Sari Peltonen Olli-Pekka Piipponen Laura Sorvari RoHS käytännössä Opas direktiivin mukaiseen toimintaan
Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA KUSTANTAJA JA MYYNTI Teknologiateollisuus ry Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10, 4. krs 00130 HELSINKI puh. (09) 19231/julkaisumyynti www.teknologiainfo.net ISBN 978-951-817-950-7 Teknologiateollisuuden julkaisuja 8/2007 Teknologiainfo Teknova Oy Ulkoasu ja taitto: Erkki Tuomi, LiveDesign Oy Painopaikka: Kopio Niini Oy, Helsinki, 2007
3
Sisällysluettelo I Mikä RoHS? 7 1 RoHS-direktiivin tausta 8 Tuotelähtöinen ympäristöpolitiikka ja tuottajavastuu RoHS-direktiivin perustana 8 RoHS-direktiivi on osa Suomen lainsäädäntöä 9 2 RoHS-direktiivin keskeinen sisältö 10 Aineet, joiden käyttöä RoHS rajoittaa 10 Tuotteet, joita RoHS koskee 10 Tuotteet, joita RoHS ei koske 12 Markkinoille saattaminen 14 Euroopan talousalue 15 RoHS-sääntely muuttuu ja kehittyy 15 Markkinavalvonta ja sanktiot 15 II RoHS yrityksessä 17 3 Ylin johto 18 Ketä RoHS koskee? 18 4 Tuotesuunnittelu 20 RoHSin aiheuttamat toimenpiteet ja muutokset tuotesuunnitteluun 20 Tuotteet RoHSin mukaiseksi 20 Juotteet 20 Juoksutteet 21 Pinnoitteet 21 Komponentit ja piirilevyt 22 5 Tuotanto 24 RoHSin aiheuttamat toimenpiteet ja muutokset tuotannossa 24 Lämpötilaprofiili 24 Tuotantoprosessin vaiheet ja RoHS 25 Ongelmia tuotannossa 26 6 Testaus 28 RoHSin aiheuttamat toimenpiteet ja muutokset testaukseen 28 Testaus ja yrityksen toiminta 28 Testausmenetelmät 30 Haasteita testauksessa 31 7 Tuoteinformaation hallinta 33 RoHSin aiheuttamat toimenpiteet ja muutokset tiedonhallintaan 33 4
RoHS perustuu tietoon 33 RoHS-tieto yrityksen sisällä 34 RoHS-tieto liikkeelle alihankintaketjussa 34 8 Osto- ja myyntitoiminta, markkinointi ja sopimukset 37 RoHSin aiheuttamat toimenpiteet ja muutokset osto- ja myyntitoimintaan ja yrityksen sopimussuhteisiin 37 Sopimustoiminta ja RoHS 37 Ennakoivaa sopimista RoHS-asioista 38 RoHS-vaatimusten sisällyttäminen ostosopimuksiin 39 Tuotevastuu myynnissä ja markkinoinnissa 40 Esimerkki: Haasteita sopimussuhteissa 40 9 RoHS osaksi koko yrityksen toimintaa 42 III RoHS laajemmin 45 10 Katsaus EU:n ympäristölainsäädäntöön 46 WEEE-direktiivi 46 EuP-direktiivi 47 Paristo- ja akkudirektiivi 47 REACH-kemikaaliasetus 48 11 RoHS eri puolilla maailmaa 50 Aasia 50 RoHSia vastaava lainsäädäntö Kiinassa 50 Myrkylliset tai haitalliset aineet ja osat 52 Australia 55 Pohjois-Amerikka 55 Etelä-Amerikka 55 12 Tulevaisuuden haasteita 57 RoHSin kaltainen sääntely lisääntyy ja kiristyy 57 RoHSin uudelleenarviointi on käynnissä 57 Suunnitelmallinen ja aktiivinen ote RoHS-asioihin kannattaa 58 Tietolähteitä 60 Lähteet 62 Liitteet 64 Liite 1 RoHS-direktiivi 64 Liite 2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joita RoHS koskee luokittain ja esimerkkejä niihin kuuluvista laitteista 70 Liite 3 Yleisiä ROHSiin liittyviä kysymyksiä 73 Liite 4 Juotteen vähimmäisvaatimukset 76 5
