Gramexpress 4 2010 E s i t t ä v i e n t a i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t t a j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x r y : n a s i a k a s l e h t i www.katrihelena.fi Viime joulun soitetuin kotimainen 18 Tietoa ja hupia messuilta 10 Veli Kie von Hertzen Brothers Paulina Ahokas: Lisää naisia musiikkibisnekseen! 12 1
A l k u s o i t t o tilitysinfo Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Symfonia määrittelee itsensä melodisen hevin superprojektiksi. Vas. Timo Tolkki, Andre Matos, Uli Kusch, Jari Kainulainen ja Mikko Härkin. Taiteilijan ja tuottajan e-palvelut Gramexin taiteilija- tai tuottajaasiakkaana voit hallita asiakastietojasi kätevästi netissä. Palvelun käyttäjäksi pääset tekemällä verkkopalvelusopimuksen Gramexin kanssa. Tämän jälkeen saat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, joilla pääset katsomaan tietojasi. Palvelusivuillamme Gramexin asiakas voi: MUSIIKIN KÄYTTÄJÄINFO Gramexilla ja Teostolla yhteinen alue-edustaja Gramex ja Teosto ovat yhdessä palkanneet yhteisen alue-edustajan Suur-Helsingin alueelle. Hannu Virtanen aloittaa kenttätyöskentelyn 1.12.2010, ja hänen vastuullaan ovat kaikki muut toimialat paitsi ravintolat. Loppuvuoden tapahtumalisenssi ilmaiseksi Kun hankit tapahtumalisenssin nyt, Gramex tarjoaa loppuvuoden musiikin esittämisen tapahtumissanne ilmaiseksi. Laskutus käynnistyy vasta 1.1.2011. 80 euron (+ alv 9 %) tapahtumalisenssi sisältää 1 10 tapahtumaa. Yhdessä Gramex-numero hukassa? Taiteilija, Gramex-numerosi on lehden takakannessa. Osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramexnumerosi. Se kannattaa laittaa muistiin vaikka kännykkään. tarkistaa ja ylläpitää osoitetietojaan tarkistaa viimeisimmän veroprosenttinsa sekä tilinumeronsa katsoa äänitteensä, jotka on ilmoitettu Gramexille katsoa tilitystensä maksupäivät ja summat tulostaa esityskorvauslistan radiokohtaisesti tilitetyistä korvauksista. Verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi tapahtumassa voi olla enintään 200 henkilöä. Tapahtumalisenssin saa verkkosivulta https://epalvelu.gramex.fi/ tapahtumalisenssi Lupa musiikkivideoiden esittämiseen Jos yrityksessä esitetään musiikkivideoita tai tv:ssä pyörii säännöllisesti musiikkikanava (MTV, Voice tms.), siihen tarvitaan erillinen sopimus. Vaikka yrityksellä olisi ennestään sopimus musiikin julkisesta esittämisestä, musiikkivideoita varten tarvitaan vielä oma sopimus. Lisätietoja: Pirjo Salmela, pirjo.salmela@gramex.fi, puh. (09) 6803 4024 arkisin klo 9 15. Symfonia debytoi Kauan odotettu ex-stratovarius-mies Timo Tolkin uuden Symfonia-yhtyeen debyyttikeikka nähdään Finnish Metal Expossa Helsingin Kaapelitehtaalla 18.2.2011. FME:n lisäksi järjestetään nyt jo seitsemättä kertaa myös musiikkiammattilaisille suunnattu Helsinki Metal Meeting, josta on muotounut metalliväen vakituinen talvivisiittikohde. FME:n pääesiintyjistä on jo julkistettu Accept, Triptykon ja Sabaton. Yleisöltä kaivataan jälleen apua Finnish Metal Awardsien valinnassa. Vuoden 2010 parhaita kotimaisen raskaan musiikin artisteja voi äänestää osoitteessa www.imperiumi.net. Kuva: Terhi Ylimäinen Kuva: www.symfonia.fi Kuva: Jarkko Virtanen Vesa Sirénille Tieto-Finlandia Tieto-Finlandia-palkinnon on voittanut Vesa Sirén teoksellaan Suomalaiset kapellimestarit Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Voittajan valinnut valtiotieteen tohtori Sinikka Salo ylistää Sirénin kirjaa lukuelämykseksi, joka samalla pystyy tarjoamaan runsaasti oppia. Sirén on Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja. Hänen aiemmin kirjoittamansa, aikalaismuistelmiin perustuva Sibelius-kirja Aina poltti sikaria oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana vuonna 2001. Tieto-Finlandia-palkinnon arvo on 30 000 euroa. Children of Bodom ehtii Suomeenkin Yksi tämän hetken kansainvälisesti suosituimmista suomalaisista yhtyeistä, metallibändi Children of Bodom, julkaisee uuden albumin keväällä. Samalla alkaa yhtyeen jättikiertue The Ugly World Tour 2011. Kiertue sisältää kolme harvinaislaatuista esiintymistä myös kotimaassa. Oulussa, Tampereella ja Helsingissä saadaan kokea nopean ja raskaan metallin suurnimen tuore show, jossa lämmittelijöinä nähdään Ensiferum ja Machinae Supremacy. Toistaiseksi julkistettujen kiertuepäivien litania ulottuu maaliskuun puolivälistä Oulusta kahden kuukauden päähän Belgiaan. Yhtyeen edellinen albumi Blooddrunk nousi Suomen albumilistan kärkeen ja Yhdysvalloissa Billboardin listan sijalle 22. 2
P Ä Ä K I R J O I T U S Hallituksen joululahja taiteilijoille Lauri Kaira Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A 00120 Helsinki puh. (09) 6803 400 fax (09) 6803 4010 Päätoimittaja: Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti Toimitussihteeri: Anu Karlson Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander Kirjapaino: Forssa Print 2010 ISSN 0787-6564 Painos: 48 000 kpl Kansi: Kie von Hertzen Kuva: Saara Vuorjoki Me taiteilijat menetämme vuosittain miljoonia euroja, koska hyvitysmaksun tuotto on romahtanut puoleen. Tällä on dramaattisia vaikutuksia pienellä toimialallamme ja yksittäisten tekijöiden tasolla. Näin alkoi taiteilijoiden adressi, jolla pyydettiin, että hyvitysmaksu palautettaisiin aiemmalle noin 12 15 miljoonan tasolle. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, mitä hallitus päätti asiassa vai vieläkö asia on auki tätä lukiessasi. Päätös tehdään joka tapauksessa ennen vuodenvaihdetta. Siksi voin oikeutetusti kutsua sitä hallituksen joululahjaksi taiteilijoille. Onko ilmaisuni kiitollisuutta vai ironiaa, sen päättää hallitus lähiviikkoina. Tekijänoikeuslaki antaa kuluttajille oikeuden yksityiseen kopiointiin. Tämä on heille merkittävä etu. Tästä korvauksena kopiointivälineiden hinnassa kerätään hyvitysmaksua. Sisältö 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 04 Alkusoitto 05 Tahtipuikko / Hannu Marttila 06 Kultasormi Kie von Hertzen 10 Gramex mukana messuilla ja Radiogaalassa 14 Välisoitto 15 Soolo / Johanna Juhola 16 Luova ala julkisti hallitusohjelmatavoitteensa 18 Vanhat tutut soivat viime joulunakin 19 Tekijänoikeusasenteet entistä myönteisempiä 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä 1.7. 31.10.2010 23 Yksi tuhannesta / Ooppera Skaala 24 Gramexin palvelukortti 6 Vaikka yksityinen kopiointi ei ole vähentynyt, hyvitysmaksutulo on kahdessa vuodessa romahtanut 12 miljoonasta 6 miljoonaan euroon. Syynä on se, että maksun kohteena olevan laitekannan päivittäminen Taiteilijoiden hyvitysmaksutulo on kahdessa vuodessa romahtanut. on laiminlyöty. Suuri osa kopiointia tapahtuu nykyisin laitteilla, joista ei maksua kerätä. Tämän vuoksi yksityisten kulttuurin edistämiskeskusten toiminta on jo ensi vuonna romahtamassa. Kuten adressissa todettiin, asia on korjattavissa hallituksen päätöksillä. Ei tarvita lainmuutosta eikä budjettivaroja. Riittää, että maksu päivitetään laitteille, joille teoksia kopioidaan. Kysymys on työpaikoista, pienten yritysten pystyssä pysymisestä ja kansallisesta kulttuurista suomalaisesta sisältötuotannosta, joka on muodostumassa Suomen menestyksen keskeiseksi moottoriksi. Minä uskon, että nämä asiat ovat hallitukselle tärkeitä. 14 18 3
