Marian ilmestys kaupunkitapahtuman loppuraportti

Samankaltaiset tiedostot
MAA-404, Tilapioneerit projektikurssi tilapäiskäytöistä aluekehittämisessä, 5 op Kurssin tiedot ja ennakkotehtävä

VIRVATULIKYSELY VUOTIAILLE, kevät 2013

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

56139, Tilapioneerit projektikurssi tilapäiskäytöistä aluekehittämisessä, 5 op Kurssin tiedot ja ennakkotehtävä

Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014)

HIUKKAVAARA PIKNIK 2012 Työpaja 2, Taide kaupunkitilassa. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa

ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

STRATEGIA Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Tilapioneerit -projektikurssi tilapäiskäyttöjen yhteiskehittämisestä Malmin lentokentällä keväällä 2017

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

LEIKIN VOIMA Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Digimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen.

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

Kuuloaisti: Kävijät saivat kuunnella pieniä Peppi-tarinoita tabletilta.

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

NAAMIOIDEN TAKAA -hanke. Auttaa vahvistamaan nuorten itsetuntoa.

Raportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tik projektityö digitaalisten efektien työpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa. Marjo Hänninen Varkaus

Ihmisellä on viisi perusaistia

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

Sisällöntuotannon erikoiskurssi

2. Ideointi. Kuusi ajatteluhattua 8x8 ja ajatuskartta

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

4eventin palvelut Långvikissa

Avoimen tiedon keskus

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

NuoVo demovalmennus 12.8.

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Puhtausala kiinnostavaksi hanke

Co-creative Entrepreneurship Education for All Aalto Students

S A I J A M U S T A N I E M I, K U V A T A I T E I L I J A, P R O J E K T I T U T K I J A S A M K, K U V A T A I D E K A N K A A N P Ä Ä

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.

VAIHTOEHTO. -välitunti. kouluun päiväkotiin kotiin X X X. NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana

K A N S A L L I S M U S E O N

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

käyttäjät muotoilussa mukana

Varhaiskasvatussuunnitelma

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Kysely huoltajille 2019

Oulussa on sydäntä sivistykselle. Annetaan lasten ja nuorten kertoa siitä.

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Tilapioneerit loppuraportti

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere , Vaasa

Yhteinen keittiö -hanke

Robert Wilson/ Tapio Wirkkalan puisto

Etkot & Jatkot. Art Pro

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ Emma Johansson, arkkitehti SAFA

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET

KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ EDUKSI LUETAAN ALLAOLEVISTA TAI ON ETUA HAKIESSASI TEHTÄVÄÄN

Vuorossaan yhdeksäs Valon kaupunki tapahtuma järjestetään syyskuuta 2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupa/Kultj/

Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA

OPISKELIJAN MUISTILISTA

Transkriptio:

Marian ilmestys kaupunkitapahtuman loppuraportti Tilapioneerit loppuraportti Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos Tilapioneerit projektikurssi Tekijät: Anton Ejov Essi Laurila Joel Lindqvist Saara Louhensalo Olga Penkkilä Henna Puukko