Liite 5 Lyijyttömien juotteiden ominaisuuksia 77 Liite 6 Pinnoitteiden ominaisuuksia 80 Liite 7 Juottaminen ja RoHS 83 Liite 8 Ohjeita juotoslämpötilojen arvioimiseen 86 Sanasto 87 6
I Mikä RoHS? RoHS on Euroopan unionin direktiivi, joka astui voimaan 1.7.2006. Oppaan ensimmäinen osa on johdanto RoHS-asioiden pariin. Tässä osassa kerrotaan, miksi RoHS on säädetty, mitä se määrää ja miten direktiivin noudattamista valvotaan. Se auttaa myös arvioimaan, missä määrin RoHSdirektiivi koskee yrityksen toimintaa. 7
1 RoHS-direktiivin tausta Lue lisää: RoHS-direktiivin keskeinen sisältö RoHS-direktiivi, liite 1. RoHS (Restriction of Hazardious Substances) on Euroopan unionin direktiivi, joka astui voimaan 1.7.2006. Direktiivi kieltää eräiden ympäristölle vaarallisten aineiden käytön uusissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Tässä luvussa kerrotaan, miksi RoHS on säädetty ja miten se liittyy Suomen lainsäädäntöön. Tuotelähtöinen ympäristöpolitiikka ja tuottajavastuu RoHS-direktiivin perustana Euroopan Unionin kuudennen ympäristöasioita koskevan toiminta oh- jel man keskeinen osa on ns. Tuotelähtöinen ympäristöpolitiikka (IPP, Integrated Product Policy). Tuotelähtöisen ympäristöpolitiikan perus periaat teita ovat elin kaariajattelu, toimijoiden yhteistyö tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ja tuot teen jatkuva parantaminen. Tuotelähtöistä ympäristöpolitiikkaa voidaan kuvata EU:n tuotteisiin kohdistuvan ympäristösääntelyn strategisena sateenvarjona, joka pitää sisällään monenlaisia keinoja. Tuotelähtöinen ympäristö- politiikka Tuottajavastuu Tuottajavastuulla tarkoitetaan Euroopan jätelainsäädännön periaatetta, joka ulottaa tuottajan vastuun tuotteen eliniän jälkeiseen aikaan asti. Tuottajavastuulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä, kestävää tuotantoa ja kestävää kulutusta ja siten suojelemaan ympäristöä. Muita tuottajavastuulainsäädännön konkreettisia tavoitteita ovat: - ympäristömyönteiseen tuotesuunnitteluun siirtyminen - jätteiden synnyn ehkäiseminen - jätteen määrän vähentäminen - jätteiden erilliskierrätys - jätteiden hyödyntäminen - ympäristösuojelukustannusten liittäminen tuotteen hintaan. Tuottajavastuun yhteydessä käytetään usein myös termiä laajennettu tuot tajavastuu. Tällä tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan saastuttaja mak saa, eli haitallisen ympäristövaikutuksen aiheuttaja on ensisijaisessa vas tuussa myös sen korjaamisesta. Laajennettu tuottajavastuu muuttaa aiemmin vallinnutta vastuunjakoa tuottajien, kuluttajien ja julkisen vallan välillä: vastuu jätehuollosta siirtyy kunnilta jätteen tuottajille. Aiemmin tuottajavastuu on tullut tutuksi mm. pahvin, kartongin ja lasipullojen kierrätyksessä. Tuottajavastuun myötä tuottajia ohjataan huomioimaan ympäristönäkökohdat jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä suuri osuus tuotteiden ympäristövaikutuksista lyödään lukkoon jo suunnittelupöydällä. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuusta määrää EU:ssa WEEEdirektiivi, joka edellyttää, että tuottaja järjestää markkinoille saattamistaan 8
