään ryhtyykin opiskelemaan? suorittanut peruskoulutuksen Suomessa suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän ja kirjoittaneet sen ylioppilastutkinnossa? => kotimaisilla kielillä ja englanniksi opetettavien ohjelmien integrointi? => valmistava opetus? 14.12.2016
Kysymyksiä 1. pääseekö kursseille? ammattikorkeakouluissa opiskeleville (kanditason) opiskelijoille tarjolla suhteessa eniten A1-A2 tason kursseja (kieliopinnot kanditasolla) yliopistoissa opiskelevilla (maisteritason) opiskelijoilla enemmän alkeiskursseja. Vaihto-opiskelijoita? Maisteritasolle ei mahdu kursseja? Kuitenkin tarvitsisivat (ks. Mathies & Karhunen) mikäli jäävät mutta halutaanko, että jäävät? tohtoriopiskelijoille ei tarjolla kursseja? Kuitenkin tarvitsisivat (ks. Mathies & Karhunen) mikäli jäävät mutta halutaanko että jäävät?
Kysymyksiä 2. Työelämätarpeiden huomiointi? Kursseilla sisällön ja kielen integroinnin kysymykset - Työelämätarpeiden huomioiminen tärkeää laajemminkin opinnoissa - Lisääntyvä kysyntä maahanmuuttajille suunnatulle korkeakouluihin valmistavalle opetukselle => tarve myös yliopistoissa? 14.12.2016
Kysymyksiä Kuka on kansainvälinen opiskelija? Onko koko jako kotimaisiin ja kansainvälisiin opiskelijoihin mielekäs, kun opiskelijat tulevat tutkintoohjelmiin erilaisin kielitaustoin? Tarvitaanko erillisiä englanninkielisiä koulutusohjelmia? Kenelle kansainväliset koulutusohjelmat suunnataan?
Kiitos! 14.12.2016
Aineisto kaksi kyselyä kaikille korkeakouluille (maaliskuu 2016) tapaustutkimukset: yksilö- ja ryhmähaastattelut (maalis-huhtikuu 2016) korkeakoulujen kieli- ja kansainvälistymisstrategiat kielikurssien kurssikuvaukset ja tutkinto-ohjelmien vaatimukset korkeakoulutusta koskevat tilastot turvapaikanhakijoihin liittyvät korkeakoulujen tiedotteet ja media-aineisto
Kyselyt kielikeskus tai vastaava S2 + R2 kotimaisten kielten tarjonta kansainvälisille opiskelijoille kurssit ja niiden kehittäminen, tarjonnan ja osallistumisen volyymi, kielikoulutuksen tavoitteet ja yhteistyö opinto- tai opiskelijapalvelut S2 + R2 kansainvälisten koulutusohjelmien kieliopintovaatimukset ja korkeakoulujen kielilinjaukset ja -strategiat kansainvälisten opiskelijoiden ja koulutusohjelmien määrät, korkeakoulun linjaukset, kieliopintojen pakollisuus, yhteistyö molemmissa kyselyissä turvapaikanhakijatilanteen aiheuttamat toimet
Kyselyihin vastaajat kyselyt lähetettiin kaikkiaan 14 yliopistoon ja 25 ammattikorkeakouluun kielikeskuskyselyyn vastanneet: 14 yliopistoa (100 %) 19 ammattikorkeakoulua (76%) opintopalvelukyselyyn vastanneet: 11 yliopistoa (79 %) 19 ammattikorkeakoulua (76 %) 27/39 korkeakoulua vastasi molempiin kyselyihin yhteensä 36/39 korkeakoulua vastasi toiseen tai kumpaankin kyselyyn
Tapaustutkimukset tapaustutkimukset 6 yliopistoa 3 ammattikorkeakoulua tapaustutkimusten kohteiden valinta: kyselystä nousseet aiheet eri tyyppiset ja erikokoiset korkeakoulut eri puolilta Suomea haastateltavia yhteensä 32 esim. korkeakoulujen kansainvälisten asioiden päälliköitä, kielikeskusten johtajia, opintopäälliköitä, S2-opettajia, S2-opiskelijoita yksilö- ja ryhmähaastatteluja