Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA
Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen tämänhetkinen tilanne ja toiminta 2. Rakennusvalvonnan toiminta - katualueelle rakentaminen 3. Lahden kaupungin ESTETTÖMYYDEN HANKEOHJELMA
1. Esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä 1. Suomen perustuslaki II luku Perusoikeudet, 6 Yhdenvertaisuus 2. Maankäyttö- ja rakennusasetus, 53 Liikkumisesteetön rakentaminen 3. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet 4. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 117 3 mom. Rakentamiselle asetettavat vaatimukset 6. Maankäyttö- ja rakennuslaki, 167 2 mom. Ympäristönhoito 7. Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMk), osa F1, Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet 2005 8. Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa F2, Rakennuksen käyttöturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2001 9. Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa G1, Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet 2005 10. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 12 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet
Säännösten soveltaminen korjausrakentamisessa /1 MRL 13 3 mom : "Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus-ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.
Säännösten soveltaminen korjausrakentamisessa / 2 MRL 117 4 mom Korjaus-ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.
1. esteettömän rakentamisen tämänhetkinen tilanne Asuinrakennukset - Määräystasolla F1 ja G1 ristiin tulkittavia - Ympäristöministeriön lieventävät tulkinnat
1. esteettömän rakentamisen tämänhetkinen tilanne Julkinen rakentaminen: Hallinto ja palvelurakennukset - esteettömyys itsestään selvyys jopa korjausrakentamisessa Liike- ja palvelutiloja sisältävät rakennukset - omistajat ja yrittäjät aktiivisia Työtiloja sisältävät rakennukset - rakennusvalvonnan tulkinnan varassa
2. Rakennusvalvonnan toiminta Rakennusvalvonnalla on mahdollisuus vaikuttaa esteettömän elinympäristön syntyyn rakennuslupaa edellyttävissä hankkeissa erityisesti uudisrakennuskohteissa. Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMk), osa F1, Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet 2005 ja osa G1, Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet 2005 koskevat niin rakennusta kuin rakennuspaikkaakin ja rakennusvalvonnan tehtävänä on rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistaa, että pääpiirustukset on laadittu näiden määräysten mukaisesti sekä valvoa, että rakennushanke on toteutettu suunnitelmien mukaisesti.
2. Rakennusvalvonnan toiminta : Korjausrakentaminen KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS HISSIN RAKENTAMINEN
2. Rakennusvalvonnan toiminta : Korjausrakentaminen KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS Esimerkiksi liikehuoneiston muutos ravintolaksi. Kulkuväylät kadulla ja rakennuksessa WC-tilat Hissi
KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS Esimerkiksi liikehuoneiston muutos ravintolaksi. Kulkuväylät kadulla ja rakennuksessa WC-tilat Hissi
KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS Esimerkiksi liikehuoneiston muutos ravintolaksi. Kulkuväylät kadulla ja rakennuksessa WC-tilat Hissi
2. Rakennusvalvonnan toiminta : Korjausrakentaminen
KATUALUEELLE RAKENTAMINEN Pysyvästi sijoitettavat rakenteet ja laitteet Laitteiden, johtojen, putkien ja rakennelmien rakentaminen katu- tai puistoalueelle pysyvästi on luvanvaraista toimintaa. Pysyviä rakennelmia ovat esim. rakennusten perustukset, tukiseinät, katokset, luiskat ja portaat. Sijoituslupa on aina haettava ennen putken, johdon, laitteen tai rakennelman sijoittamista. Maksut Kaupungin yleisille alueille pysyvästi sijoitettavien rakenteiden ja/tai laitteiden sijoittaminen muuttuu maksulliseksi vuoden 2014 alusta alkaen. Korvaus maankäytöstä peritään teknisen lautakunnan päätöksessä 19.11.2013 191 hyväksyttyjen korvausperusteiden mukaisesti. Yhteyshenkilö Toimistoinsinööri Anna-Liisa Pulkkinen p. 050 559 4135 etunimi.sukunimi(at)lahti.fi
