Nuorisopolitiikan toteutuminen pääkaupunkiseudulla valtuustokaudella 2009 2012

Nuorisopolitiikan toteutuminen pääkaupunkiseudulla valtuustokaudella 2009 2012 Tekijä: Inka Hopsu Tilaaja: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

xxx 2

SISÄLLYS ALKUSANAT... 4 1 JOHDANTO... 5 2 LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN JA OSALLISUUS... 7 3 NUORISONÄKÖKULMAN NÄKYMINEN PÄÄTÖKSENTEOSSA... 21 4 LAPSI- JA NUORISONÄKÖKULMAN NÄKYMINEN ELINYMPÄRISTÖSTÄ JA LIIKKUMISESTA PÄÄTETTÄESSÄ... 23 5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI (ELINOLOT, ENNALTAEHKÄISY)... 27 6 NUORTEN TYÖLLISTYMINEN... 44 7 YHDENVERTAISUUS... 48 8 MAHDOLLISUUS OSALLISTUA HARRASTUKSIIN... 53 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 59 10 LÄHTEET... 63 LIITE: HAASTATTELUKYSYMYKSET... 64 3

ALKUSANAT Miksi partiolaisia kiinnostaa pääkaupunkiseudun kuntien toteuttama nuorisopolitiikka? Nuorten elämän kannalta keskeiset ratkaisut tehdään kuntatasolla. Kunnat vastaavat opetustoimesta, joukkoliikenteestä, asuinympäristöjen suunnittelusta ja terveydenhuollosta. Partio haluaa olla tukemassa nuorten kasvua onnelliseen aikuisuuteen, antaa nuorille oman äänen ja oman paikan. Partioliike on kansainvälinen, mutta jokainen partiolainen kuuluu lippukuntaan, joka toimii paikallisesti. Omilla nurkilla. Lähiyhteisössä. Kotikunnassa. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Suomessa on tehty useita merkittäviä nuorisopolitiikkaa linjaavia päätöksiä. Vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki täsmensi nuorisopolitiikan tavoitteita ja asetti viranomaisille selkeitä velvoitteita nuorten osallisuuden ja elinolojen edistämiseen. Vuonna 2007 valtioneuvosto hyväksyi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämissuunnitelman. Partiolaiset ovat olleet keskeisesti mukana näiden päätösten valmistelussa. Nyt meitä kiinnosti nähdä, miten näitä linjauksia on tosiasiassa toteutettu pääkaupunkiseudun kunnissa. Tämä selvitys julkaistaan vaalikauden 2009 2012 päätteeksi. Toivomme, että siinä esille nousevat huomiot nostavat nuorten kannalta tärkeitä kysymyksiä keskusteluun paitsi kunnallisvaalien alla, myös uusien kaupunginvaltuustojen ja lautakuntien aloittaessa työnsä ja asettaessa tavoitteita tuleville vuosille. Nuorten hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edellytykset ratkaistaan kunnissa. Tässä työssä me haluamme olla mukana. Jaakko Weuro piirineuvoston puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry 4

1 JOHDANTO Selvityksen tavoitteena on nostaa esille, miten pääkaupunkiseudun kunnat ovat toteuttaneet nuorisopolitiikkaa ja miten erityisesti niiden nuorisoasioista vastaavat lautakunnat ja virastot ovat toimineet nuorisopolitiikasta vastaavina eliminä. Selvityksessä verrataan pääkaupunkiseudun kuntien hyväksymiä nuorisopoliittisia linjauksia ja niiden tekemiä keskeisiä päätöksiä erityisesti seuraaviin politiikkalinjauksiin: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n, Lapsiasiavaltuutetun, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ym. hyväksymä Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderid=97173&name=dlfe-8146.pdf Valtioneuvoston hyväksymän Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2007 2011 päätetty lapsi- ja nuorisopolitiikan linja ja kehittämisohjelman eri aihealueet http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisopolitiikka/kehittaemisohjelma/liitteet/ lapsi_ja_nuorisopolitiikan_kehittamisohjelma.pdf Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n yhteiskunnallisen toiminnan linjaukset, jossa on määritelty partiotoiminnan näkökulmasta merkittävimmät lasten ja nuorten osallisuutta ja elinoloja koskevat tavoitteet ja aihealueet http://arkisto.partio.fi/suomeksi/lyhyesti/mita-partio-on/partio-yhteiskunnassa Lainsäädännöllisenä pohjana selvityksessä toimivat Nuorisolaki (2006) ja Lastensuojelulaki (2008). Vaalikauden aikana voimaan astunut lastensuojelulaki velvoitti kuntia laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Nämä hyvinvointisuunnitelmat ovat kuntien suurin vaalikauden aikana toteuttama linjausprosessi ja toimivat myös tutkimuksen taustamateriaalina. Tutkimuksen fokukseen valittiin edellisten politiikkalinjausten perusteella nuorisojärjestötoiminnan näkökulmasta tärkeiksi nähtyjä aihealueita: lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus, lasten ja nuorten hyvinvointi, nuorisonäkökulman näkyminen päätöksenteossa ja erityisesti elinympäristöstä päätettäessä, nuorten työllistyminen, mahdollisuus osallistua harrastuksiin sekä yhdenvertaisuus. Tutkimuksessa keskitytään löytämään vastauksia, mitä näiden aihealueiden edistämiseksi on linjattu ja päätetty sekä millaisia toimenpiteitä on tehty. Selvitys toteutettiin touko-syyskuun aikana 2012. Espoon, Helsingin ja Vantaan nuorisotoimenjohtajien kanssa käytiin reilun tunnin-puolentoista mittaiset haastattelut, joissa kaikkien kanssa käytiin läpi sama teemahaastattelurunko. Jokaisesta aihealueesta kysyttiin, mitä aiheeseen liittyen on linjattu, minkälaisia päätösdokumentteja on olemassa ja mitä linjauksista on toteutettu. Lopuksi kysyttiin vielä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä ja omaa arviota erosta pääkaupunkiseudun kuntien välillä. Haastattelut ohjasivat lähdemateriaalin äärelle. Suurin osa tutkimustyöstä on ollut erilaisten linjaavien dokumenttien läpikäyntiä nuorisonäkökulmasta lähtien. Selvitysraportti sisältää suurelta osin otteita löydetyistä linjauksista ja päätöksistä ja pyrkii niiden avulla luomaan kokonaisen kuvan kaupungeissa valituilla aihealueilla toteutuvasta nuorisopolitiikasta. Jotta kokonaisuus ei jäisi hajanaiseksi, on mukana myös nuorisotoimenjohtajien haastatteluissa esiin nostamia toimintoja tiivistettynä kerrontana, vaikka niistä ei välttämättä linjaavaa dokumenttia olisi tältä vaalikaudelta löytynytkään. Parhaimmat sutkautukset on kirjattu sanasta sanaan ja ne on merkitty lainausmerkein. Näin toivon, että selvitys toimii lukijalleen myös katsauksena pääkaupunkiseudulla konkreettisina tekoina toteutuvaan nuorisopolitiikkaan. Selvitys ei välttämättä ole täysin kattava esitettyjen linjausten ja toimenpiteiden osalta. Varmasti on päätetty ja tehty paljon enemmänkin kuin mitä olen työni aikana tavoittanut. Olen käynyt otoksittain läpi nuorisolautakuntien, kaupunginhallitusten ja valtuustojen pöytäkirjoja, mutta pääasiassa nuorisotoimenjohtajien itse 5

hallitsemaa linjausmateriaalia, jonka äärelle he minut ohjasivat. Kaikkien kolmen kunnan nuorisotoimet tekivät myös tarkistus- ja täydennystyötä selvitysprosessin aikana. Siitä kiitos nuorisotoimenjohtajille Lasse Siuralalle, Lasse Talasmalle ja Eija Aholalle sekä muille työssäni aktiivisesti auttaneille virkamiehille. Toivon, että selvitys toimii hyvänä keskustelunavaajana, ja siitä on hyötyä pääkaupunkiseudun nuorisopoliittisia päätöksiä tekeville. Helsingissä 4.10.2012 Inka Hopsu 6