Marian ilmestys kaupunkitapahtuman loppuraportti 1. Johdanto Helsingin yliopiston Tilapioneerit projektikurssin tarkoituksena on tutkia vajaakäyttöisiä tiloja ja alueita, sekä pohtia luovasti ja rohkeasti alueiden uusia kehityssuuntia. Tänä keväänä kurssilla järjestettiin tilapäiskäyttökokeiluja toimintansa lopettaneessa Marian sairaalassa. Projektikurssin tarkoituksena oli suunnitella, miten Marian sairaala aluetta voidaan aktivoida tilapäiskäyttöjen avulla. Sairaalan talousrakennuksessa numero 5 järjestettiin toukokuun alussa Marian ilmestys kaupunkifestivaali, jossa testattiin kurssin aikana suunniteltuja ja hiottuja ohjelmakonsepteja. Kaupunkitapahtuman ohjelmakonsepteja suunniteltiin luentojen ja palvelumuotoilutyöpajojen avulla. Ryhmämme ohjelmakonsepteja olivat Kesämökkilarppi, Aistihuone, Drag workshop ja Koettavat taideteokset. Suunnitelmissa otimme huomioon, miten saisimme tavoitettua mahdollisimman laajan kirjon ihmisiä vauvasta vaariin. Sairaala alueen lähistöllä asuu paljon eri ikäisiä ihmisiä ja meille oli tärkeää se, että toteutuva kaupunkitapahtuma tarjoaisi jokaiselle jotakin. Halusimme tarjota osallistavan ohjelman lisäksi rentouttavaa ja hidastempoista tekemistä. Kurssilla oli tärkeää hahmottaa Marian sairaala alue kokonaisuutena. Emme olleet alueen ainoa toimija, ja oli tärkeää pohtia, miten mm. alueen rakennettu ympäristö sekä lähellä asuvat asukkaat otetaan mahdollisimman hyvin huomioon kurssin edetessä. Alueen historiasta ammensimme ideoita ohjelmakonsepteihin ja lähiympäristön toimijoista saimme hyviä kumppaneita, joiden apu mahdollisti entistä sujuvamman konseptien toteutuksen. Tässä raportissa avaamme lyhyesti kurssin sisältöä ja ohjelmakonseptien suunnitteluprosessia, niiden sisältöä, sekä onnistumista Marian ilmestys kaupunkitapahtumassa. Lähtökohtana konseptien suunnittelussa toimivat kurssin luennoilla opitut asiat ja sidosryhmien toiveet, sekä konseptien vastaaminen tiettyyn tarpeeseen ja kaupunkilaisten toiveisiin. Tarkoituksena on tarkastella kriittisesti kaikkien ideoiden mahdollisuuksia ja toisaalta myös niiden toteuttamisen haasteita. Pohdittavana olivat kohderyhmän lisäksi tarvittavat resurssit, sekä ohjelmakonseptin käytännön toteuttaminen.

2. Konseptin luomisprosessin vaiheet Tässä luvussa esittelemme lyhyesti, miten ohjelmakonsepteja ideoitiin ja kehitettiin kurssin aikana. Konseptien sisältö kuvataan tarkemmin raportin seuraavassa luvussa. Luennot ja tarpeiden kartoittaminen Marian sairaala alueen tarpeita kartoitettiin kurssin luentojen kautta. Marian sairaalan tyhjät tilat inspiroivat Tilapioneerit kurssin opiskelijoita. Impulssina ja motivaattorina toimivat alueen historia ja mahdollisuus hyödyntää tyhjillään olevia tiloja täyttäen ne omilla hulluilla tai leikittelevillä ideoilla. Kurssilla vierailleet luennoitsijat tuntuivat olevan yhtä innostuneita tilan tarjoamista mahdollisuuksista kuin kurssin opiskelijatkin. Helsingin kaupungin eri virastoilla tuntui olevan keskenään hyvin erilaisia toiveita alueen tulevaisuuden käytölle. Luennoilla käsiteltiin Helsingin kaupungin virastojen roolia kaupunkikulttuurin kentällä sekä niiden tehtäviä ja velvoitteita kaupunkilaisten tukiverkostossa. Ennakkoluulot virastojen jähmeydestä osin hälvenivät, sekä esittelyiden ansiosta virastojen rakenteiden, tehtävien ja velvoitteiden ymmärtäminen helpottui. Luennoilla tavatut virkamiehet auttoivat ymmärtämään viidakkoa, jonka kautta tilapäiskäyttöä harkitsevan kaupunkiaktiivin on kuljettava. Helsingin kaupungin toimijoiden lisäksi kurssilla vieraili eri kulttuuritoimijoita ja tilapäiskäyttöihin erikoistuneita tahoja. Lisäksi läheisyydessä sijaitseva Lapinlahden Lähteestä tulleet vierailijat esittelivät entisen sairaala alueen toimivuutta tapahtumapaikkana. Eri luentojen pohjalta alkoi muodostumaan käsitys, millaisia mahdollisuuksia Marian sairaala tarjoaa tilapäiskäyttökokeiluille ja millaiselle kaupunkitapahtumalle alueella olisi kysyntää. Aivoriihi Ohjelmakonseptit suunniteltiin palvelumuotoilutyöpajoja hyödyntäen. Suunnittelu aloitettiin aivoriihellä, jossa ideoitiin ryhmässä, mitä kukin haluaisi alueella tai järjestettävässä kaupunkitapahtumassa nähdä ja toteuttaa. Aivoriihessä suunnitelmia ei sensurointu, eikä suunniteltu pidemmälle. Aivoriihen tuloksena tuli hyvin paljon erilaisia konsepti ideoita. Monet ryhmämme ideat liittyivät aisteihin, kokemuksellisuuteen, kesäpihaan ja saunomiseen.

