SISÄLLYS. N:o 9. Laki. talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2006

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2006 N:o 9 17 SISÄLLYS N:o Sivu 9 Laki talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön 32 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonhaittakorvaukseen ja maatalouden ympäristötukeen varattujen määrärahojen kohdentamisesta vuoden 2006 haussa Valtiovarainministeriön asetus jäännösveron ja metsänhoitomaksun eräpäivistä vuodelta Valtiovarainministeriön asetus vuoden 2006 kiinteistöveron eräpäivistä Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta N:o 9 Laki talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan talous- ja velkaneuvonnasta 4 päivänä elokuuta 2000 annetun lain (713/2000) 6 sekä lisätään lakiin uusi 2 a seuraavasti: 2a Neuvottelukunta Taloustietämyksen kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyön edistämistä varten kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä voi toimia valtioneuvoston asettama neuvottelukunta. Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan nimestä, tehtävistä, asettamisesta, jäsenistä ja toiminnan järjestämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 6 Talous- ja velkaneuvojan kelpoisuusvaatimukset Talous- ja velkaneuvojalla tulee olla alalle soveltuva korkeakoulututkinto sekä sellainen taito ja kokemus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää. Tarkempia säännöksiä talous- ja velkaneuvojan kelpoisuusvaatimuksista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. HE 141/2005 TaVM 17/2005 EV 150/

2 50 N:o 9 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Henkilö, joka toimii talous- ja velkaneuvojana tämän lain voimaan tullessa tai on toiminut talous- ja velkaneuvojana ennen lain voimaantuloa, on kelpoinen toimimaan talous- ja velkaneuvojana sen estämättä, mitä 6 :ssä säädetään. Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

3 51 N:o 10 Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 52 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 23 :n 3 momentti, 34 ja 39, 40 :n otsikko, 42 44, 48 :n 1 momentti, 50 :n 2 momentti ja 53 :n 5 momentti, sellaisena kuin niistä on 50 :n 2 momentti eduskunnan päätöksessä 118/2003, sekä lisätään työjärjestykseen uusi 43 a, seuraavasti: 23 Valtioneuvoston tiedonanto ja valtioneuvoston selonteko Kun keskustelu selonteosta on päättynyt, selonteko lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi valiokuntaan, jollei eduskunta päätä siirtyä päiväjärjestykseen asiaa valiokuntaan lähettämättä. Käsiteltyään selonteon valiokunnan on mietinnössään ehdotettava selonteon johdosta hyväksyttävän kannanoton sanamuoto, jonka lopullisesta sisällöstä eduskunta päättää ja siirtyy päiväjärjestykseen. 34 Käsittelyjärjestys Valiokunnan tulee ilman aiheetonta viivytystä käsitellä sinne lähetetyt asiat ja antaa niistä asian laadun mukaisesti mietintö täysistunnolle tai lausunto toiselle valiokunnalle. Kiireellisesti on käsiteltävä asiat, jotka koskevat perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä. Valiokunnan tulee yleensä käsitellä ensin hallituksen esitykset sekä valtioneuvoston kirjelmät Euroopan unionin asioista. Samaa asiaa koskevat hallituksen esitykset ja eduskunta-aloitteet on käsiteltävä toistensa yhteydessä ja niistä on annettava yhteinen mietintö, jolleivät erityiset syyt vaadi menettelemään toisin. Valiokunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei hallituksen esityksen johdosta laadittava mietintö viivästy asioiden yhdistämisen vuoksi. Puhemiesneuvosto voi antaa tarkempia ohjeita siitä, missä järjestyksessä asiat otetaan käsiteltäviksi valiokunnissa. 39 Valiokunnan päätöksenteko Saatuaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen valiokunta käy valmistavan keskustelun, jossa valiokunnan jäsenillä on ti- PNE 2/2005 PeVM 8/2005 EK 34/2005

