Hallitus 89 31.05.2011 KYSYNTÄOHJAUTUVAN UUDEN JOUKKOLIIKENNEMUODON PILOTOINTI 170/07/70/700/2010 hall 89 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330 Hallituksen kokous 29.3.2011 Tausta Kutsuohjattu (kysyntäohjautuva) joukkoliikenne tarkoittaa joukkoliikennettä, jossa ajoneuvojen reitit määräytyvät matkustajien matkojen mukaan. Ajoneuvon reitti muuttuu sitä mukaa, kuin sille tulee uusia matkoja/matkatilauksia. Kutsuohjattu joukkoliikenne on perinteistä joukkoliikennettä joustavampaa tarjoten matkustajille yksilöllisesti räätälöityä palvelua mutta ollen kuitenkin samanaikaisesti keskitetysti ohjattu ja mahdollisimman tehokas. Kutsuohjattua joukkoliikennettä on sovellettu maailmalla toistaiseksi lähinnä haja-asutusalueilla sekä erityisryhmien kuljetuksissa. Kutsuohjatulla liikenteellä on kuitenkin tunnistettu olevan huomattava potentiaali korkeatasoisen joukkoliikenteen järjestämisessä kaupunkiympäristöissä, jolloin kutsujoukkoliikenteen tavoitteena on luoda palvelutasoltaan jotakuinkin henkilöautoa vastaava palvelu, joka houkuttelee henkilöautoilijoita joukkoliikenteeseen. Kustannuksiltaan korkeatasoinen kutsujoukkoliikenne on tavanomaista joukkoliikennettä kalliimpaa mutta selvästi taksiliikennettä edullisempaa. Asiakashinnaltaan korkeatasoinen kutsujoukkoliikenne sijoittuu joukkoliikennelipun ja taksimatkan väliin, kuitenkin tyypillisesti lähemmäs joukkoliikennelipun hintaa. Metropol-järjestelmä on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkimusprojektissa kehitetty uudenlainen kysyntäohjautuva liikenneratkaisu. Projektin vastuullisena johtajana toimii prof. Reijo Sulonen. Rahoittajina tutkimusprojektissa ovat olleet Tekes, HSL (aiemmin HKL ja YTV), Helsingin kaupungin innovaatiorahasto ja liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjausryhmän vetäjänä on toiminut Suomen Paikallisliikenneliitto. Tutkimusprojekti ajoittuu vuosille 2007-2011 ja on siis päättymässä. Tutkimusprojektin kokonaisbudjetti on ollut noin 1,5 milj. euroa. Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat tehneet aiesopimuksen metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Aiesopimuksen (esityslistan liitteenä) ensimmäisenä toimenpiteenä mainitaan korkeakoulukampusten välisten joukkoliikenneyhteyksien parantaminen käynnistämällä kuntien ja valtion yhteistyönä erityinen kutsuliikennejärjestelmän pilotti (Campus Shuttle) kampusten sisäiseen ja väliseen liikenteeseen. Aiesopimuksen liitteessä todetaan, että uudenlaista kysyntäohjautuvaa liikenneratkaisua on kehitetty Metropol-hankkeessa. HSL:n hallitus merkitsi kokouksessaan 15.6.2010 tiedoksi katsauksen Metropol-hankkeen tilanteesta. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa 19.8.2010 (esityslista ja päätös liitteessä) oli käsittelyssä Metropol-hankkeen pilotointiin eteneminen ja tämän tarvitsema erillisrahoitus. Hankkeen todettiin olevan aiesopimuksen mukainen ja että puuttuva rahoitus voidaan hankkia osapuolilta.