2 LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN JA OSALLISUUS Lait velvoittavat päättäjiä ottamaan huomioon nuorten vaikuttamismahdollisuudet ja toimimaan niiden toteuttamiseksi. Perustuslain 6. pykälän mukaan lapsia on kuultava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän on saatava kehitystasonsa mukaan vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 12. pykälän mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Sopimus astui Suomessa voimaan vuonna 1991. Kuntalain 27. pykälässä sanotaan, että kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Kuntalain 28. pykälän mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Nuorisolain 8. pykälän (2006) mukaan nuorten on voitava osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lastensuojelulaissa (2007) halutaan varmistaa lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Neljännessä pykälässä sanotaan, että lapselle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998), perusopetuslaki (1998) ja lukiolaki (1998) määrittävät, että kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (2007) mukaan kunnissa tulee vuoden 2010 loppuun mennessä olla 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä. Nuorten osallistumismahdollisuuksia arvioitaessa on kuultava nuorisovaltuustoja ja muita nuorten vaikuttajaryhmiä. Esittelen tässä luvussa, kuinka kunnat ovat linjanneet huolehtivansa lasten ja nuorten kuulemisesta ja osallisuudesta. ESPOO Espoon nuorisotoimenjohtajan mukaan olisi hyvä, jos tehtäisiin selkeä malli, mitä uuden Lasten ja nuorten kehittämisohjelman edellyttämä työ tarkoittaisi Espoossa. Nyt toisten työtä ei tunneta riittävän hyvin. Espoossa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ei johda kukaan, mutta asiantuntijoita on paljon. Nuori pitäisi saada keskiöön ja karsia päällekkäistä työtä. 7

Nuorisolautakunnan vuonna 2009 hyväksymä Espoon nuorisopalvelut -toimenpideohjelma 2010 2014 lausuu osallisuudesta ja kuulemisesta seuraavaa: Nuorisolaki (8 ) painottaa, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Espoossa nuorten osallisuuden tavoitteena on nuorten (alle 29-vuotiaiden) omaehtoisen toiminnan vahvistaminen nykyisin ja uusin hankkein. Espoolaisen osallisuuden perustana on alueellinen tasa-arvoisuus, ts. kaikilla on mahdollisuus osallisuuteen. Osallisuuteen ja kuulemiseen liittyy kiinteästi aktiivisen kansalaisuuden periaate. Nuorisolain perusteluiden mukaan aktiivinen kansalaisuus on harrastamista, osallistumista, leikkiä ja iloa sekä kaiken kaikkiaan yhteisön jäsenyyttä. Se voi olla elämäntapavalintoja sekä erilaista yhteiskunnallista aktivismia. Nuoria kuullaan heitä koskevien aloitteiden valmisteluvaiheessa virkamiestasolla. Nuorisopalveluiden yhteistyö Espoon nuorisovaltuuston sekä koulujen ja oppilaitosten kanssa vastaa osaltaan nuorisolain ohjaamaan velvoitteeseen. Aktiivista kansalaisuutta tuetaan vuosittain nuorisojärjestöjen yleis- kohde- ja sopimusavustuksin sekä tarjoamalla leiri- ja kerhotiloja yhdistysten ja järjestöjen käyttöön. Nuorten osallisuuskeskus Välkky on vakiinnuttanut toimintansa Espoon keskuksessa. Lisäksi Tehkäämme itse -tuki ja Aloitekanava ovat olleet käytössä vuodesta 2007 asti. Toimenpide-ehdotukset osallisuuden ja kuulemisen edistämiseksi (Espoon nuorisopalvelut toimenpideohjelma vuosille 2010 2014): Esitetään leirialueiden kehittämissuunnitelman toteuttamista. Tällöin leirialueiden talvikäyttö- ja toimintamahdollisuudet lisääntyisivät. Nuorisojärjestöjen ja -yhdistysten sekä nuorten toimintaryhmien avustukset pidetään toimenpidekaudella vähintään vuoden 2009 tasoisena Kehitetään vapaaehtoistoiminnan tukien muotoja ja sisältöjä Nuorten vaikuttamistoiminnan ja kuulemismallin kehittäminen vuoden 2010 aikana Avustuskäytäntöjen kehittäminen (sähköinen palvelu) Vuoden 2009 toimenpideohjelma kirjaa lisäksi seuraavaa aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä: Tavoitteena on muun muassa tukea alle 29-vuotiaiden nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista. Tähän tavoitteeseen nuorisolautakunta vastaa myöntämällä avustuksia nuorisoyhdistysten, nuorisojärjestöjen tai nuorten toimintaryhmien toimintaan, joka tähtää edellä mainittujen tavoitteen lisäksi nuorten itsenäistymisen tukemiseen sekä päihteettömyyden edistämiseen. Nuorten vaikuttamistoimintaa edistetään nuorisotilatoimintojen (talotoimikunnat ja kokoukset), yesboxien ja nuorten osallisuuskeskus Välkyn toiminnassa, jossa tuetaan espoolaisia vapaaehtoistoimijoita, eli nuorisoyhdistyksiä, nuorisojärjestöjä ja nuorten toimintaryhmiä opastamalla vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa. Järjestöjen tukimuotona on myös kopiopalvelu ja leirivälineiden sekä muiden tarvikkeiden lainaus. Tehkäämme itse -tuella avustetaan nuorten omaehtoista, projektiluontoista toimintaa. Neljälle nuorten ryhmälle myönnettiin Tehkäämme itse -tukea vuonna 2008. Kesäsetelillä mahdollistetaan 16 18-vuotiaiden nuorten työllistyminen kesän loma-aikana. Kun palvelujen kohteena ovat nuoret, nuorisolain mukaisesti on kuultava myös nuoria nuorisotyössä ja sen kehittämisessä. Pääkaupunkiseudun nuorisotyön arviointimallin kehittämiseen on osallistunut kuusi nuorta ohjaajiensa kanssa. Nuoret ovat arvioineet nuorisotilatoimintaa kolmessa pääkaupunkiseudun nuorisotilassa ja osallistuneet näin sekä nuorisotilatoimintojen että nuorisotyön arviointimallin kehittämiseen (Toimenpideohjelma 2009 s.20) 8

Ja vielä Espoon Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma linjaa visiossaan seuraavasti: Espoo on lasten, nuorten ja lapsiperheiden kaupunki, jossa lapsuus ja nuoruus otetaan huomioon arvokkaana ikävaiheena. Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvinvointiin ja erityiseen suojeluun. Heillä on oikeus tarpeidensa mukaisiin, monipuolisiin palveluihin. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus sekä oikeus osallistua ja vaikuttaa. (Lasten ja Nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009, s.6.) Espoossa toimivia nuorten vaikuttamisen tapoja esitellään seuraavassa. Nuorisovaltuusto koostuu 13 18-vuotiaista espoolaisnuorista. on nuorten edunvalvojaelin, jolla on aloiteoikeus kaupunginhallitukselle sekä puhe- ja läsnäolooikeus kaupungin lautakunnissa. Vuodesta 2012 yksi puheoikeudellinen edustaja myös valtuustossa. toimii nuorten äänitorvena kaupungin organisaatiossa. Se ajaa nuorten asioita eteenpäin, nostaa esille nuorten toiveita ja kertoo nuorten mielipiteen ajankohtaisiin kysymyksiin. vaikuttaa antamalla lausuntoja kaupungin asioista, järjestämällä tapahtumia, tekemällä aloitteita ja kannanottoja kokoontuu kerran kuussa yleiskokoukseen, jossa suurimmat päätökset tehdään. valitaan kahden vuoden välein järjestettävissä kouluvaaleissa. Kaikki vaalivuonna 13 18 vuotta täyttävät espoolaiset nuoret voivat asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa. on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoja yhteiskunnallisesta toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista sekä innostaa nuoria seuraamaan asioita ja vaikuttamaan niihin aktiivisesti. Nuorisovaltuusto toimii nykyisin nuorisopalveluiden budjetin alla, ja sillä on päätoiminen pääsihteeri. Nuorisotoimenjohtaja toteaa: Nuorisotoimessa koetaan hieman huolta siitä, että nuorisovaltuusto jää ainoastaan lausuntoautomaatin rooliin. Nuorisovaltuustokin on saanut lisäpotkua uudesta kaupunginjohtajasta, joka ehdotti, että vuosittain järjestettäisiin kaupunginjohtajan ja nuorisovaltuuston yhteinen seminaari. Lisäksi Espoo-päivään osallistuttiin yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Aloitekanava Aloitekanava on nuorille suunnattu verkkodemokratiapalvelu, jonka avulla heillä on mahdollisuus ideoida ja ehdottaa parannusehdotuksia omaan lähiympäristöön. Aloitekanavan tarkoituksena on lisätä nuorten osallisuutta ja paikallisia vaikuttamismahdollisuuksia omassa kotikunnassa. Palvelu toimii siten, että nuori kirjoittaa oman ideansa Espoon nuorten Aloitekanavaan toisten luettavaksi ja kommentoitaviksi. Annetun palautteen ja kommenttien perusteella sivustolle jätetyistä ideoista kehityskelpoisimmat muokataan aloitteiksi, joita on mahdollista tukea allekirjoittamalla. Allekirjoituksia saaneet aloitteet toimitetaan puolestaan eteenpäin käsiteltäväksi kunnassa päättäville tahoille, kuten kaupungin lautakunnille tai koulujen rehtoreille. Aloitekanava antaa myös päättäjille mahdollisuuden kysyä nuorten mielipidettä eri aiheista ja asioista. Palvelun Kunta kysyy -osiossa kaikilla kunnan toimijoilla valtuusto, hallitus, lautakunnat ja nuorten vaikuttajaryhmät on mahdollisuus asettaa kuultavaksi valmisteilla olevia asioita. Jokaisella espoolaisella Aloitekanavan käyttäjällä on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä Kunta kysyy -osioon jätettyihin kysymyksiin. Aloitekanavan moderoinnista sekä aloitteiden viemisestä eteenpäin käsiteltäväksi kunnan organisaatioon vastaavat Espoon kaupungin nuorisopalveluiden nuorisonohjaajat. Espoon nuorten Aloitekanava löytyy osoitteesta www.aloitekanava.fi/espoo 9

Lähivaikuttamismalli Lähivaikuttamismalli on nuorisotilojen toimintoihin osallistuvien nuorten kanava vaikuttaa lähiympäristöönsä. Tarkoituksena on edesauttaa nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa oman lähiympäristönsä viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Lähivaikuttamismallissa nuoret/nuori tekee aloitteen lähivaikuttamismalli-lomakkeeseen, josta käy ilmi mihin halutaan vaikuttaa, miksi asiaa pitää muuttaa, sekä mitä hyötyä siitä on ja kenelle. Tämän jälkeen aloite allekirjoitetaan. Aloite esitellään nuorisonohjaajalle, joka kuittaa aloitteen vastaanotetuksi. Nuoriso-ohjaajan kanssa mietitään kenelle aloite kuuluu ja lähetetään aloite. Asian ratkettua tai vastauksen tultua, kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluttua, mietitään miten aloite toteutui: Kauanko aloitteen käsittely kesti, mitkä tahot asiaa käsittelivät ja mikä oli lopputulos? Saatiinko vaikutettua? Nuorten Akatemiasta on tulossa kaupungille Tee ite -hanke, jossa tuetaan itsenäisyyttä, aloitteellisuutta ja itse tekemistä (kädentaitoja). Hankkeen nimi saattaa vielä vaihtua. Kaupunginhallitukselle on tehty esitys Lasten parlamenttiin liittymisestä, mutta se on jäänyt kaupunginhallituksen pöydälle. HELSINKI Lasten ja nuorten osallisuudesta linjataan kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa seuraavaa: Hyvinvointitavoite 3: Lasten ja nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat Lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun kannalta tärkeää on, kuinka yhteisöllinen heidän kasvuympäristönsä on ja miten osallisia lapset ja nuoret kokevat olevansa yhteisöissään. Lapsilla ja nuorilla on erilaiset mahdollisuudet harrastamiseen ja itsensä toteuttamiseen muun muassa perheen varallisuuden mukaan. Toimenpiteinä ovat erilaisen vapaa-ajan ja loma-ajan toiminnan kehittäminen kouluikäisille nuorille erityisesti sosioekonomisesti heikommilla alueilla. Toisella menestystekijällä halutaan lisätä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä asuinalueillaan että heille kohdentuvien palvelujen suunnittelussa. (Hyvinvointisuunnitelma 2010) Kaupunginhallitus on 13.6.2011 päättänyt uuden vaikuttamisjärjestelmän kehittämisestä tähän tarkoitukseen: Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä 1 olevan kuvauksen Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmäksi (Ruuti). Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin virastoja ja liikelaitoksia, niiden valmistellessa nuoria koskevia asioita, hyödyntämään nuorten vaikuttamisjärjestelmää ja ottamaan huomioon nuorten kuulemisessa esille tulleet seikat. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa, osana nuorten vaikuttamisjärjestelmää, kaupungin lauta- ja johtokuntia varaamaan nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa nuorisoasiainkeskusta ja nuorisolautakuntaa huolehtimaan nuorten vaikuttamisjärjestelmän toiminnan riittävästä seurannasta. Kaupunginhallitus päätti lähettää esityksen demokratia-työryhmälle ja pyytää sen näkemyksen kolmeen seuraavaan kysymykseen: mitä välineitä kouluissa voidaan käyttää suoran lähi-, koulu- ja kaupungintason demokratian toteuttamiseen? miten kouluissa voidaan tukea nykyistä paremmin nuorten kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen? miten nuorisolain kahdeksas pykälä toteutuu päätöksenteon valmistelussa? 10

Päätöksessä esitetty kuvaus: Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Oppilaskunnat ja oppilaiden osallisuusryhmät Kaikissa Helsingin peruskouluissa on oppilaskunta ja sillä hallitus. Oppilaskunnan hallitusta tulee kuulla koulun toimintaan ja kehittämiseen liittyvissä asioissa, ja oppilaskunta osallistuu aktiivisesti koulun toimintaan ja suunnitteluun ja kehittämiseen. Toisella asteella, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, oppilaskunta on lakisääteinen. Kouluissa toimii lisäksi erilaisia oppilaiden osallisuusryhmiä, jotka osaltaan toteuttavat oppilaiden osallisuudelle asetettuja tavoitteita. Syksyn oppilaskuntatapaamiset Syksyn oppilaskuntatapaamisen ovat opetusviraston järjestämiä tapaamisia perusopetuslinjalla ja toisen asteen oppilaitoksissa. Oppilaskuntatapaamisten tavoitteena on aktivoida oppilaiden osallisuustoimintaa koulussa ja oppilaitoksissa sekä lisätä oppilaiden osallisuutta koulun toiminnassa. Oppilaskuntatapaamisissa jaetaan tietoa erilaisista vaikuttamisen keinoista ja mahdollisuuksista koulussa ja oppilaitoksessa sekä vaihdetaan hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Tilaisuudessa aktivoidaan oppilaskuntien hallituksia valmistautumaan Suuren nuorisofoorumin kokoukseen sekä kevään oppilaskuntapäiviin. Oppilaskuntatapaamiset järjestetään alueellisesti. Kevään oppilaskuntapäivät Kevään oppilaskuntapäivät koostuvat kahdesta osasta. Kokouspäivän ensimmäisen osan muodostavat koulujen oppimisympäristön tai yhteisöllisyyden kehittämishankkeiden esittely ja niiden rahoituksesta päättäminen. Kokouksen toisen osan tavoitteena on tuoda esille lasten ja nuorten näkemys koulujen oppimisympäristön kehittämiseksi, esimerkiksi kouluruoan laatuun tai kouluterveydenhoitajapalveluiden saatavuuteen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on koota näitä asioita yhteen kevään oppilaskuntapäivillä. Kouluissa ja oppilaitoksissa valmistellaan asioita yhteiseen käsittelyyn niin, että jokaisessa kokouksessa on 6 10 asiaa käsiteltävänä. Jokainen kokous äänestää näistä kaksi asiaa, jotka he haluavat kirjattavaksi yhteiseen julkilausumaan. Oppilaskuntapäivillä on läsnä luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, joita kokouksessa esiteltävät asiat koskevat ja he voivat kommentoida tarvittaessa oppilaiden ja opiskelijoiden esityksiä. Oppilaskuntapäiviltä nousseita asioita voidaan työstää edelleen teemaryhmässä ja niitä voidaan viedä keskusteltavaksi laajemmin nuorille kevään päättäjätapaamiseen. Suuri nuorisofoorumi Suuri nuorisofoorumi on nuorten keskinäinen suuri keskustelutilaisuus ja tapahtuma, jonne kaikki halukkaat nuoret pääsevät mukaan. Suuren nuorisofoorumin kokouksen tavoitteena on järjestelmällisesti kerätä erilaisten nuorten ehdotuksia, mielipiteitä ja aloitteita, joita lähdetään työstämään edelleen esiteltäväksi valmistelijoille ja päättäjille. Suuressa nuorisofoorumissa nuoret siis päättävät yhdessä tulevan vuoden suurista suuntalinjoista, eli asioista joihin halutaan vuoden aikana fokusoitua ja joihin valmistaudutaan kevään päättäjätapaamista varten. Tilaisuus järjestetään kerran vuodessa, syksyllä. Tilaisuus koostuu muodollisemmasta nuorten kokouksesta ja työpajatyöskentelystä sekä tapahtumaluonteisesta vapaa-ajan osuudesta. Nuoria kutsutaan tilaisuuteen nuorisojärjestöistä, nuorisotaloilta, kouluista ja nuorten eri ryhmistä, lisäksi tapahtumaa markkinoidaan näkyvästi nuorisoasiainkeskuksen vuosittaisissa tapah- 11

tumissa, nuorisotaloilla, kouluissa ja nuorisoasiainkeskuksen omilla verkkosivuilla. Eri tahojen kanssa rakennetaan yhdessä toimintamenettelyä, jonka myötä Suureen nuorisofoorumiin saadaan mukaan mahdollisimman monimuotoinen nuorten joukko. Suuren nuorisofoorumin hallitus Suuren nuorisofoorumin hallitus on toimintavuoden ajan pysyväluonteinen koko kaupungin tasoinen vaikuttajaryhmä. Hallituksen tehtävänä on koordinoida nuorisofoorumissa nousseiden asioiden etenemistä ja pitää yhteyttä toimintaryhmiin. Hallituksen ja toimintaryhmien välille rakennetaan tiivis yhteistyörakenne. Hallitus osallistuu Suuren nuorisofoorumin kokouksen ja päättäjätapaamisten valmisteluun. Hallitus myös toimii tiedonvälittäjänä molempiin suuntaan, nuorilta päättäjille ja päättäjiltä nuorille. Hallitus ottaa vastaan viranhaltijoilta ja päätöksentekijöiltä nousseita kysymyksiä ja tarvittaessa välittää näitä eteenpäin toimintaryhmille ja muille nuorille. Hallitus pitää yhteyttä oppilaskuntiin, nuorisotaloihin, nuorisojärjestöihin ja erilaisiin nuorten ryhmiin. Kerran vuodessa järjestetään hallituksen ja kaupungin johtajiston tapaaminen, jonka hallitus valmistelee keskeisten vuoden aikana nuorilta nousseiden asioiden pohjalta. Hallitukseen valitaan 20 henkilöä. Ehdokkaaksi hallitukseen voi asettua kuka tahansa nuori, joka on valintahetkellä 13 18-vuotias, ja joka on valmis sitoutumaan toimintaan yhdeksi vuodeksi. Ehdokkaat esitellään nuorille suunnatulla verkkosivustolla ennen Suuren nuorisofoorumin kokousta. Ehdokkaat esittäytyvät Suuren nuorisofoorumin kokouksessa. Äänestys ja hallituksen valinta toimitetaan Suuren nuorisofoorumin kokouksen yhteydessä. Toimintaryhmät Toimintaryhmät ovat nuorten avoimia työryhmiä, joissa nuoret voivat työstää Suuressa nuorisofoorumissa tai päättäjätapaamisissa syntyneitä ideoita eteenpäin. Toimintaryhmät perustuvat nuorten omaehtoiseen toimintaan. Toimintaryhmien kautta vahvistetaan nuorten kuulluksi tulemista ja aktiivista yhteydenpitoa päätöksentekijöihin rakentamalla neuvottelusuhteita toimintaryhmien teeman kannalta keskeisten valmistelijoiden ja nuorten välille. Ryhmiä voi syntyä vuoden aikana myös suurten tapahtumien ulkopuolella. Toimintaryhmät voivat olla kestoltaan lyhytaikaisia projekteja tai pidempiaikaisia hankkeita, missä nuori voi toimia itselleen tärkeän asian parissa, ilman raskasta byrokratiaa. Toimintaryhmät kokoontuvat ja toimivat pääasiassa nuorten itsensä suunnittelemalla tavalla, mutta aikuisilla on merkittävä rooli asioiden eteenpäinviemisessä. Toimintaryhmät voivat olla paikallisiin, alueellisiin tai koko kaupungin tasoisiin teemoihin keskittyviä nuorten vaikuttajaryhmiä. Tällä hetkellä Hesan Nuorten Ääni -paikallistoimintana toimivat alueelliset ANSA-ryhmät voivat toimia toimintaryhmien tavoin tietyn asian ympärillä. ANSA-ryhmät integroidaan osaksi toimintaryhmärakennetta. Kevään ja syksyn päättäjätapaaminen Kevään päättäjätapaaminen on nuorten ja päätöksentekijöiden välinen neuvottelutilaisuus. Kevään päättäjätapaaminen valmistellaan Suuressa nuorisofoorumissa päätettyjen asioiden ja toimintaryhmien teemojen mukaisesti. Tilaisuuteen kutsutaan viranhaltijoita ja päätöksentekijöitä käsiteltävien teemojen mukaisesti. Päättäjätapaamiseen osallistuvilla päätöksentekijöillä on etukäteen selvillä tapaamisessa käsiteltävät teemat ja mahdollisuus ennakkoon valmistautua nuorten kanssa käytävään vuoropuheluun. Dialogi rakentuu siten, että virkamiehet ja päättäjät keskustelevat ensin työryhmissä yhdessä nuorten kanssa teemasta. Loppupäivän yhteisessä koonnissa tiivistetään, miten nuorten nostamien asioiden kanssa edetään. 12

Syksyn päättäjätapaaminen on kevyempi katsaus, miten keväällä esillä olleet asiat ovat edenneet. Tavoitteena on lisätä jatkuvuutta nuorten ja päätöksentekijöiden vuoropuheluun ja tehdä nuorille läpinäkyväksi päätöksentekoprosessit. Tapaamisissa päätöksentekijöillä on myös tilaisuus kertoa nuorille ajankohtaisista vireillä olevista asioista ja kuulla nuorten mielipiteitä. Ruuti nuorten verkkovaikuttamisen väline Nuorille suunnattu verkkovaikuttamisen palvelu Ruuti mahdollistaa nuorten osallistumisen asioiden valmisteluun. Palvelu mahdollistaa sekä nuorten omien ideoiden esiin tuomisen että erilaisten kunnan asioiden asettamisen kuultavaksi ja kommentoitavaksi nuorille. Ruutisivusto on tärkeä työkalu eri hallintokunnille nuorten kuulemisessa. Vuorovaikutussuunnitelma Lasten ja nuorten vuorovaikutussuunnitelma on poikkihallinnollisen Lasten ja nuorten kaupunki-verkoston ideoima LASUn eli Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkihanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä Helsingin kaupungin hallintokuntien kanssa pysyviä toimintatapoja ja -malleja, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuuden heidän omien paikkojensa suunnittelussa ja suunnitelmien toteutuksessa. Vuorovaikutussuunnitelma on kiinteä osa nuorten vaikuttamisjärjestelmän kokonaisuutta, joka tulee vakiinnuttamaan lasten ja nuorten äänen kuulumisen virastojen omissa suunnitteluprosesseissa. Vastuutahot Syksyn oppilaskuntatapaamiset ja kevään oppilaskuntapäivät liittyvät erityisesti oppilaskuntatoiminnan kehittämiseen. Suuri nuorisofoorumi, Suuren nuorisofoorumin hallitus, toimintaryhmät, kevään päättäjätapaaminen, syksyn päättäjätapaaminen, Ruuti nuorten verkkovaikuttamisen kanava sekä vuorovaikutussuunnitelma liittyvät puolestaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Opetusvirastolla on päävastuu syksyllä järjestettävien oppilaskuntatapaamisten ja keväällä järjestettävien oppilaskuntapäivien organisoinnista. Nuorten vaikuttamisjärjestelmässä oppilaskuntatoimintaa kehitetään edelleen ja vahvistetaan yhteyttä oppilaskuntatoiminnan ja muun kaupungissa tapahtuvan nuorten vaikuttamistoiminnan välillä. Nuorisoasiainkeskus on päävastuussa syksyllä järjestettävän Suuren nuorisofoorumin ja vuosittaisten päättäjätapaamisten järjestämisestä sekä toimintaryhmien ja koko kaupungin vaikuttajaryhmän toiminnan koordinoinnista. Nuorisotoimenjohtajan mukaan uuden nuorten vaikuttamisjärjestelmää tavoitteena on olla entistä avoimempi ja tavoittaa entistä suurempi joukko kaikenlaisia nuoria. Ruutivaikuttamisjärjestelmä tarjoaa nuorille tapoja vaikuttaa perinteisten keinojen lisäksi kulttuurisin ja taiteellisin keinoin sekä verkon ja sosiaalisen median kautta. Tavoitteena on myös luoda nuorille suoria väyliä neuvotella heille tärkeistä asioista virkamiesten ja poliitikkojen kanssa. Ruuti-vaikuttamisjärjestelmä on kokonaisuus, jonka tarkoitus on houkutella mukaan eriikäisiä nuoria. Mukaan halutaan saada myös ne nuoret, joille vaikuttaminen ei ole vielä tuttu asia. Ruuti on avoin kaiken ikäisille nuorille. Ainostaan hallituksen jäsenten ikä on rajattu 13 17 vuoteen. Opetusviraston päävastuulla Ruuti-vaikuttamisjärjestelmässä ovat syksyn Ruutioppilaskuntapäivät ja kevään Ylipormestarin oppilaskuntapäivät. Nuorisoasiainkeskuksen päävastuulla ovat syksyllä järjestettävä RuutiExpo ja kevään päättäjätapaamiset sekä toimintaryhmien ja koko kaupungin vaikuttajaryhmän toimien koordinointi. 13

Ruuti rakentuu demokratiakonseptille. Helsingissä ei uskota, että nuoria voidaan saada kiinnostumaan demokratiasta vaan muutaman vuoden välein järjestettävillä vaaleilla. Täytyy olla tiheämpää dialogia ja mahdollisuus osallistua kaikkeen, mikä nuoria kiinnostaa. Konseptin kehittäminen on osoittautunut erittäin haastavaksi ja vaikeaksi ja tulee olemaan pitkä tie saavuttaa kaikkia haluttuja tuloksia. Ruudin noin 20 hengen ydinryhmä valitaan vuosittain. Viimeksi valinta tehtiin suurtapahtuma RuutiExpossa, nyt ehkä nettiäänestyksellä. Ryhmän ei ole tarkoitus olla edustava, mutta sen tehtävänä on linkittää tietoa kiinnostuneille. Tarkoitus olisi tuoda nuorten kirjavuus ja moninaisuus päättäjien tietoon. Helsingin nuorisotyön fokuksessa ovat noin 13 18-vuotiaat. Nuorisotoimi auttaa järjestämään tapaamisia hallinnonaloille, jos nuoret niin toivovat. VANT AA Vantaalla nuorten osallisuustematiikkaa on käsitelty varsin kattavasti ja myös kaikkia kaupungin toimialoja osallistaen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt osallisuussuunnitelman, 18-kohtaisen "Lasten ja nuorten Vantaa" -toimenpideohjelman vuosille 2010 2012. Suunnitelman toteutti eri toimialojen edustajista koostuva työryhmä. Työryhmässä ja samalla hankkeen ohjausryhmässä oli mukana myös nuorisovaltuuston edustaja. Osallisuussuunnitelman painopisteenä on nuorten osallisuuden huomioiminen kaupungin organisaatiossa. Nuorisovaltuuston rooli ohjelman laatimisessa oli merkittävä. Nuorisovaltuusto on esitellyt ohjelmaa myös valtakunnallisesti, ja se on saanut hyvää palautetta Suomen nuorisovaltuustoilta. Vantaalla on jatkotoimenpiteenä käynnissä myös osallisuushanke, jossa toimii yksi työntekijä. Hänellä on hankkeen koordinaatiovastuu. Hankkeen pääkohteina ovat sivistystoimi ja oppilaskuntien toiminta, nuorisotyö, nuorisovaltuuston toiminnan aktivoiminen ja eri toimialojen nuorten osallisuuteen ja kuulemiseen liittyvien toimintaryhmien tukeminen. Eri toimialojen edustajat muodostavat työryhmän, joka edistää kaupunkitasoisesti ja hallinnonaloilla lasten ja nuorten kuulemista ja osallistumista. Myös hallinnonaloille sisäisesti on tämän seurauksena perustettu omia työryhmiä (tilakeskus, ympäristökeskus). 14

Kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen, laaja, monitasoinen, haastava ja pitkäjänteinen tehtävä edistää kaupunkitasoisesti osallisuutta. On vaikutettava asenteisiin, luotava rakenteita, koulutettava, luotava apuvälineitä, innostettava koko kaupungin henkilöstöä ja luottamishenkilöitä. Nuorisopalvelut on Vantaalla tämän veturina. Kuviossa esitetään keskeiset lasten ja nuorten vaikuttamiskanavat Vantaalla. (Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelma vuosille 2010 2012) Lasten ja nuorten vaikuttamistavat Vantaalla Lasten ja Nuorten Vantaa -toimintaohjelmassa vuosille 2010 2012 kuvataan vaikuttamistapoja seuraavasti: Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto valitaan vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nuorisovaltuustoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä ja 10 varajäsentä. Nuorisovaltuusto kehittää nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja kunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa ja aluetoimikunnissa. Nuorisovaltuusto kokoontuu yleiskokoukseen kuukausittain, tekee aloitteita kaupunginhallitukselle, informoi mediaa nuorten asioista ja järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia. Nuorisovaltuusto osallistuu vaikuttaja-päivän järjestelyihin, tekee nuorten esitysten pohjalta aloitteita ja seuraa niiden etenemistä. Nuorisovaltuusto tekee myös yhteistyötä oppilaskuntien hallitusten kanssa. Nuorisotoiminta Tavoitteena on, että nuorisotilojen toiminnasta ja resursseista päätetään yhdessä sopien ja demokraattisesti. Toimivat keskustelutilanteet edellyttävät yhteisöllisyyttä eli me-hengen kokemusta. Jokaisen pitäisi voida osallistua yhteisen todellisuuden ja toiminnan rakentamiseen ja saada kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edustaa koko oppilaskuntaa. Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitteluun. Oppilaskuntatoiminnan kautta oppilaat ovat mukana suunnittelemassa koulun sääntöjä, fyysisiä puitteita ja tapahtumia. Oppilaat saavat kokemuksia vastuuotosta ja yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskuntien hallitukset osallistuvat myös nuori- 15

sovaltuuston vaalien järjestämiseen ja Vaikuttaja-päivän ennakkotehtävien toteuttamiseen omassa koulussaan. Vaikuttaja-päivä Vaikuttaja-päivä on vuosittain järjestettävä tilaisuus, jossa lapset ja nuoret tuovat päättäjien tietoon itselleen merkityksellisiä asioita kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden kautta. Vaikuttaja-päivän ja siihen liittyvien ennakkotehtävien kautta lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon. Vaikuttajapäivä koskee kaikkia vantaalaisia 5 17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Kouluissa ja oppilaitoksissa Vaikuttaja-päivään valmistellut aloitteet lähetetään toimialoille vastattavaksi, lisäksi nuorisovaltuusto tekee Vaikuttajapäivässä käsitellyistä kysymyksistä ja esityksistä aloitteita kaupungille. Aloitteet Nuorilla on monta tapaa tehdä aloitteita Vantaan kaupungille: Vaikuttaja-päivän aloitteet, nuorisovaltuuston aloitteet sekä henkilökohtaiset aloitteet ja esitykset, joita jokainen kuntalainen voi tehdä kaupungin verkkosivujen aloitelaatikkoon. Mediatoiminta Mediatoiminta on pääosin vapaa-ajalla ja nuorisotilojen kautta tapahtuvaa toimintaa. Sen tarkoitus on antaa itseilmaisun välineitä nuorille ja mahdollisuus oman näkemyksen esittämiseen. Järjestöt ja nuorten omat toimintaryhmät Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt tarjoavat kanavan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Järjestötoiminnan tavoitteena on edistää nuorten osallistumista päätöksentekoon ja kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta myöntää nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille avustuksia, joilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistumista, itsenäistymistä ja päihteettömyyttä. Kaupungin nuorisotyöntekijät tukevat järjestöjen toimintaa ja ohjaavat nuoria mukaan kansalais- ja järjestötoimintaan. Suorat yhteydenotot Päättäjät ja nuoret voivat olla suorassa yhteydessä molemminpuolisesti sekä verkon kautta että erilaisissa tapaamisissa. Poliitikoilta ja virkahenkilöiltä edellytetään nopeata vastausta nuorten henkilökohtaisiin yhteydenottoihin. Demokratia- ja kansalaiskasvatus kouluissa Aktiivisen kansalaisuuden edellytyksenä on demokratiaa, osallistumista ja yhteistoimintaa koskeva tieto ja ymmärrys. Opetussuunnitelman opetuksen eheyttävin teemoihin kuuluu Osallistava kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus. Osallisuus sisältyy myös muun muassa yhteiskuntaopin opetukseen. 16

Linjattuja toimenpiteitä kuluneelle vaalikaudelle (Toimenpideohjelma 2010 2012, jonka jälkeen käytäntöjen on tarkoitus muuttua pysyviksi.) Toimenpideohjelma tunnetuksi Toimenpideohjelma tehdään tunnetuksi laajasti ja innostetaan kaupungin päättäjiä ja työntekijöitä ottamaan vastuuta sen toteuttamisesta. Nuorisovaltuusto osallistuu ohjelman tunnetuksi tekemiseen ja käytännöksi muuttamiseen. Päävastuu: Nuorisopalvelut, kumppanina kaikki hallinnonalat Monialainen työryhmä Perustetaan työryhmä jatkamaan projektin työtä ja kehittämään edelleen toimenpiteitä osallisuuden edistämiseksi. Työryhmä myös kokoaa lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointeja hyödynnettäviksi kehittämistyössä. Nuorten osallistuminen työryhmään varmistetaan. Työryhmään voivat kuulua esimerkiksi toimialojen nimetyt lasten ja nuorten osallisuuden vastuuhenkilöt. Päävastuu: Nuorisopalvelut, kumppanina Sivistystoimi Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi Kaupungin toimialoilla otetaan pysyväksi käytännöksi lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi jokaisen päätöksen kohdalla. Päävastuu: Kaikki hallinnonalat Lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu Lasten ja nuorten etuihin liittyvät tehtävät tulisi keskittää kaupungin organisaatiossa yhdelle henkilölle. Sen vuoksi Vantaalle tarvitaan lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu. Hänen tehtäviinsä kuuluisivat esimerkiksi kapunkitasoinen lasten ja nuorten edunvalvonta, lapsi- ja nuorisovaikutusten arvioinnin kehittäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen. Tehtävien hoitaminen edellyttää laajaa osaamista kaupungin hallinnosta ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien syvällistä tuntemusta. Päävastuu: Sivistystoimi, Nuorisopalvelut 5 6-vuotiaiden osallisuus Kehitetään rakenteita, joilla vahvistetaan 5 6-vuotiaiden osallisuutta päivähoidossa. Päävastuu: Sivistystoimi, Varhaiskasvatuksen tulosalue Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuuston roolia nuorten kuulemisessa ja osallistumisessa päätöksentekoon vahvistetaan. Nuorisovaltuuston toiminnan kehittämisen kannalta on olennaista, että nuorisovaltuuston edustajat pääsevät nuorten asioiden asiantuntijoina jo valmisteluvaiheessa mukaan käsittelemään päätöksentekoon tulevia asioita. Osallistuminen ideointiin ja suunnitteluun on tärkeää, sillä kannanottojen antaminen valmiisiin esityksiin ei tuo kokemusta todellisesta vaikuttamisesta. Päävastuu: Nuorisopalvelut, kumppanina Sivistystoimi, keskushallinto Oppilaskuntatoiminta Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumista päätöksentekoon, yhteistoimintaa ja kouluviihtyvyyttä. Varmistetaan, että oppilaskuntien hal- 17

litukset toimivat kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Oppilaskuntien, nuorisovaltuuston ja alueellisen nuorisotyön yhteistyötä lisätään ja tiivistetään. Päävastuu: Sivistystoimi, kumppanina Nuorisopalvelut, Nuorisovaltuusto Nuorisotalot Varmistetaan, että nuorten osallisuus on keskeisessä asemassa nuorisotalojen toiminnassa. Jokaisella nuorisotilalla tehdään oma osallisuuskäytäntöjen malli. Nuorisotyöntekijöille järjestetään koulutusta räätälöidysti henkilöstön osaamisen ja tehtäväkuvan mukaan. Päävastuu: Nuorisopalvelut Vaikuttaja-päivä Varmistetaan Vaikuttaja-päivän jatkuminen tärkeänä vantaalaisena lasten ja nuorten vaikuttamisfoorumina. Päävastuu: Sivistystoimi, kumppanina Nuorisopalvelut Sosiaalinen media kansalais- ja mediakasvatuksessa Opettajille toimitetaan aineistoa sosiaalisesta mediasta ja erilaisten verkkoympäristöjen käytöstä opetuksessa. Otetaan käyttöön paikkatietosovellus, jonka avulla lasten ja nuorten aloitteet tallennetaan verkkoon tiedon keräämisen helpottamiseksi. Nuorisovaltuusto osallistuu järjestelmän suunnitteluun. Päävastuu: Sivistystoimi, kumppanina Maankäyttö ja ympäristö Demokratia- ja kansalaiskasvatuksen aineistot Opettajien ja nuorisotyöntekijöiden avuksi tehdään verkkoaineistoja. Vaikuttamista ja demokratiaa koskevan oppimateriaalin jakelua selkiinnytetään, jotta aineistot ovat helposti käytettävissä eri ympäristöissä. Päävastuu: Sivistystoimi, kumppanina Nuorisopalvelut Nuorten nettisivut Kun Vantaan kaupungin verkkosivut uusitaan, luodaan myös nuorten omat Vaikuttaja-sivut. Niiden kautta eri-ikäiset lapset ja nuoret saavat tietoa osallisuus- ja vaikuttamistavoista ja pääsevät tekemään aloitteita. Sivuille lisätään myös Ota yhteyttä -linkki, jonka kautta lapset ja nuoret pääsevät suoraan kontaktiin poliitikkojen ja virkahenkilöiden kanssa. Varmistetaan, että nuoret ovat mukana verkkosivujen suunnittelussa. Päävastuu: Viestintä, kumppanina Nuorisopalvelut Nuorten aloitteet Nuorisovaltuuston aloitteet etenevät kaupungin järjestelmässä nopeutettua reittiä. Aloitejärjestelmä kehitetään läpinäkyväksi ja aloitteiden käsittelylle sovitaan aikataulu. Aloitejärjestelmästä tehdään selkeä prosessikuvaus ja varmistetaan aloitteiden seuranta ja niistä tiedottaminen. Aloitejärjestelmää hyödynnetään Vaikuttaja-päivän ennakkotehtävissä ja ryhmätöissä. Päävastuu: Nuorisopalvelut, kumppanina kaikki hallinnonalat Verkkopohjainen aloitejärjestelmä Varmistetaan, että kaupungin verkkosivuille tulee aloitekanava. Päävastuu: Viestintä 18