2. Rakennusvalvonnan toiminta : Korjausrakentaminen HISSIN RAKENTAMINEN Kulkuväylät tontilla ja rakennuksessa Yhteistilojen esteettömyys Uudet asuinhuoneistot
Toiminto-ohje
Lahden kaupungin ESTETTÖMYYDEN HANKEOHJELMA -luonnos 22.9.2013
Tekninen lautakunta päätti 1.3.2011 aloitteen johdosta seuraavaa: Kunnallistekniikan yksikkö laatii v. 2011 aikana Esteettömyyden suunnitteluohjeistuksen kaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä joukkoliikennesuunnittelun tarpeisiin. Suunnitteluohje kootaan olemassa olevista ministeriöiden, kuntien ja kaupunkien sekä vammaisjärjestöjen esteettömyyttä käsittelevistä ohjeista kuten esim. SURAKU- ohjeista vastaamaan Lahden kaupungin tarpeita. Työtä varteen kootaan ohjausryhmä, johon tulee kaavoituksen, katusuunnittelun, kadunpidon sekä vammaisneuvoston edustus. Lisäksi v. 2011 aikana laaditaan alustava hankeohjelma ja aikataulu esteettömyyden parantamiseksi koko Lahden alueella. Hankeohjelmassa osoitetaan toteuttamisen tarvepohjainen ja rakentamistaloudellinen priorisointi sekä lyhyemmän (3-4v) ja pitemmän (8-10v ) tähtäyksen tavoitteet. Ohjelman pohjana on Lahden vammaispoliittinen ohjelma 2011-2016. Esteettömyys liitetään osaksi Lahden uutta rakennusjärjestystä
KIITOS! Rakennuslupapäällikkö Markku Sivonen Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun rakennusvalvonta Vesijärvenkatu 11, PL 77 15141 LAHTI puh (03) 814 3212, fax (03) 814 3372 gsm 050 383 6486 email: markku.sivonen@lahti.fi www.lahti.fi/rakva
Tulkintoja rakentamismääräyskokoelman F1 ja G1 osista 1. Määräyksiä tulee noudattaa hallinto- ja palvelurakennuksissa sekä liike- ja palvelutiloja sisältävissä rakennuksissa näissä tiloissa. 2. Uudisrakentamisessa edellytetään työtiloilta riittävää esteettömyyttä yli 300 m 2 :n rakennushankkeissa sekä rakennuslupaa edellyttävissä vastaavan laajuisissa käyttötarkoituksen muutoksissa silloin, kun ko. työtä voi tehdä myös pyörätuolissa istuva henkilö. Nykyisin useimmilla työpaikoilla ainakin osa työtehtävistä soveltuu myös liikkumisesteisille henkilöille (esim. normaali toimistotyö). 3. Toimistotilojen osalla noudatetaan osan F1 määräyksiä
Tulkintoja rakentamismääräyskokoelman F1 ja G1 osista 4. Asuinrakennukset: HISSILLISET UUDISRAKENNUKSET Edellytetään, että hissillisissä asuinkerrostaloissa hygieniatila voidaan järjestää liikkumisesteiselle soveltuvaksi märkätilojen rakenteita purkamatta tai vesieristeisiin puuttumatta sekä ilman että vesikalusteita (pesualtaat wc-istuimet) tarvitsee siirtää. Keittiöiltä edellytetään muuntojoustavuutta siten, että mitat on saavutettavissa vesikalusteiden ja lieden sijaintia muuttamatta. Rakentamisessa on tällöin varauduttava lattioiden ja sisäkaton mahdollisiin muutoksiin. Samaa periaatetta voidaan käyttää myös eteistilojen kalustesuunnittelussa. Hissillisissä asuinkerrostaloissa asuntojen yhteisten tilojen tulee soveltua tarkoitukseensa ottaen huomioon myös liikkumisesteisille soveltuva käyttö.
Tulkintoja rakentamismääräyskokoelman F1 ja G1 osista 4. Asuinrakennukset: HISSITÖN PIENTALO Uudisrakentamisessa edellytetään rivitalojen ja tuottajamuotoisten omakotitalojen pientalojen sisäänkäynnin esteettömyyden huomioimista suunniteltuna varauksena silloin, kun se on kohtuudella mahdollista toteuttaa eli käytännössä silloin, kun maanpinnan ja sisääntulokerroksen lattiatason välinen korkeusero on enintään 500 mm. Useampikerroksisissa ns. selviytymiskerros.