MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)



Samankaltaiset tiedostot
MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)

Pelkosenniemen kylät ja luonto

SAVO-KARJALAN JOKIREITTEJÄ (71 kpl/ )

65 Kemijoen vesistöalue

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Javarusjoen melontareitti, reittikuvaus

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

Kymijoen Pyhtäänhaaran retkimelontareitti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Erikoisosa 1, avovesi. Testiväline kajakki tai kanootti

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Napapiirin luontokansio

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Alle 12v 102.-/henkilö Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö. Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Beat 1 Rostad ja Sanden

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lapin tulvatilannekatsaus

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Syötteen PSM-tempon yleisopastus ja reittikuvaukset


Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

53 Kalajoen vesistöalue

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

LAP-2007-V-2. Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma. Rovaniemi

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

KOE. kulttuurimaisema. Kevätmelonta la Aurajokimelonta la-su

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Suomen metsien kasvutrendit

Kari Kivelä, ikä 56v

Patorakenteiden periaatekuvia


Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Rovaniemen kaupunki Oikaraisen kylän ja Jyrhämäjärven yleiskaavan muutos Tilojen 57:30, 57:33, 57:54, 57:56 ja 57:86 alueella

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ähtävänjoki YLEISKUVAUS

vuosina Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

ERÄSTELYN OHJATUT MELONTARETKET 2010

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Retki- ja turvasuunnitelma

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ala-Ounasjoen tontti-ilta Sinetän monitoimitilassa osallistujia 140

YLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina Esko Kuusisto SYKE

TERVEISIÄ TARVAALASTA

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

16 km Siltakoski 250/1,8 m I. Teljon vesillelaskupaikka, Petranpolku Karhunpolku 18 km

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Pudasjärven tulvakartta

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä?

Laskuojien katselmointi

Tontti-illat Rovaniemen palvelukylissä 2017

Pohjois-Suomen alehallintovirasto LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ PAATINJOKISUUN RUOPPAAMISEEN

MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue.

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

LUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro Psy-2004-y-51 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Puolimaraton tavoiteaikaan Suunnitelman laati Tuula Uusitalo

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

Transkriptio:

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus. Tällä Kymijoen pätkällä on muutama pieni koskiosuus. KYMIJOKI 2. PÄIJÄNTEEN LATVOILLA KESKI-SUOMESSA A) Keihärinkoskella Lähtö: Kosken niska Muuruejärvellä, n. 101 mpy Kohde: Ylä-Keitele, n. 99 mpy n. 2 metriä Matka: n. 1 km Aika: 21.6.2007 B) Huopanankoskella Lähtö: Kosken niska Vuosjärvellä, n. 107 mpy Kohde: Muuruejärvi, n. 101 mpy n. 6 metriä Matka: n. 2 km Aika: 21.6.2007 Nämä pohjoisen Keski-Suomen melontareitteihin kuuluvat kosket ovat ainakin juhannuksen aikoihin vähässä vedessä. Siksi myös vauhti jää koskissa vähäiseksi. KEIHÄRINKOSKI, HUOPANANKOSKI

C) Kolkunjärveltä Keiteleelle Lähtö: Kolkunjärvi 155,0 Kohde: Kymönkoski (Keitele) 99,0 n. 56 metriä Matka: n. 25 kilometriä Aika: 9.5.2009 Kolima Keitele vesireitin latvoilta pääsee Kolkunjoen kautta Kolimalle, josta vedet valuvat useiden koskien ja pienien lampien kautta Keiteleelle. Kärnänkoskella on sähkölaitosmuseon vieressä vaarallinen koski. KOLKUNJOKI, KÄRNÄNKOSKI - KYMÖNKOSKI 3. VETTÄ PITKIN POHJANLAHTEEN Lähtö: Ylikiimingin Säävälä Kohde: Haukipudas Matka: n. 58 kilometriä Aika: 31.5.-1.6.2005 Tästä suositusta melontareitistä on olemassa reittiseloste. Touko-kesäkuun vaihteessa vesitilanne on hyvä, myös Koitelinkoski on 3. luokan tasoinen. KIIMINKIJOKI 4. KAINUUN KORVESSA KIANTAJÄRVEN LATVOILLA Lähtö: Hossanjärvi, n. 218 mpy. Kohde: Matalajoen silta, n. 200 mpy. n. 18 metriä Matka: n. 13 kilometriä Aika: 2.6.2007

