2/2007 3/2009 Arjessa mukana H Ä M E E N L I N N A N K A U P U N G I N A S U K A S T I E D O T E 3 / 2 0 0 9 Wetterhoffista kaupunkilaisille uusi olohuone TIKU toi lisäpalveluja kirjaston asiakkaille Hämeenlinnan Terveyspalvelut-liikelaitoksen uudet puhelinnumerot
Pääkirjoitus Wetterhoffista kaupunkilaisille uusi olohuone Kaupunkilaiset ovat saaneet uuden olohuoneen. Linja-autoaseman vieressä uljaana seisova Wetterhoffin talo siirtyy kaupungin palvelutuotannon käyttöön vuoden alussa. Kuva Jenni Mankonen Jokin talon olemuksessa saa ajattelemaan suurta purjelaivaa. Ehkä se on sisäpihan vino lasiseinä joka valuu alas kuin isopurje, tai kenties päädyn kaarevat parvekkeet, jotka tuovat mieleen maston päässä keikkuvan märssykorin. Purjelaivoja on aina rakastettu suurella sydämellä. Alukset ovat jatkaneet matkaansa kapteenien ja miehistöjen vaihtuessa. Juuri korjaustelakalta tulleen Wetterhoffin talon miehistöllä on matkakuumetta. Onkohan uuden Hämeenlinnan kurssi kohti asiakaslähtöisiä palveluja huolella valittu ja selvitäänkö karikoista? Kuinka kauan pitää odotella talouden suotuisampia tuulia? Yksi asia meille on yhtä varmaa kuin entisaikojen merimiehille, matkaan on päästävä, paikalleen ei voi jäädä. Kutalantien päiväkoti ja Hauhon Eteläisten päiväkoti ovat saaneet kunnian olla uuden Hämeenlinnan ensimmäisiä uusia palveluyksiköitä. Ylpeänä toivotamme lapset ja vanhemmat viihtymään. Vaikeiden aikojenkin keskellä Hämeenlinna kehittyy. Tämän asukaslehden sisäsivuilta löytyy enemmän asiaa uusista tiloista ja palveluiden kehittämisestä. Kulmilla kohdataan! Päivi Raukko palvelutuotantojohtaja 2
Arjessa mukana H ÄMEENLINNAN KAU P U N G I N A S U K A S T I E D OT E 31/2007 / 2 0 0 9 SISÄLTÖ s. 6 s. 16-17 Pääkirjoitus: Wetterhoffista kaupunkilaisille uusi olohuone... 2 Oma koti omalle tontille... 4 Vanhaa korjataan enemmän kuin uutta tehdään... 5 Lammi-Tuulos-Hauho -alueella hyvää vettä... 6 Ensihoito paranee... 6 TIKU toi lisäpalveluja kirjaston asukkaille... 8-9 Uusia katuja ja kunnostustöitä...10 Apua lapsiperheiden arkeen...11 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset käynnistyivät...11 Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen uudet puhelinnumerot... 12-13 IKÄ+ auttaa selviämään kotona pidempään...14 Kutalan ja Eteläisten päiväkodit ovat valmiina touhukkaisiin päiviin...15 Wetteri palvelee matalan kynnyksen yli... 16-17 H1N1-influenssa...18 Värikylpyjä ja teatteria... 19-20 s. 19-20 Arjessa mukana on Hämeenlinnan kaupungin julkaisema asukastiedote, joka ilmestyy vuonna 2010 neljä kertaa. Palvelupisteet lähikirjastoihin Rengon palvelupiste muutti kuluvan vuoden syyskuun alussa Rengon kirjaston tiloihin. Muutto oli pilottihanke ja siitä saadut kokemukset sekä asiakaspalaute ovat olleet niin positiivisia, että pilotti muutetaan pysyväksi toiminnaksi. Julkaisija: Hämeenlinnan kaupunki, PL 84, 13101 Hämeenlinna Puh. (03) 621 2385 Fax (03) 621 2585 Toimituskunta: Tiina Vahtokari vastaava toimittaja Ulkoasu ja taitto: Hämeenlinnan kaupunki/viestintä Tuula Mäkinen Painopaikka: Painoyhtymä Oy Kannen kuva: Kuvatoimisto Plugi ISSN 1796-2501 Ensi vuoden alkukuukausina myös muiden liitoskuntien (Hauho, Kalvola, Lammi ja Tuulos) palvelupisteet siirretään toimimaan ao. liitoskuntien kirjastojen yhteyteen. Tarkemmat muuttoajankohdat selviävät vuodenvaihteen tuntumassa ja niistä tiedotetaan vielä erikseen jokaisen muuton yhteydessä. Muutos parantaa palvelupisteiden aukioloaikoja sekä henkilöresursseja. Palvelupisteiden henkilökuntaa perehdytetään myös kirjaston palveluihin. Palvelupisteissä toimineet muut palvelut, kuten esim. sosiaalityö, maaseutuasiamies ja yritysasiamies, jäävät toistaiseksi toimimaan entisiin kiinteistöihin. Poikkeuksena Rengon palvelupiste, jossa kirjastolle syyskuun alussa muuttivat myös maaseutuasiamies ja sosiaalityö. 3
Oma koti omalle tontille Kaupungilla on tällä hetkellä vapaana 126 omakotitonttia. Kantakaupungissa tontteja on kuluvana vuonna luovutettu runsaat 70 ja uusissa kaupunginosissa niitä on varattu kohtalaisen hyvin, Lammilla 9 ja Kalvolassa 8 tonttia. Kaupunki pyrkii tuottamaan vuosittain tasaiset 100-120 tonttia. Kaavoituksen painopiste onkin asuntoalueiden kaavoituksessa. Tonttien myyntihinnat Hämeenlinnassa vaihtelevat Tuuloksen 1 eurosta Kanta- Hämeenlinnan 20 euroon neliöltä. Tonttikokoja löytyy kantakaupungin tiivistä rakentamista edellyttävistä pientonteista liitoskuntien jopa yli hehtaarin kokoisiin haja-asutusalueen tontteihin. Nyt on mistä valita. Tonttitilanne netissä Kaupungin internetsivuilta löytyy ajantasaisin tieto kaupungin tonttitilanteesta. Myös paikallislehdissä ilmoitetaan uusien asuinalueiden tonttierien tullessa haettavaksi. Uusien tonttierien ensimmäinen haku kestää kolme viikkoa, jonka jälkeen vapaaksi jääneet tontit siirtyvät viikoittaiseen hakuun. Haut päättyvät perjantaihin klo 15 mennessä ja saapuneet hakemukset käsitellään seuraavan viikon alussa. Hakijoita ei pisteytetä Tontinhakijoita ei Hämeenlinnassa pisteytetä tai luokitella, toisin kuten useissa suuremmissa Suomen kaupungeissa. Ainoa poikkeus tästä on, että ensisijaisessa asemassa uusien tonttierien jaossa ovat ne hakijat, jotka eivät 10 vuoden aikana ole saaneet kaupungilta tonttia. Viikoittaisessa haussa olevilla tonteilla kaikki hakijat ovat samassa asemassa. Hakemukseen täytetään vaihtoehtoiset tontit ensimmäisenä se tontti, joka ensisijaisesti halutaan. Jos useampi hakee ykkösenä samaa tonttia, tontti arvotaan hakijoiden kesken. Hinnat ja maksut Mikäli kunnallistekniikka on tontilla valmiina, on varausaika 6 kuukautta, muutoin se on noin 6-10 kuukautta. Muiden tonttien varausaika on yksi vuosi. Varausmaksu tulee maksaa eräpäivään mennessä, muutoin kaupunki katsoo hakijan luopuneen tontista ja se laitetaan uudelleen hakuun. Ensimmäinen varausmaksu hyvitetään varaajalle tontin hinnassa tai vuokrassa. Vuokratontti on mahdollista ostaa myöhemmin omaksi. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä olevan tonttihinnan mukaan. Uusia tontteja Kantakaupunkiin tulee uusia tontteja jakoon vuoden 2010 aikana Vuorentakaa Rääpiälästä sekä Siiri 2 alueelta. Sampo 3 alueelta uusia tontteja saadaan jakoon joko 2010 tai 2011. Liitoskunnissa vapaita tontteja on jatkuvasti noin 120 kpl, koot ja hinnat vaihtelevat hyvinkin suuresti. Ota yhteyttä Ilmoittamalla yhteystietosi Sirpa Rahikaiselle, puh. (03) 621 2525, sirpa.rahikainen@hameenlinna.fi saat tonttien hakupaperit suoraan kotiisi heti niiden valmistuttua. Viikoittain päivittyvät vapaat tontit ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi/tontit. Arkinen juomavesi muuttuu jännittäväksi seikkailuksi Vesikoulussa, uudessa koululaisille suunnatussa verkkomateriaalissa. Maksuton Vesikoulu on kaikille avoin ja siihen voi käydä tutustumassa osoitteessa www.vesikoulu.fi tai ruotsiksi osoitteessa www.vattenskolan.fi Vesihuollosta perittävät käyttömaksut ovat 1.1.2010 lukien seuraavat (sis. alv 22 %): veden käyttömaksu 1,16 /m 3 jäteveden käyttömaksu 2,03 /m 3 Vuotuinen perusmaksu nousee kaikissa maksuluokissa 20 % 4