Lue lisää: Katsaus EU:n ympäristölainsäädäntöön tuotteista syntyvän jätteen uudelleenkäytön ja jätehuollon sekä vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista. RoHS-direktiivi koskee WEEE-direktiivissä alunperin listattuja tuotteita. Se on ainekielto, joka rajoittaa tiettyjen ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden käyttöä. RoHS-direktiivi on osa Suomen lainsäädäntöä Direktiivi Lue lisää: RoHS eri puolilla maailmaa Direktiivi tarkoittaa Euroopan unionin jäsenvaltioille annettua lainsäädäntöohjetta. Se ei suoraan muuta jäsenvaltion lainsäädäntöä, vaan antaa kansalliselle lainsäätäjälle toimintaohjeita. Direktiivin säännökset siis velvoittavat jäsenvaltiota muuttamaan kansallista lainsäädäntöään niiden mukaisiksi tietyn määräajan kuluessa, mutta eivät suoraan korvaa kansallisia säädöksiä. RoHS-direktiivi on liitetty osaksi Suomen lainsäädäntöä, ja se astui voimaan 1.7.2006. RoHS on harmonisoitu direktiivi, mikä tarkoittaa periaatteessa sitä, että sen sisältö on kaikissa EU-maissa sama, vaikka kukin jäsenvaltio noudattaakin omia toimintatapojaan lakia säätäessään. RoHS on kuitenkin sidoksissa myös sähkö- ja elektroniikkaromun keräämisestä ja käsittelystä säädettyyn WEEE-direktiiviin, mikä monimutkaistaa tilannetta hieman. RoHS koskee sähkö- ja elektroniikkalaitteita, joiden määrittelyn osalta RoHS viittaa WEEE:hen. WEEE on minimidirektiivi, mikä tarkoittaa, että kansallinen lainsäätäjä voi asettaa direktiiville lisäehtoja ja direktiivin ehtoja ankarampia määräyksiä. Kun joissain maissa WEEE-direktiivin laajuutta on selkeästi kasvatettu, on myös RoHS-sääntely näissä maissa vaativampaa. Suomessa ei toistaiseksi ole WEEE-direktiiville mitään lisäehtoja tai -vaatimuksia. Vaikka RoHS on EU-lainsäädäntöä, on vastaavaa sääntelyä joko kehitteillä tai jo voimassa eri puolilla maailmaa. 9
2 RoHS-direktiivin keskeinen sisältö Tässä luvussa kerrotaan, mitä RoHS-direktiivi määrää, mitä se koskee ja miten direktiivin noudattamista valvotaan. Aineet, joiden käyttöä RoHS rajoittaa RoHS-direktiivi rajoittaa ainepitoisuuksia sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Sen mukaan lyijyn, elohopean, kuudenarvoisen kromin ja kahden palonestoaineen, polybromibifenyyli, (PBB) ja polybromidifenyylieetterin (PBDE) pitoisuuksien tulee olla homogeenisessa materiaalissa alle 1000 ppm (parts per million) eli 0,1 painoprosenttia. Kadmium-pitoisuus saa olla korkeintaan 100 ppm eli 0,01 painoprosenttia. Rajoitukset ovat niin pieniä, että ne tarkoittavat käytännössä kieltoa. Vaatimukset koskevat 1.7.2006 alkaen Euroopan talousalueen markkinoille saatettuja uusia tuotteita. Tuotteet, joita RoHS koskee RoHS-direktiivissä sähkö- ja elektroniikkalaitteella tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (852/2004) mainittuihin laiteryhmiin 1-7 ja 10 kuuluvaa laitetta tai hehkulankalamppua, joka tarvitsee sähkövirtaa tai sähkömagneettista kenttää toimiakseen asianmukaisesti tai joka on tarkoitettu tällaisen virran tai kentän synnyttämiseen, siirtämiseen tai mittaamiseen ja joka on suunniteltu käytettäväksi enintään 1000 V AC tai 