HSL:n hallitus merkitsi edelleen kokouksessaan 24.8.2010 tiedoksi asiasta saamansa informaation sekä kehotti HSL:ää jatkamaan valmistelua esitetyn mukaisesti. Kysyntäohjautuvaa liikennettä on Suomessa ja pääkaupunkiseudulla toteutettu muun muassa palveluliikenteessä (esimerkkinä Jouko60 Helsingissä ja SAMPO-liikenne Keski-Uudellamaalla) sekä erityiskuljetuksissa (esimerkkinä Helsingin matkapalvelukeskus). Metropol-järjestelmä eroaa jo toteutetuista kysyntäohjautuvan liikenteen sovelluksista seuraavin merkittävin osin: Tilaus- ja ohjausjärjestelmä on täysin automatisoitu. Matkat tilataan joko Internetin tai matkaviestimen välityksellä. Asiakkaille annetaan palvelulupaus. Järjestelmä huolehtii siitä, että annetut lupaukset pidetään. Tilaus- ja ohjausjärjestelmä kytketään lyhyen aikavälin matka-aikojen ennustejärjestelmään, joka huomioi ruuhkatilanteet ja tunnistaa useita erilaisia ruuhkautumiseen vaikuttavia seikkoja. Palvelutaso ja hinnoittelu voivat olla matkakohtaisia. Hinta voi vaihdella esimerkiksi luvatun palvelutason ja vuorokaudenajan mukaan. Asiakas tekee valinnan järjestelmän esittämien vaihtoehtojen perusteella. Pyydetyt matkat järjestetään tosiaikaisesti, "heti" ilman ennakkotilauksia. Matkat toteuttavat ajoneuvot valitaan sähköisen huutokaupan perusteella. Pilottijärjestelmä sopeuttaa toimintaansa kysynnän mukaan. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se on myöhemmin skaalattavissa myös laajamittaiseen käyttöön sekä erittäin suuren kysynnän tilanteisiin. Ajoneuvojen reittejä optimoidaan automaattisesti ja jatkuvasti asiakkaiden matkapyyntöjen, liikennetilanteen ja ajokapasiteetin perusteella. Ekologiset näkökohdat - ja erityisesti CO2 päästöjen minimointi - pyritään myös huomioimaan mahdollisimman tarkoin kehittyneen navigointiteknologian avulla. Pilotointivaiheeseen eteneminen Lanseerattaessa uudenlaista palvelua markkinoille, on erityisen tärkeää varmistaa, että käyttäjät ottavat palvelun omakseen. Onnistunut markkinointi saa käyttäjän oivaltamaan uuden palvelu tarjoamat mahdollisuudet. Myös itse järjestelmän on oltava riittävän helppokäyttöinen, sujuva, luotettava ja hinnaltaan kilpailukykyinen. Järjestelmän tutkimus- ja tuotekehitysvaiheissa on aluekohtaisesti huomioitava ajoneuvojen riittävä käyttöaste, palvelun laatu ja kapasiteetin riittävyys. Pilotointivaiheessa näihin liittyvä hintajousto voidaan huomioida älykkään hinnoittelujärjestelmän avulla. METROPOL-tutkimusprojektin päätyttyä on tarkoitus siirtyä keväällä 2011 al-
kavaan valmisteluvaiheeseen, jossa kehitettävä pilottijärjestelmä testataan ja saatetaan tuotantovalmiuteen. Muita valmisteluvaiheen aktiviteetteja ovat mm. lippujärjestelmään liittyvä valmistelu, viestintä ja markkinointi sekä liikennöintisopimusten valmistelu ja kilpailutus. Kun tuotantovalmius on arviolta vuoden 2012 lopulla saavutettu, siirrytään HSL:n päätöksellä pilotointivaiheeseen, jonka kesto on 36 kuukautta. Pilottipalvelua on valmisteltu siten, että pilottialueena olisi Kehä I:n sisäpuolinen alue, poislukien Itä-Helsinki. Lisäksi Leppävaarasta ja Pohjois-Tapiolasta otettaisiin mukaan Kehä I:n ulkopuoliset kampusalueet. Ajoneuvokapasiteettina pilotissa olisi noin 15 ajoneuvoa. Kyseisellä volyymillä voitaisiin palvella noin 400 000 asiakasta vuodessa. Palvelussa matkat olisi mahdollista tilata palvelualueen miltä