Teksti ja kuva Timo Pietilä Vanhaa korjataan enemmän kuin uutta tehdään Ensi vuonna budjetoidaan vanhojen vesiputkien korjaamiseen ensimmäistä kertaa enemmän rahaa kuin uudisrakentamiseen. Tästä huolimatta korjaamisen vauhti ei ole vieläkään riittävä, sanoo HS-Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen. Hämeenlinnan alueella on 840 km vesijohtoja. Vanhimmat putket ovat parin metrin syvyydessä keskustan alueella, mutta vuotokohtia löytyy lähes viikottain eri puolilta yhtiön verkostoa. Timo Heinosen mukaan näitä putkia pitäisi pystyä korjaamaan noin 2-3% vuosivauhtia, mikä merkitsisi noin 20 kilometriä vuodessa. Viime vuosina vauhti on ollut kuitenkin vain kymmenesosa tästä. Se tarkoittaa, että joka vuosi korjausvelka kasvaa. Vesi on verkossa Tähän mennessä ei onneksi ole sattunut suuria vahinkoja. Tämä johtuu paitsi tuurista myös siitä, että Hämeenlinnan vesijohdoista on rakennettu oikeasti verkosto, jossa samaan paikkaan voidaan päästä myös toista kautta. Lisäksi mahdollisimman moni laitteisto on kahdennettu niin, että jos joku menee epäkuntoon, on vielä toinen tallella. Näin vahingon sattuessa kärsimään joutuva alue voidaan rajata mahdollisimman pieneksi. Silti Hämeenlinnassakin on muutama päävesiputki, joiden rikkoutuessa vaikutukset olisivat kyllä tuntuvia, Heinonen arvioi. Sujutusmenetelmät nopeuttavat uusimistöitä Putkien saneeraus on tietysti kiinni rahasta, mutta myös työn hankaluudesta. Putket kulkevat noin kahden metrin syvyydessä maan alla ja niiden kaivaminen kaikkien muiden kaapeleiden ja putkien seasta on hankalaa hommaa. Yleensä työtä tehdäänkin yhteistyössä katu-, sähköja datapuolen kanssa niin, että päästään yhdellä kaivannolla. Nyt tämä vauhti ei kuitenkaan riitä. Käyttöön on otettava entistä enemmän ns. sujutusmenetelmiä, joissa vanhat putket pinnoitetaan tai niihin työnnetään uusi sisäputki. Näin niitä ei tarvitse kaivaa kokonaan esiin vaan pienemmät kaivannot määrävälein riittävät. Näin tullaan toimimaan esimerkiksi Soraharjunkadulla ja Brahenkadulla ensi kesänä. Vesihuollon tilanne hyvä Kaiken kaikkiaan Timo Heinonen luonnehtii vesihuollon tilannetta kuitenkin hyväksi. Pohjavettä riittää, seudullinen yhteistyö toimii, Iittalan aluekin saa pian varmistuksen uudesta päävesiputkesta ja Lammin raudan puhdistukseen kehitetty laitos otetaan käyttöön. Lisäksi Ahveniston vanha vesitornikin voidaan lähivuosina kenties korvata paremman varmuuden antavalla varavoimalaitteistolla. 5
Uusi tarkempi seuranta ei tuonut yllätyksiä Lammin uusi uima- ja liikuntahalli avattiin Lammin uimahallissa on 4 kpl 25-metrin pituista rataa, terapia-allas sekä lasten kahluuallas. Uimahallin yhteydessä on myös liikuntahalli, jonka vuorot ovat vuoden 2010 alusta lähtien nähtävissä netissä osoitteessa www.hmlliikuntahallit.fi. Uimahallilippujen hinnat ovat samat molemmissa uimahalleissa: - aikuisten kertalippu 5,50 - alle 16-vuotiaiden lasten kertalippu 3,30 Lammin uimahalli, Lamminraitti 37, Lammi avoinna ti ja to klo 6-20, ke ja pe klo 13-20 ja la klo 10-17 Hämeenlinnan uimahalli, Uimarintie 2, Kanta-Hämeenlinna avoinna ma, ke, to ja pe klo 6-20.30, ti klo 12-20.30 ja la-su klo 11-17 Lippujen myynti halleissa lopetetaan tuntia ennen sulkemisaikaa. Uintiaika loppuu puoli tuntia ennen sulkemista. Lammin ja Tuuloksen alueen yhteinen vesihuolto kuului aiemmin noihin pieniin laitoksiin, mutta kun tämä verkosto yhdistettiin Hauhon verkostoon, tuli myös lain velvoite tarkemmaksi ja nyt tämänkin alueen veden laadusta pitää raportoida aina Brysseliin asti. Nyt kun tuota tarkempaa aikaa on eletty vuosi, ovat tulokset selvillä. Niistä näkyy, että veden laatu on hyvä. Tunne oman kaivosi veden laatu Vesilaitoksilla veden mikrobiologisiin ongelmiin varaudutaan seuraamalla veden laatua ja suurimmilla laitoksilla raakavesi käsitellään ultraviolettivalolla ennen verkostoon johtamista. Ainoa vesinäytetuloksissa havaittu verkostoveden laatuun liittyvä ongelma, joka koskee oikeastaan koko Hämeenlinnan seutua, on korkea rautapitoisuus, kertoo terveystarkastaja Päivi Lindén. Rauta ei sinänsä ole Ensihoito paranee Teksti ja kuvat Timo Pietilä Soitto numeroon 112 - Hälytyskeskus, tarvittavat tiedot, hälytys! Kun keskus antaa hälytyksen sairasautolle, kuluu korkeintaan 60 sekuntia siihen, kun auto kyydissään kaksi ammattilaista on jo matkalla autettavan luo. Tämä on lupaus, joka sisältyy uuteen sopimusluonnokseen Hämeenlinnan seudun kiireellisten ja korkeariskisten sairaankuljetustehtävien hoitamisesta. Uusi sopimusluonnos on tätä kirjoitettaessa vielä valtuustokäsittelyä vailla, mutta mikäli se toteutuu suunnitellulla tavalla, tulevat palvelut Hämeenlinnan seudulla paranemaan selvästi. Nykyiseen järjestelmään verrattuna tulevat kaikki ambulanssit olemaan hoitotason autoja mikä edellyttää sekä varustelulta että henkilökunnalta tiettyä ammattipätevyyttä. Tähän asti valmiudessa on ollut myös kevyemmin varusteltuja autoja. Lisäksi kun koko aluetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena, on mahdollista siirrellä autoja niin, että valmius säilyy mahdollisimman hyvänä koko alueella. Yhteistoiminta-alue kattaa Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan. Normaalissa tilanteessa sairasauto tavoittaa lähes jokaisen hämeenlinnalaisen 15 minuutissa. Lähin auto lähtee Esimerkiksi jos Janakkalan auto lähtee viemään vakavan sydänkohtauksen saanutta potilasta Helsinkiin hoitoon, pyritään Hämeenlinnasta siirtämään yksi auto päivystämään lähelle Janakkalan rajaa siltä varalta, että Janakkalasta tulisi uusi hälytys, kertoo lääkintäesimies Miika Koivurinne Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Pelastuslaitos vastaa käytännön toiminnan pyörittämisestä kuntien puolesta. Samoin mikäli Hattulan Pekolassa tarvitaan apua, lähetetään paikalle aina lähin sairasauto eli todennäköisesti Hämeenlinnan auto, sillä Hattulan auto päivystää normaalisti Parolassa. Ja Parolan auto puolestaan voidaan lähettää vaikkapa Hämeenlinnan Tiiriöön, koska se pääsee sinne nopeimmin. 6
