1. luku Yleiset määräykset

1 Nykyinen versio Muutettu versio (23.4.2008) KAINUUN MAAKUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ KAINUUN MAAKUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Tässä hallintosäännössä määrätään maakunnan päätöksenteko- ja kokous-menettelystä ja henkilöstöasioita koskevasta päätösvallasta. Hallintosääntöä noudatetaan toissijaisena valtuuston työjärjestykseen, maakuntahallituksen, lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöihin sekä talous- ja tarkastussääntöihin nähden. Mitä tässä säännössä on sanottu viranhaltijasta, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteista työntekijää, ellei toisin ole määrätty. Se, jolle tällä tai muulla säännöllä on annettu päätösvalta, voi päätöksellään siirtää saamaansa toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Delegointia koskevista päätöksistä on toimialalla pidettävä luetteloa, joka on toimitettava myös yhteisten palveluiden hallintopalveluihin. 1. luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Tässä hallintosäännössä määrätään maakunnan päätöksenteko- ja kokous-menettelystä ja henkilöstöasioita koskevasta päätösvallasta. Hallintosääntöä noudatetaan toissijaisena valtuuston työjärjestykseen, maakuntahallituksen, lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöihin sekä talous- ja tarkastussääntöihin nähden. Mitä tässä säännössä on sanottu viranhaltijasta, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteista työntekijää, ellei toisin ole määrätty. Toimielin, jolle tällä tai muulla säännöllä on annettu päätösvalta, voi päätöksellään siirtää saamaansa toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Tällä tai muulla säännöllä viranhaltijalle annettua toimivaltaa voi hänen lähiesimies ao. viranhaltijan esittelystä tekemällä päätöksellä siirtää toiselle viranhaltijalle. Delegointia koskevista päätöksistä on toimialalla pidettävä luetteloa, joka on toimitettava myös yhteisten palveluiden hallintopalveluihin. 2. luku Päätöksenteko- ja kokousmenettely 2 Kokousmenettely Luvun määräysten soveltaminen 2. luku Päätöksenteko- ja kokousmenettely 2 Kokousmenettely Luvun määräysten soveltaminen

2 Tämän luvun määräyksiä sovelletaan maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta maakunnan toimielimissä. 3 Kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokousajastaan ja -paikastaan. Kokous pidetään myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielinten jäsenistä tekee puheenjohtajalle sitä koskevan esityksen. 4 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus kokouksessa, vähintään neljä päivää ennen kokousta. 5 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 6 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, kutsuu varajäsenen sijaansa. Kun jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin Tämän luvun määräyksiä sovelletaan maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta maakunnan toimielimissä. 3 Kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokousajastaan ja -paikastaan. Kokous pidetään myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielinten jäsenistä tekee puheenjohtajalle sitä koskevan esityksen. 4 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus kokouksessa, vähintään neljä päivää ennen kokousta. 5 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 6 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, kutsuu varajäsenen sijaansa. Kun jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin

3 asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. 7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 8 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Varoituksen annettuaan puheenjohtaja saa määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 9 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 10 Läsnäolo- ja puheoikeus Eri toimielinten kokouksissa on jäsenten ja esittelijän lisäksi läsnäoloja puheoikeus: - maakuntahallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, toimialajohtajilla, hallintojohtajalla ja asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. 7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 8 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Varoituksen annettuaan puheenjohtaja saa määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 9 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 10 Läsnäolo- ja puheoikeus Eri toimielinten kokouksissa on jäsenten ja esittelijän lisäksi läsnäoloja puheoikeus: - maakuntahallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, toimialajohtajilla, hallintojohtajalla ja

4 tiedotuspäälliköllä - muissa toimielimissä, lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa, maakuntahallituksen puheenjohtajistolla ja maakuntahallituksen nimeämällä edustajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan asianomaisen johtokunnan päätöksellä antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle. 11 Maakuntahallituksen edustus muissa toimielimissä Hallitus voi määrätä toimikautensa alussa muihin toimielimiin tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta edustajansa, jolla on läsnäoloja puheoikeus kokouksessa. 12 Esittely Asiat ratkaistaan toimielinten kokouksissa viranhaltijan esittelystä toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä lukuun ottamatta. Käsittelyn pohjana on esittelijän ehdotus. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, toimii hänen sijaisensa esittelijänä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään tiedotuspäälliköllä - muissa toimielimissä, lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa, maakuntajohtajalla ja maakuntahallituksen nimeämällä edustajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan asianomaisen johtokunnan päätöksellä antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle. 11 Maakuntahallituksen edustus muissa toimielimissä Hallitus voi määrätä toimikautensa alussa muihin toimielimiin tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta edustajansa, jolla on läsnäoloja puheoikeus kokouksessa. 12 Esittely Asiat ratkaistaan toimielinten kokouksissa viranhaltijan esittelystä toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä lukuun ottamatta. Käsittelyn pohjana on esittelijän ehdotus. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, toimii hänen sijaisensa esittelijänä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään

5 puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Erityinen syy on tuotava päätöksen teossa esiin. 13 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 14 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maakuntavaltuuston työjärjestyksessä määrätään. 15 Pöytäkirja Pöytäkirjaan on merkittävä toimielimen nimi, kokouksen aika ja paikka, osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus, käsitellyt asiat, tehdyt ehdotukset ja niiden kannatus, toimitetut äänestykset, tehdyt päätökset ja ilmoitetut eriävät mielipiteet. Pöytäkirjan sisällön määrää puheenjohtaja, jos siitä on erimielisyyttä hänen ja pöytäkirjanpitäjän välillä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Erityinen syy on tuotava päätöksen teossa esiin. Viranhaltijapäätökset, joissa käytetään julkista valtaa, tehdään esittelystä. Esittelijänä on sen tulosalueen-, vastuualueen- tai tulosyksikön päällikkö, mitä asia koskee ja päättäjänä hänen esimiehensä. 13 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 14 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maakuntavaltuuston työjärjestyksessä määrätään. 15 Pöytäkirja Pöytäkirjaan on merkittävä toimielimen nimi, kokouksen aika ja paikka, osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus, käsitellyt asiat, tehdyt ehdotukset ja niiden kannatus, toimitetut äänestykset, tehdyt päätökset ja ilmoitetut eriävät mielipiteet. Pöytäkirjan sisällön määrää puheenjohtaja, jos siitä on erimielisyyttä hänen ja pöytäkirjanpitäjän välillä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa

6 kokouksessa. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 16 Päätösluettelo Maakuntajohtajan ja muiden viranhaltijoiden päätöksistä pidetään päätösluetteloa. 17 Lauta- ja johtokuntien kokouksista ilmoittaminen Lauta- ja johtokuntien on 1. ilmoitettava hyvissä ajoin kokouksistaan maakuntahallituksen puheenjohtajille ja maakuntahallituksen toimielimeen määräämälle edustajalle sekä lähetettävä näille kokouksen esityslista ja 2. toimitettava kolmen päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta jäljennös pöytäkirjasta maakuntahallitukselle tiedoksi vietäväksi. 18 Hallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi päättää hallitus tai maakuntajohtaja. Asian ottamisesta lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi päättää lautatai johtokunta, näiden puheenjohtaja tai toimialajohtaja. Siirto on kirjallisesti saatettava lauta- ja johtokunnan sekä viranhaltijan kokouksessa. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 16 Päätösluettelo Maakuntajohtajan ja muiden viranhaltijoiden päätöksistä pidetään päätösluetteloa. 17 Lauta- ja johtokuntien kokouksista ilmoittaminen Lauta- ja johtokuntien on 1. ilmoitettava hyvissä ajoin kokouksistaan maakuntahallituksen puheenjohtajalle ja maakuntahallituksen toimielimeen määräämälle edustajalle sekä lähetettävä näille kokouksen esityslista ja 2. toimitettava kolmen päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta jäljennös pöytäkirjasta maakuntahallitukselle tiedoksi vietäväksi. 18 Hallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi päättää hallitus, maakuntajohtaja tai esittelijä. Asian ottamisesta lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi päättää lautatai johtokunta, näiden puheenjohtaja tai toimialajohtaja. Siirto on kirjallisesti saatettava lauta- ja johtokunnan sekä viranhaltijan