1500 V DC jännitteellä. Lue lisää: Liite 2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joita RoHS koskee luokittain ja esimerkkejä niihin kuuluvista laitteista RoHS-direktiivi koskee seuraavia tuotteita: - suuret ja pienet kodinkoneet - tieto- ja teletekniset laitteet - kuluttajaelektroniikka - valaistuslaitteet mukaan lukien kotitalouden valaisimet ja hehkulankalamput - sähkö- ja elektroniikkatyökalut - lelut, vapaa-ajan- ja urheiluvälineet - automaatit. Seuraavassa taulukossa selvennetään RoHS-direktiivin soveltamisalaa tiettyjen mää rittelyiden ja erityistapausten osalta. 10
Taulukko 1. Kuuluuko tuote RoHS-direktiivin soveltamisalaan? Direktiivin määrittely Tulkinta Esimerkkejä laitteista, jotka eivät tämän perusteella kuulu RoHSdirektiivin soveltamisalaan Tarvitsee sähkövirtaa tai sähkömagneettista kenttää toimiakseen asianmukaisesti tai joka on tarkoitettu tällaisen virran tai kentän synnyttämiseen, siirtämiseen tai mittaamiseen, ja jotka on suunniteltu käytettäviksi enintään 1000 V AC tai 1500 V DC jännitteellä. Laitteet, jotka on suunniteltu käytettäväksi alle 1000 V vaihtovirralla ja 1500 V tasavirralla Laitteet, joita ei koske muu erityislainsäädäntö (art. 2.2) Sähköiset ja elektroniset vara- ja lisäosat, jotka on tarkoitettu korjaamiseen ja jotka on tuotu markkinoille 1.7.2006 jälkeen. Armeijavarusteet ja -laitteet Sähkövirta tai magneettikenttä on pääasiallinen virtalähde. Jos virta on pois päältä ja laite ei tällöin voi toimia pääasiallisessa tehtävässään, se on direktiivin tarkoittamalla tavalla sähkö- tai elektroninen laite. Jos sähkövirta tai magneettikenttä liittyy toissijaisiin laitteen funktioihin, laite ei kuulu RoHSin piiriin. Direktiivi ei koske varaosia, jotka on saatettu markkinoille ennen 1.7.2006. Varaosien tarkoituksen tulee olla joko jatkaa tuotteen käyttöikää, päivittää sen toimintoja tai kapasiteettia. Armeijavarusteet ja laitteet eivät kuulu WEEE:n liite 1a:han, eivätkä siten myöskään RoHSin soveltamisalaan. Kaasukeitin, jossa on elektroninen ajastin Korkeajännitekytkimet Autoradiot Aseet, sotatarvikkeet Mukaellen Euroopan Komission julkaisua Frequently Asked Questions on RoHS and WEEE (2005) 11
Tuotteet, joita RoHS ei koske Lue lisää: Yleisiä RoHSiin liittyviä kysymyksiä. Kuinka saan tuotteeni poikkeuslistalle? Direktiivissä on määritelty myös tiettyjä poikkeuksia. Direktiivin poikkeuslistaa on täydennetty tähän mennessä kolme kertaa, ja sitä tullaan myös edelleen täydentämään. Seuraavassa on listattu RoHS-direktiivin poikkeukset. Lyijyn, elohopean, kadmiumin ja kuudenarvoisen kromin käyttötarkoitukset, joiden osalta voidaan poiketa 4 artiklan 1 kohdan vaatimuksista (tilanne 9.6.2007) 1. Elohopea pienloistelampuissa silloin, kun elohopean määrä lamppua kohden on enintään 5 mg. 2. Elohopean määrä yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa enintään: - 10 mg, kun loisteaineena käytetään halofosfaattia - 5 mg, kun loisteaineena käytetään trifosfaattia (normaalin käyttöiän lamput) - 8 mg, kun loisteaineena käytetään trifosfaattia (pitkän käyttöiän lamput). 