Kuva: Jukka Salminen/Tiikerikuva A l k u s o i t t o Spotifyn toimitusjohtaja Jonathan Forster visioi. Puhetta ja palkintoja Musiikissa & Mediassa Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Musiikkialan ammattilaisille suunnattu Musiikki & Media -tapahtuma järjestettiin jälleen Tampereella 21. 24.10. Lukuisissa seminaareissa puheenvuoroja käyttivät myös ulkomaiset vieraat kuten Spotifyn Jonathan Forster, International Talent Bookingin Barry Dickins ja Conranin Roger Mavity. Lost in Music -festivaali tarjosi keikkaelämyksiä, ja Industry Awards -gaalassa Tampere-talossa palkittiin vuoden menestyneimmät suomalaiset musiikkiammattilaiset. Tällä kertaa Musiikin & Median hallitus jakoi myös kaksi erikoispalkintoa: Risto Juvoselle työstä livebisneksen hyväksi ja Sini Perholle työstä musiikkikustantajana ja levytuottajana. Juvonen sai myös varsinaisen palkinnon vuoden promoottorina. Vuoden ohjelmamyyjä oli Live Nation Finlandin Elina Orma. Vuoden managerin tittelin pokkasi Ewo Pohjola King Foo Entertainmentistä. Radion puolella palkittiin säveltäjänä ja tuottajanakin tunnettu Lasse Kurki vuoden radiopersoonana, Radio Rockin ja Radio Aallon Mikko Koivusipilä vuoden musiikkipäällikkönä ja Radio Rock vuoden radiona. Timo Isoaho sai kunnian vuoden kirjoittavana journalistina. Vuoden levykaupaksi tituleerattiin Levykauppa Äx. Levyyhtiöiden puolella palkinnot saivat kotimainen Sakara Records vuoden indie-yhtiönä ja Warner Music Finland vuoden levy-yhtiönä. Century Media etsii metallimenestyjää Suomesta Saksassa perustettu Century Media -levy-yhtiö järjestää Suomi Metal Star -kilpailun suomalaisille metallimusiikin tekijöille. Pääpalkinto on maailmanlaajuinen levysopimus Century Median ja kustannussopimus Magic Artsin kanssa. Yhtiö esittäytyy sivuillaan ylpeästi suomalaisen metallin julkaisijana vuodesta 1993, jolloin se aloitti yhteistyön Sentencedin kanssa. Sen jälkeen yhtiön katalogiin ovat päätyneet myös Turisas, Finntroll, Poisonblack, Timo Kotipelto, Norther, The Turisas on Century Median suuria menestyjiä. Man-Eating Tree, Kivimetsän Druidi ja viimeisimpänä Insomnium. Ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta osoitteessa centurymedia.com voi äänestää suosikkiaan 12 finalistin joukosta vuoden loppuun asti. Neljä eniten ääniä saanutta yhtyettä jatkaa kolmannelle kierrokselle, jolloin tuomaristo valitsee voittajan Finnish Metal Expo -tapahtumassa. Kaikkia finalisteja kuullaan Century Media Finnish Metal Expo 2011 -kokoelmalla. Kuva: Century Media Records Kuva: Perttu Saksa Turku 2011 avataan Turku aloittaa kulttuuripääkaupunkivuotensa mittavalla avajaisohjelmalla. Viikonvaihteessa 14. 16. tammikuuta pidettäviin avajaistapahtumiin odotetaan suurta joukkoa koti- ja ulkomaisia kutsuvieraita, kansainvälistä mediaväkeä sekä tuhansittain tavallisia kansalaisia. Turku on ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa. Vuoden ohjelmassa on kaikkiaan tuhansia eri tapahtumia noin 150:ssä eri kulttuurihankkeessa. Puhdistus Kansallisoopperaan Sofi Oksasen moninkertaisesti ja kansainvälisesti palkitusta romaanista Puhdistus on tekeillä ooppera. Kantaesityksen on määrä tapahtua Suomen Kansallisoopperassa huhtikuussa 2012. Teoksen säveltää virolaissyntyinen Jüri Reinvere, joka kirjoittaa myös sen libreton. Esityskielinä tulevat olemaan suomi ja viro. Viron Estonia-teatterin piti kantaesittää Puhdistus osana Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmaa. Hankkeen kariuduttua Suomen Kansallisooppera tarttui tilaisuuteen. Reinvere tunnetaan hyvin Suomenkin musiikkipiireissä, sillä hän on asunut täällä 14 vuotta ja suorittanut maisterintutkinnon Sibelius-Akatemiassa. Jüri Reinvere säveltää Puhdistuksen oopperaksi. Puhdistus, joka kuvaa Viron neuvostoajan historiaa aivan uudesta naisnäkökulmasta, valmistui alun perin näytelmäksi. Se tulee uudelleen Suomen Kansallisteatterin ohjelmistoon tammikuussa. Kuva: Repin Media 4
t a h t i p u i k k o Sisältöjä Eurooppaan Hannu Marttila Kuva: Pia Kalenius Kuva: Petri Virtanen Moottoritie on taas kuuma, kun Pelle saa kaverinsa takaisin. Pelle Miljoona ja Andy McCoy taas yhdessä Albumiklassikot-konserttisarja yhdistää lavalla jälleen Pelle Miljoonan ja Andy McCoyn. Jo lopettaneesta Hanoi Rocksista tutut McCoy ja Sam Yaffa soittivat Pellen yhtyeessä uransa alussa, ja molemmat ovat taas Pelle Miljoona Oy:n riveissä, kun yhtye esittää Moottorie tie on kuuma -albumin Kulttuuria lääkärin määräyksellä neljässä konsertissa helmikuun lopulla. Albumiklassikot-sarjassa suomalaiset artistit esittävät jonkin uransa kulmakiven kokonaisuudessaan yleisön edessä. Keväällä 2011 nähdään myös Liekki esittämässä Korppi-levynsä ja Lama soittamassa albumin Lama. Turku 3011 -lastenoopperan ovat valmistaneet Turun alakoulujen koululaiset ammattilaisten ohjauksessa. Vapaalippuja nyt myös lääkärin reseptillä! Kulttuurisetelit työsuhde-etuna ovat tulleet jo monille työntekijöille tutuksi. Kulttuuripääkaupunki Turku on nostanut kulttuurin hyvinvointivaikutukset vieläkin suurempaan arvoon: Turun sosiaali- ja terveystoimen lääkärit jakavat vuoden 2011 aikana vastaanotoillaan liki 5 500 kulttuurireseptiä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin. Terveyskeskuksissa jaettava kulttuuriresepti oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn tiettyihin kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtumiin. Käytännössä kulttuuriresepti on palveluseteli, jonka saa vaihtaa vapaalipuksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 Kulma -infopisteessä Turun keskustassa. EU:ssa ollaan huolissaan Euroopan sisältömarkkinoiden kehittymättömyydestä. Kehitys Euroopassa on hitaampaa kuin Yhdysvalloissa. Syyksi mainitaan tekijänoikeussääntöjen monimutkaisuus. Mielestämme arvio ei osu oikeaan. Tekijänoikeuteen liittyvistä asioista sisältömarkkinoiden kehittymistä haittaa eniten nettipiratismi. Ilmaista vastaan on vaikea kilpailla. Piratismi haittaa sekä musiikki- että elokuva-alaa ja jatkossa myös kirja-alaa. Piratismiin puuttumiseksi tarvitaan laajalti käyttöön uusia keinoja. Tässä asiassa kehitys on ollut nopeinta Englannissa ja Ranskassa, missä laittomia jakelijoita vastaan on käytettävissä kevyitä sanktioita järeiden keinojen korvaajana. Tällaisia pitäisi pystyä käyttämään myös Suomessa. Piratismiin puuttumiseksi tarvitaan uusia keinoja. On myös esitetty, että laillista sähköisen sisältökaupan tarjontaa olisi niukasti. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä Euroopassa on lähes tuhat musiikkia ja elokuvia tarjoavaa nettipalvelua. Suurimpana esteenä digitaalisten Euroopan laajuisten sisältömarkkinoiden syntymiselle ovat tekniset esteet. Jopa 60 prosenttia yritetyistä rajat ylittävistä verkkokaupan tilauksista epäonnistuu, koska luottokortit eivät kelpaa. Lisäksi on vaadittu tekijänoikeuksien selvittämisen ja hallinnan yksinkertaistamista helpottamalla yleiseurooppalaista sisällön lisensointia ja kehittämällä EU:n laajuista tekijänoikeuslainsäädäntöä. On kuitenkin muistettava, että sisällöntuottajana Eurooppa ei ole yksi yhteinen markkina. Tämä koskee niin tv-kanavia kuin kirjojen ja elokuvien levittämistä. Sisältömarkkinat ovat Euroopassa kieli- ja kulttuurisidonnaisia. Lisensoinnin osalta tulee muistaa, että äänilevyjen verkkokauppaa lisensoivat levy-yhtiöt itse ei Gramex kollektiivisesti. Gramex lisensoi verkkokäytöstä nettiradioita ja tv-kanavien on-demand-palveluita. Näitä varten Gramex voi antaa rajat ylittäviä lisenssejä. Syntyy vaikutelma, että komissiossa ei täysin tunneta sisältömarkkinoiden toiminnan yksityiskohtia. Tai sitten tekijänoikeudet on muista syistä otettu erityiseksi silmätikuksi. Miksi näin sitä emme tiedä. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 5