7 tietoon kolmen päivän kuluessa siitä, kun se tehtiin. 19 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Hallituksen alaisen viranomaisen on kolmen päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava hallitukselle päätöksistään lukuun ottamatta päätöksiä asioista, joista hallitus on etukäteen päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, lasketaan määräaika sen allekirjoittamisesta. Lauta- ja johtokunnan alaisen viranomaisen on kolmen päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava lauta- ja johtokunnalle päätöksistään lukuun ottamatta päätöksiä asioista, joista lauta- ja johtokunta on etukäteen päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, lasketaan määräaika sen allekirjoittamisesta. Ottamiseen oikeutettu viranomainen voi ottaa käsiteltäväkseen myös asian, josta sille ei ole ilmoitettu. 3. luku Toimivalta henkilöstöasioissa 20 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tai muussa laissa, päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. tietoon kolmen päivän kuluessa siitä, kun se tehtiin. 19 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Hallituksen alaisen viranomaisen on kolmen päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta tai päätöksen allekirjoittamisesta ilmoitettava hallitukselle päätöksistään lukuun ottamatta päätöksiä asioista, joista hallitus on etukäteen päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, lasketaan määräaika sen allekirjoittamisesta. Lauta- ja johtokunnan alaisen viranomaisen on kolmen päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava lauta- ja johtokunnalle päätöksistään lukuun ottamatta päätöksiä asioista, joista lauta- ja johtokunta on etukäteen päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, lasketaan määräaika sen allekirjoittamisesta. Ottamiseen oikeutettu viranomainen voi ottaa käsiteltäväkseen myös asian, josta sille ei ole ilmoitettu. 3. luku Toimivalta henkilöstöasioissa 20 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tai muussa laissa, päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty.

8 21 Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä palkkauksesta päättäminen Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää maakuntavaltuusto. Perustetun viran palkkauksen vahvistaa ao. viranhaltijan valinnasta päättävä viranomainen. Ennen viranhaltijan palkkauksen vahvistamista tai työsuhteisen palkasta sopimista tulee asiasta kuulla henkilöstöjohtajaa. Nimikemuutoksista päättää toimialajohtaja. Ennen muutosta tulee asiasta kuulla henkilöstöjohtajaa. 22 Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi Maakuntahallitus, lautakunnat ja johtokunnat päättävät alaistensa virkojen muuttamisesta työsuhteiksi. 23 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Maakuntajohtajan viran julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä 1. sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut maakunnassa työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään vuoden, 2. viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen 21 Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä palkkauksesta päättäminen Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää maakuntavaltuusto. Perustetun viran palkkauksen vahvistaa ao. viranhaltijan valinnasta päättävä viranomainen. Ennen viranhaltijan palkkauksen vahvistamista tai työsuhteisen palkasta sopimista tulee asiasta kuulla henkilöstöjohtajaa. Nimikemuutoksista päättää toimialajohtaja. Ennen muutosta tulee asiasta kuulla henkilöstöjohtajaa. 22 Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi Maakuntahallitus, lautakunnat ja johtokunnat päättävät alaistensa virkojen muuttamisesta työsuhteiksi. 23 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Maakuntajohtajan viran julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä 1. sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut maakunnassa työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään vuoden, 2. viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen

9 aloittamispäivää, 3. sellaisen maakunnan entisen oman viranhaltijan valitseminen, joka saa kunnallisessa eläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi, 4. lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta tai hammaslääkärin käytännön palvelua suorittavan valitseminen 5. muu määräaikainen viranhoito enintään 9 kuukauden ajaksi. 24 Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstön kelpoisuusehdot niiden virkojen ja työsuhteiden osalta, joita ei ole määrätty laissa tai asetuksessa, määritellään erillisellä päätöksellä. Henkilöstön kelpoisuusehdot määrittelee se viranomainen, jolla on oikeus ottaa hänet palvelukseen. Ennen kelpoisuuden määrittelyä tulee asiassa kuulla henkilöstöjohtajaa. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisesti. 25 Henkilöstövalinnat Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virkaan ottamisesta. Maakuntahallitus päättää maakunnan toimialajohtajien, hallintojohtajan, talousjohtajan, henkilöstöjohtajan, aluekehityspäällikön, suunnittelujohtajan, kansainvälisten asioiden sihteerin, tiedotussihteerin ja edunvalvontapäällikön valinnasta. aloittamispäivää, 3. sellaisen maakunnan entisen oman viranhaltijan valitseminen, joka saa kunnallisessa eläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi, 4. lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta tai hammaslääkärin käytännön palvelua suorittavan valitseminen 5. muu määräaikainen viranhoito enintään 9 kuukauden ajaksi. 24 Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstön kelpoisuusehdot niiden virkojen ja työsuhteiden osalta, joita ei ole määrätty laissa tai asetuksessa, määritellään erillisellä päätöksellä tai viranperustamispäätöksellä. Henkilöstön kelpoisuusehdot määrittelee se viranomainen, jolla on oikeus ottaa hänet palvelukseen. Ennen kelpoisuuden määrittelyä tulee asiassa kuulla henkilöstöjohtajaa. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisesti. 25 Henkilöstövalinnat Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virkaan ottamisesta. Maakuntahallitus päättää maakunnan toimialajohtajien, hallintojohtajan, talousjohtajan, henkilöstöjohtajan ja kaikkien maakuntajohtajan välittömien alaisten valinnasta.