tahansa pysäkiltä mille tahansa pysäkille. Pysäkkeinä voi toimia tavanomaisten joukkoliikennepysäkkien lisäksi mitkä tahansa erikseen määritetyt paikat ns. virtuaalipysäkkeinä. Pilottiin voidaan tarkoituksenmukaisin osin kytkeä myös muita metropolialueen joukkoliikennepalveluita. Ensisijaisena vaihtoehtona palvelu tarjoaa Reittioppaan mukaisen "normaalin joukkoliikenneyhteyden", mikäli kilpailukykyinen yhteys on saatavilla. Pilotointivaiheeseen siirtyminen synnyttää kustannuksia, joihin HSL:n talous-suunnitelmassa ei ole varauduttu. Kustannuksia syntyy sekä järjestelmän valmistelusta että liikenteen hoidosta. Tämän johdosta pilotointiin siirtyminen edellyttää erillisrahoitusta. Ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehitystyön arvioidut kustannukset ovat 1,5 miljoonaa euroa, jotka kohdistuisivat vuosille 2011-2012. Liikennöinnin ja operoinnin kustannukset ovat keskimäärin vuosittain arviolta 2,8 miljoonaa euroa, josta melko suuri osa katetaan lipputuloin. Subvention määrään vaikuttaa saavutettava asiakasmäärä ja käytettävä asiakashinta. Oletettava lisärahoitustarve operoinnin osalta on tarkentunut tasolle 1,5 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2012 lopulta 2015 lopulle. HSL:n lisäkustannukset järjestelmä- ja operointikustannusten osalta on esitetty liitteessä 3. Hankkeesta vuonna 2011 aiheutuvasta talousarvion ylityksestä valmistellaan esitys yhtymäkokoukselle ja sen kustannukset otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2012-2015. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksen 19.8.2010 perusteella saamansa ohjeistuksen mukaan HSL on käynyt yksityiskohtaiset neuvottelut rahoituksen jakautumisesta eri osapuolten (Aalto-yliopisto, Liikennevirasto, kunnat, Ajelo Oy) kesken. Järjestelmäkehityksen ja operoinnin kustannusten jakoperuste Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan rahoitusosuuksiksi on esitetty liitteessä 3. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa Kirkkonummi ja Kerava eivät ole olleet edustettuina. HSL on kuitenkin katsonut kaikkien osapuolten näkökulmasta tarkoituksen-mukaiseksi, että myös Kirkkonummi ja Kerava osallistuvat hankkeeseen. Kyseessä on uuden joukkoliikennemuodon kehittäminen koko HSL:n tarpeisiin. Kerava ja Kirkkonummi ovat myös esityslistan liitteen 1 mukaisen metropoli-alueen kilpailukykyä koskevan aiesopimuksen allekirjoittajina. Aiesopimuksessa tässä esitetty kysyntäohjatun liikenteen kehittäminen on ensimmäisenä toimenpiteenä. Pilotointivaiheen kokemusten perusteella myöhemmin ratkaistaan palvelun käyttö pilotin päätyttyä arviolta vuonna 2015. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda koko HSL-alueen kattava "normaalia joukkoliikennettä" täydentävä, kestävän kehityksen näkökohdat kehittyvän teknologian keinoin huomioiva palvelu, jolla henkilöauton käyttäjiä saadaan merkittävästi siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Yhtiön perustaminen
