Napapiirin luontokansio
|
|
- Hannu-Pekka Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Napapiirin luontokansio MELONTA- JA VENEILYREITIT Kalliosalmi 1. Misin tie Kemijärven tie 23 km ud Ra Vian tie anjoki Vaattunkiköngäs Vik a 3. Kielijärvi 12 km Venejärvi km jok i Melontareitti Kalliosalmi-Olkkajärvi 1. Kalliosalmi-Misin tie 12 km Napapiirin retkeilyalueen halki virtaava Raudanjoki Vikajärveltä- Olkkajärvelle koskipaikkoineen tarjoaa hienot puitteet vesiretkeilylle. Kemijärvelle kulkevan maantien 82 varrella sijaitsevasta Kalliosalmesta alkava 62 km:n pituinen vesireitti kulkee Napapiirin retkeilyalueen halki aina Olkkajärvelle saakka. Suosituimmat melonta-alueet sijaitsevat Vikajoella ja Vikajärven alapuoleisella Raudanjoella. Metsähallituksen ylläpitämiä melojillekin sopivia taukopaikkoja Vikakönkäältä Vaattunkikönkäälle ulottuvalla retkeilyalueella on useita. Kalliosalmesta Misin tielle ulottuu Kalliojoella ja idyllisessä järvimaisemassa etenevä helpohko melontareitti. Järvijaksoja ja niiden välisiä nivoja seuraileva reitti on melottavissa yleensä koko kesän ajan. Kalliojokea pitkin Kallio-, Uura- ja Karvattijärvien kautta kulkeva aloitteleville melojillekin sopiva reitti on 12 km pituinen. Vikajoeksi Karvattijärvien jälkeen muuttuva joki laskee Kielijärveen, jonka rannalla Misiin menevän maantien 82 varrella on rantautumiseen sopiva paikka. Kielijärven ja sitä seuraavan Pirttijärven erottaa toisistaan 700 m pitkä hyvin vaativa ja putouksia sisältävä Kieliköngäs, jonka laskemista ei suositella. 18
2 2. Misin tie-vikajärvi n. 27 km Kielikönkään vaativien koskien jälkeen Misissä matkaa voi jatkaa Vene- ja Pirttijärvien kautta kohti Vian kylän lähettyvillä sijaitsevaa Köyryjärveä. Matkan varrella lasketaan Vikajoen vaativin osuus kilometrin pituinen Pietarinkoski. Vesitilanteesta riippuen Vikajoen kosket ovat luokkaa I-II ja sopivat melottaviksi yleensä läpi kesän. Kaikkein kuivimpina kausina melominen koskipaikoissa voi olla vaikeaa. Viasta Vikajärven suuntaan laskee n. 10 km pituinen runsaskoskinen reitti. Erityisesti korkean veden aikana melottavaksi soveltuva vauhdikas melontaosuus lukeutuu luokkiin I-II. Kanootin vesillelasku onnistuu Viantien pieneltä levikkeeltä joen pohjoispuolelta. Rantautumiseen sopiva paikka löytyy paikoitusalueelta Kemijärvelle kulkevan maantien 82 eteläpuolelta. 3. Vikajärvi-Olkkajärvi n. 23 km Reitin vaikeimman osuuden varrelle Vikajärveltä Olkkajärvelle osuvat Raudanjoen komeimmat kosket. Vikaköngäs on kolmiosainen vaativuusluokaltaan astetta II-III oleva kolmiosainen koski. Könkään lasku vaatii melontakokemusta ja perehtymistä kosken olosuhteisiin ennen melomaan lähtöä. VENEILYREITIT JA VENEEN- LASKUPAIKAT Kaunis Raudanjoen vesistö sopii erinomaisesti kesäisiin kalastusretkiin ja veneilyyn. Olkkajärven pohjoispäässä valtatie E75 varrella sijaitsevat venesatama ja pysäköintialue, josta voi veneillä Raudanjoen kautta aina Vaattunkikönkäälle saakka koko sulavesikauden ajan. Veneenlaskupaikkoja alueella on useita. Säynäjäojan suussa on veneellä rantautumiseen sopiva poukama. Veneen voi laskea vesille myös Vaattunkikönkään alapuolella ja Vaattunkijoen laavulla. Vaattunkijoen laavulta voi retkeillä meloen tai soutaen läheiselle Vaattunkilammen laavulle, josta matkaa voi jatkaa Raudanjokea seuraillen. Kalliosalmesta Misin tielle ulottuva 12 km:n pituinen Kalliojokea pitkin Kallio-, Uura- ja Karvattijärvien kautta kulkeva reitti sopii myös veneellä soudettavaksi. Veneen voi laskea vesille Kalliosalmessa E4-tien varren levikkeellä. Myös Vikajoen ja Kemijärventien risteyksen pysäköintialue sopii hyvin veneen vesillelaskuun. Vikakönkään alueella melojien käytössä ovat laavualue, kuivakäymälät, ekopiste ja esteetön rantareitti laitureineen. Könkäältä matkaa voi jatkaa Raudanjokea Vaattunkilammelle ja edelleen Vaattunkikönkään kautta Olkkajärvelle saakka. Suosittu reitti Vikajärveltä Vaattunkikönkään kuohuille asti sopii myös kumilautalla laskettavaksi. Könkäänsaaren luontopolkujen lähtöalueen tuntumassa sijaitsevan Vaattunkikönkään kaksiväyläinen koski on luokaltaan I-II. 19