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunta päättää tulosaluejohtajien valinnasta. Koulutuslautakunta päättää tulosaluejohtajien ja tulosyksiköiden päälliköiden valinnasta. Maakuntajohtaja päättää sisäisen tarkastajan valinnasta. Tulosaluejohtajat, vastuualueiden ja tulosyksiköiden päälliköt päättävät alaisensa henkilöstön valinnasta. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunta päättää tulosaluejohtajien valinnasta. Koulutuslautakunta päättää tulosaluejohtajien ja tulosyksiköiden päälliköiden valinnasta. Maakuntajohtaja päättää sisäisen tarkastajan valinnasta. Toimialajohtajat, tulosaluejohtajat, vastuualueiden ja tulosyksiköiden päälliköt päättävät alaisensa henkilöstön valinnasta. Valintapäätökset tehdään 12 mukaisesti esittelystä. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. Pitkäaikaisesta sijaisuudesta päättää ao. viranhaltijan/työntekijän valitseva. Vuosiloman ja sairausloman sijaisuudesta päättää ao. sijaistettavan esimies. 26 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää maakuntahallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 27 Henkilöstön sijoittaminen Maakuntajohtaja päättää henkilöstön siirtämisestä toimialueelta toiselle kuultuaan toimialajohtajia ja asianosaisia. 26 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää maakuntahallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 27 Henkilöstön sijoittaminen Maakuntajohtaja päättää henkilöstön siirtämisestä toimialueelta toiselle kuultuaan toimialajohtajia ja asianosaisia.

11 Toimialajohtajat päättävät alaisensa henkilöstön siirtämisestä tulosalueelta toiselle kuultuaan tulosalueen johtajia ja asianosaisia. Tulosaluejohtajat päättävät alaisensa henkilöstön siirtämisestä vastuualueelta ja tulosyksiköstä toiselle kuultuaan vastuualueen tai tulosyksikön johtajia ja asianosaisia. Henkilöstösiirroissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa henkilöstöstrategiaa. 28 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja, toimialajohtajat, tulosaluejohtajat, vastuualueiden päälliköt ja tulosyksikköjen päälliköt ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat: 1. myöntävät vuosiloman, 2. myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus sekä päättävät sijaisen ottamisesta, 3. myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman, 4. antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työtekijälle virkamatkamääräyksen, 5. määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varalla oloon, 6. päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä ja 7. päättävät alaisensa henkilöstön toimen- ja tehtäväkuvista. Henkilöstöjohtaja päättää harkinnanvaraisista palkantarkistuksista. Toimialajohtajat päättävät alaisensa henkilöstön siirtämisestä tulosalueelta toiselle kuultuaan tulosalueen johtajia ja asianosaisia. Tulosaluejohtajat päättävät alaisensa henkilöstön siirtämisestä vastuualueelta ja tulosyksiköstä toiselle kuultuaan vastuualueen tai tulosyksikön johtajia ja asianosaisia. Henkilöstösiirroissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa henkilöstöstrategiaa. 28 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja, toimialajohtajat, tulosaluejohtajat, vastuualueiden päälliköt ja tulosyksikköjen päälliköt ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat ilman esittelymenettelyä: 1. myöntävät vuosiloman, 2. myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus sekä päättävät sijaisen ottamisesta, 3. myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman, 4. antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työtekijälle virkamatkamääräyksen, 5. määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varalla oloon, 6. päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä ja 7. päättävät alaisensa henkilöstön toimen- ja tehtäväkuvista. Henkilöstöjohtaja päättää harkinnanvaraisista palkantarkistuksista.

12 Henkilöstöjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija tekee päätökset palvelusaikaan liittyvistä lisistä. Arviointia sisältävän palvelussuhdetodistuksen antaa esimies. Muun palvelussuhdetodistuksen voi antaa myös toimistohenkilöstö. 29 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää toimialansa osalta toimialajohtaja. 30 Virantoimituksesta pidättäminen Maakuntajohtajan virantoimituksesta pidättämisestä päättää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus ja lautakunnat päättävät alaistensa viranhaltijoiden virantoimituksesta pidättämisestä. Maakuntajohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, vastuualueiden päälliköt ja tulosyksikköjen päälliköt voivat päättää alaistensa viranhaltijoiden väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Hallituksen ja lautakunnan on käsiteltävä lopullinen pidättäminen viivytyksettä. 31 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättämisestä ja osa-aikaistamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työtekijän työsopimussuhteeseen. Lomauttamisesta toimialoillaan päättävät maakuntahallitus ja lautakunnat. Henkilöstöjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija tekee päätökset palvelusaikaan liittyvistä lisistä. Arviointia sisältävän palvelussuhdetodistuksen antaa esimies. Muun palvelussuhdetodistuksen voi antaa myös toimistohenkilöstö. 29 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää toimialansa osalta toimialajohtaja. 30 Virantoimituksesta pidättäminen Maakuntajohtajan virantoimituksesta pidättämisestä päättää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus ja lautakunnat päättävät alaistensa viranhaltijoiden virantoimituksesta pidättämisestä. Maakuntajohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, vastuualueiden päälliköt ja tulosyksikköjen päälliköt voivat päättää alaistensa viranhaltijoiden väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Hallituksen ja lautakunnan on käsiteltävä lopullinen pidättäminen viivytyksettä. 31 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättämisestä ja osa-aikaistamisesta sekä yhtä henkilöä koskevasta lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työtekijän työsopimussuhteeseen. Yhtä henkilöä laajemmasta lomauttamisesta päättävät

13 maakuntahallitus, lauta- ja johtokunnat. 4. luku Muut määräykset 32 Tiedottaminen Maakuntahallitus johtaa maakunnan tiedottamista ja antaa siitä ohjeita. 33 Maakunnan asukkaiden aloitteet Maakuntahallituksen on vuosittain maalikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä maakunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntahallituksen ja lautakuntien tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot hallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 34 Maakunnan nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Maakunnan puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset sekä kirjelmät allekirjoittaa maakuntajohtaja tai toimialajohtaja. 4. luku Muut määräykset 32 Tiedottaminen Maakuntahallitus johtaa maakunnan tiedottamista ja antaa siitä ohjeita. 33 Maakunnan asukkaiden aloitteet Maakuntahallituksen on vuosittain maalikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä maakunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntahallituksen ja lautakuntien tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot hallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 34 Maakunnan nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Maakunnan puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset sekä kirjelmät allekirjoittaa maakuntajohtaja tai toimialajohtaja.

14 Lautakuntien ja muiden toimielinten päätöksiin perustuvat asiakirjat ja sopimukset allekirjoittaa esittelijä. Päätökset, joita viranhaltija tekee hänelle annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa päätöksen tekijä. Päätöksen tekijä allekirjoittaa myös päätöksen perusteella tehtävät sopimukset ja muut sitoumukset. Lautakuntien ja muiden toimielinten päätöksiin perustuvat asiakirjat ja sopimukset allekirjoittaa esittelijä. Päätökset, joita viranhaltija tekee hänelle annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa päätöksen tekijä. Päätöksen tekijä allekirjoittaa myös päätöksen perusteella tehtävät sopimukset ja muut sitoumukset. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi toimielimen pöytäkirjanpitäjä tai muu tehtävään määrätty henkilö. 35 Tiedonannot ja haasteet Maakuntajohtajalla, toimialajohtajilla, hallintojohtajalla, talousjohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on oikeus vastaanottaa tiedoksiantoja ja haasteita. 36 Asiakirjojen lunastus Asiakirjoista on suoritettava maakunnalle maksu, joka kattaa asiakirjan, jäljennöksen tai otteen antamisesta aiheutuneet kustannukset. 37 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 15.11.2004. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi toimielimen pöytäkirjanpitäjä tai muu tehtävään määrätty henkilö. 35 Tiedonannot ja haasteet Maakuntajohtajalla, toimialajohtajilla, hallintojohtajalla, talousjohtajalla ja henkilöstöjohtajalla sekä liikelaitoksien johtajilla on oikeus vastaanottaa tiedoksiantoja ja haasteita. 36 Asiakirjojen lunastus Asiakirjoista on suoritettava maakunnalle maksu, joka kattaa asiakirjan, jäljennöksen tai otteen antamisesta aiheutuneet kustannukset. 37 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.7.2008 lukuun ottamatta 10 ja 17, jotka tulevat voimaan 1.1.2009.