6 On niin mahtipontista puhua suosiosta Suomen kaltaisessa maassa.
Taidehörhöilyä veljesbändissä Kultasormi Kie Kitaristi-säveltäjä Kie von Hertzen osui ensimmäisen kerran kultasuoneen Don Huonot -yhtyeen kanssa, jossa hän sai olla rauhassa valokeilan pahimmalta poltteelta Kalle Aholan taustalla. Von Hertzen Brothersin kanssa hän on onnistunut taas ja nyt suosio jakautuu veljesten kesken. Keulakuvana Kie ei osaa nähdä itseään. Teksti jonathan mander Kuvat Saara vuorjoki, DENIS vinokur Maanalainen rakennustyömaa häiritsee Von Hertzen Brothersin levyntekoa. Yhtye siirsi puoli vuotta kestäneet äänitykset omalle työhuoneelleen, jossa ensimmäisen äänityspäivän taustamölynä nakuttivat rakentajat. Se ei ole ainoa yhtyeen kitaristin, yhden säveltäjän ja vanhimman veljeksen, Kie von Hertzenin, keskittymiseen vaikuttanut seikka kesällä ja syksyllä. Muita asioita ovat The Mama King, Don Huonot sekä toisen lapsen syntymä. 90-luku hälvenee muistista, joten yksityiskohdista kannattaa muistuttaa. Kie von Hertzen liittyi Don Huonot -yhtyeeseen kitaristin tuuraajana, kun Silmänkääntötemppuesikoinen oli jo ilmestynyt. Mutta vielä ennen Donkkareita oli The Mama Kingin esiaste Venus Flytrap, lukioaikana Lepakossa järjestettyjä taidelukioiden yhteisjuhlia varten syntynyt yhtye. Bändi palasi yhteen cover-keikkoja varten vuonna 2004 kokoonpanolla Kie von Hertzen, Mikko Laiho, Kalle Chydenius ja Mauro Gargano. Pian nelikko tajusi, että kaikilla on pöytälaatikossa biisejä, joita sovittaa valmiiksi samalla vaivalla kuin toisten tekeleitä. Ensimmäinen levy ilmestyi syksyllä 2010. Se vähän venyi, kun ei ollut deadlinea. Ne ekat keikat olivat ihan terapiakeikkoja. Don Huonot oli justiinsa lopettanut ja mä puuhailin kaikenlaista ei-bänditoimintaa. Sittenhän veljesten kanssa tehtiinkin toinen levy ja se muodostui kokopäivätoimiseksi jutuksi puolivahingossa, von Hertzen kertaa. Kolme veljestä Von Hertzen Brothersin ensimmäinen levy Experience ilmestyi vuonna 2001 ilman ajatusta jatkosta. Mikko von Hertzen (Pide) oli palannut Intiasta, jonne hän lähti kyllästyttyään rockelämään Egotripin ja Lemonatorin rumpalina. Muut veljessarjan jäsenet olivat sitä mieltä, että elämänmuutoksen inspiroimat kappaleet pitäisi tehdä valmiiksi. Eka levy oli sellainen pitäähän meidän nyt tää tehdä -juttu, Kie kiteyttää. Toinen levy sai alkunsa vasta perheen reissulla vuonna 2004. Pide kaivoi esiin minidiscilleen äänittämiään demoja, jotka olivat kaikkien mielestä hyviä. Kiellä oli työn alla musiikkia Ryhmäteatterin ja Kansallisteatterin näytelmiin, joten levynteko alkoi hitaasti ilman deadlinea, tuottajaa, levy-yhtiötä tai muuta Progressiivisesta rockista muistuttavat kitaravallit maalaavat melkeinpä mystisiä tunnelmia. perseelle potkijaa. Von Hertzen Brothersin toinen levy Approach ilmestyi vuonna 2006. Siitä se lähti ihan kympillä ja vei mukanaan. Levy sai niin hyvän vastaanoton, että oli mahdollisuus keskittyä siihen juttuun. Kaikkeen mitä olen tehnyt, olen keskittynyt sataprosenttisesti riippumatta, miten jengi ottaa sen vastaan. Mutta kun ihmiset ympärillä säpisevät, syntyy jatkuvuuden ilmapiiri. Tuntuu, että juttu on menossa johonkin, Kie kuvailee. Jos menestyksen kaavan laskelmoisi, se ei kuulostaisi Von Hertzen Brothersilta. Seitsenminuuttisissa kappaleissa progressiivisesta rockista muistuttavat kitaravallit maalaavat melkeinpä mystisiä tunnelmia. Mutta niin vain Approach (2006) ja myöhemmin Love Remains the Same (2008) ovat tuoneet veljeksille kultalevyt. Keikkasuosiota ei haitannut kolmikon miehekäs komeus niin, kaiken lisäksi voidaan puhua suosiosta, joka ei katso sukupuoleen. Useimmiten yhtyeen kohdalla puhutaan eeppisestä progesta, mutta Von Hertzen Brothersin ytimestä löytyvät Mikko von Hertzenin säveltämät melodiat. Pidehän on ennen kaikkea biisinkirjoittaja ja pop-säveltäjä. Mä taas diggaan eniten levyjen vikoista biiseistä ja pitkistä taidehörhöilyistä. Sellaiset biisit meidän levyillä ovat useimmiten mun ja tarttuvat sinkkubiisit Piden. Jonnekin on outoilija ja esimerkiksi kolmosalbumin eka biisi on Jonnen, mutta siihen on lisätty Piden poppiosat. >>> 7
Levynteossa vaaditaan perusduunariasennetta. Vasemmalta Jonne, Mikko ja Kie von Hertzen. Keikkasuosiota ei haitannut kolmikon miehekäs komeus. Kie viittaa Love Remains the Samen kymmenminuuttiseen Bring Out the Sun (So Alive) -kappaleeseen, joka kiteyttää mielikuvia von Hertzen Brothersin tyylistä. Bändien juttuhan on just se, että jokainen jäsen tuo oman ja vähän eri kulmasta tulevan musiikillisen historiansa tekemiseen. Se tekee yhtyeistä mielenkiintoisia. Vaikka me ollaan samasta puusta veistettyjä, niin veljesbändissä toteutuu sama juttu. Menestyminen ei ole vakavaa Myös Don Huonot oli ryhmä, jossa neljä lahjakasta ja luovaa jäsentä toivat oman näkemyksensä kokonaisuuteen. Siinä yhtyeessä Kie näki ensimmäisen kerran omakohtaisesti suurta suosiota. Kokemus antoi oppia nykyiseen menestykseen. On niin mahtipontista puhua suosiosta Suomen kaltaisessa maassa Kyllähän se mekanismi on ollut molemmissa tapauksissa sama, että lumipalloefekti lähtee liikkeelle, hypetetään ja jengi taputtaa selkään. Don Huonoissa Kalle Ahola, laulaja, oli se joka oli eniten mediassa ja jota eniten tunnistettiin. Don Huonojen viides albumi Hyvää yötä ja huomenta (1997) myi 75 000 kappaletta, mikä oli huima kasvu korkeintaan 10 000 kappaletta per albumi aiemmin myyneelle bändille. Suosio ei kuitenkaan ollut motivoiva tekijä silloin eikä koskaan. Olen aina tehnyt musiikkia, mikä tuntuu itsessä sydämessä tärkeältä ja mikä pitää tehdä. Osin sen varjelemiseksi von Hertzenissä heräsi vastareaktio suosiolle. Hän ei esimer- kiksi enää käynyt baareissa, joissa olisi tullut selkääntaputuksia. Mä ajattelin, että tää ei ole totta. Eikä se tavallaan ollutkaan, se oli vaan tietyn duunin aiheuttama reaktio. Siihen voi lähteä liian helposti mukaan. Kun veljeksille tapahtui vastaavaa tosin ihan eri suhteessa myynnillisesti osasin suhtautua huumorilla ja näin kaiken höpöhöpön läpi. Osasin myös puhua bändin sisällä, että tämä nyt on tällainen juttu, jota jatkuu hetken ja sitten se menee ohi, von Hertzen kertoo. Musiikkivideot eivät nappaa Kie von Hertzen tunnetaan myös musiikkivideoista, joita hän on ohjannut enimmäkseen 90-luvun puolella. Nyt laji ei ole inspiroinut häntä vähään aikaan, vaikka edellisen Von Hertzen Brothers -levyn tiimoilta tuli yksi video tehtyä. Ei ole oikein ollut fiilistä, kun meininki on mennyt tylsäksi. Kai vieläkin tehdään hyviä videoita, mutta niitä ei oikein näe missään, ellei etsi. Soittovideot ovat tulleet takaisin. Musiikkivideoihin panostettiin jossain vaiheessa rahaa, ja luovimmat tyypit tekivät niitä. Nykyään ne eivät ole kovin kiinnostavia varsinkaan ne soittovideojutut. Von Hertzen kaipaa videoita, joissa pyrittäisiin löytämään oikea kuva ja fiilis, niin että ne toisivat jotain lisää musiikkiin. Viime aikoina hän ei ole sellaisia nähnyt. 8