3. Elohopea erityiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa. 4. Elohopea muissa lampuissa, joita ei erikseen mainita tässä liitteessä. 5. Lyijy katodisädeputkien, elektroniikkakomponenttien ja loisteputkien laseissa. 6. Lyijy seosaineena - teräksessä, jonka painosta korkeintaan 0,35 prosenttia on lyijyä; - alumiinissa, jonka painosta korkeintaan 0,4 prosenttia on lyijyä ja - kupariseoksessa, jonka painosta korkeintaan 4 prosenttia on lyijyä. 7. - Lyijy korkeiden sulamislämpötilojen juotoksissa (lyijyperustaiset seokset, jotka sisältävät lyijyä vähintään 85 prosenttia) - Lyijy palvelinten, tallennus- ja ryhmätallennuslaitteiden, kytkentään, merkinantoon ja siirtoon tarkoitettujen verkkoinfrastruktuurilaitteiden sekä tietoliikenneverkon hallintalaitteiden juotoksissa. - Lyijy elektronisissa keraamisissa osissa, kuten pietsosähköisissä laitteissa. 8. Kadmium ja sen yhdisteet sähköisissä kontakteissa sekä kadmiumpinnoitus lukuun ottamatta kadmiumia ja sen yhdisteitä sisältäviä tuotteita ja tarvikkeita koskevista kielloista ja rajoituksista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1415/1992) kiellettyjä käyttötarkoituksia. 9. Kuudenarvoinen kromi hiiliteräksen korroosionestossa absorptiojäähdytyskoneiden jäähdytysjärjestelmissä. 12
10. DekaBDE polymeerisissä käyttötarkoituksissa. 11. Lyijy lyijy-pronssilaakerikuorissa ja heloissa. 12. Lyijy compliant pin typpisissä liitinjärjestelmissä. 13. Lyijy lämpöä johtavan moduulin c-renkaan pinnoitemateriaalina. 14. Lyijy ja kadmium optisessa ja suodatuslasissa. 15. Lyijy juotoksissa, jotka koostuvat useammasta kuin kahdesta ainesosasta ja jotka on tarkoitettu nastojen ja mikroprosessorikotelon väliseen kytkentään ja joiden lyijypitoisuus on yli 80 mutta alle 85 painoprosenttia. 16. Lyijy juotoksissa, joilla mahdollistetaan toimiva sähköliitos puolijohdepalan ja alustan välillä integroitujen piirien kääntöliitos- eli Flip Chip -tekniikassa. 17. Lyijy silikaatilla päällystetyissä linjalampuissa. 18. Lyijyhalogenidi valaisevana aineena reprografiassa käytettävissä suurpainepurkauslampuissa (HID-lampuissa). 19. Lyijy aktivaattorina valaisevassa jauheessa (korkeintaan l painoprosentti lyijyä) valoaineita (esimerkiksi BaSi2O5:Pb) sisältävissä purkauslampuissa, joita käytetään solariumlamppuina, ja valoaineita sisältävissä erikoislampuissa, joita käytetään diatso-menetelmällä tehtävässä reprografiassa, litografiassa ja hyönteispyydyksissä sekä fotokemiallisissa ja käsittelyprosesseissa. 20. Lyijy PbBiSn-Hg-yhdisteiden kanssa erityisseoksissa pääamalgaamina sekä PbSn-Hg-yhdisteen kanssa lisäamalgaamina erittäin pienissä energiansäästölampuissa. 21. Lyijyoksidi nestekidenäytöissä käytettävien litteiden loistelamppujen etuja taka-alustojen yhdistämiseen käytettävässä lasissa. 22. Lyijy ja kadmium painoväreissä, joita käytetään borosilikaattilasin emaloinnissa. 23. Lyijy epäpuhtautena kuituoptisissa viestintäjärjestelmissä käytettävissä RIG (rare earth iron garnet) Faraday-rotaattoreissa. 24. Lyijy, jota käytetään sellaisten pintaliitoskomponenttien (muiden kuin liittimien) pintakäsittelyyn, joissa johtimien väli on korkeintaan 0,65 mm ja joissa käytetään NiFe-johdinkehystä sekä lyijy, jota käytetään sellaisten pintaliitoskomponenttien (muiden kuin liittimien) pintakäsittelyyn, joissa johtimien väli on korkeintaan 0,65 mm ja joissa käytetään kuparista johdinkehystä. 13