Kuvat: Ryhmämme aivoriihen ideoita (kuvaaja Anton Ejov) Työpaja 2 Ohjelmakonseptien ideointi Aivoriihessä keksittyjen ideoiden pohjalta alettiin kirjoittamaan konseptikortteja. Konseptikortteihin ohjelmakonsepteja kehitettiin pidemmälle, sekä pohdittiin konseptin vaatimia resursseja, kohderyhmää ja tarkempaa sisältöä. Konseptikorttien pohjalta alettiin lähestymään kurssin tutkimuskysymystä: Miten Marian sairaala aluetta voidaan aktivoida tilapäiskäyttöjen avulla. Konsepti ideoita tuli monia, mutta monet olivat hyvin samankaltaisia. Osallistavuus, kaikkien aistien stimulointi ja toiminnallisuus korostuivat monissa ehdotetuissa konsepteissa. Ensisijaisesti Marian sairaalan tilat ja piha alue haluttiin valjastaa toimitilaksi, jonne kaupunkilaisten on mahdollisimman matala kynnys tulla toteuttamaan itseään, harrastamaan ja viettämään yhteistä aikaa. Teimme konseptikortit seuraavista konsepteista: Drag workshop, Aistihuone, Yhteistaideteokset, Koettavat taidehuoneet ja Kesämökkilarppi. Työpaja 3 Konseptien jatkokehittäminen haastatteluiden pohjalta Valitsimme ohjelmakonsepteista muutaman, joiden pohjalta teimme haastatteluja. Päädyimme siihen, että Drag workshop ja Kesämökilarppi soveltuivat hyvin haastatteluiden pohjaksi. Drag workshopia varten haastattelimme kokenutta drag artistia ja kesämökkilarppiin kysyimme mielipiteitä opiskelijoilta ja keski ikäisiltä miehiltä (mm. kurssilaisten isät). Haastattelussa kysyimme konseptin houkuttelevuudesta, konseptien toteuttamisesta sekä siitä, mitä haastateltavat toivoisivat Marian sairaala alueelle tulevaisuudessa. Drag workshopiin ja Kesämökkilarppiin saimme haastatteluiden kautta hyviä ideoita ja toteutusehdotuksia, joiden pohjalta kehitimme konsepteja eteenpäin.

Valmiiden konseptien esittely kurssilaisille Suunnitellut ohjelmakonseptit esiteltiin lopuksi muille kurssilaisille ja testattiin näin konseptien toimivuutta. Tässä raportissa esiteltävien Aistihuoneen, Drag workshopin, Kokemuksellisten taidehuoneiden ja Kesämökkilarpin esittelimme kurssilaisille myös Yhteistaideteos ohjelmakonseptin. Ryhmämme sai erityisesti kiitosta Löydä sisäinen Mariasi drag workshopista ja keski ikäiset miehet huomioivasta Kesämökkilarppi konseptista. Kesämökkilarppi konseptin jatkokehittelyä varten saimme ideoita mökkipeleistä ja konseptin yhdistämisestä osaksi tapahtumassa toteutettavaa kesäpihaa. Konseptien jatkokehittäminen Haastatteluista ja esityksestä saadun palautteen perusteella ideoita kehitettiin eteenpäin ryhmän lisäksi myös kaikkien kurssilaisten kesken. Konseptit hioutuivat käytössä olevien resurssien ja tilojen mukaan. Tapahtumassa toteutettaviksi ideoiksi päädyttiin lopulta valitsemaan Kesämökkilarppi, Valohoitohuone (Aistihuone), Kokemukselliset taideteokset ja Drag workshop. Nämä konseptit esitellään tarkemmin raportin seuraavassa luvussa.