3 NAPAPIIRIN VESILUONTO Napapiirin retkeilyalueen halki virtaavan kauniin Raudanjoen vesistö kuhisee elämää ympäri vuoden. Vuodenaikojen mukaan muuttuva jokiluonto suvantoineen ja sivujokineen tarjoaa suojaa ja ravintoa monelle pohjoisissa havumetsissä viihtyvälle lajille. Tulvien mukanaan tuomat ravinteet rehevöittävät rantoja luoden erinomaiset olosuhteet lehtomaisten kasvien kasvulle. Rehevän kasvillisuuden keskellä virtaavan joen pohjalla elää runsaasti erilaisia vesihyönteisten toukkia, jotka ovat tärkeitä kalojen ravintona. Koskikorentojen ja vesiperhosten kuoriutuessa lentoon ne risteilevät tyynen veden pinnalla koskien kirkkaissa vesissä viihtyvien hopeakylkisten taimenten ja harjusten koettaessa napata niistä saalista. Karaistuneet jokivarsien eläjät Koskien sulapaikoilla talvehtivat mustavalkeat sukeltelijat, koskikarat, haeskelevat viserrellen pohjakivien lomasta hyönteisiä, pieniä nilviäisiä ja kalan poikasia. Ne pesivät pohjoisen tuntureilla, mutta saapuvat etelämmäksi erämaapurojen sulavesialueille tai koskien virtapaikoille viettämään talvea. Koskikarat sukeltavat voimakkaasti siivillä vettä kauhoen ikään kuin vedessä lentäen pyydystäessään vesiperhosten meheviä toukkia. Välillä ne nousevat jään reunalle kuulostelemaan ja ärhäkästi puolustamaan omaa reviiriään. Nilviäisiä ja kaloja joesta sukeltavat myös pitkin rantoja vaeltelevat sukkulamaisen sulavaliikkeiset loikkijat. Räpyläjalkaiset saukot viihtyvät talvisin sulana pysyttelevien koskipaikkojen liepeillä. Leikkisät saukot tonkivat uteliaina joen pohjan kivikoissa ja tutkiskelevat rannan onkaloita löytääkseen ruoakseen sammakoita ja kaloja. Kalaan! Kalastus on mukaansatempaava harrastus ja Napapiirin retkeilyalueella siihen on erinomaiset mahdollisuudet. Vikakönkään virkistyskalastusalue laavuineen ja tulentekopaikkoineen on oivallinen paikka viehekalastukseen niin uistimella kuin perhollakin. Vikakönkään kalastaja voi unelmoida paistavansa päivän päätteeksi itse pyydettyä taimenta, harjusta, kirjolohta, siikaa, haukea tai ahventa. Raudanjoen Ahti suo antejaan kärsivällisille kalastajille, ja vaikka aina ei saalista onnistuisikaan nappaamaan, saalistamisen ilo ja kuohuvan kosken rauhoittava pauhuna palkitsevat huono-onnisemmankin taimenen narraajan. Napapiirin retkeilyalueella Raudanjoessa on Metsähallituksen kalavettä Vikajärven ja Vaattunkilammen välisellä alueella. Kalastukseen tällä alueella tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Vikakönkään virkistyskalastusalue on yhteislupaaluetta, jonka osakkaana on myös Rovaniemen kaupunki. Virkistyskalastusalue ulottuu Vikajärven luusuasta 3 km alajuoksulle Vaattunkijokisuuhun saakka. Vikakönkään virkistyskalastusalueella kalastamiseen vaaditaan virkistyskalastuslupa (nro 2565). Luvan voi lunastaa myös matkapuhelimella. Vaattunkijokisuusta Vaattunkilammelle ulottuvalla alueella vaaditaan pyydys- ja tai viehelupa (Metsähallituksen viehelupa nro 1401). Kalastuslupia alueelle myy Villi Pohjola ( Vikakönkään niskalta Kurjenojansuuhun ulottuva osa Raudanjokea on Villi Pohjolan yrityskäytössä. Olkkajärvessä, Vaattunkilammella ja Säynäjäojan varrella onkimista ja pilkkimistä voi harrastaa jokamiehenoikeudella. Olkkajärvelle myydään myös pyydyskalastuslupia. Lisätietoja matkapuhelinlupien hankinnasta ja kalastusluvista osoitteessa www. villipohjola.fi. Valtion kalastuksenhoitomaksun voi suorittaa osoitteessa Kalastuslupia alueelle myy Villi Pohjola ( 29
4 JOKIVARREN ELÄIMIÄ koskikara Cinclus cinclus västäräkki Motacilla alba hoikkakiiltokorento Somatochlora arctica päivänkorento Baetis sp. vesiperhonen Trichoptera sp. saukko Lutra lutra mäkärä Simuliidae sp. taimen Salmo trutta harjus Thymallus thymallus ahven Perca fluviatilis hauki Esox lucius 30
5 Jokivarren eläimiä Nimeä lajit: AHVEN, KOSKIKARA, SAUKKO, MÄKÄRÄ, TAIMEN, HARJUS, PÄIVÄNKORENTO, VÄSTÄRÄKKI, SUDENKORENTO, VESIPERHONEN, HAUKI nimeni: 117 luokka:
MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)
MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu
2 (15) Sisällysluettelo 1 Yleisiä huomioita Siuruajoesta melontaa ajatellen...3 2 Koskiluokitus välillä Kokkokylän silta Konttilan laavu (matka 7km)...3 3 Koskiluokitus välillä Konttilan laavu Yli Siurua
Ulkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
Koivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)
MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) Heinävesi 1. Petruma Kermajärvi Lähtö: Jokilahti 89,4 Kohde: Kuusrannanselkä 80,1 Korkeusero: 9,3 m Matka: n. 2 km Petrumanjärvestä voi pudottautua vesiteitse
Rovaniemen luontopolut
Rovaniemen luontopolut LUONTOON KESKELTÄ KAUPUNKIA Tutustu Rovaniemen luontopolkuihin Rovaniemellä on luontopolkuja, joista löytyy sopiva retkeilykohde niin lapsiperheille, kokeneille retkeilijöille kuin
Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
Kalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
Ahosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012
Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta
Istutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
Kalastus Taivalkoskella - 2014
Tutustu www.visittaivalkoski.fi ja Iijoen kalastussivustoon: www.iijoki.fi Kalastusluvat/Yhteystiedot Kalastuskausi Hoitomaksu Metsähallituksen viehekalastuslupa Hinta 7 / viikko 24 / kalenterivuosi Se
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
Kalastus Taivalkoskella
Kalastus Taivalkoskella - 2018 Tutustu www.visittaivalkoski.fi Kalastusluvat/Yhteystiedot Kalastuskausi Hinta Kalastonhoitomaksu on korvannut vuoden 2016 alusta alkaen vanhan kalastuksenhoitomaksun ja
PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019
PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019 sivu 1 / 2 1. Porvoon kaupungissa tai Askolan kunnassa asuville sekä Porvoon kaupungissa sijaitsevan vapaaajanasunnon omistajille tai vuokralaisille
Kalastuslainsäädäntöä
KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä
KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014
Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi 1.1.2014 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta Osakaskunnan osakas
Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016
Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
Luontoaktiviteetit. VisitKarelia.fi Joensuu 2012. Joensuun kantakaupunki. Suuntanumero 013
Luontoaktiviteetit Suuntanumero 013 Joensuun kantakaupunki Joensuun alueella on useita merkittyjä kuntopolkuja ja valaistuja latuja, mm. 2 km:n mittainen Kuhasalon luontopolku, jonka lähtöpaikka on Kukkosensaarentien
ERÄSTELYN OHJATUT MELONTARETKET 2010
ERÄSTELYN OHJATUT MELONTARETKET 2010 Luonnon kauneudesta voit nauttia meloen Lieksan vesistöjä. Ohjatulle ja turvalliselle melontaretkelle voi osallistua koko perhe. Aloitteleville suosittelemme Vesiluontopolku
Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus
Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Oppilas tutustuu koskikalastukseen, kaloihin ja niiden elinympäristöön erityisesti Ruunaalla, kalojen rakenteeseen, ravintoon sekä aisteihin. Kokonaisuudesta
Alle 12v 102.-/henkilö Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö. Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö
SaPo melontaretki 2010. Järjestetään yhteiskuljetuksella Lieksan Nurmijärvelle kesäkuun alussa. Tarjolla on neljä erilaista retkivaihtoehtoa, jotka on esitelty tarkemmin myöhemmin tässä esitteessä. Retket
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä
Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella
Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km
Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)
Hirviniemi HIRVINIEMI
Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan
Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat
Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta
Kalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
Kalastaminen. Ruotsissa. Esitteen on rahoittanut Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto
Kalastaminen Ruotsissa Esitteen on rahoittanut Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto (Naturvårdsverket) Kalastaminen Ruotsissa Kalastaminen on hauska ja jännittävä harrastus, josta voi nauttia ympäri vuoden.