25. Lyijy juotosaineessa, jota käytetään kiekkomaisten ja planaaristen keraamisten monikerroskondensaattoreiden PTH(plated through hole) -juotoksissa. 26. Lyijyoksidi plasmanäyttöjen (PDP) ja SED-näyttöjen (surface conduction electron emitter displays) rakenne-elementeissä (erityisesti etu- ja takalasin dielektrisessä kerroksessa, elektrodeissa (buselectrode, address electrode) black stripe-heijastuksenestossa, barrier rib pastassa, sintratuissa liitoksissa (seal frit), sulaterenkaassa (frit ring) sekä painopastoissa). 27. Lyijyoksidi BLB (Black Light Blue) -lamppujen lasikuvuissa. 28. Lyijyseokset juotosaineessa, jota käytetään suurtehokaiuttimissa (suunniteltu käytettäväksi useiden tuntien ajan vähintään 125 desibelin äänenteholla (SPL) käytettävien muuntimien juotoksissa. 29. Kuudenarvoinen kromi korroosionestopinnoitteena maalaamattomissa metallilevyissä ja -kiinnikkeissä, joita käytetään korroosionsuojauksena ja sähkömagneettisten häiriöiden suojauksena direktiivin 2002/96/EY luokkaan 3 (Tieto- ja teletekniset laitteet) kuuluvissa laitteissa. Poikkeus myönnetty 1 päivään heinäkuuta 2007 asti. 30. Lyijy neuvoston direktiivin 69/493/ETY liitteessä I (luokat 1, 2, 3 ja 4) määritellyssä kristallilasissa. Markkinoille saattaminen On tärkeää huomata, että direktiivin asettamat vaatimukset koskevat koko toimitusketjua materiaali- ja komponenttivalmistajasta lopputuotteen valmistajaan. Viime kädessä maahantuoja tai lopputuotteen valmistaja, joka tuo tuotteen EU:n alueelle vastaa siitä, että se on RoHS-direktiivin asettamien vaatimusten mukainen. Markkinoille saattaminen on käsitteenä ongelmallinen. Se voidaan tulkita seuraavasti: 1. Myynti loppukäyttäjälle Hetki, jolloin tuote myydään sen lopulliselle käyttäjälle. 2. Maahantuonti Hetki, jolloin tuote tuodaan kansallisille markkinoille. 3. Tuonti Euroopan talousalueen markkinoille. Hetki, jolloin tuote tuodaan Euroopan talousalueen markkinoille tarkoituksena myydä ja käyttää tuote unionin alueella. Näiden tulkintojen soveltamisessa on kuitenkin hankaluuksia. Ensimmäistä ei sovelleta käytännössä ollenkaan ja toista sovelletaan mahdollisesti vii- 14
dessä valtiossa (Tshekki, Latvia, Liettua, Slovakia ja Ruotsi). Loput valtiot soveltavat kolmatta, kaikkein laajinta tulkintaa. Euroopan talousalue Direktiivin vaatimukset koskevat Euroopan talousalueen markkinoille saatettuja tuotteita. Euroopan talousalueeseen kuuluvat seuraavat valtiot: - EU:n jäsenvaltiot - Islanti - Norja - Liechtenstein. RoHS-sääntely muuttuu ja kehittyy Lue lisää: Tulevaisuuden haasteita Edellä on esitelty RoHS-direktiivin keskeistä sisältöä sellaisena kuin se oli direktiivin tullessa voimaan 1.7.2006. RoHS ei kuitenkaan ole muuttumaton, vaan