3. Ohjelmakonseptien esittely Tässä luvussa esitellään innovointiryhmän ohjelmakonseptit Aistihuone, Drag workshop, Kokemukselliset taidehuoneet ja Kesämökkilarppi. Kaikki ryhmän ohjelmakonseptit toteutettiin 7.5.2016 järjestetyssä Marian ilmestys kaupunkitapahtumassa. 3.1. Aistihuone Konseptin esittely Aistihuone konseptissa rakennetaan huone, jonka voi kokea eri aisteilla (mm. näkö, kuulo, tunto). Aistihuoneessa kaikki aistit pyritään stimuloimaan luomalla siihen otolliset olosuhteet. Aistihuoneen koko ja mittakaava määräytyy käytössä olevien materiaalien, tekijöiden aikataulun sekä muiden resurssien mukaan. Huoneen tarkoitus on synnyttää ajatuksia ja haastaa todellisuudentajua, sekä luoda kokemus, joka kasvattaa kokijaa henkisesti. Toiminnallisten ja osallistavien konseptien rinnalla huone korostaa henkisen kokemuksen tärkeyttä ja saattaa antaa merkittäviä selviytymistaidollisia elämyksiä. Huoneen on tarkoitus johdattaa kävijä luovan tekemisen pariin. Asitihuone on suunnattu etenkin nuorille aikuisille sekä keski ikäisille ajattelijoille, jotka etsiessään itseään kohtaisivat mahdollisesti tärkeitä ajatuksia. Aistihuone voi olla joko perusaisteja (tunto, näkö, haju, maku ja kuulo) stimuloiva tai mukaan voi ottaa lisää esim. pelko tai tasapainoaistit, tai vähentää stimuloitavia aisteja. Perusajatus on pimeästä huoneesta, jossa on sisään ja uloskäynti. Huoneen lattia vuorataan pehmeällä matolla, joka harhauttaa kävijän tasapainoaistia ja tuntoaistia, äänimaisema stimuloi kuuloaistia ja hajumaisema hajuaistia, sekä huoneessa välähtävä valo, joka paljastaa seiniin maalattuja kuvataideteoksia. Konseptin toteuttamiseen tarvitaan yhteistyökumppaneita, jotka pystyvät tarjoamaan jooga tai jumppamattoja, äänentoisto ja valotekniikkaa, sekä taideyhteisöjä, jotka toteuttavat taiteellisen työn. Kuvataide voidaan korvata myös valokuvien avulla. Huoneena voidaan käyttää myös käytävää, jonka kautta on kuljettava ennen kuin pääsee huoneeseen. Varsinaisessa huoneessa käsiteltäisiin aistihuoneessa syntyneitä tuntemuksia ja kokemuksia. Keskustelu avaisi kävijöiden tuntemuksia ja kokemuksia, mikä parhaimmillaan lisää suvaitsevaisuutta kanssaihmisiä kohtaan. Ohjelmakonseptin toteutus ja onnistuminen Marian Ilmestys kaupunkitapahtumassa aistihuone toteutettiin nimellä Valohoito huone. Valohoito huone oli käytännössä pimeä huone, johon oli sijoitettu useita uv maalilla maalattuja esineitä ja valkoisia esineitä, jotka loistivat uv valaisimien ansiosta. Kaikki huoneessa oleva esineistö oli hankittu yhteistyökumppaneilta lahjoituksina ja lainaamalla. Huoneessa järjestettiin yhteismaalausta, työpajoja, äänimeditaatiota, pimeässä tanssimista ja karaoke. Huone oli suosittu ja tapahtumakonsepti soveltui hyvin osaksi tapahtumaa. Huonona puolena huoneessa oli uv maalien haju, jota ei pystytty tapahtuman aikana tuulettamaan pois.