Lammi-Tuulos-Hauho -alueella hyvää vettä Teksti ja kuvat Timo Pietilä Veden laadun seurantaa varten on säädetty laissa tarkasti miten veden laatua tulee tutkia. Yksityisten talousvesikaivojen vesi on vedenkäyttäjien omalla vastuulla kun taas vesilaitokset kuuluvat viranomaisvalvonnan piiriin. Heikoimmin seurataan yksityisten omia kaivoja, sitten pieniä vesilaitoksia ja tarkimmin isompia laitoksia. terveydelle vaarallista niinä pitoisuuksina, joina sitä esiintyy, mutta se kertyy putkistoon ja saattaa aika ajoin värjätä veden kellertäväksi ja mahdollisesti aiheuttaa veteen makuvirhettä. Rautakerros putken pinnassa muodostaa myös hyvän alustan bakteereille, mutta tällaista mikrobiologista ongelmaa ei vesijohtoverkostossa ole Lindénin mukaan havaittu. Hämeenlinnan seudulla yksittäisissä kaivoissa on todettu muun muassa korkeita bakteeri-, fluoridi-, arseeni-, nitraatti- ja radonpitoisuuksia, jotka voivat aiheuttaa vedenkäyttäjille terveyshaittoja. Tästä syystä jokaisen olisi hyvä tuntea oman kaivonsa veden laatu. Poresuuttimet kannattaa puhdistaa aika ajoin Mittauksissa seurataan ns. indikaattibakteereja, sillä kaikkia mahdollisia bakteereita ei voida tutkia. Ja niinpä se, että sanotaan veden olevan puhdasta, ei tarkoita, että se olisi steriiliä, Päivi muistuttaa. Siinä ei kuitenkaan saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisia määriä tai pitoisuuksia, joista voi olla vaara ihmisten terveydelle. Verkostoveden lisäksi omasta hanasta tulevan veden puhtauteen vaikuttaa talon putkisto, veden virtaama ja esimerkiksi poresuuttimen puhtaus. Viranomaisvalvonnan vesinäytteet otetaan tavallisista vesihanoista esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Näytteenoton yhteydessä tarkistetaan myös poresuuttimien puhtaus. Päivi suositteleekin aika ajoin puhdistamaan poresuuttimet myös kotona sekä suosittelee myös, että vettä juoksutetaan hetki ennen kuin otetaan juomaksi tai elintarvikekäyttöön. Näin talon omassa vesiputkessa mahdollisesti pitkään seisonut vesi saadaan valutettua ensin pois. Hoitotyön ammattilaiset asialla Normaali arkipäivänä välittömässä hälytysvalmiudessa on vuorokauden ajasta riippuen viidestä seitsemään sairasautoa. Tämä edellyttää 50 ammattilaisen joukkoa; jokaisessa työparissa ainakin toinen on hoitotason koulutuksen saanut henkilö, esimerkiksi sairaanhoitaja. Uudistus tuo samanlaiset ja entistä korkeatasoisemmat palvelut kaikille Hämeenlinnan seudulla asuville ja entistä nopeammin. Sairaanhoitaja Tomi Jokela ja sairaanhoitaja AMK Juhana Koskue varmistavat, että kaikki on kunnossa hälytystä varten. 7
u u s i a p a l v e l u j a k i r j a s t o s s a T I K U Mikä ihmeen TIKU? Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö, TIKU ESR- rahoitteinen, kolme vuotta kestävä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston projekti on tuonut kaupunkilaisille uusia palveluja kirjastoon. Häme-Wiki käynnistyi elokuussa ja editointitila avattiin syyskuussa. DIGITALLENNUS pelastaa monet rakkaat muistot Moni kansalainen on hiljaa sisimmässään miettinyt, mitä tehdä rakkaille musiikkikaseteille, muistorikkaille vinyyleille tai häävideoille. Moni tallenne onkin löytänyt tiensä kirpputoreille tai roskikseen, koska tallentaminen on ollut aika kallista huvia. Nyt Hämeenlinnan kirjasto tarjoaa uudessa editointilassaan maksuttoman mahdollisuuden tallentaa tärkeät jutut dvd:lle tai cd-romille. Lisäksi siellä voi skannata dioja ja paperikuvia. Ensimmäisellä kerralla meillä on mukana ohjaaja, joka opastaa laitteiden käyttöä. Tilan voi varata 1-4 tunniksi ja me voimme ottaa varauksia kahdeksaksi viikoksi kerrallaan. Tunti on minimi, sanoo projektisuunnittelija Maija Saraste. Editointitila on ollut todella kysytty päivittäin aina jouluun saakka. Tarjolla on ollut enää vain muutamia yksittäisiä aikoja. Kysyntä yllätti Kysyntä yllätti meidät. Ei se ole kui- tenkaan ihme, sillä etenkin suurilla ikäluokilla on satoja älppäreitä, kasetteja ja kymmenittäin videoita eikä niistä haluttaisi millään luopuakaan. Digitoimassa kirjaston toisessa kerroksessa on näkynyt liki yhtä paljon miehiä kuin naisia sekä paljon pariskuntia. Sarasteen mukaan tumpelonkaan ei ole mahdotonta oppia digitointia, jos vaikka opettelee yhden asian kerralla. Lopputulokseen ollaan oltu tyytyväisiä ja projektityöntekijä on aina valmis auttamaan. Kokoaikaista ohjausta ei voida tarjota. Meillä on ollut syksyn aikana myös ryhmäkursseja, joissa neuvotaan alkuun. Monet haluavat tehdä rauhassa eivätkä välitä vieraan seurasta. Tarjolla tilassa on ohjeita myös kirjallisena sekä netissä. Kirjaston editointitilassa asiakkaat voivat itsenäisesti muuttaa LP-levyjä, kasetteja ja VHS-videoita digitaaliseen muotoon muokata kuvia, ääntä ja musiikkia skannata ja tulostaa paperikuvia ja dioja polttaa työt CD- tai DVD-levyille Editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Editointitilan käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista Varaukset kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040 toi lisäpalveluja kirjaston asiakkaille Projektisuunnittelija Maija Saraste on iloinen, kun kirjaston asiakkaille voidaan tarjota entisten palvelujen lisäksi uusina digitointimahdollisuus sekä Häme-Wiki Aukeaman tekstit ja kuvat Anneli Heräjärvi www.hamewiki.fi www.hamewiki.fi Häme-Wikiin toivotaan Kirjastossa elokuussa avattuun uuteen palveluun, Häme-Wikiin toivotaan lisää tarinoita, kertomuksia ja muistelmia. Projektisuunnittelija Maija Saraste suorastaan kaipaa sinne pienen ihmisen historiaa virallisempien asioiden rinnalle. Muistot vaikkapa omasta mummosta antavat sisältöön omaa ihmisläheistä historiaansa ja ajankuvausta. Häme-Wikissä on nyt noin 340 artikkelia, joista osa on lyhyitä, osa perusteellisia. Saraste iloitsee työelämään tutustuneiden ysiluokkalaisten innosta tehdä sivustolle esittely omasta koulustaan. 8
Vauvan jokellus saatiin talteen Mirja Rantakangas oli jo luopunut toivosta saada säilytettyä poikansa jokellusta, kun vanha kasetti veteli viimeisiään. Nyt vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan jokellukset ja ensi sanat ovat tallessa cd-levyllä. Mirjan 36-vuotias poika saa omalla kuvallaan somistetun levyn joululahjaksi. Nyt tältä kasetilta on siirretty pojan jokellukset cd-levylle turvaan, riemuitsi Mirja Rantakangas. Risto Laakkonen kehui editointitilan laitteita hyviksi ja helppokäyttöisiksi Olin ihan onneton, kun kasetilta ei tahtonut enää kuulua mitään. Editointitilan laitteilla jokellus saatiin kuitenkin kuulumaan tosi hyvin, ihastelee editoija. Rantakangas teki ohjaajan kanssa töitä neljä tuntia posket punaisina. Mukanaan hänellä oli c-kasettien lisäksi videoita ja kuviakin skannattiin. Tärkeät muistot saatiin talteen valtavan tunneryöpyn myötä. Kyllä minä nyt osaan digitoida kasetilta cd-levylle, mutta muiden asioiden kanssa tarvitsen lisää apua seuraavan neljän tunnin session aikana, tuumi Mirja Rantakangas. Innokas digitoija pitää kirjaston palvelua mahtavana, mutta löytää hän siitä yhden negatiivisenkin piirteen. Ohjeet ovat englanninkieliset, joten kieltä taitamaton ei pysty tekemään mitään ilman tulkkia. Näin ollen sinne ei kannata mennä yksin. Ystävän apuna Risto Laakkonen yhdisteli ystävänsä juhlavideoita ja teki samalle dvd:lle lisäksi vielä kuvaesitystä diakuvista. Helppoahan tämä on, etenkin videopuoli, ihasteli Laakkonen, joka teki