4 52 N:o 10 laisuus lausua käsityksensä asiasta kaikin osin ja jonka perusteella valiokunnan sihteeri laatii mietintö- tai lausuntoluonnoksen. Luonnoksen pohjalta käydään yleiskeskustelu sekä toimitetaan asian yksityiskohtainen käsittely, jossa päätetään valiokunnan ehdotuksista samoin kuin mietinnön tai lausunnon perusteluista. Valiokunta voi päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan hyväksymä mietintö tai lausunto. Tällöin valiokunnan jäsenille varataan tilaisuus käydä yleiskeskustelu ja suoritetaan yksityiskohtainen käsittely. Hylkäysehdotus ratkaistaan asian sisältöä koskevien ehdotusten jälkeen. Asia on pantava kerran pöydälle johonkin seuraavaan valiokunnan kokoukseen, jos kaksi jäsentä sitä pyytää. Tämän jälkeen asia pannaan pöydälle, jos valiokunta niin päättää. Valiokunta voi valita keskuudestaan edustajan esittelemään puheenjohtajan sijasta täysistunnossa mietinnön tai lausunnon taikka suuressa valiokunnassa sille annetun lausunnon. 40 Äänestäminen valiokunnassa 42 Valiokunnan mietintö ja lausunto Valiokunnan on laadittava mietintönsä ja lausuntonsa lyhyesti. Valiokunnan ehdotukset on tehtävä ponnen muodossa. Samoin on meneteltävä vastalauseessa ja eriävässä mielipiteessä, jollei niissä rajoituta ainoastaan eriävän käsityksen ilmaisemiseen. Mietintöön ja lausuntoon merkitään asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneet jäsenet. Jos jäsen osallistui ainoastaan osittain tähän käsittelyyn, on se ilmaistava. Mietinnön vastalause ja lausunnon eriävä mielipide on jätettävä valiokunnan määräämässä ajassa kirjallisena valiokunnan sihteerille. Vastalauseen ja eriävän mielipiteen tulee vastata sen allekirjoittajien asian ratkaisevassa käsittelyssä edustamaa kantaa. Mietinnön ja lausunnon sekä niihin liittyvät vastalauseet ja eriävät mielipiteet tarkistaa valiokunnan sihteeri, jollei valiokunta toisin päätä. 43 Valiokunnan pöytäkirjat Valiokunnan kokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään läsnä olleet jäsenet ja kuullut asiantuntijat sekä tehdyt ehdotukset ja päätökset äänestyksineen. Pöytäkirjan varmentaa valiokunnan sihteeri allekirjoituksellaan. Valiokunnan pöytäkirjat ja muut asiakirjat arkistoidaan puhemiesneuvoston erikseen vahvistamien ohjeiden mukaisesti. 43a Valiokunnan asiakirjojen julkisuus Valiokunnan pöytäkirjat tallennetaan yleisön saataville tietoverkkoon. Asian käsittelyasiakirjat tulevat julkisiksi, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty. Eduskuntaryhmällä, joka ei ole edustettuna valiokunnassa tai sen jaostossa, on kuitenkin oikeus saada jäljennös vielä keskeneräisen asian käsittelyasiakirjoista, jos ne eivät ole salaisia. Valiokunnan asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai pääoma- ja rahoitusmarkkinoille. Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön terveydentilasta tai hänen taloudellisesta asemastaan, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa, jollei huomattava yhteiskunnallinen tarve vaadi niiden julkisuutta. Valiokunta voi muusta vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salassa pidettävä. Salassa pidettäviä ovat lisäksi sellaiset asiakirjat, jotka kuuluvat valiokunnan perustuslain 50 :n 3 momentin nojalla päättämän vaiteliaisuuden piiriin. Valtioneuvoston vaiteliaisuuspyyntöä valiokunnan käsiteltävänä olevassa Suomen kansainvälisiä suhteita koskevassa tai Euroopan unionin asiassa nouda-