Toteutunut tapahtumakonsepti ei vastannut alkuperäistä konseptikorttia, mutta se tarjosi kuitenkin hyvän mahdollisuuden tutustua suljettuun ja suunnitellusti valaistuun tilaan, jossa yhdistyi kokeminen ja tekeminen. Karaoke ja yhdessä maalaaminen mahdollistivat kanssakäymistä kävijöiden kesken ja vallitsevat olosuhteet yhdistettynä äänimeditaatioon stimuloivat kuulo, tunto ja näköaisteja. Äänimeditaation ajaksi huone oli suljettuna muilta kävijöiltä, jolloin ihmiset kokivat suurta uteliaisuutta. Meditaation aikana ovella kävi suuri joukko kävijöitä, jotka olivat paikoin tuohtuneita, että he eivät päässeet sisään. Tila palveli lopulta erittäin hyvin ja muistutti visuaalisesti alkuperäistä ajatusta. Aistihuone tilaratkaisua voisi ajatella toteutettavan myös julkisissa tiloissa läpikulku tai pysähdyspaikkana. Kokemukset voidaan kerätä sähköisellä tai paperisella lomakkeella joka käsitellään koneellisesti.

3.2. Drag Workshop Konseptin esittely Löydä sisäinen Mariasi workshop antaa osallistujille mahdollisuuden leikitellä drag teemalla. Intensiivisen drag workshopin pyrkimyksenä on luoda ja valmistaa mahdollisimman vapautuneesti itseään ilmaisevia yksilöitä. Drag workshopilla on innostava vetäjä ja workshop toteutetaan iloisella ilmapiirillä. Drag workshop vaatii resursseina vähintään asiansa osaavan ja kannustavan työpajan vetäjän sekä rekvisiittaa, jota käytetään oman identiteetin muokkaamiseen. Rekvisiitan kanssa pärjää varsin maltillisella määrällä, mutta tässä tapauksessa voisi kyllä todeta, että enemmän on lähtökohtaisesti enemmän: tässä työpajassa ei todellakaan tarvitse pelätä ylipukeutumista. Vaatteita voidaan hankkia mm. kierrätyskeskuksesta ja kirpputoreilta, joten työpaja voidaan järjestää maltillisella budjetilla. Tämän tyyppisille työpajoille on tarvetta nyky yhteiskunnassa: vaikka maailma menee jatkuvasti eteenpäin, meidän on edelleen hankala kohdata erilaisuutta ja käsitellä sitä. Drag workshopin kaltaisessa ympäristössä osallistujat voivat hyväksyvässä ilmapiirissä kohdata muiden kummallisuuksia, sekä olla myös itse juuri sitä, mitä sillä hetkellä vain haluavatkin olla. Konseptin kohderyhmänä voidaan lähtökohtaisesti pitää käytännössä ketä vain: meistä kuka vaan voi kehittää edelleen kykyään kohdata erilaisuutta sekä omaa itseilmaisuaan. Ilmeistä kuitenkin on, että kaikille tällainen työpaja ei varmasti ole mukavuusalueella. Oletettavasti nuoria voidaan pitää kokeilunhaluisena kohderyhmänä, jota tällainen työpaja luultavasti kiinnostaa enemmän kuin ihmisiä keskimäärin. Drag workshoppeja voi järjestää oikeastaan mihin tahansa aikaan vuodesta, viikosta tai päivästä. Niiden voi väittää mahdollisesti toimivan parhaiten viikonloppuisin tai muina vastaavina aikoina, kun ihmiset ovat keskimäärin vapautuneemmassa mielentilassa. Työpajaa voidaan pitää varsin selkeästi kertaluontoisena kuten työpajoja yleisestikin. Toki työpajaa voidaan toteuttaa säännöllisesti, jos sille todetaan olevan tarpeeksi kysyntää.