METROPOL-tutkimuksen pohjalta on Aalto-yliopiston tutkijaryhmästä perustettu spin-off -yrityksenä Ajelo Oy ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehittämistä varten. Ajelo Oy tarvitsee ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehitystä varten rahoitusta noin 1,5 miljoonaa euroa, josta HSL:n osuus olisi 400 000 euron suuruinen pääomalaina (pääomalaina on laina, jonka keskeisistä ehdoista säädetään osakeyhtiölain 12 luvussa). HSL ei ole osakkaana Ajelo Oy:ssä. Kuitenkin, mikäli HSL rahoittaa pääomalainalla järjestelmäkehitystä, on HSL:n edustajalla oikeus osallistua Ajelo Oy:n hallituksen kokouksiin tarkkailijajäsenenä, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus ilman äänivaltaa, kunnes Ajelo Oy on maksanut HSL:n myöntämän pääomalainan takaisin. Pilotoinnin valmistelu Järjestelmän kehittämisvaiheeseen ja pilotoinnin valmisteluun 2011 ja 2012 sisältyviä vaiheita ovat mm: Ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehittäminen Pilotin liikenteellisen konseptin suunnittelu ICT-ratkaisun vaatimusten määrittäminen ja olemassa olevien järjestelmien hyödyntämismahdollisuuksien analysointi Käytettävissä olevan reaaliaikaisen matka-aikatiedon verifiointi ja hyödyntäminen reitinoptimoinnissa Sähköisen maksujärjestelmän suunnittelu ja linkittäminen DRT-järjestelmään Ohjaus- ja palvelujärjestelmän integrointi kolmansien osapuolten toteuttamiin järjestelmiin: matkakorttijärjestelmä, reittiopas ja lyhyen aikavälin matka-aikaennustejärjestelmä Markkinointisuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen Liikennöintisopimusten valmistelu ja kilpailutus. Riskit Haastaviin pilottihankkeisiin liittyviä tyypillisiä riskejä ovat sopimusneuvottelujen lykkääntyminen, avainhenkilöiden siirtyminen toisiin tehtäviin, viivästyminen ja kustannusten karkaaminen. Riskien toteutumistodennäköisyyteen voidaan vaikuttaa riskinhallinnan keinoin. Tähän hankkeeseen liittyvänä erityisriskinä on esim. erityyppisille liikennöitsijöille lisää mahdollisuuksia tuovan hankkeen ymmärtäminen väärin, jonkin osapuolen asiakkaita vähentävänä palveluna. Tämän takia on tärkeätä, että suunnittelussa mukana ovat erilaiset liikennöijät erilaisine liikennöintikalustoineen. Järjestelmä on mahdollista suunnitella siten, että siitä on hyötyä kaikille liikennöitsijöille. Riskinä pilottivaiheessa ja sen jälkeisessä laajemman käyttöönoton vaiheessa on palvelun vähäinen käyttö. Tämän takia on tärkeätä, että järjestelmästä suunnitellaan korkealaatuinen, joustava ja luotettava. Myös asiakashinnan on oltava kilpailukykyinen. Laadun parantamisen on jatkuttava pilottivaiheessa ja sen jälkeen samalla, kun jo varaudutaan kapasiteetin nopeaan ja voimakkaaseen nostoon. Mahdollista on myös, että tämän kestävän kehityksen mukaisen järjestelmän ympäristövaikutukset kyseenalaistetaan. Siksi onkin jo suunnitteluvaiheessa huolehdittava ajoneuvojen tehokkaasta käytöstä riittävällä täyttöasteella. Tarkat ja
läpinäkyvät laskelmat ympäristövaikutuksista puhuvat tällöin puolestaan. Jatkotoimenpiteet - konsortiosopimusluonnoksen jatkovalmistelu niin, että hallitus voi hyväksyä sopimuksen myöhemmin, mikäli yhtymäkokous päättää pääomalainan antamisesta. Sopimusluonnosta tarkennetaan vielä mm. osapuolten vastuiden ja immateriaalioikeuksien osalta.eri osapuolten kanssa tarvittavien rahoitusosuuksien vahvistaminen yhtymäkokouksessa pääomalainat mukaan lukien. - Edellä mainitun yhtymäkokouksen kutsuminen koolle hallituksen toimesta. - Jatkovalmistelun hankkeistaminen HSL:ssä. Valmistelun ja pilotoinnin kesto on viisi vuotta ja pelkkä julkinen subventio yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeistaminen pitää sisällään mm. hankejohtajan palkkaamisen, sillä hanke edellyttää kokopäivätoimista ohjausta ja