päinvastoin muuttuvaa, kehittyvää lainsäädäntöä. Tämä edellyttää yrityksiltä jatkuvaa seurantaa ja kykyä varautua tuleviin muutoksiin. RoHS-direktiivi sisältää uudelleentarkastelupykälän, jonka avulla direktiiviä voidaan muuttaa paremmin tarkoitustaan vastaavaksi ajan kuluessa. Näin direktiivissä havaitut epäkohdat voidaan ottaa uudestaan käsittelyyn ja siten parantaa direktiivin toimivuutta. Koska kyseessä on verrattain uusi direktiivi muuttuvalla ja kehittyvällä alalla, voidaan pitää erittäin todennäköisenä, että direktiiviin tulee tulevaisuudessa muutoksia. Nämä muutokset ovat hyvin todennäköisesti luonteeltaan direktiivin vähimmäisvaatimusten tiukennuksia ja sen soveltamisalan kasvattamista. Markkinavalvonta ja sanktiot Lue lisää: Tuoteinformaation hallinta, testaus Turvatekniikan keskus Tukes valvoo Suomessa RoHSin noudattamista. Suomessa tehtävät Tukesin päätökset voivat vaikuttaa tuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen koko EU-alueella. RoHS-direktiivi ei määrittele vaadittavia valvontamekanismeja, ja niinpä valvonta poikkeaa eri maissa toisistaan. Valvontaa on kuitenkin pyritty harmonisoimaan valvontaviranomaisten yhteistyöllä. RoHSin markkinavalvonnan menetelmiä ovat valistus, dokumenttien tarkastukset, testaukset sekä kemialliset analyysit. Valvonta toteutetaan Suomessa vastaavalla tavalla kuin sähkö- ja elektroniikkalaitteiden turvallisuuden ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC, Electromagnetic Compatibility) valvonta. RoHS-tutkimuksissa käytetään sekä XRF-menetelmää että kemiallisia analyysimenetelmiä. Tukes hankkii sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja testaa niitä pistokokeenomaisesti. Lisäksi tutkintaan saatetaan ottaa tiettyjä tuoteryhmiä. Myös kuluttajilta, yrityksiltä ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta saatetaan saada vihjeitä ja ehdotuksia tutkimus- ja valvontatarpeesta. Tukes testaa tuotteen ensin kannettavalla XRF-laitteella. Mikäli tuotteessa havaitaan vaarallisten aineiden pitoisuuksien ylityksiä, lähettää Tukes yritykselle selvityspyynnön. Tilanteesta riippuen tuote tai näyte siitä toimitetaan tämän 15
jälkeen kemialliseen analyysiin. Analyysin tulosten jälkeen yritystä kuullaan vielä uudelleen, jos tulokset antavat siihen aihetta. RoHS-direktiivin asettamien vaatimusten laiminlyönti voi johtaa huomautukseen, toimitus- tai myyntikieltoon tai jopa tuotteiden vetämiseen markkinoilta. Tuotteiden markkinoilta vetämiseen saattaa liittyä myös potentiaalisia vahingonkorvauksia. RoHS-lainsäädännön rikkominen aiheuttaa paitsi suoria myös epäsuoria sanktioita, jotka kohdistuvat yrityksen maineeseen ja liikesuhteisiin. RoHS on Euroopan unionin direktiivi, joka astui voimaan 1.7.2006. RoHS kieltää lyijyn, elohopean, kadmiumin, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB) ja/tai polybromidifenyylieetterin (PBDE) käytön. RoHS koskee 1.7.2006 jälkeen Euroopan talousalueen markkinoille saatettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. RoHSin markkinavalvonnasta vastaa Tukes. 16