Ohjelmakonseptin toteutus ja onnistuminen Drag workshop toteutui Marian ilmestys kaupunkitapahtumassa hienosti, ja se keräsi paljon osallistujia, jotka pääsivät toteuttamaan itseään hyvinkin vapautuneessa ilmapiirissä. Osallistujia oli monen ikäisiä ja hyvin erilaisia ihmisiä. Workshop toteutettiin tapahtumassa keskellä iltapäivää. Aluksi pukeutumiseen ja valmistautumiseen käytettiin noin tunti ja työpaja huipentui osallistujien muotinäytökseen ja juhlimiseen päälavalla. Konseptin toteutti ammattimainen Drag taiteilija ja rekvisiitta hankittiin kurssin opiskelijoilta. Innostuva ja ammattitaitoinen vetäjä työpajalle oli sen onnistumisen kannalta välttämättömyys. 3.3. Kokemukselliset taidehuoneet ja taideteokset Konseptin esittely Kokemukselliset taidehuoneet koostuvat erilaisista installaatioista/maailmoista siten, että jokaiseen huoneeseen tehdään erilainen installaatio. Installaatio voi koostua mistä vain materiaalista: maalauksista, videotaiteesta, esineistä, valokuvista, äänestä jne. Tarkoitus on, että teokset ovat paikkasidonnaisia (tehdään tiettyyn tilaan ja hyödynnetään sen antamia raameja), sekä sellaisia, joita voi käsin kosketella tai joiden päälle voi kiivetä (teosta ei tarvitse varoa ja sen sisään voi mennä). Teokset toteuttavat ammattitaiteilijat tai Tilapioneerit kurssin jäsenet. Tavoitteena on muuttaa tavallinen toimistohuone kokemukselliseksi yllätykseksi, jonne vierailija voi tulla elämysmatkalle hengailemaan ja kokemaan samalla taidetta. Taidehuoneet toimivat myös iltatapahtuman decoina, eli koristeina ja tunnelman luojina. Taidehuoneiden toteutumiseen tarvitaan avoin open call/rekrytointi, jolloin infotaan yhteistyökumppaneita mahdollisuudesta osallistua. Taidehuoneille on tarvetta, sillä ne elävoittävät Marian Ilmestys tapahtumaa ja samalla saadaan taide ulos valkoisista gallerioista hyödyntäen vajaakäyttöistä tilaa galleriana. Huoneet tuottavat mielenkiintoisia elämyksiä kokijoille ja eri toimijat pääsevät osallistumaan tapahtuman sisältöön. Ohjelmakonseptin toteutus ja onnistuminen Taidehuone konsepti toteutettiin Marian ilmestys tapahtumassa. Kahvilassa oli Riikka Theresa Innasen teos, Grab, jossa katosta roikkui sukkahousuja, joiden sisällä oli riisiä ja jauhoja. Roikkuvien pussien alla oli pöytä, jonka pinnalla oli jauhoa. Jauholla sai leikkiä ja pusseihin sai koskea. Innanen toteutti myös pieneen pukuhuoneeseen pääkallohuoneen, jossa eri kaappeja avaamalla sai kokea erilaisia yllättäviä ääniä. Kaapeissa oi liikesensorit, joten avaaminen sai aikaan äänet. Lisäksi valot menivät päälle ja pois vaihdellen. Näiden lisäksi Marian sairaalan käytävillä oli maalauksia, jotka toivat tunnelmaa tilaan. Niille ei ollut kuitenkaan erillistä huonetta, mutta toimivat mukavnia yksityiskohtina käytävällä.

Kokemukselliset taidehuoneet konsepti sekoittui tapahtumassa myös ryhmämme Aistihuone konseptiin, koska aistihuoneen uv maailmasta tuli oma installaationsa. Taideteosten ripottelu ympäri Marian sairaalan 3. kerrosta toi tapahtumatilaan kiinnostavia yksityiskohtia ja toi taiteen helposti lähestyttävästi osaksi tapahtumaa. Taideteosten esittely samaan tapaan ripoteltuna toimisi varmasti hyvin erilaisissa kaupunkitapahtumissa. Marian sairaalan talousrakennus soveltuisi erilaisten taideteosten esittelyyn myös tulevaisuudessa. Kokemuksellinen taideteos Grab. (kuvaaja Janne Ojanperä) 3.4. Kesämökkilarppi Konseptin esittely Kesämökkilarppi konseptin ideana on rakentaa kesämökkitunnelmaa kaupungin keskelle. Kesämökkilarppi koostuu aktiviteeteista, joita yleensä tehdään mökillä. Olennaisimpia kesämökkilarpin osia ovat saunominen, grillaaminen ja syöminen. Lisäksi konseptiin kuuluvat pihapelit, pihatyöt ja halonhakkuu. Konseptille on tarvetta, jotta kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan mökkielämästä helposti ilman rasittavaa automatkaa tai oman mökin omistamista. Mökkilarppi on suunnattu kaikille, mutta ottaa erityisesti huomioon kaupunkikulttuuritapahtumissa helposti jalkoihin jäävät keski ikäiset miehet. Nämä miehet saattavat kokea kaupunkikulttuurin, ja erilaiset taidetapahtumat luotaantyöntäviksi. Kesämökillä saa kuitenkin vain olla, grillata, syödä, saunoa, ehkä vähän jutella ja juoda olutta. Ei tarvitse osallistua ohjattuun tekemiseen ja tehtävät asiat ovat niin tuttuja, että niihin on helppoa ja luontevaa osallistua.