jälkikäsittelyn kotonaan omilla laitteillaan. Laakkonen oli mukana digitointitilan käyttöohjauksessa ja hallitsee muutenkin homman. Hän muistuttaa, että pitää varautua ajallisesti siihen, että tunnin videon digitoiminen kestää tunnin. Tahtia ei voi nopeuttaa mitenkään. www.hamewiki.fi www.hamewiki.fi www.hamewiki.fi www.hamewiki.fi www.hamewiki.fi lisää kivoja tarinoita ja muistoja Tätä nykyä noin 160 ihmisellä on tunnukset Häme-Wikiin, mutta lisää kirjoittajia saisi mieluusti tulla joukkoon mukaan. Me seuraamme koko ajan, mitä sivustolle on tullut ja joskus lisäämme kirjoituksiin linkkejä ja asiasanoja. Sopimattomia sinne ei pääse kertymään, sillä historiasivusta nähdään, kuka on kirjoittanut viimeksi. Ylläpitäjä voi poistaa asiattomat muutokset. Käyttöongelmaa ei ole ollut. Käyttäjät ovat enimmäkseen keski-ikäisiä tai vanhempia aihepiirinään usein oma yhdistys. Monien mahdollisuuksien paikka Häme-Wiki on monien mahdollisuuksien paikka. Siellä on nyt eniten yksittäisistä paikoista tai rakennuksista kertovia juttuja. Saraste pitää Ihmisiä Hämeestä osioita, jossa esitellään paikkakunnan väkeä. Nyt siellä on tietoa mm. Matti Johannes Koivusta ja Johanna von Schoulzista, mutta ei mainintaakaan Irwin Goodmanista. Ei esiteltyjen henkilöiden tarvitse olla yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä eikä kuuluisuuksia. Käyttäjäkuntahan sivustoa ylläpitää, joten omat mummot ja vaarit mukaan. Koko perhe vaan ideoimaan, kehottaa Saraste. Paikallisuus arvossaan Kuntaliitosten myötä paikallisuus on nyt arvossaan. Häme-Wiki ei korvaa kirjoja, mutta on uusi väline säilyttää ja välittää aineistoa, josta käyttäjäkunta on kiinnostunut. Se mahdollistaa sellaisen aineiston julkaisemisen, joka muuten olisi ihmisiltä piilossa. Tämä on hieno mahdollisuus yksittäiselle ihmiselle tuoda esille omaa tietoa. Häme-Wiki on lisäksi ilmainen ja turvallinen. Ei kannata arastella, vaikkei tiedäkään kaikkea. Toinen voi täydentää juttua omilla tiedoillaan, kehottaa Saraste. 9
Uusia katuja ja kunnostustöitä Uusien asuinalueiden kadut ja kunnallistekniikka, kunnossapito, korjaukset, puistot ja ulkoilualueet, metsät ja kiinteistöt - huolehdittavaa on paljon ja tiukassa taloudellisessa tilanteessa kaikkea mitä haluttaisiin, ei voida tehdä. Mutta paljon kuitenkin myös tapahtuu. Kehitys ehkä hidastuu, mutta ei lopu. Aukeaman tekstit ja kuvat Timo Pietilä Näin näkevät Hämeenlinnan kaupungin luonnonhoitopäällikkö Kaarina Aulin, projektipäällikkö Marko Soramäki ja rakennuspäällikkö Jukka Salminen ensi vuoden. He hoitavat yhdyskuntalautakunnan palvelusopimuksen mukaan kiireellisyysjärjestyksessä jonossa olevat työt. Koulujen ja päiväkotien kentät pidetään kunnossa Teiden talvikunnossapidosta tingitään mahdollisimman vähän, kun on kysymys liikenneturvallisuudesta. Lumikasat sen sijaan eivät häivy katujen varsilta entiseen tahtiin. Ulkoliikuntakenttien talvikäyttöä sen sijaan supistetaan tuntuvasti. Periaate on, että koulujen ja päiväkotien yhteydessä olevat kentät jäädytetään ja pidetään kunnossa, mutta muita kohteita on karsittu. Näin kokonaisuus voidaan hoitaa vähemmillä jäädytysyksiköillä. Moottoriradalle tykitetään lunta uudella mallilla yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Myös Lammilla oleva valaistu lenkki lumetetaan samalla tavalla yhteistyössä. Yhdellä kaivuulla tekniikka maahan Helmikuussa alkavat laajenevalla Sammon asuinalueella ja Rääpiälän uudella asuinalueella kunnallistekniset työt, jotka tehdään yhteistyössä AinaComin ja HS-Veden kanssa. Näin kaikki tarvittava tekniikka saadaan kaivettua maahan samalla kertaa. Tämä on järkevää ja kustannustehokasta. Harvoilankylässä sekä korjataan vanhoja että tehdään uusia teitä ja myös Moreenin alueella tehdään tietöitä uusia yrityksiä varten. Lisäksi korjataan katuja eri puolilla kaupunkia, mm. Palkkisillantie Lammilla päällystetään. Myös Viipurintien sillan etelän puoleinen kaista korjataan. Sillan lisäksi jatketaan laivarannan puiston ja Ystävyydenpuiston peruskorjausta, joka saatetaan loppuun ensi kesän aikana, mutta sen jälkeen onkin uusi entistä kauniimpi puisto rannan paraatipaikalla. Netistä ajantasaista tietoa työohjelmista Ajankohtaiset työohjelmat löytyvät Hämeenlinnan kaupungin nettisivuilta kohdasta Ympäristö ja luonto/metsäluonto/työohjelmat (Ulkoliikunta, Rakentamiskohteet) 10
Apua lapsiperheiden arkeen Mitä tehdä, kun vanhemman on pakko päästä vaikkapa lääkäriin, mutta lapselle ei ole siksi aikaa hoitajaa? Apu voi löytyä kaupungin Lapsiperheiden kotipalvelusta. Tämä palvelu, joka käynnistyi kokeiluna tänä vuonna, vakinaistetaan vuoden vaihteessa ja seitsemän työntekijän voimin se hoitaa lapsia tällaisessa hätätilanteessa kaikkialla Hämeenlinnassa. Yhteistyötä MLL:n kanssa Johtava perhetyöntekijä Virva Koivisto on tyytyväinen toiminnan vakiintumiseen. Tarvetta hänen mukaansa todella on. Alun käynnistysvaiheen jälkeen lastenhoitajia on tarvittu yhä kiihtyvään tahtiin, kun tieto palvelusta on levinnyt. Nyt hoitajien kalenterit on pääsääntöisesti täytetty jo pariksi viikoksi eteenpäin, mutta tästä huolimatta jos hätä tulee niin apua pyritään toki järjestämään lyhyemmälläkin varoitusajalla, Virva vakuuttaa. Tässä auttaa myös yhteistyö Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa, jolla on tarjolla samanlaista apua. Jos toiselta resurssit loppuvat, ehkä toinen voi auttaa. Avun määrä vaihtelee Tyypilliset tilanteet, joissa apua on tarvittu ovat olleet esimerkiksi tilanteet, joissa yksinhuoltajan jalka tai käsi on murtunut ja kipsattu ja on päästävä kontrollikäynnille lääkäriin. On uupuneita vanhempia, jotka eivät kerta kaikkiaan jaksa huolehtia lapsesta ilman apua ja sitten tietysti muita sairauksia, jotka edellyttävät hoitokäyntejä, joksi ajaksi lapsi tarvitsee aikuisen. Avun määrä vaihtelee sitten tietysti tapauksen mukaan: jollakin käynti on kertaluonteinen ja kestää vain muutaman tunnin, joissakin tapauksissa Kotipalvelun perhetyö on lyhytaikaista, tilapäistä perheiden kotona tapahtuvaa tukea ja apua lapsiperheille erilaisissa tilanteissa, kun perhettä kohtaa akuutti elämän kriisi. Näitä voivat olla esimerkiksi vanhemman sairastuminen, sairaalassaolo, loukkaantuminen, masennus, uupuminen tai muu vaikea elämäntilanne. Tilaukset puh. (03) 621 2593 apua tarvitaan useiden kuukausien ajan. Kun muita auttajia ei ole Edellytyksenä avun saannille on paitsi pakottava tarve, myös se, että muita auttajia ei kerta kaikkiaan ole. Isovanhemmat, sisarukset, ystävät jne. saattavat olla niin kaukana, tai tällaista sosiaalista verkkoa ei vain yksinkertaisesti ole tukena. Silloin apu voi löytyä Virvan numerosta. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset käynnistyivät Työtä, josta kaikki hyötyvät Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkittynyt työttömyys ja terveysongelmat kulkevat usein käsi kädessä. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tavoitteena on ennaltaehkäistä terveyshaittoja, tarjota tietoa ja mahdollisuus saada apua sairauksiin. Näin tiivistävät sosiaalityöntekijä Ritva Vihersalo ja työvoimaohjaaja Pipsa Nurmi syyskuun alussa käynnistyneen työn perusteita. Pysyvään käytäntöön pyritään Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen työntekijät ohjaavat hämeenlinnalaisia pitkäaikaistyöttömiä asiakkaitaan terveyskeskukseen terveydenhoitaja Salla Lehtosen vastaanotolle. Tavoitteena on syksyn aikana tehdä 100 terveystarkastusta ja toimintaa on ensi vuonna tarkoitus laajentaa koskemaan myös TE-toimiston pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita. Jatkossa toivotaan, että tästä toiminnasta tulisi pysyvä käytäntö. Ohjausta omatoimiseen terveydenhoitoon Tarkastuksessa käydään haastattelemalla läpi henkilön elämäntilannetta ja tehdään perusmittaukset, joiden perusteella keskitytään hoitamaan tarpeellisia terveyteen liittyviä asioita. Kaiken kaikkiaan vastaanotolla on käynyt tyytyväistä väkeä. Jokainen asiakas on saanut tietoa omasta terveydentilastaan ja he ovat saa- neet ohjausta omatoimiseen terveydenhoitoonsa. Joukossa on ollut sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole käyneet missään terveystarkastuksissa 15 vuoteen. Lähes kaikille Sallan vastaanotolla käyneille on tehty suunnitelma jatkohoidosta. Tavoite on saada asiakkaita motivoitua huolehtimaan omasta terveydestään entistä paremmin ja saada heidät asianmukaisen hoidon piiriin ajoissa. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin osoitettu lisävaltionosuus maksetaan kunnille osana terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia. 11
3 621 9165 Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen uudet puhelinnumerot Tekstit Timo Pietilä Hämeenlinnan terveyspalvelut ottaa käyttöön uudet puhelinnumerot. Koska Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksen puhelinnumerot siirtyvät kaupungin puhelinvaihteen alle, muuttuvat kaikki puhelinnumerot. Samalla otetaan kaikilla terveysasemilla käyttöön vastasoittojärjestelmä. Tämän jälkeen hämeenlinnalaisen ei tarvitse enää aikaa varatakseen soittaa useita kertoja, vaan soittajan numero tallentuu terveysaseman puhelinjärjestelmään ja sieltä soitetaan takaisin niin pian kuin mahdollista. Ensimmäiset tämän E-contact -järjestelmän vastasoittopalvelut otettiin Hämeenlinnassa käyttöön reilu vuosi sitten. Kuntaliitoksen myötä on mukaan saatu jo aiemmin Lammin ja Tuuloksen alueet ja nyt järjestelmään liitetään vielä Hauho, Kalvola ja Renko. Sitten kokonaisuus on valmis, kertoo osastonhoitaja Kirsti Helkiö Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksesta. Yli vuoden kokemukset vastasoitoista ovat ehdottomasti positiivisia, Kirsti vakuuttaa. Soittajat ovat oppineet helposti noudattamaan vastaajan antamia ohjeita ja vastasoittoon kulunut aika on jäänyt keskimäärin alle puoleen tuntiin. Terveysaseman uuteen numeroon soitettaessa vastataan kuten ennenkin jos lin- ja on vapaa. Jos se on varattu, nauhoite antaa soittajalle ohjeet numeron tallentamiseksi vastasoittoa varten. Numero tallentuu myös automaattisesti mikäli soittaja kuuntelee nauhoitteen viestin loppuun asti. He, joiden numero on salainen, voivat jättää vastaajaan viestin, mistä numerosta he ovat tavoitettavissa. Puhelimessa pyritään selvittämään potilaan ongelma ja löytämään siihen mahdollisimman tarkoituksen mukainen hoito, aika lääkärille tai sairaanhoitajalle, ohjaus esim. laboratoriotutkimuksiin, tai annetaan ohjausta ja neuvontaa ja välttämättä käyntiä ei tarvitakaan. PÄÄTERVEYSASEMA Viipurintie 1-3, Hämeenlinna Apuvälinekeskus 03 621 9266 apuvälineiden lainaus ma-ti, to-pe 8-10 ja 12-14 ke klo 12-18 Diabetesvastaanotto 03 621 9354 ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30 Reumavastaanotto 03 621 9352 ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30 Tartuntatautivastaanotto 03 621 9353 ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30 Matkarokotukset 03 621 9352 ja 03 621 9353 ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30 Fysioterapia 03 621 9260 ajanvaraus ma, ti, to, pe klo 8-12 ja 13-15, ke 10-12 ja 13-15 Laboratorio 03 629 3355 ajanvaraus klo 8-15 Röntgen 03 621 9281 ajanvaraus ma-to klo 8-15, pe klo 8-13.30 Geriatrian poliklinikka, sihteeri 03 621 9867 Ikä + terveydenhoitopiste 03 621 9864 ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30 Muistihoitaja 03 621 9873 Hoitotarvikejakelu 03 621 9943 ma-ti klo 8-12, ke-to klo 15-17 Potilasasiamies 03 621 9880 ajanvaraus ti klo 9-11 Sosiaalityöntekijät Johtava sosiaalityöntekijä 03 621 9884 Sairaalan sosiaalityöntekijä 03 621 9882 Ravitsemusterapeutti 03 621 9885 Toimintaterapeutti 03 621 9881 ajanvaraus ma klo 11-12 Vahtimestarit 03 621 9950 neuvonta Maksuliikenne 03 621 9935 ja 03 621 9937 tiedustelut ma-pe klo 9.30-15 12
TERVEYSASEMAT Idänpään terveysasema, ajanvaraus 03 621 9145 Anttilankatu 4, 13210 Hämeenlinna Jukolan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9150 Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna Kaurialan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9155 Viipurintie 1-3, D-rakennus, 2. krs Keskustan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9165 Viipurintie 1-3, E-rakennus, 1. krs Ojoisten terveysasema, ajanvaraus 03 621 9170 Veteraanipolku1, 13600 Hämeenlinna Vanajaveden terveysasema, läntinen puoli, ajanvaraus 03 621 9180 Viipurintie 1-3, A-rakennus Vanajaveden terveysasema, itäpuoli, ajanvaraus 03 621 9185 Viipurintie 1-3, A-rakennus Hauhon terveysasema, ajanvaraus 03 621 9140 Vihniöntie 5, 14700 Hauho, fysioterapia 03 621 9600 ajanvaraus ma klo 12-13 laboratorio 03 629 3355 ajanvaraus ma-pe klo 8-15 Kalvolan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9160 Nordstedtintie 6, 14500 Kalvola fysioterapia 03 621 9512 ajanvaraus ti klo 13-14 laboratorio 03 629 3355 ajanvaraus klo 8-15 Lammin terveysasema, Evontie 33, 16900 Lammi pohjoinen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9130 eteläinen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9120 Tuuloksen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9110 apuvälinekeskus 03 621 9752 puhelinaika ma-pe klo 12-13 fysioterapia 03 621 9751 ajanvaraus ma-pe klo 12-13 hoitotarvikejakelu 03 621 9743 puhelinaika ma-pe klo 12-13, jakelu ti ja to klo 14-15 laboratorio 03 621 3355 ajanvaraus ma-pe klo 8-15 röntgen 03 621 9750 avoinna ma-ti klo 8-15.15, pe klo 8-13.30, ajanvaraus klo 10-11 Rengon terveysasema, ajanvaraus 03 621 9175 Rengonraitti 28, 14300 Renko fysioterapia 03 621 9276 ajanvaraus ma klo 12-13 laboratorio 03 629 3355 ajanvaraus ma-pe klo 8-15 TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALAT HAMMASHOITOLAT Vanajaveden sairaala, Viipurintie 