5 N:o tetaan, kunnes asianomainen valiokunta on tehnyt päätöksen pyynnön johdosta. Valiokunnan asiakirjojen salassapitoajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 31 :ssä säädetään, jollei valiokunta päätä lyhyemmästä ajasta. Puhemiesneuvosto voi antaa tarkempia ohjeita valiokunnan asiakirjojen julkisuudesta. 44 Suuri valiokunta Jollei suuren valiokunnan työjärjestyksestä muuta johdu, noudatetaan asioiden käsittelyssä suuressa valiokunnassa soveltuvin osin, mitä 34, 35, 37, ja 43 a :ssä säädetään. 48 Poissaolo Puhemiesneuvosto voi myöntää edustajalle luvan enintään viikon poissaoloon eduskuntatyöstä muun syyn kuin sairauden tai eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi. Jos puhemiesneuvosto ei ole suostunut poissaolopyyntöön tai jos kyseessä on yli viikon poissaolo, eduskunta päättää poissaololuvasta. Tieto puhemiesneuvoston myöntämästä poissaololuvasta ja poissaolosta sairauden vuoksi merkitään täysistunnon pöytäkirjaan. Lisäksi pöytäkirjaan merkitään, ketkä edustajat ovat poissa täysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi. 50 Puheenvuorot Ennen muita puheenvuoron pyytäjiä annetaan esittelypuheenvuoro valiokunnan edustajalle ja lähetekeskustelussa olevan eduskunta-aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle taikka kertomuksen antaneen eduskunnan valitseman toimielimen puheenjohtajalle, jos tämä on eduskunnan jäsen, tai toimielimen valitsemalle esittelijälle, joka on kansanedustaja. Puhemies voi myöntää esittelypuheenvuoron myös lausunnon antaneen valiokunnan edustajalle ja erityisestä syystä myös vastalauseen ensimmäiselle allekirjoittajalle muiden esittelypuheenvuorojen jälkeen. Välikysymykseen annetun vastauksen jälkeen myönnetään ensimmäinen puheenvuoro välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. 53 Lakiehdotuksen käsittely Toisessa käsittelyssä, joka pidetään aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn päättymisestä, eduskunta päättää lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdollisista eduskunnan lausumista asian johdosta. Tämä eduskunnan työjärjestyksen muutos tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2005 Eduskunnan puolesta Paavo Lipponen puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri

6 54 N:o 11 Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön 32 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987) 32 :n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on eduskunnan päätöksessä 1191/2004, seuraavasti: 32 Kelpoisuusehtona vaaditaan: 7) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön tai, jos hänen pääasiallisena tehtävänään ei ole käsitellä lainsäädäntöasioita, asianomaisen valiokunnan toimialan hyvä tuntemus; Tämä eduskunnan kanslian ohjesäännön muutos tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2005 Eduskunnan puolesta Paavo Lipponen puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri PNE 2/2005 PeVM 8/2005 EK 34/2005

7 55 N:o 12 Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, muutetaan vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 9 päivänä syyskuuta 2004 annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) liite seuraavasti: Liite. Lyijyn, elohopean, kadmiumin, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB) tai polybromidifenyylieetterin (PBDE) käyttötarkoitukset, joiden osalta voidaan poiketa 4 :n 1 momentin vaatimuksista, sekä mainittujen raskasmetallien ja palonestoaineiden sallitut enimmäispitoisuudet. 1. Elohopea pienloistelampuissa silloin, kun elohopean määrä lamppua kohden on enintään 5 mg. 2. Elohopean määrä yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa enintään: 10 mg, kun loisteaineena käytetään halofosfaattia 5 mg, kun loisteaineena käytetään trifosfaattia (normaali käyttöiän lamput) 8 mg, kun loisteaineena käytetään trifosfaattia (pitkän käyttöiän lamput). 3. Elohopea erityiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa. 4. Elohopea muissa lampuissa, joita ei erikseen mainita tässä liitteessä. 5. Lyijy katodisädeputkien, elektroniikkakomponenttien ja loisteputkien laseissa. 6. Lyijy seosaineena teräksessä, jonka painosta korkeintaan 0,35 prosenttia on lyijyä, alumiinissa, jonka painosta korkeintaan 0,4 prosenttia on lyijyä, ja kupariseoksessa, jonka painosta korkeintaan 4 prosenttia on lyijyä. 7. Lyijy korkeiden sulamislämpötilojen juotoksissa (lyijyperustaiset seokset, jotka sisältävät lyijyä vähintään 85 prosenttia) Komission päätös 2005/618/EY (32005D0618); EYVL N:o L 214; ; s. 65 Komission päätös 2005/717/EY (32005D0717); EYVL N:o L 271; ; s. 48 Komission päätös 2005/747/EY (32005D0747); EYVL N:o L 280; ; s. 18