Kie von Hertzen levyllä Von Hertzen Brothers -studioalbumit Experience (2001) Approach (2006) Love Remains the Same (2008) Don Huonot -studioalbumit Silmänkääntötemppu (1991, ilman Kietä) Kameleontti (1993) Verta, pornoa ja propagandaa (1994) Kaksoisolento (1995) Hyvää yötä ja huomenta (1997) Tähti (1999) Don Huonot (2002) The Mama King -studioalbumi Supertender (2010) loin tehdessä kaikki tuntuu hirveältä scheisselta. Silti on pakko tehdä. Siinä tilanteessa myös suosio voi auttaa vähän, kun muistaa, että joku jossain mahdollisesti saa tehdystä musiikista jotain itselleen. Se helpottaa sitä taiteilijaa, joka synkistelee ja kärvistelee siellä luomisen helvetin tulessa, mikä on ihan korni olotila. Levynteossa spontaani luomisen tila ehtii hälvetä jo kauan ennen kuin yhtye pääsee edes studioon. Ensin syntyy sävellys, josta hiotaan yhtyeen kanssa viimeistellympi demo, joka vielä kenraaliharjoitellaan ennen studioon menoa, jossa kappale löytää lopullisen muotonsa. Biisit ovat tavallaan dokumentteja tietystä ajasta, mutta niiden kanssa elää ikään kuin menneessä vuoden tai puolitoista levyä tehdessä. Siinä mitataan pitkäjänteisyys ja vaaditaan perusduunariasennetta. Luovat hetket prosessissa ovat pienen pieniä ja loppu on puurtaamista. Silloin on myös olennaista, että bändikaverit ovat samalla aaltopituudella. Heidän kanssaan on jatkettava musiikin kehittämistä ja heidän avullaan ideasta, biisistä, voi tulla enemmän kuin osiensa summa. Nyt von Hertzen toivoo, että rakennustyöt päättyvät, jotta veljekset pääsevät äänittämään lauluosuuksia ja albumi on valmis kauppoihin maaliskuussa. Luovat hetket prosessissa ovat pienen pieniä; loppu on puurtamista. Vaikka hän yleisesti sanoutuu irti nostalgoinnista, niin kesällä 2010 tehdyt kolme Don Huonot -keikkaa seitsemän vuotta yhtyeen hajoamisen jälkeen lämmittävät. Hän vertaa sitä vanhojen valokuvien katsomiseen. Sitä teki aikanaan niin kauan, että biisejä alkoi olla ikävä. Eihän kukaan muukaan niitä soita, joten kun bändi loppui myös biisit lakkasivat tavallaan olemasta. Tuntui hyvältä antaa niille uusi elämä. Ja kun keikan jälkeen roudatessa jengi alkoi heittää samoja läppiään kuin silloin joskus, tuli kauhean rakastava fiilis. Tärkeä osa sitä iloa oli, että tiesi sen olevan vain ne kolme keikkaa, Kie toteaa. Ei liiderityyppiä Von Hertzen Brothersissa valokeilan kajo jakaantuu tasaisemmin. Veljekset ovat julkisuuden silmässä tasa-arvoisia, mutta Mikko von Hertzen on bändin johtaja. Peruslähtökohta on ollut, että Pideltä on tullut biisejä. Pide on meistä selkeästi eniten johtajatyyppiä ja on ottanut vetovastuun. Jonne ja minä ollaan taiteilijoita, jotka hörhöilevät vieressä. Mutta kyllä siinä pystyy jeesaamaan yhteistä agendaa ja tekeillä olevalle levylle olenkin tehnyt 4-5 biisiä, Kie kertoo veljesbändin kemiasta. Vaikka Pide on pomo, muidenkin on saatava puuhata. Kunkin bändin jäsenen pitää päästä toteuttamaan itseään. Kie ei halua olla tämän eikä minkään muun bändin pomo. Mä en ikinä pystyisi liidaamaan bändiä tai olemaan sen ainoa sielu tai primus motor. Olen aina ollut hyvä siellä rivissä haastamassa, tuomassa kolmiulotteisuutta, biisejä ja sparrausapua, tavallaan tuottanut vahvasti juttua bändin sisällä, hän tulkitsee rooliaan. Osin johtajataipumuksen puute on luonnekysymys ja osin perua perfektionismista, mikä aiheuttaa sen, että Kie ei ole erityisen tuottelias. Mulla olisi varmaan 10 15 vuoden päästä levyllinen biisejä, sen verran hitaasti niitä tulee koska olen niin itsekriittinen. Biisit ovat kuitenkin se peruslähtökohta. Niitä pitää olla tai ei ole mitään. Kaiken mitä Kie tekee, hän tekee täysillä. Perfektionismi aiheuttaa luomisen tuskan, jol- Kie ei harrasta nostalgiaa, mutta kolme Don Huonojen keikkaa seitsemän vuotta yhtyeen hajoamisen jälkeen lämmittivät silti. 9
Kuva: juha saastamoinen / onevision Jenni Vartiainen oli yksi Radiogaalan huippuesiintyjistä ja sai myös Radio Awards-palkinnon. Syksyn juhlia ja yleisötapahtumia Gramex mukana messuilla ja Radiogaalassa Gramex oli yksi kaupallisen radion 25-vuotisjuhlan kolmesta pääsponsorista ja tapasi asiakkaita messuilla ja tapahtumissa. Teksti tarja henriksson ja riina virkkunen Gramex osallistui loppusyksyn ja alkutalven aikana useisiin tapahtumiin, joissa tavattiin asiakkaita ja muita musiikin ystäviä. Tilaisuuksien joukossa oli mittava Radiogaala, kahdet messut, Gramexin omat talvikauden avajaiset, Musiikkituottajien vuosijuhla sekä Musiikki & Media Tampereella. Gramex osallistui lokakuun aikana kahteen messutapahtumaan Helsingin messukeskuksessa. Arena-messuilla Gramexilla ja Teostolla oli ensimmäistä kertaa yhteisosasto. Arena oli liikuntapaikkojen ja kuntokeskusten ylläpitäjille suunnattu ammattitapahtuma. Gramexin pääviesti messuilla oli mitä olisi liikunta ilman musiikkia?. Yhteisosastolla voitiin kertoa asiakkaille yhdellä kertaa yhdestä pisteestä korvausasioista, kuten liikunta-alan ihmisille tarkoitetusta uudesta liikunnanohjaa- jalisenssistä. Samalla heitä opastettiin muissa musiikin esittämiseen liittyvissä asioissa. Messukävijät saivat tietoa erityisesti tallentamiseen ja netistä ostettujen biisien käyttöön tarvittavista luvista ja käytännöistä. Gramexin musavisa Musiikki & Mediassa Gramex oli tapansa mukaan sponsorina musiikkialan tärkeimmässä vuosittaisessa ammattilaistapahtumassa, Musiikki & Mediassa Tampereella. Gramexin Kari Niemelä, Tuomas Talonpoika ja Lauri Kaira piristivät seminaaria Gramexpressistä tutuksi tulleella Musiikkivisalla. Ammattilaistason kysymyksistä selvisi tällä kertaa parhaiten Epe Heleniuksen kokoama joukkue. Palkinnon palaaminen koti-suomeen 10
ilahdutti monia. Edellisen kerran voitti nimittäin Ruotsissa toimiva Radio Sisu. Kilpailun arvosta kertoo se, että Musiikki & Media palkitsee voittajajoukkueen vastaavalla Musa-palkinnolla kuin tilaisuuden iltagaalassa jaetaan vuoden merkittävimmistä saavutuksista. Kuva: jouni nieminen Kuva: juha saastamoinen / onevision Mukana musiikkimessuilla Helsingin Musiikkimessuille lokakuun viimeisenä viikonloppuna Gramex osallistui yhdessä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sekä Suomen Muusikkojen Liiton kanssa. Jokaisella messukävijällä oli tilaisuus osallistua tekijänoikeusaiheiseen tietokilpailuun. Vastaukset löytyivät messuilla jaettavasta uudesta esitteestä Levy ei synny ilman tekijöitään. Esitettä oli luettu huolella, sillä noin 400 messukävijää antoi täsmälleen oikeat vastaukset ja palkittiin cd-levyllä. Osastolla oli esiteltävänä kaksi suosittua peliä: Guitar Hero ja Band Rock -setti. Niiden käyttöön oli yleisöä opastamassa Jani Grönberg. Pelit houkuttelivat osastolle paljon nuoria kävijöitä, jotka samalla saivat hyödyllistä tietoa Gramexista sekä musiikkialasta muutoinkin. Kävijöitä messuilla oli kaiken kaikkiaan noin 80 000. Radiogaala Senaatintorilla Tapahtumakauden huipentuma oli Radiomedian järjestämä kaupallisen radion 25-vuotisjuhla, jossa Gramex oli yksi kolmesta pääsponsorista. AXR Musicin tuotantopäällikkö Ilkka Vainio piti yllä tunnelmaa ja kaupantekoa AXR:n ja Warner Musicin yhteisosastolla. Messuilla kävijät saivat hyödyllistä tietoa Gramexista ja musiikkialasta muutoinkin. Kaupallisilla kanavilla esitettiin radion historiasta ja merkityksestä kertovia radiomainoksia: Gramex onnittelee juhlivaa radiota. Gramex oli samalla onnitteluviestillä vahvasti mukana myös Senaatintorilla järjestetyssä mahtavassa Radiogaalassa. Noin 800 hengen tapahtumaa varten Senaatintorille rakennettiin juhlapaviljonki. Gramex oli yksi kaupallisen radion 25-vuotisjuhlan pääsponsoreista. Illan isäntä, Radiomedian toimitusjohtaja Stefan Möller (toinen vasemmalta), otti vastaan Tuomas Talonpojan (vas.), Hannu Marttilan ja Lauri Kairan onnittelut. Juhlassa puhui viestintäministeri Suvi Lindén ja esiintyi muiden muassa Jenni Vartiainen. Gramexin apulaisjohtajat Tuomas Talonpoika ja Lauri Kaira jakoivat gaalassa palkinnon vuoden levy-yhtiölle. Aiemmin päivän seminaarissa radioala palkitsi Talonpojan kultaisella radiolla. Kuvat: Lauri Kaira Tarja Henriksson neuvoi tekijänoikeusvisailijoita lukemaan tarkasti Gramexin uuden esitteen. Guitar Heroa ja Band Rock -rumpusettiä sai kokeillakin. 11
Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas kannusti musiikkialalla toimivia ja alalle pyrkiviä naisia tukemaan toisiaan. Musiikkiviennin Naistenklinikka suurmenestys Meidät yllätti täysin, miten valtavasti tämä hanke kiinnosti niin musiikkibisneksessä jo toimivia kuin vielä sen ulkopuolella olevia naisia, kertoo Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas. Olimme lähestyneet todella tärkeää asiaa. Teksti Anu karlson Kuvat MIka Kirsi Monessa asiassa yhteiskunnassa Suomen naiset ovat saaneet miesten etumatkaa kiinni, jopa menneet heistä komeasti ohi. Onhan meillä nyt naispääministeri, ja naispresidentti meillä on ollut jo kymmenen vuotta. Tämä nimenomainen naispresidentti sysäsi viime kädessä käyntiin myös Music Export Finlandin Musiikkiviennin Naistenklinikan ja suostui odotetusti sen suojelijaksi. Vieraillessaan Shanghain maailmannäyttelyssä Tarja Halonen kiinnitti huomiota naisten vähäiseen edustukseen Suomen tarjoamassa musiikkiohjelmassa. Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas otti vihjeestä vaarin. Ylimielisyys ja ennakkoluulo Jos poliittisessa elämässä tasa-arvo onkin edistynyt, talouselämässä se polkee paikallaan. Yritysten johtopaikat ovat melkein kaikkialla miesten hallussa. Kun eniten ansaitsevien verotietoja äskettäin taas perinteiseen tapaan leviteltiin, naisia oli hyvätuloisten joukossa vain nimeksi. Kaikki eivät myönnä, että musiikkibisneksessä vallitsisi epätasa-arvo ja että hyvä veli -verkostot pitäisivät naiset musiikkiuran sivuraiteella. Mutta tiettyjä faktoja ei voi kiistää. Teoston asiakkaista vain 17 prosenttia on naisia ja sen asiakkailleen maksamista musiikin käyttökorvauksista alle 10 prosenttia kohdistuu naisille. Gramexin asiakkaistakin naisia on vain 22 prosenttia. Tekijänoikeustulot eivät kerrytä ansiosidonnaisia sosiaalietuuksia, mutta kylläkin vähentävät sosiaalisia tulonsiirtoja. Tämä koskee naisia erityisesti äitiyden näkökulmasta. Moni nainen on törmännyt vähättelyyn ja ylimielisyyteen esimerkiksi starttirahaa anoessaan. Vastausten alta on paistanut ennakkoluulo, että naiset ovat arkoja ottamaan riskejä. Itsetunto-ongelmat saattavat toisaalta olla ihan todellisia: naiset uskovat harvoin itseensä sillä tavalla rämäpäisesti kuin miehet usein. 12
Kehitystä, jalostusta Music Export Finlandin Musiikkiviennin Naistenklinikka kokosi syyskuun puolivälissä Finlandia-taloon 93 naista musiikkielämän eri sektoreilta. Halusimme käynnistää prosessin kysymällä alalla työskenteleviltä naisilta, mikä heidän tilanteensa on nyt; mitkä sen uhkat ja mahdollisuudet, ja toiseksi mitä pitäisi tehdä, kiteyttää Ahokas. Klinikalla käytettiin Is This It -tapahtumassa hyväksi osoittautunutta mallia, jossa moderaattoreiden avulla ideoitiin työryhmissä konkreettisia kehittämishankkeita. Lisäksi parillakymmenellä suomalaisella naisella oli mahdollisuus hakea Jalostamoksi kutsutusta neuvonnasta apua omiin yksilöllisiin ongelmiinsa. Jalostamo täyttyi muutamassa päivässä. Jalostamo on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama, luoville aloille suunnattu ratkaisukeskeinen neuvontapalvelu, kertoo Ahokas. Siinä annetaan ohjausta itse kunkin asiakkaan liiketoiminnan kehittämisessä, liittyivätpä hänen haasteensa asiakkuuksiin tai brändäykseen tai markkinointiin tai mihin tahansa. Music Export Finlandin henkilökunnasta neuvoivat Sami Häikiö ja Tuomo Tähtinen erityisesti markkinoinnissa, kansainvälistymisessä, asiakkuuksissa ja tuotteistamisessa. Luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry:n sekä suunnittelutoimisto Hahmo Designin edustajat keskittyivät brändin rakentamisen ja markkinoinnin ongelmiin. Työtä rakkaudesta Varsinaisia alustuspuheenvuoroja kuultiin vain yksi. Sen piti brittiläinen Tamara Gal-On, joka on pitkään valmentanut henkilökohtaisesti nimenomaan musiikkialalla työskenteleviä naisia. Hän innosti naisia musiikkialan yrittäjiksi painottamalla omien arvojen noudattamista kaikessa tekemisessä, niin että yrittäjä voi ehdoitta rakastaa työtään. Tee vain sitä mitä rakastat ja pane siihen koko sydämesi. Puhe sai valtavan innostuneen palautteen, ja klinikalta ainakin neljä naista on jatkanut työskentelyä Gal-Onin kanssa. Seminaarin jälkeen Music Export Finlandissa asetettiin tavoitteeksi, että yhdistyksen jokaisessa hankkeessa ja jokaisessa työryhmässä Finlandia-taloon kokoontuneet 93 naista tuottivat työryhmissä toimenpideohjelman, joka tähtää musiikkibisneksessä toimivien naisten kattavaan verkostoitumiseen ja naisyrittäjille suunnattujen tukimuotojen kehittämiseen. Tee vain sitä mitä rakastat ja pane siihen koko sydämesi. puolet osanottajista olisi naisia. Emme puhu kiintiöistä, Ahokas tähdentää, se ei ole minun mielestäni oikea tie. Mutta tavoite on puolet naisia, ja siksi yritämme koko ajan aktivoida lisää naisia mukaan. People s business Paulina Ahokas on itse malliesimerkki naisesta, joka on rohkeasti lähtenyt musiikkibisnekseen. Ennen Music Export Finlandia hän toim muun muassa Lontoon Suomen instituutin Arts Managerina sekä Prahassa sijaitsevien Café Nouveau ja Repre -klubien ohjelmapäällikkönä. Ahokasta ajoi intohimo musiikkiin, mutta hän on kiinnostuneempi toisten palvelemisesta kuin itsensä esiin tuomisesta. Omasta mielestään hän saa tässä työssään tehdä oikeastaan juuri sitä mistä oli alun perin unelmoinut. Olen lapsesta asti halunnut olla yhteiskunnallinen vaikuttaja, hän tunnustaa. Mutta samalla on ihanaa, että voi työn varsinaisen sisällön äärellä herkistyä. Sitä paitsi rakastan uusiin ihmisiin tutustumista ja nautin siitä, että saan myös tutustuttaa ihmisiä toisiinsa eli auttaa heitä verkostoitumaan. Tämä on ihmisten yhteistyötä people s business. Naistenklinikan osanottajaryntäys ylitti järjestäjien odotukset, ja palaute kertoi osanottajien saaneen klinikalta sekä uutta tietoa että innoitusta. Meidät yllätti täysin, miten valtavasti hankkeemme kiinnosti niin musiikkibisneksessä jo toimivia kuin vielä sen ulkopuolella olevia naisia, myöntää Ahokas. Olimme lähestyneet todella tärkeää asiaa. Seminaarin loppuraportista henkii toiveikas ja innostunut ilmapiiri. Siinä hahmotellaan muun muassa rahoitusjärjestelmien, sosiaaliturvan, verkostoitumisen ja johtamisjärjestelmien kehittämistavoitteita. Keskustelu jatkuu Facebookissa Finnish Women In The Music Business -nimisessä ryhmässä, johon kaikki kiinnostuneet voivat liittyä. Klinikalla syntynyttä yhteisyyden tunnetta osanottajat aikovat vaalia myös uusissa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Music Export Finlandin Musiikkiviennin Naistenklinikka tarjosi osanottajilleen erinomaisen mahdollisuuden linkittyä muihin alalla toimiviin naisiin. Suomen musiikkielämän johdossa on naisille hyviä esimerkkejäkin, kuten Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin johtaja Jutta Jaakkola (3. oikealta). 13
v ä l i s o i t t o Gramexin syystilitys lähes 1,7 miljoonaa Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti lokakuun lopussa lähes 1,7 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia kotimaisille oikeudenhaltijoille. Taiteilijoille tilitettiin noin 821 000 euroa ja tuottajille noin 858 000 euroa. Korvaukset ovat peräisin kotimaisen musiikin käyttämisestä taustamusiikkipalveluihin, myyntitallenteisiin, av-tallenteisiin ja tiettyihin tietoverkkopalveluihin. Lisäksi on välitetty maksuja ulkomaisten järjestöjen tekemistä tilityksistä. Ei Ankkarockia 2011 Ankkarock ilmoitti sivustollaan marraskuussa, että festivaalia ei järjestetä vuonna 2011. Päätöksen syyt ovat henkilökohtaiset, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan pääpromoottori Juhani Merimaa aloittaa eläkkeelle siirtymisensä nimenomaan Ankkarockista. Hän järjestää myös Ruisrockia ja johtaa Tavastia-klubia, mutta näihin vaiheittainen eläkkeelle siirtyminen ei ainakaan tämänhetkisten tietojen mukaan vaikuta vielä vuonna 2011. Merimaa täyttää 65 vuotta vuonna 2012. Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Shine 2009 on Tulevaisuuden tusinan kärjessä. Tulevaisuuden tusinaa ennusteltiin YleX ja Rumba pyysivät suomalaisia musiikkialan ammattilaisia valitsemaan viisi lupaavinta artistia tai bändiä, jotka eivät olleet vielä äänestyshetkellä julkaisseet albumia. Shine 2009 ja Huoratron jakoivat kärkipaikan tässä Tulevaisuuden tusina -listassa. Viime vuoden ykkönen Villa Nah valittiin Suomen ja Yleisradion edustajaksi Eurosonic-tapahtumaan Hollantiin. Musiikkiammattilaisten joukossa oli toimittajia, keikkamyyjiä, levykauppiaita, klubi- ja festivaalipromoottereita sekä levy-, kustannus- ja tuotantoyhtiöiden A&R-henkilöitä. Kuva: exposition.fi Katse Pohjoismaihin Music Export Finland on valinnut vuosien 2010 2011 kärkihankkeensa kohteeksi Pohjoismaat. Suomalaiset musiikkialan ammattilaiset ovat neljä vuotta peräkkäin kertoneet pitävänsä aluetta tärkeimpänä vientikohdemarkkinanaan heti Saksan jälkeen, perustelee Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas. Kärkihanke pyrkii lisäämään suomalaisten musiikkialan toimijoiden kontakteja Pohjoismaissa, kasvattamaan suomalaisen musiikin medianäkyvyyttä, tukemaan suomalaisten artistien kiertuetoimintaa ja aktivoimaan suomalaisia musiikkialan toimijoita investoimaan Pohjoismaihin. Talvikausi avattiin Hyvää musiikkia ja hyvää ruokaa, mutta ennen kaikkea mukavaa seuraa! Siinä hyväksi koettu resepti, jonka turvin pari sataa musiikin ammattilaista ja ystävää kokoontui jälleen viettämään marraskuista iltapäivää Gramexin, Musiikkituottajien ja Muusikkojen liiton tiloihin. Kuvat: Saara Vuorjoki Olli Lindholmin laulu ei jättänyt juhlaväkeä kylmäksi. Gramexin tilitysosaston asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson pääsi skoolaamaan kansanedustaja Matti Ahteen (vas.) ja Riki Sorsan kanssa. Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila on bongannut kansanedustaja Kirsi Ojansuun (vas.), sihteerit Eeva Rissasen ja Kristina Tammisen ympäristöministeriöstä sekä oikeuskanslerin sihteerin Eeva Ahotuvan ja apulaisoikeuskanslerin sihteerin Minna Ruuskasen. Hyvitysmaksun jälkeenjääneisyyskään ei saa Lyhdyn projektijohtajaa Lauri Kairaa (vas.) eikä Gramexin hallituksen puheenjohtajaa Risto Rytiä tämän vakavammiksi, kun seurana on Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi. 14
s o o l o Tällä palstalla ilmaisevat ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. musavisa Laatineet kari niemelä ja tuomas talonpoika Kuva: sami perttilä 1. Kuka seuraavista ei ole levyttänyt Little Drummer Boy -kappaletta? a) Abba b) Boney M c) Jose Feliciano d) Jimi Hendrix 2. Minkä seuraavista joululauluista Popeda on levyttänyt? a) Kulkuset b) Joulukirkkoon c) On jouluyö, nyt laulaa saa d) Rudolph the Rednosed Reindeer 3. Kuka seuraavista esittäjistä levytti joululaulun Merry Xmas Everybody? a) Alvin Stardust b) Shakin Stevens c) Slade d) Sweet 4. Mikä bändi julkaisi vuonna 2007 jouluisen EP:n Kaikki uskoi joulupukkiin 90 92? a) Pojat b) Luonteri Surf c) Ne Luumäet d) Ne Luupojat Surf 5. Mikä oli Madonnan kappale vuonna 1987 julkaistulla A Very Special Christmas -kokoelmalevyllä? a) Rockin Around the Christmas Tree b) Silent Night c) Santa Baby d) Back Door Santa 6. Antti Tuiskun joululevy vuodelta 2005 on nimeltään a) Tonttuparaati b) Minun jouluni c) Sydämeeni joulun teen d) Joulun rauhaa 7. Mikä on Bob Dylanin yllättäen viime vuonna julkaistun joululevyn nimi? a) Christmas in the Heart b) Joy to the World c) Merry Christmas Everyone d) These Are Special Times 8. Kuka esittää Ipanapa Talvilaulut -levyllä biisin Joulupukin töissä? a) Mariska b) Tuomari Nurmio c) Paukkumaissi d) Kristiina Wheeler 9. Minkä yhtyeen joululevy on nimeltään Christmas Interpretations? a) Boyz II Men b) Manhattan Transfer c) Mannheim Steamroller d) Take That Oikeat vastaukset sivulla 20. Jazzin Yrjö-palkinto Joonatan Rautiolle Saksofonisti Joonatan Rautio ja Ricky-Tick-levy-yhtiön johtaja Antti Eerikäinen saivat Seinäjoella järjestetyillä Jazzpäivillä tunnustusta. Rautio sai jazzliiton vuosittain jakaman Yrjö-palkinnon. Perusteluissa kiitettiin muusikon virtuositeettia ja määrätietoisuutta. Rautio on soittanut Jukkis Uotila Bandissa ja julkaisi tänä vuonna oman trionsa albumin Commitment. Jazzliitto on jakanut Yrjöjä jo vuodesta 1967. Eerikäinen palkittiin Varjo-Yrjöllä, jonka myönsi Ylen Jazzradio. Saarela presidentiksi Annamaija Saarela on valittu Europe Jazz Networkin ensi vuoden presidentiksi. Saarela tunnetaan Raahen Rantajatsien festivaalijohtajana. Parhaillaan hän vetää myös valtakunnallista VAKA-klubitukihanketta. Kuva: Maarit Kytöharju Kuva: janne tuomi Saako hyvää markkinoida? Johanna Juhola Artisti tarvitsee puurtajan, joka toimii juuri hänen hyväkseen. Suomi on pullollaan hienoa, persoonallista musiikkia; kaupallisesti menestyvää, avustusten turvin tehtyä tai taksivuorojen välissä taiteiltua. Osa tästä laatuisasta sisällöstä jää markkinointiresurssien puutteessa harmittavan vajaalle käytölle. Keskimääräinen suomalainen kansanmuusikko soittaa useissa yhtyeissä, joista jokaisella saattaa korkeasta tasosta, yleisestä arvostuksesta ja mukaansatempaavasta show sta huolimatta olla vain 5 10 keikkaa vuodessa. Kymmenestä yhtyeestä ja muutamasta teatteriproduktiosta kertyy toki mukava vuosittainen keikkamäärä. Kokoonpanoja ei juuri markkinoida, vaan keikalle lähdetään, jos joku huomaa kysyä. Joskus matkataan pistokeikalle vaikka toiselle puolen maapalloa. Yhteen tai muutamaan kokoonpanoon keskittyminen on oikeastaan mahdottomuus. Keikkamyyjistä, jotka aktiivisesti tarjoaisivat kansanmusiikkiartisteja kansainvälisille areenoille, on pulaa. Pesti ei ole houkutteleva. Asioiden sujuessakaan eivät ihmeemmät rahasummat liiku. Tiedän että Musex ja Fimic tekevät hienoa työtä suomalaisen musiikin viennin edistämiseksi. Yksittäinen artisti tarvitsee kuitenkin lisäksi puurtajan, joka toimii juuri hänen hyväkseen, verkostoituu kansainvälisesti, tiedottaa ja myy keikat. Mikä saisi freelancetuottajan innostumaan yksittäisen artistin eteenpäin viemisestä? Ymmärtääkseni rakkaus artistin musiikkiin, mahdollisuus saada työstä palkkaa ja resurssit erilaisten kulujen kattamiseksi. Mistä rahaa sitten saisi, jos provisiot keikkapalkkioista eivät yksinkertaisesti riitä? Suoritin puhelukierroksen apurahastojen suhtautumisesta musiikin markkinointitukihakemuksiin. ESEKillä ja LUSESilla asiat ovat hallussa: markkinointiin ja vientiin on omat erityistukensa. Taiteen keskustoimikunnassa on aiheesta käyty keskustelua, mutta toteutus vielä uupuu. Suomen Kulttuurirahasto, Kordelinin säätiö ja Wihurin rahasto suhtautuvat varauksella. Tukea tuskin myönnettäisiin pelkästään markkinointiin, koska se haiskahtaa kaupalliselta. Kordelinin säätiö oli poikkeuksellisen ankara ja kyseenalaisti markkinoinnin tarpeen ylipäänsä. Onko sisällössä jotain vikaa, jos se ei myy itse itseään? Nyt siis artistit rustaamaan markkinointitukihakemuksia säätiöihin. Tuen saamisen todennäköisyys lienee suurempi kuin lottovoitto, ja hakemus ainakin välittää viestin tukimuodon tarpeellisuudesta. Johanna Juhola on helsinkiläinen freelanceharmonikkataiteilija ja säveltäjä, joka kirjoitti nyt elämänsä ensimmäistä kertaa lehteen. 15