1-3 osasto 1, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9813 osasto 2, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9823 osasto 3, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9833 osasto 4, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9843 Lammin sairaala, Evontie 33, 16900 Lammi omaisten puhelut 03 622 9735 Potilastoimisto, Viipurintie 1-3 vuodeosastohoidon laskutus ja veteraanikuntoutusasiat 03 621 9941 ja 03 621 9942 Ajanvaraus kaikkiin hammashoitoloihin 03 621 9100 ma-pe klo 7.45-15.30 Viikonlopun särkypäivystystiedote 03 621 9101 Pääterveysaseman hammashoitola, Viipurintie 1-3, E-rakennus 3. krs Hauhon hammashoitola, Vihniöntie 5, 14700 Hauho Hätilän hammashoitola, Viipurintie32, 13210 Hämeenlinna Jukolan hammashoitola, Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna Kalvolan hammashoitola, Nordstedtintie 6, 14500 Iittala Kaurialan hammashoitola, Parolantie 6, 13130 Hämeenlinna Lammin hammashoitola, Evontie 33, 13600 Lammi Ojoisten hammashoitola, Veteraanipolku 1, 13600 Hämeenlinna Rengon hammashoitola, Rengonraitti 28, 14300 Renko 036219165 036219813 036219100 036219101 0362199 13
IKÄ+ terveydenhoitopiste ikääntyneille - Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen alainen - ajanvaraus ja neuvonta arkisin kello 10.00-11.30, puh. 03 621 9864 - ajanvaraukseen ei tarvita lääkärin lähetettä - vastaanotolle 70-vuoden ikäraja - toimii Viipurintiellä, pääterveysaseman 2. kerroksessa IKÄ+ Sairaanhoitaja Katja Kontio neuvoo IKÄ+ asiakkaita. Tänne soittaessa iäkäs ei soita koskaan väärään paikkaan. Jos en pysty itse neuvomaan, selvitän kuka asiakasta voisi auttaa, hän kertoo. auttaa selviämään kotona pidempään IKÄ+ on terveydenhoitopiste, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden kotona selviämistä ja hyvinvointia. Pisteestä voi kysyä neuvoja ja kartoittaa oman tilanteensa jo siinä vaiheessa, kun kotona pärjätään ongelmitta. IKÄ+ pisteen tarkoituksena on tukea yli 70-vuotiaiden arjessa selviytymistä ja edistää heidän henkistä ja fyysistä terveydentilaansa. Sairauksien ehkäisy sekä asiakkaan ohjaus tarvittaessa vertais- ja virkistystoimintaan ovat osa palvelua. IKÄ+ on tarkoitettu pääasiassa niille, jotka eivät ole säännöllisen sairaanhoidon tai kotihoidon piirissä. Pisteessä ei hoideta sairauksia, eikä pisteen toiminta korvaa olemassa olevia palveluita, vaan toiminta tukee muita ikäihmisille tarkoitettuja palveluita. IKÄ+ pisteen yhtenä tarkoituksena on toimia ennaltaehkäisevästi. Palvelua voisi siis verrata joiltain osin neuvolaan ja joillain paikkakunnilla samantyyppinen toiminta kulkeekin nimellä seniorineuvola. - Ihminen on ensin neuvolan, sitten kouluterveydenhuollon ja sen jälkeen työterveyshuollon piirissä. Eläkkeelle jäätyään ihmisen on oltava itse aktiivinen, vaikka juuri silloin tuki olisi usein erityisen tärkeää, sairaanhoitaja Katja Kontio sanoo. Ilman lääkärin lähetettä IKÄ+ pisteestä vastaava Katja Kontio työskentelee yhteistyössä fysioterapeutin ja muiden geriatrian poliklinikalla työskentelevien kanssa ja konsultoi tarvittaessa ravitsemusterapeuttia tai lääkäriä. Aluksi asiakkaan tilanne kartoitetaan laajasti, jotta saadaan selville mahdolliset palvelutarpeet. - Käymme vastaanotolla läpi asiakkaan kanssa hänen terveydentilansa sekä uneen ja vuorikausirytmiin, apuvälineisiin, taloudellisiin tukiin, muistiin, mielialaan, sosiaalisiin suhteisiin, asumiseen tai ravitsemukseen liittyviä asioita. Suuri osa asiakkaista ohjautuu esimerkiksi geriatrisen fysioterapeutin vastaanotolle tarkempaan arviointiin ja ohjaukseen. Vaikka todettaisiin asioiden olevan kunnossa on hyvä tietää etukäteen, minkälaista apua on saatavissa. Riskitekijöihin on helpompi vaikuttaa, kun ne havaitaan ajoissa. Jos kaikki on kunnossa, voimme sopia yhteydenotosta esimerkiksi puolen vuoden päähän, Katja Kontio kertoo. IKÄ+ pisteestä saa tietoa alueen ikäihmisille tarkoitetuista palveluista ja aktiviteeteista. Pisteen yksi tärkeä työmuoto on verkostoitua eri vanhustoimijoiden ja palveluntuottajien kanssa. Pienempiä ja isompia murheita - Usein asiakkaat kysyvät ravitsemukseen ja uniongelmiin liittyvistä asioista sekä liikuntakyvyn heikkenemisestä. Myös yksinäisyys ja muistiongelmat nousevat keskusteluissa esiin. Yksinäisyys ei ole sairaus, mutta sitä ei voi ohittaa, koska se vaikuttaa niin paljon asiakkaan elämään ja voi aiheuttaa monenlaisia hankaluuksia. Jo pelkästään juttelu jonkun kanssa voi auttaa, Katja Kontio tietää kokemuksesta. - Palvelutarpeet vaihtelevat hyvin paljon. Toisinaan asiakkaan kanssa voidaan hoitaa jokin asia puhelimitse tai netistä tietoa hakemalla. Enkä minä puhelimessa ensimmäisenä ala ikää kysyä, vaan kyllä tänne voi soittaa nuorempikin. Hyvä, jos nuoremmatkin ovat kiinnostuneista ikääntymisestä. Vastaanotolle on kyllä sitten 70-vuoden ikäraja, Katja Kontio sanoo ja toivoo, että mahdollisimman moni ikääntynyt löytäisi palvelun ja hyötyisi siitä. Teksti ja kuva Jenni Mankonen 14
Tavoitteena tyytyväiset pikkuasiakkaat Kutalantien ja Eteläisten päiväkodit ovat valmiina touhukkaisiin hoitopäiviin Hämeenlinnaan on valmistumassa kaksi upouutta päiväkotia, toinen kantakaupunkiin Kutalantielle ja toinen Hauholle Eteläisten koulun kupeeseen. Kutalantien päiväkoti on tiettävästi omassa lajissaan ainutlaatuinen, sillä talo on koottu tehdasvalmiista moduuleista paikanpäällä. Kutalantien päiväkoti nousi paikoilleen käytännössä kolmessa viikossa. Rakennus koostuu yhteensä 17 teräskennorunkoisesta moduulista. Moduulirakentamisen nopeus sopi kiireiseen aikatauluun ja toteuttajan mukaan rakennustapa on riskeiltään ihanteellinen, sillä osat on rakennettu kuivissa tehdastiloissa. Esimerkiksi vessat, naulakot ja seinät on asennettu paikoilleen tehtaalla, seinät on rapattu valmiiksi ja vesikattokin on paikallaan moduulien saapuessa tontille. Kutalantien päiväkoti luovutetaan käyttäjille tammikuun lopussa. Pienet asiakkaat kuudessa eri ryhmässä ja 30-päinen henkilökunta pääsevät nauttimaan uusista toimivista tiloista 8. helmikuuta alkaen. Talon on suunnitellut arkkitehti Mari Matomäki, joka on pyrkinyt niin pitkälle kuin mahdollista toteuttamaan ratkaisut lapsiystävällisesti. Myös päiväkodin henkilökunta on päässyt vaikuttamaan tilojen suunnitteluun. Väritystä hallitsee rauhallisuus ja tilat ovat valoisat lattiaan asti ulottuvat ikkunat avaavat päivän myös konttausikäisille lapsille. Kutalantielle tulee alle 3-vuotiaita hoitolapsia runsaasti, siksi päiväkodissa aloittaa nyt 112 lasta, vaikka hoitopaikkoja on 126. Päiväkoti korvaa käytännössä Hätilän päiväkodin sulkemisen aiheuttaman paikkapulan itäisellä puolella kaupunkia. - Tällä hetkellä paineet kohdistuvat Siirin uudelle omakotitaloalueelle ja muutenkin itäpuolella on kovimmat hoitopaikkajonot. Olemme kuitenkin tähän asti pystyneet sijoittamaan