8 56 N:o 12 Lyijy palvelinten, tallennus- ja ryhmätallennuslaitteiden, kytkentään, merkinantoon ja siirtoon tarkoitettujen verkkoinfrastruktuurilaitteiden sekä tietoliikenneverkon hallintalaitteiden juotoksissa. Lyijy elektronisissa keraamisissa osissa, kuten pietsosähköisissä laitteissa. 8. Kadmium ja sen yhdisteet sähköisissä kontakteissa sekä kadmiumpinnoitus lukuun ottamatta kadmiumia ja sen yhdisteitä sisältäviä tuotteitta ja tarvikkeita koskevista kielloista ja rajoituksista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1415/1992) kiellettyjä käyttötarkoituksia. 9. Kuudenarvoinen kromi hiiliteräksen korroosionestossa absorptiojäähdytyskoneiden jäähdytysjärjestelmissä. 10. DekaBDE polymeerisissä käyttötarkoituksissa. 11. Lyijy lyijy-pronssilaakerikuorissa ja -heloissa. 12. Lyijy compliant pin -typpisissä liitinjärjestelmissä 13. Lyijy lämpöä johtavan moduulin c-renkaan pinnoitemateriaalina 14. Lyijy ja kadmium optisessa ja suodatuslasissa. 15. Lyijy juotoksissa, jotka koostuvat useammasta kuin kahdesta ainesosasta ja jotka on tarkoitettu nastojen ja mikroprosessorikotelon väliseen kytkentään ja joiden lyijypitoisuus on yli 80 mutta alle 85 painoprosenttia. 16. Lyijy juotoksissa, joilla mahdollistetaan toimiva sähköliitos puolijohdepalan ja alustan välillä integroitujen piirien kääntöliitos- eli Flip Chip -tekniikassa Homogeenisessa materiaalissa olevan lyijyn, elohopean, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB) ja polybromidifenyylieetterin (PBDE) sallittu enimmäispitoisuus on 0,1 painoprosenttia ja kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus on 0,01 painoprosenttia. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2006 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Yli-insinööri Hannu Laaksonen

9 57 N:o 13 Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, muutetaan 14 päivänä marraskuuta 1994 annetun valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 1 :n 2 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 867/2005, seuraavasti: 1 Valtion virkamieslain (750/1994) 4 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikön virkoja, joita ei eritellä valtion talousarviossa, ovat: 2) ulosottoviraston päällikön, valtion oikeusaputoimiston johtavan yleisen oikeusavustajan, oikeushallinnon palvelukeskuksen johtajan ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen johtajan virat; Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Työmarkkina-asiantuntija Teija Junnila /3

10 58 N:o 14 Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonhaittakorvaukseen ja maatalouden ympäristötukeen varattujen määrärahojen kohdentamisesta vuoden 2006 haussa Annettu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n, sellaisena kuin se on laissa 273/2003, ja 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 64 :n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 44/2000, nojalla: 1 Vuonna 2006 annettavat uudet luonnonhaittakorvaussitoumukset Uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen voi vuonna 2006 antaa hakija, jolla ei ole voimassa olevaa kyseistä sitoumusta. Vuonna 2001 kyseiseen tukeen sitoutunut viljelijä voi kuitenkin antaa uuden sitoumuksen vuonna 2006 peltoalaan perustuvien tukien hakuaikana. Hakija, joka on luopunut vuonna 2000 tai sen jälkeen antamastaan sitoumuksesta kolmen vuoden voimassaolon jälkeen muusta kuin ylivoimaisesta esteestä johtuen, ei voi antaa uutta sitoumusta. Vuonna 2006 annettavaan sitoumukseen sisällytettävän pellon on oltava sellaista peltoa, joka on ollut vuonna 2005 tukikelpoista luonnonhaittakorvauksen osalta tai jota ei voimassa olevien luonnonhaittakorvausta koskevien säännösten mukaisesti lueta pintaalan kasvamisiin. 2 Vuonna 2006 annettavat uudet ympäristötukisitoumukset Uuden maatalouden ympäristötuen perusja lisätoimenpiteiden kasvinviljelytilaa koskevan sitoumuksen voi vuonna 2006 antaa hakija, jolla ei ole voimassa olevaa perus- ja lisätoimenpiteitä koskevaa sitoumusta. Viljelijä, joka on sitoutunut vuonna 2000 tai 2001 ympäristötukeen, ei voi antaa uutta sitoumusta. Hakija, joka on luopunut vuonna 2000 tai sen jälkeen antamastaan sitoumuksesta kolmen vuoden voimassaolon jälkeen muusta kuin ylivoimaisesta esteestä johtuen, ei voi antaa uutta sitoumusta. Uuden sitoumuksen antaja ei ole voinut ennestään olla osakkaana ympäristötukisitoumuksen tehneessä yhteisössä. Uusi maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden kasvinviljelytilaa koskeva sitoumus voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä antaa vuonna 2006 edellyttäen, että 1) viljelijä on hakenut vuonna 2006 sopimusta luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta erikseen säädettynä hakuaikana ja hänen kanssaan voidaan tehdä vuonna 2006 alkava kyseinen sopimus; 2) viljelijä on aiemmin valinnut maatalouden ympäristötuen lisätoimenpiteeksi tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämistoimenpiteen; ja 3) ennen vuonna 2006 alkavan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevan sitoumuksen antamista viljelijän harjoittamat tuotantosuunnat on hyväksytty luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetun maa- ja metsätalous-