koordinointia HSL:ssä. - Hankkeen ohjaus siten, että vuonna 2011 käynnistyvän pilottiprojektin valmisteluvaiheessa huomioidaan mahdollisimman hyvin HSL:n näkökulmat ja minimoidaan mahdollisimman hyvin hankkeeseen liittyvät riskitekijät sekä suoritetaan valmistelut siten, että pilottiprojektin pilottivaihe voidaan vuonna 2012 käynnistää suunnitellusti. Ehdotus (SR) Hallitus päättää a) merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation b) selvittää HSL:n jäsenkunnilta, että voivatko ne antaa HSL:lle yhteensä 400 000 euron suuruisen pääomalainan 1 %:n korolla ja tehdä esityksen lainan otosta yhtymäkokoukselle seuraavasti: Helsinki 246 373 euroa Espoo 74 205 euroa Vantaa 56 800 euroa Kirkkonummi 10 467 euroa Kerava 9 715 euroa Kauniainen 2 440 euroa c) esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous valtuuttaa hallituksen antamaan Ajelo Oy:lle vastaavasti 400 000 euron suuruisen, osakeyhtiölain 12 luvussa tarkoitetun pääomalainan liitteenä olevan velkakirjan mukaisesti sillä ehdolla, että HSL:n jäsenkunnat antavat HSL:lle kohdan b-mukaiset lainat. d) hyväksyä konsortiosopimusluonnoksen ja sen liiteluonnokset jatkovalmistelun pohjaksi siten, että sopimus liitteineen voidaan tuoda hallituksen hyväksyttäväksi, mikäli yhtymäkokous päättää c-kohdan mukaisesti pääomalainan antamisesta e) valtuuttaa HSL:n jatkamaan pilotin valmistelua listatekstissä mainitulla tavalla. Lisäksi hallitus edellyttää, että hankkeen ohjauksesta HSL:ssa huolehditaan siten, että vuonna 2011 käynnistyvän pilotti-
projektin valmisteluvaiheessa huomioidaan mahdollisimman hyvin HSL:n näkökulmat ja minimoidaan mahdollisimman hyvin hankkeeseen liittyvät riskitekijät sekä suoritetaan valmistelut siten, että pilottiprojektin pilottivaihe voidaan vuonna 2012 käynnistää suunnitellusti. Käsittely Päätös Kaupunginjohtajat Juhani Paajanen ja Torsten Widèn, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio sekä hallituksen jäsenet Hannele Kerola, Nina Knaapila ja Corinna Tammenmaa poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Yhtymäkokous 19.5.2011 Hallituksen ehdotus Yhtymäkokous päättää a) valtuuttaa hallituksen ottamaan HSL:n jäsenkunnilta yhteensä 400 000 euron suuruisen pääomalainan 1 %:n korolla seuraavasti: Helsinki 246 373 euroa Espoo 74 205 euroa Vantaa 56 800 euroa Kirkkonummi 10 467 euroa Kerava 9 715 euroa Kauniainen 2 440 euroa b) valtuuttaa hallituksen antamaan Ajelo Oy:lle 400 000 euron suuruisen, osakeyhtiölain 12 luvussa tarkoitetun pääomalainan liitteenä olevan velkakirjan mukaisesti sillä ehdolla, että HSL:n jäsenkunnat antavat HSL:lle a) -kohdassa tarkoitetut lainat. Käsittely Yhtymäkokousedustaja Olli Isotalo esitti hallituksen esityk sestä poiketen, että kaupungeilta ei oteta lai naa, vaan Ajelo Oy:lle myönnettävä lai na rahoitetaan kuntayhtymän kertyneistä ylijäämistä ja/tai kunta osuuksista. Pu heenjohtaja kannatti esitystä. Yhtymäkokousedustaja Seija Vanhanen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Päätös Yhtymäkokous päätti yksimielisesti a) että hallitus valtuutetaan antamaan Ajelo Oy:lle 400 000 euron suuruinen, osakeyhtiölain 12 luvussa tar koitettu pääomalaina liitteenä olevan velkakir jan mukaisesti ja b) että kaupungeilta ei oteta lainaa, vaan Ajelo Oy:lle myönnettävä laina ra hoitetaan kuntayhtymän kerty neistä ylijäämistä ja/tai kuntaosuuksista.