lapset suhteellisen hyvin lähipäiväkoteihin, kertoo palvelusuunnittelija Matti Putkonen. Eteläisiin nousi luontopainotteinen päiväkoti Eteläisiin on valmistunut 4-ryhmäinen ja 68-paikkainen päiväkoti, joka sijaitsee Eteläisten koulun yhteydessä. Päi- väkodissa alkaa täysi tohina heti vuodenvaihteen jälkeen, 4. tammikuuta. Luonnonkauniilla ja metsäisellä paikalla sijaitsevan päiväkodin toiminta painottuu liikuntaan ja luontoon. Yhteistyötä koulun kanssa tullaan kehittämään tulevaisuudessa entistä tiiviimpään suuntaan, sillä päiväkodista lähtee lasitettu käytäväkuja koululle. Päiväkodin on suunnitellut arkkitehti Juha Laine. - Tämä on ollut pitkään odotettu päiväkoti ja ensimmäinen varta vasten päiväkodiksi tehty rakennus Hauholla. Nyt hoitopaikat pystytään keskittämään Eteläisten alueella yhteen päiväkotiin monen eri hoitopisteen sijaan, Putkonen iloitsee. Tulevina vuosina päiväkoteja on Hämeenlinnan alueella suunnitteilla Tuulokseen ja Siiriin. Nummen päiväkodin peruskorjaus on mahdollinen aikaisintaan vuonna 2012. Teksti Jenni Mankonen kuvat Jenni Mankonen ja Juha Laine Kutalantien viimeinen moduuli laskettiin paikoilleen marraskuussa. Paloista koottu talo nousi paikalleen kolmessa viikossa. 15
Palvelusihteeri Sirpa Perhon ja palvelutuotantojohtaja Päivi Raukon takana avautuu kaupunkimaisema Wetterin kuudennen kerroksen neuvotteluhuoneesta. Wetteri palvelee matalan kynnyksen yli Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva entinen Wetterhoffin talo on saamassa täysin uuden käyttötarkoituksen. Wetteriksi kutsuttu talo palvelee jatkossa kaupunkilaisia monissa asioissa rakennusluvista toimeentulotukiin. Osa kaupungin työntekijöistä pääsi muuttamaan taloon joulukuussa, loput asettuvat uusiin työpisteisiinsä tammikuussa. Kaupunki tiedottaa asiakaspalveluiden muuttoa koskevista tarkemmista päivämääristä seudun lehdissä ja suoraan niille asiakkailleen, joita muutos koskee. Wetterin harjannostajaisia päästiin viettämään marraskuun lopussa ja joulukuussa taloon muuttivat lasten ja nuorten palvelut sekä ikäihmisten palvelut. Lisäksi uusiin tiloihin siirtyivät toimeentulotuen etuuskäsittelijät, mutta sosiaalityön ja toimeentulotuen asiakkaita palvellaan Wetterillä vasta tammikuun puolesta välistä alkaen. Tammikuussa Wetteriltä löytyvät lastensuojelupalvelut sekä kaikki teknisen puolen palvelut. Muuton jälkeen kaupunkilaiset hakevat sieltä siis esimerkiksi rakennusluvat, mittaus- ja tonttipalvelut, ympäristöluvat ja luonnonhoidon palvelut. Kaikkiaan taloon muuttaa 150 kaupungin työntekijää. - Tärkeintä olisi, että ihmiset löytäisivät palvelut helposti ja taloon olisi helppo tulla. Wetterin voi ajatella jakautuvan tietyllä tapaa kolmen eri sektorin palveluihin. Sieltä löytyvät lastensuojelun ja sosiaalityön palvelut, teknisen puolen palvelut sekä lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palveluiden hallinto, kuudesta eri kerroksesta, kertoo muuttoa koordinoinut kaupungin palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko. Tavoitteena parempi asiakaspalvelu Asunto- ja tonttiasiat hoidetaan jatkossa siis Wetterin pisteessä, mutta muilta osin Palvelupiste Kastellin toiminta jatkuu entiseen tapaan. Kaupungin konsernihallintoväki ja johto työskentelevät jatkossakin Raatihuoneenkadun varressa sijaitsevalla kaupungintalolla. Lisäksi kaupungin palveluita löytyy Uppsalatalosta, jossa on muun muassa lasten ja nuorten erityispalveluja. Wetterillä vietetään helmikuussa avajaisia ja avoimien ovien päivää, jolloin kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua remontoituihin tiloihin. Wetterhoffin henkeen sopiva ilme on säilytetty esimerkiksi eri kerroksien teemavärien osalta entisellään. Useat entiset luokkahuoneet on muutettu avokont- 16
Teksti Jenni Mankonen kuvat Jenni Mankonen ja Sirpa Perho vuokrata omaan käyttöönsä helmikuusta alkaen (tiedustelut Sirpa Perho, puh. 03 621 2246). Wetterin toisesta kerroksesta löytyy palvelupiste, jossa asiakas saa yhdellä luukulla hoidettua maankäytön, ympäristön ja yhdyskuntarakenteen asiat. Kolmannessa kerroksessa istuvat kaavoitus, kiinteistö- ja mittauspalveluista vastaavat asiantuntijat sekä kunnallistekninen suunnittelu. Neljännestä kerroksesta löytyy osa sosiaalityön ja lastensuojelun palveluista. Viides kerros on ikäihmisten palveluiden keskittymä. Ylimmässä eli kuudennessa kerroksessa toimii lasten ja nuorten palveluiden hallinto eli muun muassa opetus ja varhaiskasvatus. Entisestä Wetterhoffin talosta löytyy jatkossa useat kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut toreiksi kevyiden akustisten väliseinien avulla. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että työntekijöiden välinen kommunikointi olisi sujuvaa ja tieto kulkisi mahdollisimman tehokkaasti. - Wetterille muutto tukee uutta organisaatiomallia eli tilaaja-tuottaja-malliin siirtymistä. Palvelutuotannon väki saadaan nyt samaan taloon uuden organisaation mukaisesti. Tämä mahdollistaa uudenlaisen tavan tehdä töitä ja tähtäimenä on parempi asiakaspalvelu. Myös yhteistyö työntekijöiden kesken helpottuu ja tehostuu uusissa tiloissa, Raukko uskoo. Wetterin muutostyöt suunnitteli arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy ja pääurakoitsijana toimi Turengin Arvotyö Oy. Muutostöiden hinta oli 2,2 miljoonaa euroa. Kerros kerrokselta Linja-autoaseman vieressä sijaitsevan Wetterin sisäänkäynti tapahtuu Wetterhoffinkadun puoleisesta pääovesta. Ensimmäiseen kerrokseen avataan kaikille avoin lounasravintola, jonka toimijaa ei ole vielä valittu. Ravintola on tarkoitus avata maaliskuun aikana. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaa auditoriota ja koulutusluokkaa voivat myös ulkopuoliset Kierrätystä ja ekotukea Uuden Hämeenlinnan strategian 2015 mukaan kaiken toiminnan tärkeä arvoperusta on ekologisuus. Kestävä kehitys tulee huomioida kaikessa ja kaupungin tavoitteena on tulla kestävän kehityksen johtavaksi kunnaksi Suomessa. Myös Wetterin suunnittelussa ja toimintatavoissa ekologisuus näyttelee suurta roolia. Jo talon sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa julkisten kulkuneuvojen käytön sekä asiakkaille että työntekijöille. Talon kalustuksessa on hyödynnetty mahdollisimman pitkälle kierrätystavaraa. Kalusteet on kerätty kaupungin eri pisteistä ja hyödynnetty tarpeiden mukaan. Ekotuki-malli tulee jatkossa ohjaamaan talon toimintatapoja. Ekotuki-hankkeen tavoitteena on edistää ympäristövastuullisuutta työyksiköihin nimettävien ja koulutettavien ekotukihenkilöiden avulla. Wetterin jokaisessa kerroksessa toimii ekotukihenkilö, joka huolehtii muun muassa kierrätyksen toimivuudesta ja energian säästämisestä. 17