11 N:o ministeriön asetuksen (336/2005) mukaisessa alkutarkastuksessa ja hän kuuluu hyväksyttynä toimijana kyseisen asetuksen tarkoittamaan valvontajärjestelmään sekä kasvi- että eläintuotannon osalta. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin vuonna 2006 annettaviin sitoumuksiin sisällytettävän pellon on oltava sellaista peltoa, joka on ollut vuonna 2005 tukikelpoista maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden osalta tai jota ei voimassa olevien ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevien säännösten mukaisesti lueta pinta-alan kasvamisiin. 3 Uudet alueet ja voimassa olevat sitoumukset Määrärahojen niukkuuden vuoksi vuonna 2006 voimassa oleviin luonnonhaittakorvausja ympäristötukisitoumuksiin ei hyväksytä tukikelpoiseksi uusia ennestään tukikelvottomia peltoalueita. Tiettyjä aiemmin tukikelvottomia aloja voidaan kuitenkin liittää sitoumukseen voimassa olevien säännösten mukaan kuten yli 65-vuotiailta sitoutumattomilta viljelijöiltä tulleet peltoalat. 4 Sitoumuksen siirto Jos tilalla tehdään koko tilan hallinnansiirto, tilalla voidaan tehdä kyseessä olevan sitoumuksen siirto, jos uusi haltija täyttää tuen saajalle säädetyt edellytykset. Jos viljelijä tai kyseessä olevan sitoumuksen ikävaatimusta täyttävä puoliso on täyttänyt 65 vuotta vuonna 2005 ja koko tilan hallinta siirretään tilan uudelle haltijalle vuonna 2006 ennen vuosittaisen tukihakemuksen jättöä, voidaan tilalla vuoden 2005 voimassa ollut kyseessä oleva sitoumus siirtää uudelle haltijalle. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa uusi haltija ei voi antaa vuonna 2006 uutta ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevaa sitoumusta. Uusi haltija voi antaa uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen vain silloin, kun tilan edellinen haltija on tehnyt luonnonhaittakorvaussitoumuksen vuonna Tällöin sitoumuksen siirtoa ei tehdä. 5 Säännösten kiertäminen Jos tilakokonaisuuteen sisältyvän pellon hallinnassa on tehty sellaisia toimenpiteitä, joiden ilmeisenä tarkoituksena on muodostaa uusi vähimmäispinta-alaedellytykset täyttävä tila, jotta sen osalta voidaan hakea uutta sitoumusta, katsotaan kyseessä olevan luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 53 :n mukainen tilanne. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi hyväksyä tällaisessa tapauksessa uutta sitoumusta. 6 Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten rajoitettu haku vuonna 2006 Vuonna 2006 maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksia, jäljempänä erityistukisopimuksia, voidaan hakea ja tehdä vain 7 9 :ssä säädetyissä tapauksissa. Erityistukisopimuksia voidaan tehdä valtion talousarvion määrärahojen puitteissa. 7 Vuonna 2006 päättyvät erityistukisopimukset Jos viljelijällä on luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla tehty erityistukisopimus, jonka voimassaolo päättyy sopimuksen mukaisesti 31 päivänä toukokuuta 2006 tai 30 päivänä syyskuuta 2006, viljelijä voi hakea vastaavaa kyseisen valtioneuvoston asetuksen mukaista uutta erityistukisopimusta. Samassa yhteydessä voidaan hakea erityistukisopimukseen sisällytettäväksi myös aiemmin sopimukseen kuulumattomia alueita kuitenkin edellyttäen, että erityistukisopimukseen haettavat peltoalueet ovat ennestään ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteissä tukikelpoisia. Myös sellaisia peltoaloja voi hakea erityistukisopimukseen, joita ei voimassa olevien ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevien säännösten mukaisesti lueta pinta-alan kasvamisiin kuten