Hallituksen kokous 31.5.2011 HSL:n hallitus merkitsi kokouksessaan 29.3.2011 tiedoksi saamansa informaation Metropol-hankkeesta. Hallitus päätti selvittää HSL:n jäsenkunnilta, voivatko ne antaa HSL:lle yhteensä 400 000 euron suuruisen pääomalainan 1% korolla ja tehdä esityksen lainan otosta yhtymäkokoukselle sekä edelleen esittää yhtymäkokoukselle että tämä valtuuttaisi hallituksen antamaan pääomalainan Ajelo Oy:lle liitteenä olevan velkakirjan mukaisesti ehdolla, että HSL:n jäsenkunnat myöntävät kyseisen lainan HSL:lle. Hallitus päätti 29.3.2011 valtuuttaa HSL:n jatkamaan pilotin valmistelua. Valmistelutyö etenee suunnitellusti. Hallitus päätti 29.3.2011 myös hyväksyä konsortiosopimusluonnoksen ja sen liiteluonnokset jatkovalmistelun pohjaksi siten, että sopimus liitteineen voidaan tuoda hallituksen hyväksyttäväksi, mikäli yhtymäkokous päättää pääomalainan antamisesta. Konsortiosopimusta liitteineen on tämän jälkeen tarkennettu sopijapuolten toimesta vastuiden, immateriaalioikeuksien ja rakenteen osalta. Hinnoittelu on neuvoteltu HSL:lle edullisemmaksi ja mahdollisuus palvelun jatkamiseen hankkeen päättymisen jälkeen HSL:n sitä mahdollisesti tulevaisuudessa halutessa turvattiin aiempaakin perusteellisemmin. Sopimus liitteineen on valmis sopijapuolten allekirjoitettavaksi. HSL:n yhtymäkokous päätti 19.5.2011, että hallitus valtuutetaan antamaan Ajelo Oy:lle 400 000 euron suuruinen, osakeyhtiölain 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina. Lisäksi yhtymäkokous päätti hallituksen esityksestä poiketen, että kaupungeilta ei oteta lainaa, vaan Ajelo Oy:lle myönnettävä laina rahoitetaan kuntayhtymän kertyneistä ylijäämistä ja/tai kuntaosuuksista. Ehdotus (SR) Hallitus päättää a) antaa Ajelo Oy:lle 400 000 euron suuruisen, osakeyhtiölain 12 luvussa tar koitetun pääomalainan liitteenä olevan velkakirjan mukaisesti ja oikeuttaa toimitusjohtajan tekemään velkakirjaan tarvittaessa vähäisiä tarkistuksia ja täydennyksiä b) hyväksyä liitteenä olevan konsortiosopimuksen liitteineen ja oikeuttaa toi mitusjohtajan tekemään sopi mukseen ja sen liitteisiin tarvittaessa vähäisiä tarkistuksia ja täydennyksiä c) kehottaa HSL:ää jatkamaan valmistelua siten, että tavoittee na on käynnis tää uusi kysyntäohjattu liikennepalvelu vuoden 2012 lopussa Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Liitteet Liite 1. Konsortiosopimus ja sopimuksen liitteet 1 ja 3 liitteineen (ei julkinen) Liite 2. Pääomalainan velkakirja, konsortiosopimuksen liite 2 (ei julkinen) Liite 3. Järjestelmäkehityksen ja operoinnin kustannusten jakoperuste Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan rahoitusosuuksiksi.