Hossanjärvestä Kiantajärveen laskeva Hossanjoki tarjoaa alkumatkalla mukavia koskia. Reitiltä voi irtaantua sopivasti melomalla Matalajokea vastavirtaan Juntusranta-Hossa tien varteen. Tästä reitistä ja muista Hossan alueen kolmesta reitistä on olemassa hyvä reittiseloste. HOSSANJOKI - MATALAJOKI 5. PUDASJÄRVEN HALKI Lähtö: Pudasjärven Pappila Iijoen varressa Kohde: Pudasjärvi n. 2-3 metriä Matka: edestakaisin n. 20 kilometriä Aika: 4.8.2001 Iijokea pitkin Pudasjärven ruohikkorannoille ja takaisin. Virtaava vettä ja vain yksi pieni koskipaikka. IIJOKI 6. KEMIJOEN KIEMUROITA A) Rovaniemen molemmin puolin Lähtö: Jyrhämäjärvi, n. 72 mpy. Kohde: Paavalniemen Kauko n. 2-3 metriä Matka: n. 25 kilometriä Aika: 19.8.2001 Leveää ja hiljaa virtaavaa Kemijokea alaspäin. Rovaniemen kaupungin läpi Ounaskoskesta Jätkänkynttilän sillan alitse ja Keinuvuopajan kautta takaisin maalaiskunnan puolelle. OLKKAJOKI B) Kemijoen latvoilla Pelkosenniemellä Lähtö: Suvannon kylä Kitisellä Kohde: Vuostimon kylä Kemijoella

Matka: n. 45 kilometriä Aika: 25.8.2001 Suurten jokien helppoa melontaa. Kokkosnivan voimalaitoksen ohitus (n. 500 m) maitse. Matkalla voi tutustua myös Luirojoen suistoon. Matkan varrelle jäävät Kairalan ja Pelkosenniemen kylät. KITINEN - LUIROJOKI C) Vastavirtaan sivujoelle Lähtö: Paavalniemi Kohde: Kuolajoki Alakorkalon takana n. 1-2 metriä Matka: edestakaisin n. 17 kilometriä Aika: 14.10.2001 Pääosin järvimäisellä Kemijoella melontaa. Kuolajoen suistossa pystyy vaivoin melomaan, ehkä kevättulvien aikana onnistuu paremmin. KUOLAJOKI D) Tervolan suurten soiden keskeltä asutusta kohti Lähtö: Lintupirtti Kohde: Koivu Matka: n. 30 kilometriä Aika: 9.5.2002 Mukava melontareitti, paitsi Pyhäportti! on ehdottomasti ohitettava maitse. Samoin yksi sillan alitus, sillä melominen johtaa pohjapadon jälkeiseen vaaralliseen putoukseen. Molemmat kohdat ovat hengenvaarallisia melomiseen. Suukosken kohdalla tullaan mukavaa kyytiä alamäkeen ennen Kemijokeen lipumista. VÄHÄJOKI - SUOLIJOKI E) Pienetkin purot melotaan kevättulvalla Lähtö: Kursunkijärvi

Kohde: Paavalniemi Matka: n. 15 kilometriä Aika: 12.5.2002 Muinaisen kaukopartiomiesten koulutusmaaston järvestä lähtevä puro päätyy lopulta Kemijokeen. Vaatimattomat purot johtavat muutaman suolammen kautta Kemijoen pudakseen. Alkumatka vaikeakulkuista maastoa, sen sijaan Kemijoessa vastavirtaan melominen onnistuu helposti. JARKONOJA - VÄLIJOKI F) Sitten joskus vesi käy liian vähiin Lähtö: Venejärvi Kohde: Viitaköngäs Matka: n. 12 kilometriä Aika: 30.5.2002 Jo toukokuun lopussa liian kivinen melottavaksi. Tavoitteena ollut Kemijoki jäi haaveeksi ja jouduin lopettamaan melonnan kesken kiviselle Viitaköngäälle. Joen saattaisi päästä läpi kajakilla heti jäiden lähdön jälkeen tulvahuipun aikana. REUTUJOKI, ROPSAJOKI 7. OUNASJOEN SIVUJOKIA A) Ounasjoen alimpia sivujokia Lähtö: Sinettälampi Kohde: Paavalniemen Kauko Matka: n. 30 kilometriä Aika: 8.9.2001 Sinettälammesta Sinettäjokea pitkin Ounasjokeen ja sitä pitkin edelleen Rovaniemelle. Vain Sinettäjoessa on muutama mukava koski, Ounasjoki sen sijaan hiljaista, tasaista virtaa.