Kasvua kulttuurista Luova ala julkisti hallitusohjelma- tavoitteensa Luovan työn tekijät ja yrittäjät vaativat seuraavalta hallitukselta toimia taiteen tekemisen ehtojen parantamiseksi. Näistä toimista hyötyisi koko Suomi. Teksti LAURI KAIRA Kuten tiedotusvälineet ovat kertoneet, puolueissa pohditaan jo, mitä seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa tulisi lukea. Merkittävimmät valtakunnalliset järjestöt ovat jo toimittaneet omat hallitusohjelmatavoitteensa puolueiden käyttöön. Näin on tehnyt myös kotimaisen luovan alan edunvalvoja, Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY. Lyhdyn tavoitteet on julkaistu kirjasessa Kasvua kulttuurista keinot hyvinvoinnin, talouskasvun ja elämisen laadun kehittämiseen Suomessa. Kirjasessa on tavoitteiden ja niiden perustelujen lisäksi hyödyllistä tietoa luovalta alalta ja sitä koskevista virallisista asiakirjoista. Kyse työpaikoista ja elämänlaadusta Luovalla alalla on kasvava merkitys henkiselle ja taloudelliselle kasvulle, elämänlaadulle ja hyvinvoinnille. Tilastokeskuksen tuoreimpien saatavilla olevien tilastojen mukaan kulttuuriammateissa työskentelee 82 700 ihmistä. Kulttuurin ja joukkoviestinnän alalla toimii 15 350 yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä 14 miljardia euroa. Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien mukaan kysymys on kansallisesta kulttuuri-iden- titeetistä, elämänlaadusta ja työpaikoista. Me uskomme, että nämä asiat ovat seuraavalle hallitukselle tärkeitä. Kuuden kohdan ohjelma Lyhdyn hallitusohjelmatavoitteissa on kuusi kohtaa, osa laajempia ja osa suppeampia. Niihin voi tarkemmin tutustua osoitteessa www.kulttuuriuutiset.net. Kaikki ohjelmakohdat puuttuvat taiteilijoiden ja yrittäjien työtä vaikeuttaviin epäkohtiin, joista on viime aikoina käyty julkistakin keskustelua. 1. Laillisille verkkopalveluille on turvattava kasvumahdollisuudet luomalla tehokkaita keinoja puuttua internetpiratismiin. Taiteilijat ja yrittäjät vaativat keinoja poistaa piraattitarjontaa verkosta. Yhdeksi keinoksi he esittävät kansainvälisen mallin mukaista systeemiä, jossa piraatteja levittävälle henkilölle lähetettäisiin ensin tiedote, ja sen jälkeen olisi mahdollisuus seurata, ottaako henkilö opikseen. 2. Luovan työn tekijöille ja yrittäjille on turvattava tasapainoinen neuvotteluasema heidän sopiessaan työnsä tulosten ja tuotteidensa käytöstä. Taiteilijat ja yrittäjät muistuttavat, että vireillä on ollut hankkeita, joilla tekijöiden oikeuksia ja neuvotteluasemaa haluttaisiin heikentää. Lisäksi joitakin oikeudenhaltijoita koskee pakkolisenssi, jonka mukaan teoksen taloudelliseen hyödyntämiseen ei tarvitse pyytää tekijältä edes lupaa. 16
ihuippulehtiä Gramex-etuina! Gramexin asiakkaana voit tilata neljä huippulehteä erityisen edullisesti. Alennuksen saa sekä korvauksenmaksaja- että korvauksensaaja-asiakas. Saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla www.gramex.fi. Tilauslinkki kotisivun alapalkissa: Lehtiä Gramex-etuna. Episodi Suomen suurin elokuvalehti Verot, yrittäjyys, eläke, sosiaaliturva, tekijänoikeus ja piratismi. 41,50 (Norm 55,70 eur) 12 nroa/vuosi 3. Oikeus edelleenlähettämiskorvauksiin must carry -jakelusta on palautettava. Suomi on Romanian lisäksi ainoa EU-maa, jossa kaapeli-tv-yhtiöt on vapautettu edelleenlähettämiskorvauksista siirtovelvoite-jakelutilanteessa. Suomeen halutaan tässä suhteessa samanlainen lainsäädäntö kuin muissakin EUmaissa. 4. Hyvitysmaksun tuotto on saatava vastaamaan nykyistä paremmin yksityisen kopioinnin arvoa. Kansalaiset kopioivat yksityisesti noin 2 miljardin euron arvosta musiikkia ja elokuvaa. Sitä korvataan kopiointivälineiden hinnassa kerättävällä hyvitysmaksulla. Koska hallitus ei ole päivittänyt laitekantaa, suuri osa kopioinnista tapahtuu laitteilla, joissa tätä maksua ei ole. Siksi hyvitysmaksutulo on puolittunut, vaikka kopiointi on jatkunut ennallaan. 5. Taiteilijoiden, tekijöiden ja luovan alan pienyrittäjien sosiaali- ja verotuskysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja. Taiteilijat ja esimerkiksi freelancetoimittajat ovat usein järjestelmien väliinputoajia, koska he toimivat yrittäjäriskillä, ilman vakinaista kuukausipalkkaa ja pätkätöissä. 6. Luovan alan elinkeinotoimintaa ja vientiä on edistettävä, turvattava tehokkaat kotimaiset tekijänoikeuspalvelut, kehitettävä vahvaa tekijänoikeussuojaa kansainvälisenä kilpailutekijänä ja verotusta sisältötuotantoon kannustavaksi (mm. alennettu alv). Monissa kilpailijamaissa yhteiskunta kannustaa luovan alan yrityksiä ja pienyrittäjiä aivan eri tavalla kuin Suomessa. Pahimmillaan tilanne on sellainen, että Mannerheim-elokuvaa on kannattavampaa lähteä kuvaamaan Suomen ulkopuolelle. Avainlukuja luovalta alalta Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 kulttuurin ja joukkoviestinnän alalla toimi 15 350 yritystä, joiden liikevaihto oli 14 miljardia euroa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2005 kulttuuriammateissa työskenteli 82 700 ihmistä. Luovan alan työ edustaa kaikkia työnteon muotoja silpputyöstä moniammatillisuuteen ja yrittäjyyteen. Vuonna 2007 kulttuurin ja joukkoviestinnän alan hyödykkeiden vienti oli Tilastokeskuksen mukaan 891 miljoonaa euroa ja tuonti 1,4 miljardia euroa. Kulttuurin ja tekijänoikeuden osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä on pitkällä aikavälillä vaihdellut kolmesta neljään prosenttiin. Kulttuurin ja tekijänoikeudellisten alojen työllisyys on hieman yli neljä prosenttia työllisestä työvoimasta. (Valtioneuvoston Kulttuurin tulevaisuus -selonteko, 2010) Hyvitysmaksutulo on tärkeä osa kulttuurin rahoitusta. Tämä tulo on romahtanut nopeasti: vuonna 2008 se oli noin 12 miljoonaa, 2009 vain 8,9 miljoonaa, ja vuodelle 2010 ennakoidaan noin 6,3 miljoonaa euroa. Tutkimusten mukaan kotitalouksista 16 prosentissa eli 400 000:ssa ladataan laittomasti yhteensä 153,6 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Lataajat itse ilmoittavat, että ostaisivat näistä kolmasosan laillisista kaupoista, ellei laitonta vaihtoehtoa olisi tarjolla. Nettipiratismi merkitsee siten Suomessa 355 miljoonan euron menetystä vuodessa. (Taloustutkimus, 2009 2010) Tutustu hallitusohjelmakirjaseen: www.kulttuuri.net tai www.kulttuuriuutiset.net Inferno Raskaan rockin erikoislehti Rumba Vältä huonoa musiikkia! 26,50 (Norm 35,50 eur) 6 nroa/vuosi 41,20 (Norm 54,90 eur) 18 nroa/vuosi Rytmi Monipuolista musiikkia 34,20 (Norm 45,70 eur) 10 nroa/vuosi 17
Kuvat: Katri Helena / Warner music. John lennon / Bob Gruen. Leevi & The Leavings / Johanna Kustannus. Vanhat tutut soivat viime joulunakin Katri Helena lauloi Joulumaallaan suosituimman kotimaisen, mutta listaykkösenä oli jälleen kerran Whamin Last Christmas. John Lennonin Happy Xmas tuli toiseksi ja Leevi & The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu viidenneksi. Soitetuimmat joululaulut 2009 01. Wham: Last Christmas 398 02. John Lennon: Happy Xmas (War Is Over) 260 03. Katri Helena: Joulumaa 222 04. Suvi Teräsniska: Hei mummo 220 05. Leevi & The Leavings: Jossain on kai vielä joulu 212 06. Jari Sillanpää: Lumilinna 209 07. Band Aid: Do The Know It s Christmas 190 08. Juice Leskinen Slam: Sika 186 09. Cris Rea: Driving Home for Christmas 184 10. Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen 183 11. Mariah Carey: All I want for Christmas Is You 149 12. Mamba: Jollei jouluna ole lunta 127 13. Queen: Thank God It s Christmas 120 14. Paula Koivuniemi: Toive 112 Anna Eriksson: Lumilyhty 112 18 KUVA: Warner music Kovin samanlaisena toistuu soitetuimpien joululaulujen lista vuodesta toiseen. Virkistävä uutuus on Suvi Teräsniskan herttainen kädenojennus yli sukupolvien Hei Mummo vuodelta 2007. Se mahtui nyt ensimmäisen kerran viidentoista suosituimman joukkoon ja nousi kerralla neljänneksi. Yhtä sijalukua ylempänä, vain kaksi kertaa enemmän soineena on Katri Helenan ikivihreä (tai pikemminkin ikivalkea) Joulumaa. Kotimaisia yhä enemmän Muutoin hiihdellään tuttuja latuja. Whamin Last Christmas ja John Lennonin Happy Xmas (War Is Over) ovat vuorotelleet kärkipaikalla niin kauan kuin Gramexpress on tätä tilastoa tehnyt eli ainakin vuodesta 2003. Radiokanavien suosituimpien joululaulujen kotimaisuusaste on vuosien kuluessa pikku hiljaa noussut. Kymmenestä eniten soineesta oli ensimmäisen kerran niukka enemmistö eli kuusi kotimaisia, viidestätoista jo selvempi enemmistö, peräti yhdeksän. Niin omalta kuin vieraalta maalta Kaupallisissa radioissa eniten soineet joululaulut on taas laskettu. Viime joulun soitetuin oli tuttuun tapaan Whamin Last Christmas. Kotimaisista eniten soi Katri Helenan esittämä Joulumaa. Teksti anu karlson Tilastot kari niemelä ovat kuitenkin lähes täsmälleen samat kappaleet aina mukana, etenkin listan kärkipäässä. Kun Gramexpressin listaukseen vuonna 2005 otettiin ensimmäisen kerran mukaan 15 eniten soinutta entisten kymmenen asemesta, mukaan alkoi tulla enemmän muuttujia, niiden joukossa useita kotimaisia. Viime vuonna uusi tulokas Suvi Teräsniskan ohella oli Anna Erikssonin Joululyhty. Se ylti 112 soittokerrallaan jaetulle 14. tilalle. Last Christmas ylivoimainen Last Christmas oli toisaalta ylivoimaisempi ykkönen kuin koskaan. Se sai 398 soittokertaa, kun toisen sija saavuttanut Happy Xmas sai vain 260. Soittokerrat ovat absoluuttisia lukuja Suomen kaupallisista radioista. Radioille ei annettu kertoimia esimerkiksi kuulijamäärän mukaan. Samaa soittolistaa soittavat ketjuradiot laskettiin kukin yhdeksi radioksi. Listauksessa ovat mukana vain joululaulut. Kaksi kotimaista tulokasta: Suvi Teräsniskan Hei Mummo ponnahti heti neljännelle sijalle, ja Anna Erikssonin Lumilyhtykin mahtui 15 suosituimman joukkoon. Kuva: matti Pyykkö
Barometri kertoo: Tekijänoikeusasenteet entistä myönteisempiä Yhä useampi suomalainen kokee tekijänoikeusjärjestöjen olevan oikealla asialla. Neljä viidestä haastatellusta arvioi, että tekijänoikeuskorvaukset turvaavat taiteen tekemisen vastaisuudessakin. Kolme neljästä tuomitsee kaikenlaisen piratismin. Teksti lauri kaira Taloustutkimus on tutkinut noin kerran vuodessa suomalaisten asenteita tekijänoikeuksia, tekijänoikeusjärjestöjä ja piratismia kohtaan sekä piratismikäytöstä. Tekijänoikeusbarometriä on tehty vuodesta 2004 alkaen. Tutkimuksissa näkyy vuosittaisten vaihtelujen rinnalla selvä kehitystrendi: tekijänoikeusasenteet kehittyvät myönteisemmiksi. Oheisiin kuviin on poimittu joitakin esimerkkejä. Tekijänoikeusjärjestöt ja korvaukset Seitsemän kymmenestä suomalaisesta (72 %) katsoo, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla. Vain kolme prosenttia on vastakkaista mieltä; vuodesta 2004 tämä joukko on pienentynyt alle puoleen entisestä. Ryhmä erittäin oikealla asialla on kasvanut 12 prosenttiyksikköä 30 prosentista 42 prosenttiin. Vuonna 2004 tekijänoikeuskorvauksia piti liian pieninä noin samansuuruinen osa kansasta kuin joka piti niitä liian suurina. Vuonna 2010 tilanne on täysin toinen: korvauksia pitää liian pieninä neljä kertaa niin suuri joukko kuin liian suurina. Kortin toisella puolella on kuva asenteita kuvaavista väittämistä. Kuusi kymmenestä (61 %) katsoo, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen nykyiseen tapaan on oikein. Vastakkaista mieltä on 11 prosenttia. Täysin samaa mieltä olevien määrä on kasvanut 16 prosentista 26 prosenttiin. Kahdeksan kymmenestä (79 %) katsoo, että tekijänoikeuskorvauksia maksamalla tuetaan sitä, että taidetta tehdään huomennakin. 73 75 prosenttia katsoo, että musiikin tekijöiden ja artistien pitäisi saada korvaus, kun heidän musiikkiaan ladataan internetistä sekä että korvaukset ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille ja merkittävä elannonlisä taiteilijoille. Eri mieltä näistä asioista edes jossain määrin on 5 9 prosenttia vastanneista. Internetpiratismi Piratismitutkimusten mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tietää sekä nettipiraattien levittämisen että lataamisen laittomaksi. Valtaenemmistö kansalaisista myös noudattaa lakia, mutta 16 prosentissa kotitalouksista ladataan ja 5 prosentissa levitetään piraatteja. Aktiivilataajia on 3 prosenttia kotitalouksista: niissä ladataan yli 20 tiedostoa kuukaudessa. Lataajien omien vastausten mukaan 400 000 kotitaloudessa ladataan laittomasti yhteensä 153,6 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Lataajat ilmoittavat, että ostaisivat näistä kolmasosan, ellei laitonta vaihtoehtoa olisi tarjolla. Vähittäiskauppahinnoilla nettipiratismi aiheuttaa 355 miljoonan euron menetykset vuodessa. Tästä summasta musiikin osuus on 73 miljoonaa euroa, elokuvien 195 miljoonaa euroa ja pelien 87 miljoonaa euroa. Kolme neljästä suomalaisesta tuomitsee kaikenlaisen piratismin. Yksi viidestä (21 %) hyväksyy piraattitiedostojen imuroinnin ja yksi kymmenestä (13 %) niiden jakelun. Vaikka 15 24-vuotiaat suhtautuvat nettipiratismiin keskimääräistä sallivammin, selvä enemmistö heistäkin on sillä kannalla, ettei se ole hyväksyttävää. Tekijänoikeusbarometri: www.kulttuuri.net Millaiseksi kokee tekijänoikeusjärjestöt ja tekijänoikeuskorvaukset Kaikki vastaajat, 2004 n=999, 2010 n=1019 Mielipide tekijänoikeuskorvauksista Kaikki vastaajat, 2004 n=999, 2008 n=1003, 2010 n=1019 Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Tekijänoikeusbarometri 2010. TTU/ca/mpe Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Tekijänoikeusbarometri 2010. TTU/ca/mpe 19
P y k ä l ä v i i d a k k o Tällä palstalla Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika on runsaan kolmen vuoden ajan vastannut lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Nyt Talonpoika hyvästelee lukijansa tältä erää. Ensi vuoden alusta Pykäläviidakkoa ryhtyy raivaamaan Gramexin lakimies Sami Kokljuschkin. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Piirros: Jouko INnanen Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Musiikkivideo on elokuvateos 20 Olen viihdealan yrittäjä ja yritin löytää tekijänoikeuslaista määräyksiä musiikkivideoista, mutta eipä oikein onnistunut. Mitä Suomen laki sanoo musiikkivideoista ja tapahtuuko niiden julkinen esittäminen samoin kuin äänitteiden? Ei ihme, että et löytänyt tekijänoikeuslaista sanaa musiikkivideo. Suomen tekijänoikeuslaki ei nimittäin tunne tätä termiä lainkaan. Tekijänoikeudellisesti musiikkivideot ovat lain tarkoittamia elokuvateoksia, joita koskevat useatkin tekijänoikeuslain säännökset, esimerkiksi TekijäL 1 ja 46a. Tämän lisäksi tiettyihin musiikkivideoihin liittyvän muusikon korvausoikeuden osalta tekijänoikeuslain 47 :ssä puhutaan kuvallisista musiikkitallenteista. Silloin kun musiikkivideoita halutaan esittää julkisesti esimerkiksi ravintolassa tai televisiokäytössä, täytyy noudattaa säännöksiä lain useasta eri kohdasta: sekä elokuvateoksia ja kuvallisia musiikkitallenteita että luonnollisesti myös musiikkivideoissa käytettävien sävelteosten Teosto-oikeuksia koskevia säännöksiä. Oikeudet yleensä tuottajalle Koska musiikkivideota käsitellään elokuvateoksena, sillä on jo ilman musiikkia lukuisa määrä erilaisia oikeudenhaltijoita, kuten tuottaja, ohjaaja, käsikirjoittaja, mahdolliset näyttelijät sekä kaikki ne tekijät ja esittävät taiteilijat, jotka ovat yleensä muutoinkin mukana elokuvan tekoprosessissa. Menemättä tässä yhteydessä tarkemmin kaikkiin mahdollisiin oikeudenhaltijaryhmiin voidaan todeta, että näiden elokuvalle tyypillisten tekijä- ja taiteilijaryhmien oikeuksien osalta tilanne on lähes aina se, että heidän oikeutensa siirtyvät musiikkivideon tuotantoprosessissa sopimuksilla musiikkivideon tuottajalle. Tuottaja lähes aina levy-yhtiö Musiikkivideon tuottaja tai tuottajaoikeuksien lopullinen haltija taas on hyvin usein musiikkivideolla esiintyvän bändin tai artistin levy-yhtiö. Näitä oikeuksia on myös voitu jakaa siten, että tuottajaoikeudet sekä niihin mahdollisesti liitetyt siirtyneet oikeudet ovat yhteisesti sekä levyyhtiön että musiikkivideon ohjaajan hallussa. Musiikkivideolla käytettävän musiikin oikeudenhaltijoita ovat normaalisti musiikin tuottaja eli useimmiten levy-yhtiö, esitettävän biisin tekijät (säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja kustantaja) sekä biisin esittävä bändi tai artisti. Musavisan oikeat vastaukset: 1a, 2b, 3c, 4d, 5c, 6b, 7a, 8b ja 9a.