H1N1-influenssa (sikainfluenssa) Pandemia H1N1-taudin ehkäisyyn tarkoitetut rokotteet saapuivat Suomeen lokakuussa. Väestö rokotetaan Sosiaali- ja terveysministeriön esittämän rokotusjärjestyksen mukaisesti. Koska rokotuksia annetaan koko loppuvuoden ajan, rokotteet ovat kymmenen annoksen pulloissa ja henkilöstöä on rajallinen määrä käytettävissä rokotuksiin, on rokotukset jouduttu keskittämään Pääterveysasemalle ja Lammin terveysasemalle. Kausi-influenssarokotuksia annetaan riskiryhmäläisille omalla terveysasemalla. Mistä tietoa? Terveyskeskuksen puhelinnumerot ovat ruuhkautuneet kyselyistä. Rokotusaikatauluista tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä verkkopalvelussa osoitteessa www.hameenlinna.fi. Henkilöitä, jotka epäilevät saaneensa H1N1-influenssan ja tarvitsevat vakavien oireidensa vuoksi hoitoa, pyydetään kuitenkin ottamaan ensin puhelinyhteys ennen hakeutumista terveyskeskukseen tai yhteispäivystykseen: 1. Oman terveysaseman ajanvarausnumeroon arkisin klo 8-15 2. Influenssapalvelunumeroon joka päivä klo 8-15 puh. (03) 621 9090 3. Yhteyspäivystykseen virka-ajan ulkopuolella puh. (03) 629 4500 Puhelimessa tehdään hoidon tarpeen arvio, annetaan hoito-ohjeita ja tarvittaessa ohjataan sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Kansallisessa neuvontapuhelinnumerossa 0800-02277 annetaan yleistä informaatiota H1N1-influenssasta. Riskiryhmään kuuluvat Lähtökohtana on, että henkilölle kuuluu maksuton rokotus, jos hän on vuoden sisällä ollut sairaalahoidossa tai käynyt lääkärin vastaanotolla rokotusindikaatioihin kuuluvan sairauden vuoksi ja hänellä on säännöllinen lääkehoito johonkin näistä sairauksista: Krooninen sydänsairaus sydämen vajaatoiminta (KELA-kortin nro 201) krooniset sydämen rytmihäiriöt (KELA-kortin nro 207) sepelvaltimotauti (KELA-kortin nro 206) ei kuulu: pelkkä verenpainetauti Keuhkosairaus astma (Kela-kortin nro 203) copd, keuhkoahtaumatauti (KELA nro 203) muu hengitystä vaikeuttava keuhkosairaus infektioastma Aineenvaihduntasairaus lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta (KELA-kortin nro 105) diabetes (KELA-kortin nro 103) ei kuulu: diettihoitoinen diabetes ei kuulu: kilpirauhasen vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminta dialyysihoitoa edellyttävä uremia (KELA-kortin nro 137) S-Kreatiniini-taso yli 150 Maksan vajaatoiminta Potilaat, joiden sairastama tauti tai sen hoito heikentää vastustuskykyä. Rokotus annetaan immunosuppressiivisen hoidon tauon aikana ja ainakin 1 2 viikkoa ennen voimakasta hoitojaksoa leukemiat (KELA-kortin nro117) muut pahanlaatuiset veri- ja luuydintaudit sekä pahanlaatuiset imukudostaudit elinsiirron tai kudossiirron jälkitila (KELA-kortin nro 127), HIV pernan poiston jälkitila ei esim. aikaisemmin hoidettu syöpä ilman aktiivisia hoitoja ei yli vuoteen ei esim. eturauhassyövän hormonihoito Kortisonikorvaushoitoa saavat tai immuunivajavuutta sairastavat reuma ja reumalääke Crohnin tauti/colitis ulcerosa ja immunosupressiivinen lääkitys pitkäkestoisessa salisylaattihoidossa olevat lapset ja nuoret (Reyen oireyhtymän ehkäisemiseksi) ei kuulu: Hypogammaglobulinemia, joka edellyttää immunoglobuliinikorvaushoitoa, ei kuulu: fibromyalgia, ei kuulu: reuma, jossa vain tulehduskipulääke hoitona ei kuulu: crohnin tauti/colitis ulcerosa, jos ei lääkitystä Krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti erityisesti jos hengitystä ahtauttava sairaus vaikea cp Parkinsonin tauti MS-tauti ALS myastenia gravis ei kuulu: migreeni ei kuulu: epilepsia, jossa kouristukset pysyvät poissa lääkityksellä Maksuttoman rokotteen antamisesta voi yleensä päättää rokotuksen antava terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Epäselvissä tapauksissa päätöksen tekee hoitava lääkäri. 18
värikylpyjä ja teatteria Ei Kiitos D eadline Kuva Terho Aalto: Katariina Kuisma ja Reino Nordin Kuva Terho Aalto: Kai Vaine ja Sinikka Salminen Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX Vekaraviikko perheen pikkuväen oma kulttuuriviikko 22.3. klo 9.30 vauvojen värikylpy 22.3. klo 11 vauvojen värikylpy 23.3. klo 14 vauvasirkus 6-12 kk 23.3. klo 15 muksusirkus 1-2v 24.3. klo 9.30 taaperoiden taidemaalaus 24.3. klo 11 taaperoiden taidemaalaus 25.3. klo 14 vauvatanssi 3-5 kk 25.3. klo 15 vauvatanssi 6-12 kk 25.3. klo 16 muksutanssi 1-2v Työpajojen liput ovat myynnissä Lippupalvelussa. Katso lisätiedot osoitteesta arx.hameenlinna.fi MusaARXantai 30.1. klo 12-16 Päivän ohjelmassa riemukkaita työpajoja, joissa soitetaan kanteletta. Ilmoittaudu ennakkoon: ann-marie.fagerström@ hameenlinna.fi. Vapaa pääsy! SirkusARXantai 20.3. klo 12-15 Koko perheen yhteinen sirkuspäivä, jossa ensin ihastellaan Sirkuskoulun esitystä ja kokeillaan sen jälkeen sirkustelua omin avuin. Vapaa pääsy! KässäARXantai 10.4. klo 12-16.30 Käsityökoulu Aimon oppilaat esittävät Puhuva puu näytelmänsä, minkä jälkeen tehdään omia taideteoksia. Iltapäivän ohjelmassa on vielä Peukalo-Liisa teatteriesitys. Vapaa pääsy! Teatterin uudet kantaesitykset! Veera Tyhtilä Deadline kantaesitys 2.12.2009, esitykset jatkuvat 30.1.2010 Ohjaus Hannu Matti Tyhtilä Entä jos pystyisit aina korttipelissä ennakoimaan täydellisesti vastapelaajan seuraavan siirron? Entä jos pystyisit tekemään niin elämässä? Jos voisi luoda matemaattisen järjestelmän, jonka avulla pystyy ennakoimaan kaikkien ihmisten käyttäytymistä? Jokaisella on omat tahtonsa, toiveensa, pelkonsa ja himonsa. Ja niiden takana kaikilla jokin ratkaisematon salaisuus. Paras hetki tieteessä on se, kun tietää saavansa vastauksen mutta ei vielä tiedä, mikä se on. (Ekonomisti Bengt Holmström) Sama taika pätee taiteen tekemiseen. Anna-Leena Härkönen Ei Kiitos Kantaesitys 28.11 2009, esitykset jatkuvat 15.1.2010 Ohjaus Heikki Paavilainen Anna-Leena Härkösen Ei kiitos-romaanin näyttämösovitus tuo kirjan teemat korvin kuultaviksi ja silmin katsottaviksi. Kirjan maailmalevittäytyy nyt kaikille aisteille, eikä varmasti jätä kylmäksi! Nauramatta ei pariskunnan taaperrusta voi seurata ja jos vain uskaltaa katsoa, näkee moni lavalla varmasti aika ajoin tuttuja - nimittäin itsensä. Kaikkiin parisuhteisiin liittyy ongelmia ja jotkut niistä ovat varsin universaaleja. Palanderin talo joulun juhla-asussa loppiaiseen 6.1.2010 saakka. Palanderin talo on hämeenlinnalaiseksi porvariskodiksi sisustettu kotimuseo. Vuonna 1861 rakennetun talon näyttävästi sisustetut huoneet tarjoavat harvinaisen mahdollisuuden eläytyä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaupunkiasumiseen. Asuinhuoneita on juhlavasta salista kotoiseen kyökkiin ja ne kaikki huokuvat taas vuoden ihanimman juhlan tunnelmaa. Esimerkiksi saliin on katettu runsas juhla-ateria kodin kauneimpine astioineen. Kotimuseoon tutustutaan oppaan johdolla. Opastetut kierrokset pidetään aukioloaikoina puolen tunnin välein, ensimmäinen alkaa klo 12 ja viimeinen klo 15. Palanderin talo, Linnankatu 16, avoinna la-su klo 12-15, avoinna 2. joulupäivänä ja loppiaisena Pääsymaksu 4/1 19