Ohjelman toteuttamiseen tarvitaan vuokrattava mobiilisauna, grilli, pihapelejä, riippumattoja, polttopuuta ja kirves. Konsepti vaatii ympärilleen vehreyttä. Ohjelma on helpointa toteuttaa lämpimään vuodenaikaan. Parhaiten kesämökillä viihdytään kesäisessä auringonpaisteessa ja sadesää saattaa estää ohjelman toteutumisen. Sää on ylipäätään suurin haaste, tai mahdollisesti este ohjelman toteutumiselle. Konsepti on tässä muodossa kertaluontoinen, mutta mikään ei estä perustamasta pysyvämpää kesämökkipaikkaa kaupunkiympäristöön. Kesämökkilarpin voi helposti järjestää väliaikaisesti erilaisten kaupunkitapahtumien yhteydessä tai rakentaa Marian sairaalan piha alueen kaltaiseen urbaaniin ympäristöön. Samankaltainen tilapäiskäyttökonsepti on tällä hetkellä Sompasaunana Kalasatamassa. Ohjelmakonseptin toteutus ja onnistuminen Kesämökkilarppi toteutettiin konseptikortin mukaisesti Marian Ilmestys tapahtumassa. Ohjelmaa varten vuokrattiin Saunabiili vanhaan paloautoon rakennettu sauna. Paikalle tuotiin Grillari eli polkupyörällä liikkuva grilli. Halonhakkuusta ohjelmanumerona luovuttiin, sillä emme halunneet tapahtumavieraiden loukkaavan itseään. Lisäksi paikalla pystyi pelaamaan mölkkyä ja heittämään tikkaa. Saunojilla oli mahdollisuus peseytyä vesiämpäreiden avulla ja vaihtaa vaatteensa pukukoppina toimineessa teltassa. Teltta osoittautui kuitenkin tällä kertaa turhaksi, saunavieraat riisuituivat mieluummin saunan vieressä. Sadesäällä teltta olisi kuitenkin ollut tarpeen. Saunabiili lämpeni helposti liian kuumaksi ja lämmityksen kanssa sai olla varovainen. Saunan ollessa lämpimänä, saunojat huolehtivat itse saunan lämmityksestä. Sää suosi tapahtumapäivänä ja oli mökkilarpin onnistumisen kannalta täydellinen. Kävijöitä oli tasaisesti päivän mittaan ja suurin osa kävijöistä oli odotetustikin keski ikäisiä miehiä, jotka tulivat kesämökille hengailemaan useammaksi tunniksi. Kävijöistä muutama oli tunnettuja saunaharrastajia, joita kaikki eriskummalliset saunamahdollisuudet houkuttelevat paikalle. Lisäksi pihapelejä pelaamassa kävi monia lapsiperheitä, ja erään lapsen mielestä tikkataulu oli koko tapahtuman paras asia. Grilli oli kuumana koko päivän ajan ja vieraat kävivät grillaamassa eväitään. Häiriökäyttäytymistä ei ilmennyt lainkaan, ja vieraat pitivät itse hyvin huolta ympäristöstään. Hieman syrjäisempi sijainti tapahtumassa toimi hyvin, koska mökin pihassa saattoi tällöin oleskella vapautuneemmin ilman vaatteita. Konsepti onnistui suunnitellulla tavalla, tavoitti kohderyhmänsä ja mitään suurempia muutoksia konseptiin ei tarvitse tehdä. Konseptin onnistuminen osoitti, että pienelläkin panostuksella saa aikaan erinomaisen tapahtumakokemuksen.

Kuva: Tunnelmaa kesämökkilarpista (kuvaaja Rami Ratvio)