12 60 N:o 14 yli 65-vuotiailta sitoutumattomilta viljelijöiltä tulleet peltoalat. Sopimusta säätösalaojituksesta, säätökastelusta ja kuivatusvesien kierrätyksestä ei voida kuitenkaan hakea. 8 Uudet erityistukisopimukset Jos kyseessä ei ole 7 :ssä tarkoitettu tilanne, viljelijä voi vuonna 2006 hakea uutta erityistukisopimusta seuraavien erityistukisopimusten tekemiseen: 1) sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta; 2) sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta; 3) sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta; 4) sopimus lannan käytön tehostamisesta; 5) sopimus perinnebiotooppien hoidosta; ja 6) sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta. 9 Uudet alueet luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevaan sopimukseen Voimassa oleviin vuonna 2004 tai 2005 alkaneisiin luonnonmukaista tuotantoa tai luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskeviin sopimuksiin voi hakea vuonna 2006 uusia peltoalueita. Uuden sopimukseen liitettävän pellon on kuitenkin oltava sellaista peltoa, joka on ollut vuonna 2005 tukikelpoista maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden osalta tai jota ei voimassa olevien ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevien säännösten mukaisesti lueta pinta-alan kasvamisiin. Uusien peltoalueiden osalta siirtyminen luonnonmukaiseen tuotantoon on toteutettava samanaikaisesti alkuperäisen sopimuksen mukaisen siirtymäaikataulun mukaan. Uusi korvaava luonnonmukaista tuotantoa koskeva sopimus voidaan tehdä, jos vuosina tai 2005 tehtyyn sopimukseen haettu peltoala yksin tai yhdessä aiempina sopimusvuosina sopimukseen hyväksyttyjen alojen kanssa on enemmän kuin 50 prosenttia aiemman sopimuksen sopimusalasta. Sopimukseen hyväksyttävän pellon on oltava sellaista peltoa, joka on ollut vuonna 2005 tukikelpoisia maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden osalta tai jota ei voimassa olevien ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevien säännösten mukaisesti lueta pinta-alan kasvamisiin. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Hallitussihteeri Maija Kaukonen

13 61 N:o 15 Valtiovarainministeriön asetus jäännösveron ja metsänhoitomaksun eräpäivistä vuodelta 2005 Annettu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2006 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 15 päivänä elokuuta 2005 annetun veronkantolain (609/2005) 11 :n nojalla: 1 Jäännösveron eräpäivät Verovuodelta 2005 maksuunpannun valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 4 päivänä joulukuuta 2006 ja toinen erä viimeistään 1 päivänä helmikuuta Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta Asetusta sovelletaan muiden kuin tuloverolain (1535/1992) 3 :ssä tarkoitettujen yhteisöjen ja 5 :ssä tarkoitettujen yhteisetuuksien verovuoden 2005 jäännösveroon. Metsänhoitomaksun eräpäivä Metsänhoitomaksu vuodelta 2005 on suoritettava viimeistään 4 päivänä joulukuuta Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Neuvotteleva virkamies Merja Taipalus

14 62 N:o 16 Valtiovarainministeriön asetus vuoden 2006 kiinteistöveron eräpäivistä Annettu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2006 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/1992) 28 :n, sellaisena kuin se on laissa 506/1998, ja 15 päivänä elokuuta 2005 annetun veronkantolain (609/2005) 11 :n nojalla: 1 Kiinteistöveron eräpäivät Vuoden 2006 kiinteistöveron ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 14 päivänä syyskuuta 2006 ja toinen erä viimeistään 2 päivänä marraskuuta Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Neuvotteleva virkamies Merja Taipalus

15 63 N:o 17 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista... 76/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki) PL 310, Valtioneuvosto, puhelin Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Suunnittelija Kjell Brännäs

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 9 17, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2006 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN