Äidinkielen opettajain liitto Äidinkielen ylioppilaskokeen arviointiohjeet, tekstitaito, kevät 2013 Arvioinnissa tulee noudattaa YTL:n (25.5.2012) antamia äidinkielen kokeen määräyksiä, jotka on lähetetty kouluille lokakuussa 2012. Tässä esitetyt hyvän vastauksen piirteet ja arvioinnin linjaukset esittelevät vastaustekstien sisällön aineksia, tekstihavaintoja ja tulkintaa. Vastaustekstien arviointiin vaikuttavat tietysti kaikki kokeen määräyksissä esitetyt kriteerit. Taito havainnoida ja eritellä pohjatekstejä sekä perustella väitteensä tekstihavainnoin on ensisijainen arviointiperuste. Arviointilinjaukset perustuvat YTL:n verkkosivuillaan 8.2.2013 antamiin hyvän vastauksen piirteisiin. Arvostelulinjaukset ovat Äidinkielen opettajain liiton tekemiä, hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset YTL:n. Tekstitaidon koe, kevät 2013 Tehtävä 1: Analysoi Harpagonin ja La Flèchen suhdetta Molièren Saituri-komedian katkelman perusteella. Harpagonin ja La Flèchen, saiturin ja palvelijan, suhteet ovat huonot ja epätasa-arvoiset. Harpagonin kannalta suhdetta hallitsee esimerkiksi epäluuloisuus, vihamielisyys sekä pelko, La Flèchen kannalta halveksunta, kiusoittelu ja uhma. Tämä tulee ilmi esimerkiksi seuraavista piirteistä: Kielenkäyttö ja käyttäytyminen Kumpikin loukkaa toistaan; Harpagon antaa käskyjä, La Flèche kiusoittelee, väistelee eikä ota käskyjä tosissaan. Harpagon käyttäytyy aggressiivisesti: uhkailee, kuulustelee, epäilee varkaaksi ja kopeloi La Flècheä. La Flèche haluaa noudattaa oman isäntänsä tahtoa, ärsyttää repliikeillään ja paljastaa jopa Harpagonin moraalisen kaksinaamaisuuden. Valta ja sen puute Harpagonin ja La Flèchen huonojen välien taustalla on näytelmän satiirin kohteena oleva yhteiskunnallinen eriarvoisuus, joka näkyy puhuttelun tavoissa (mm. sinuttelussa ja teitittelyssä). Patriarkalismin vallitessa perheen päällä oli ehdoton valta ja omistusoikeus kaikkeen omassa taloudessaan. 1 2 pistettä: Suhdetta esitellään yleisellä tasolla. Vastauksessa on satunnaisia havaintoja henkilöiden käyttäytymisestä ja tavasta puhua toisilleen.
3 4 pistettä: Vastauksessa liitetään erilliset havainnot osaksi henkilöiden sosiaalisen epätasa-arvon kehystä ja osoitetaan molemminpuolinen kielteinen asennoituminen. 5 6 pisteen vastauksissa osataan kiinnittää huomiota myös La Flèchen taitavaan Harpagonin provosointiin ja tämän henkisen valta-aseman murenemiseen. Ansioksi katsotaan myös näytelmän luonteelle ominainen hahmojen, erityisesti Harpagonin vahva tyypittely ja ylemmän ja alemman sosiaaliryhmän henkilöiden roolipelin komediallisuus. Tehtävä 2. Vertaile sarjakuvaa Roope-setä ja katkelmaa Saiturista: millä tavoin niissä kuvataan suhtautumista rahaan? Vastausta voi tarkastella henkilöhahmon, tekstilajin ja arvojen näkökulmasta. Henkilöhahmojen vertailua Harpagon on ahdistunut, sairaalloisen epäluuloinen ja huolissaan rahojen menettämisestä, hänellä on pakkomielteinen suhde rahaan, rikkaus ei ole tehnyt häntä onnelliseksi. Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä kriteereistä päättää tutkintoaineen sensorikunta. Roope Ankka nauttii rikkaudestaan, ui iloisena kuin lapsi rahasäiliössään. Hän haluaa olla yksin rahojensa kanssa. Roope Ankka pelkää rahojen alkuperän paljastumista. Yhteistä on se, että raha on heille maailman tärkein asia ja he haluavat nauttia yksin sen omistamisesta. Tekstilajin vertailua Harpagonin suhtauminen ilmenee näytelmässä dialogin kautta ja sarjakuvassa kuvan (värien, sommittelun) ja tekstin yhteispelin avulla. Sarjakuvan värimaailma kuvaa iloa ja rakkautta rahaan. Sarjakuvassa on ulkopuolinen kertoja. Ideologian taso Molemmat ovat materialisteja. Raha on kapitalismin ja vallan symboli. 1 2 pistettä: Vastauksessa huomataan päähenkilöiden sairaalloinen suhtautuminen rahaan. 3 4 pistettä: Yhtäläisyyksien lisäksi vastauksessa kiinnitetään huomiota eroihin ja arvoihin. Neljän pisteen vastauksessa havainnot ovat monipuolisia ja joitakin tekstilajien piirteitä otetaan huomioon. 5 6 pistettä: Vastauksessa on yksityiskohtaisia havaintoja näytelmän ja sarjakuvan keinoista. Sisällön ja keinojen käsittely on tasapainossa. Vertaileva erittely johtaa tulkintaan.
Tehtävä 3: Tutki tekstikatkelmaa Kari Narsin kirjasta Raha ja onni: mihin teksti pyrkii ja millä keinoin? Pääväite Teksti käsittelee rikastumisen ja onnellisuuden suhdetta. Se pyrkii vaikuttamaan lukijan mielipiteeseen äkkirikastumisesta. Siinä lukijaa suostutellaan uskomaan, että lottovoitto ei tee onnelliseksi vaan aiheuttaa ongelmia. Keinoja Lukija pyritään vakuuttamaan rikastumista koskevilla amerikkalaisilla, englantilaisilla ja suomalaisilla tutkimustuloksilla, joiden lähdettä ei leipätekstissä mainita. Tekstissä vedotaan myös nimeltä auktoriteettiin, taloustieteen nobelisti Daniel Kahnemaniin. Kirjoitus päättyy tapauskertomukseen, tunteisiin vetoavaan tositarinaan Terosta, jolle lottovoitto merkitsi maanpäällistä helvettiä. Teksti on katkelma tietokirjasta. Sen otsikko Voittajien kirous sisältää tekstin pääväitteen, jonka mukaan voitto arpajaisissa ei ole onnellisuuden edellytys. Otsikon alla oleva motto vahvistaa tuota ajatusta, samoin molemmat väliotsikot. Teksti vetoaa tunteisiin Teroa koskevan tarinan, siihen liittyvän piirroksen ja elämäntapaoppaille tyypillisen suostuttelevan kielenkäytön avulla. 1 2 pistettä: Vastaus on lähinnä pohjatekstin referointia. Irrallisia havaintoja kirjoittajan keinoista tehdään, mutta yhteys tekstin tavoitteeseen on hatara. 3 4 pistettä: Tekstin tavoite ilmaistaan selkeästi. Päätelmiä tehdään sekä faktaan että tunteisiin vetoamisesta ja tämän tekstin kannalta keskeisistä retorisista keinoista. Neljän pisteen vastaustekstissä päätelmät ryhmitellään johdonmukaisesti. 5 6 pistettä: Pohjatekstiä eritellään monipuolisesti. Vastauksessa pohditaan tavoitteiden ja keinojen yhteensopivuutta sekä tekstin uskottavuutta tietotekstinä. Tehtävä 4: Kirjoita Kari Narsin tekstistä (noin 100 sanan tiivistelmä, joka on yhtenäinen teksti. Merkitse sanamäärä tiivistelmäsi perään. Sisältö Tiivistelmä sisältää pohjatekstin pääasiat ja pääväittämän (lottovoitto ei tee onnelliseksi) perusteluineen. Tiivistelmästä tulee ilmetä, miten rikkauteen ja rikastumiseen suhtaudutaan; ketkä lottoavat, miksi ja millaisin panoksin; mitä tutkimukset kertovat äkkirikastumisen ja
onnellisuuden suhteesta (voittajien ensireaktiot, lottomiljonäärien ongelmat ja ongelmien syitä). Tekstilajivaatimukset Tiivistelmä on omin sanoin kirjoitettu tiivistys alkuperäisen tekstin pääsisällöstä. Siinä osoitetaan, mistä tekstistä tiivistelmä on laadittu. Se on kirjoitettu neutraalilla ja selkeällä asiatyylillä. Se ei sisällä kokelaan kommentteja tai kannanottoja eikä selostajan otetta kuten referaatissa. Vastausteksti pysyy likimäärin annetun sanamäärän (100 sanaa) rajoissa. 1 2 pistettä: Vastauksesta puuttuu useita tekstilajin tyypillisiä piirteitä. Vastauksessa on esimerkiksi vallitsevana selostava eli referoiva ote. Tekstin sidoksisuudessa voi olla puutteita. 3 4 pistettä: Tekstilajin piirteet ovat kohtuullisesti kunnossa. Teksti on sidoksinen ja eheä. Olennaisen ja epäolennaisen erottamisessa voi olla puutteita. Vastaus seuraa mekaanisesti tekstin rakennetta. 5 6 pistettä: Tiivistelmässä on abstrahoitu keskeinen asiasisältö. Tekstilajin piirteet ovat kohdallaan. Tehtävä 5: Analysoi ja arvioi Reetta Röngän kolumnin argumentaatiota. Tekstin pääväitteeksi voi tulkita esimerkiksi sen, että tavaroiden hankkiminen ja omistaminen on ongelmallista. Pääväitteen voi kielellisesti muotoilla monella eri tavalla. Esimerkkejä argumentaatiosta Tavaroista luopumisen vaikeutta perustellaan esimerkin avulla, omalla kokemuksella ja vetoamalla tunteisiin (koira). Liiallista tavaroiden haalimista moititaan vetoamalla arvoihin ja auktoriteetteihin (Raamattu, Sarkia, Nuuskamuikkunen), tapaan ja yleisyyteen (kautta aikojen ihmisiä on varoiteltu ahneudesta) ja tunteisiin (ahneen taakka on raskas, huono omatunto). Tavaroiden haalimista puolustellaan haalimisen helppoudella, yhteiskunnan asettamilla paineilla ja esittämällä syy-seuraussuhteita. Tekstissä vedotaan hyötyyn ja haittaan (kansantalouden kannalta hyödyllistä, yksilön kannalta ahdistavaa). Argumentaation arviointi Tekstissä on monia argumentoinnin keinoja, mutta argumentaatio ei ole kovin selkeää. Kirjoittaja
nostaa voimakkaasti esiin omat ja lähipiirinsä kokemukset. Myös käytetyt auktoriteetit vetoavat enemmän tunteeseen kuin faktatietoon. Argumentaation vakuuttavuus perustuu siihen, kuinka uskottavana asiantuntijana lukija pitää kirjoittajaa, hänen lähipiiriään ja valittuja auktoriteetteja. Toisaalta valitut argumentit sopivat tekstilajiin: ne tuovat asian lähelle lukijaa. 1 2 pistettä: Jonkinlainen tekstin sisällöstä nouseva pääväite on muotoiltu, ja sen tueksi esitetään perusteluja lähinnä sisältöä sopivin kohdin referoiden. Argumentoinnin arviointi perustuu pääosin lukijakokemukseen. 3 4 pistettä: Vastauksessa esitetään pääväite, jota pystytään perustelemaan erittelemällä Röngän käyttämiä argumentaatiokeinoja. Vastauksessa on mahdollista käsitellä myös retorisia ratkaisuja, jotka suoraan kytkeytyvät argumentaatioon. Argumentaation arviointi perustuu ensisijaisesti käytettyjen yksittäisten keinojen vakuuttavuuden tarkasteluun. 5 6 pistettä: Vastauksessa esitetään pääväite, johon liittyvät perusteluesimerkit ryhmitellään ja kytketään tekstin kokonaisuuteen. Retorisia ratkaisuja voi käsitellä sikäli kuin ne kytketään argumentaatioon. Argumentaation arvioinnissa pystytään muodostamaan perusteltu kokonaiskuva siitä, onko teksti vakuuttava. Ansio on, jos vastauksessa huomataan tekstin monitulkintaisuus.