SINETTÄJOKI B) Ounasjoen pudaksia pitkin Lähtö: Vesalanperä Kohde: Paavalniemen Kauko Matka: n. 22 kilometriä Aika: 30.9.2001 Ounasjoen itärantaa pitkin Saarenpudaksen kapeikon kautta Kemijoen puolelle. Rauhallista virtaa. OUNASJOKI C) Ounasjokeen järveltä lasketellen Lähtö: Norvajärvi, n. 116 mpy. Kohde: Nivankylä Matka: n. 30 kilometriä Aika: 5.5.2002 Alkumatka soiden keskellä. Muutama kivinen köngään tapainen. Viimeinen koskiosuus ennen Ounasjokea tuo hyvää vauhtia alamäkeen. Loppumatka Tapionkylästä Nivankylään rauhallista Ounasjokea pitkin. NORVANJOKI D) Tunnetulla melontajoella Lähtö: Unarinköngäs, n. 175 mpy. Kohde: Patokoski Matka: n. 45 kilometriä Aika: 26.5.2002

Rovaseudun ainoita merkittyjä melontareittejä, siitä huolimatta melko helppo. Vain muutama kunnon koskiosuus, enimmäkseen rauhallista virtaa. Loppumatka Meltauksesta Patokoskelle Ounasjokea pitkin. MELTAUSJOKI 8. KÖYRYJÄRVEN YLÄ- JA ALAPUOLELLA A) Ensin syksyllä Köyryjärveltä alaspäin Lähtö: Köyryn pirtti, n. 153 mpy. Kohde: Vaattunki, n. 100 mpy. n. 53 metriä Matka: n. 25 kilometriä Aika: 22.9.2001 Köyryjärven ja Olkkajärven yhdistävien Vianjoen ja Raudanjoen vesireitti. Matkalla useita erittäin hyvin melottavia koskia. Lisäksi komeita jokipenkkoja ja harjuja joen varrella. Vaativin koski on 3. luokan Vikaköngäs, myös Vaattunkiköngäs aloittelijalle vaativa. Hieno reitti! VIANJOKI VIKAJOKI - RAUDANJOKI B) Sitten keväällä myös Köyryjärven yläpuolella Lähtö: Kalliosalmi Rovaniemi Kemijärvi tien varressa Kohde: Köyryn pirtti, n. 153 mpy. Matka: n. 25 kilometriä Aika: 18.5.2002 Edellisen vesireitin ylempi osuus Kalliojärven, Kielijärven, Venejärven ja Pirttijärven sekä niitä yhdistävien jokien kautta Köyryjärvelle. Kieliköngäs syytä tarkastaa maitse etukäteen. Tälle reitille voi lähteä myös ylempää, esim. Enijärveltä (n. 208 mpy.). 9. KEMIJOEN LATVAVESILLÄ ITÄRAJALLA A) Ensimmäinen syksyinen tuntuma Lähtö: Naruskan kylän etelälaita

Kohde: Patokoski Tenniöjoessa Matka: n. 15 kilometriä Aika: 16.9.2000 Naruskajoesta Kuutsiköngään alapuolelta Tenniöjoelle saakka. Siitä eteenpäin Tenniöjokea pitkin vastavirtaan aina Suomen rajavyöhykkeelle asti. Sieltä sitten myötävirtaan Patokoskelle. NARUSKAJOKI - TENNIÖJOKI -MALTIOJOKI B) Toinen keväinen koetus Lähtö: Naruskan tammi, n. 262,7 mpy. Kohde: Patokoski Tenniöjoessa, n.172,5 mpy. 90,2 metriä Matka: n. 65 kilometriä Aika: 3.-4.6.2007 Keväisen tulvan aikana tämä upea reitti antaa hyvää kyytiä alamäkeen! Matkalla on myös kaksi 3.luokan koskea, Siekaköngäs ja Kuutsiköngäs. Nämä kovimmatkaan kosket eivät vaadi korkealla vedellä etukäteistutustumista, vaan reipasta koskenlaskumieltä ja sen lisäksi kuivia varavaatteita. NARUSKAJOKI TENNIÖJOKI - MALTIOJOKI