NUORTEN JOUKKUEKYSYMYS 1. Yhdistä oikea ominaisuus oikeaan siimaan. (0,5p/oikea ominaisuus) A. Fluorocarbon Venyy enemmän
SM-tieto 2017, nuorten sarja NUORTEN JOUKKUEKYSYMYS 1. Yhdistä oikea ominaisuus oikeaan siimaan. (0,5p/oikea ominaisuus) A. Fluorocarbon Venyy enemmän A. Fluorocarbon Pienempi muisti B. Monofiili Näkyy
1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?
1(6) 1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 1 Vakituinen asukas 2 Loma-asukas 3 Yrittäjä 4 Muu, mikä? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee? 1 Alle 1 km 2 1-2 km 3 2-4 km
IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS
IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat
Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!
VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu
KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut
Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä
i s i i t a r a p n a j a t s Muonio, kala Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä KOUTA KUVA / PAULI HÄNNINEN
Jyväskylän pienten järvien melontareitit
Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä
Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.
Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
Luontoaktiviteetit. VisitKarelia.fi Joensuu 2013. Joensuun kantakaupunki. Ohjelmapalvelut, ks. sivut 32-33. Suuntanumero 013
VisitKarelia.fi Joensuu 2013 Luontoaktiviteetit Ohjelmapalvelut, ks. sivut 32-33 Suuntanumero 013 Joensuun kantakaupunki Joensuun alueella on useita merkittyjä kuntopolkuja ja valaistuja latuja, mm. 2
Joensuun kalastuskunta
Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi
Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010
TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula
OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA
MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
RUUNAAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 20.03.2004
RUUNAAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 20.03.2004 RUUNAAN KOSKENLASKIJAT RY:N PELASTUSSUUNNITELMA YLEISTÄ Tämä pelastussuunnitelma on laadittu Ruunaan koskireitillä välillä Matkalahti - Naarajoki harjoitettavan
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS. Yleiskuvaus
VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS Yleiskuvaus Vaikkojoki sijaitsee Kaavin ja Juuan kuntien alueella. Joki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulain (35/1987) nojalla. Vaikkojoki on valtakunnallisesti
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen
Vesiluonto ja ennallistaminen
Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
Kaunis pieni saalistaimen
Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
Pelkosenniemen kylät ja luonto
Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella
Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus
Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen
Luonnos 2.4.2015 Kalastusasetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( /2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat määräykset 1 Kalojen rauhoittaminen Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013
TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat säännökset 1 Rauhoitetut kalalajit ja -kannat Seuraavat kalat
Perhekortin (turisti) hinnat ovat seuraavat: - Päiväkortti 15 Euroa - Viikkokortti 45 Euroa - Kausikortti 85 Euroa
1 S O P I M U S Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ja Tornion-Muonionjoen- Könkämäenon viehekalastuksen yteislupa-alueen sopijapuolina olevien kalastuskuntien ja vesialueiden omistajien kesken on
Heippa. Jari Vanhakylä
1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen
INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi
INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -
Javarusjoen melontareitti, reittikuvaus
Pekka Tyllilä 1 Javarusjoen melontareitti, reittikuvaus Javarusjoen pisteet ja kuvaus Javarusjoki alkaa Javarusjärvestä ja sen pohjoispuolella olevasta Suopankijärvestä. Järvien välillä on muutaman sadan
Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
Matkan hinta (meno-paluu) määräytyy osallistujamäärän mukaan. 20 henkeä n. 250, jos 40, niin lähempänä 100.
Kesän bussimatka Lappiin Lähtö Imatralta pe 21.7.2017 Paluu Lemmenjoelta la 29.7.2017 Reitti: Imatra-Joensuu-Kajaani-Pudasjärvi-Rovaniemi-Sodankylä-Kiilopää- Saariselkä-Inari-Lemmenjoki ja takaisin. (Vaihtoehtoinen
13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat
PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019
PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019 sivu 1 / 2 1. Porvoon kaupungissa tai Askolan kunnassa asuville sekä Porvoon kaupungissa sijaitsevan vapaaajanasunnon omistajille tai vuokralaisille
- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
Sulkava, Lohilahti Kohdenumero Tupa,kk,makuualkovi + parvi, 49,0 m²/63,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.
Vapaa-ajan asunto Sulkava, Lohilahti Kohdenumero 602213 Tupa,kk,makuualkovi + parvi, 49,0 m²/63,0 m² Kov. 2001 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 120 000,00 Lohiniementie, Louhela. Kaunis ja viihtyisä vapaa-ajan