Kansalais- ja järjestötoiminta Järjestöjä, yhteisöjä ja erilaisia toimintaryhmiä kannustetaan lisäämään ja kehittämään osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien muotoja toiminnassaan. Järjestöjen, yhteisöjen ja toimintaryhmien välistä yhteistyötä kannustetaan, tuetaan ja kehitetään. Päävastuu: Vapaa-aika ja asukaspalvelut Kieli- ja kulttuuriryhmien osallistuminen Ollaan yhteydessä monikulttuurisiin järjestöihin ja tuetaan eri kieli- ja kulttuuriryhmien lasten ja nuorten osallistumista oppilaskuntatoimintaan, nuorisovaltuustoon ja Vaikuttaja-päivään. Lasten ja nuorten Vantaa -malli käännetään eri kielille. Yhdessä lasten ja nuorten sekä monikulttuuristen järjestöjen kanssa tutustutaan osallistumismalliin ja osallistumisen periaatteisiin. Tiedotukseen kiinnitetään huomiota. Päävastuu: Vapaa-aika ja asukaspalvelu, kumppanina kaikki hallinnonalat Päättäjien perehdyttäminen Päättäjien perehdyttämisessä on kysymys informoinnista, jonka seurauksena lasten ja nuorten näkökulma saadaan esille jokaisessa asiassa ja voidaan luoda vuorovaikutukseen perustuva toimintakulttuuri. Perehdyttämistä hoidetaan eri tasoilla. Yhtenä mahdollisuutena on järjestää seminaari vaikuttamisasioista esimerkiksi aina uuden valtuustokauden alussa. Päättäjien ja virkamiesten käyttöön tuotetaan materiaalia lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Päävastuu: Nuorisopalvelut, kumppanina Sivistystoimi, Keskushallinto Hallinnonalakohtaiset ohjelmat Vantaan kaupungin hallinnonalat luovat oman vaikuttamistoiminnan mallinsa, joissa otetaan huomioon lasten ja nuorten kuuleminen. Tuloskorteissa huomioidaan vuosittain, mitä lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen tarkoittavat kullakin hallinnonalalla, ja miten asiassa edetään. Jokainen hallinnonala nimeää vastuullisen virkamiehen, jonka on aktiivisessa yhteydessä mm. nuorisovaltuustoon ja osallistuu monialaisen osallisuustyöryhmän toimintaan. Päävastuu: Kaikki hallinnonalat Lastensuojelusuunnitelman opetusta käsittelevän luvun alla linjataan osallisuudesta seuraavasti: Osallisuuden tukeminen Vantaalla lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen tähtäävien hankkeiden ja toimenpiteiden tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja sitä kautta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on herättää oppilaiden ja opiskelijoiden kiinnostus oman koulun tai oppilaitoksen ja lähiympäristön kehittämistä kohtaan ja luoda paremmat edellytykset sille, että lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia kansalaisia ja tulevia päätöksentekijöitä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan opetuksella tuetaan aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. Vantaalla tehtävän oppilaskuntatoiminnan kehittämistyön taustalla on ajatus siitä, että oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa koulujen ja oppilaitosten demokraattista kulttuuria. Oppilaat, koululuokat, opettajat ja koulun tai oppilaitoksen muu henkilökunta rakentavat yhteisöllisesti toimivan koulun, jolla on tärkeä lapsuuden ja nuoruuden tasapainoista kehitystä suojaava vaikutus. Näiden linjausten lisäksi kaupungissa on perustettu 5 13-vuotiaisiin lapsiin keskittyvä työryhmä. Vantaalla nuoret on pitkään huomioitu paremmin, ja nyt oli tarvetta satsata myös lasten kuulemiseen ja osallistami- 19

seen. Päiväkodit ovat olleet todella aktiivisia ja lapsille on toteutettu muun muassa kysely päiväkotien kehittämisestä. Nuoret aikuiset on myös havaittu ryhmäksi, joka vielä tarvitsee lisähuomiota. Nuorisotaloilla on omat osallisuuskoordinaattorit (vastuunuorisotyöntekijä). Talojen koordinaattorit muodostavat ryhmän joka suunnittelee myös yhdessä. Nuorisotaloilla on otettu käyttöön myös vertaisohjaajamenetelmä, jossa nuorista koulutetaan vertaisohjaajia toisille nuorille. Myös työpajatoiminnassa nuorten osallisuuteen pyritään kiinnittämään huomiota. Nuorisovaltuuston toimintaa arvostetaan. Yksi nuorisovaltuuston jäsen on kutsuttuna jokaisen lautakunnan kokoukseen, ja valtuuston kokouksissa on kiertävä puheoikeudellinen edustaja. Ilmapiiri valtuustossa on nuoria kunnioittava. Kaupungin työryhmissä ja valmistelussa nuoret ovat myös hyvin edustettuina. Ammattikouluista on heikko edustus nuorisovaltuustossa ja tämä vaatii lisää panostusta. Yksi romaniedustaja on tullut valittua valtuustoon ja mukaan on saatu myös paljon maahanmuuttajataustaisia edustajia. 20

3 NUORISONÄKÖKULMAN NÄKYMINEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Edellisessä luvussa käsiteltiin jo sitä, kuinka nuoret saavat oman äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Tässä luvussa esitellään lyhyesti, onko nuorisonäkökulman näkyminen huomioitu päätöksenteossa muuten. Kuntien omia lausuntoja tai päätöksiä asiasta en löytänyt. Pääasiassa nuorisonäkökulma on huomioitu työryhmien jäsenyyksin ja nimenomaan nuorisonäkökulman huomioimista ja asioiden kokonaisvaltaisempaa koordinointia varten perustetuin poikkihallinnollisin ryhmin. Alla kerrotaan, miten kunnat ovat ratkaisseet nuorisolain (20.8.2010, säädös 693/210) edellyttämien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen muodostamisen. ESPOO Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Espoon sosiaali- ja terveystoimen koordinoima hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä toimii laajennetulla kokoonpanolla myös tässä tehtävässä. Johtoryhmä on viime vaalikauden aikana perustettu kokoonpano. Se on nostanut tarkasteluun erityisesti työn, koulutuksen ja terveyspalvelujen ulkopuolelle jäävät nuoret ja pyrkinyt selvittämään uusia työmuotoja näiden nuorten tilanteen parantamiseksi ja heidän aktivoimiseksi takaisin työhön tai koulutukseen. Tavoitteena on myös lisätä työ- ja harjoittelupaikkoja yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien ja yritysten kanssa. Johtoryhmän tavoitteesta on myös kevään 2012 aikana kartoitettu espoolaisten syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää sekä järjestetty laajalle joukolle suunnattu nuorten syrjäytymisen ehkäisyä käsitellyt työpaja. Jatkotyöstönä syksyllä 2012 kokoontuivat nuoriso-, opetus- sekä sosiaali- ja terveyslautakunnat yhteiseen iltakouluun. HELSINKI Helsingissä Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän työstäminen ja jalkauttaminen on vaatinut kaikkia hallinnonaloja ottamaan nuorisonäkökulman huomioon. Työ on sisältänyt paljon koulutuksia ja on vielä kesken. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Helsingissä on perustettu 5.9.2012 nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana nuorisotoimenjohtaja. Verkostoon kuuluu edustus seuraavista virastoista: LIV, OPEV, SOSVI, TERKE, HEKE (nuorten työllisyys), TASKE (talous- ja suunnittelukeskus), Nuorisoasiainkeskus, Helsingin työ- ja elinkeinotoimisto, Helsingin poliisilaitos, Puolustushallinto, Kaartin Jääkärirykmentti, Helsingin seurakuntayhtymä ja nuorten edustus (Ruuti). Verkoston tehtäviksi on suunniteltu seuraavia: Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista Helsingissä sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta Helsingin päätöksen teon ja suunnitelmien tueksi. Edistää nuorille suunnattujen palveluiden yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palveluiden riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. 21

VANT AA Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelma 2010 2012 on tehty ja hyväksytty yhteisesti kaupungissa. Siitä on tullut hyvää palautetta myös päättäjiltä ja muiden hallinnonalojen virkamiehiltä. Ohjelman valmisteluprosessi osallisti muita hallinnonaloja voimakkaasti ja nuorisolain 8 tuotiin voimakkaasti esille. Asiakirjoissa ei kuitenkaan vielä valitettavasti näy järjestelmällisesti nuorten kuuleminen ja nuorisonäkökulma. Uusille valtuustoille on tarkoitus järjestää koulutus, jossa tuodaan asiaa näkyviin. Vantaalla on helposti lähestyttäviä päättäjiä ja hyvä kulttuuri tämän suhteen. Nuorisovaltuuston edustajan läsnäolo kokouksissa toivottavasti muistuttaa asiasta myös. Vaikka ilmapiiri on hyvä, mutta jos agendat ovat vastakkaisia, on tilanne heti hankala. Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjemassa kiinnitetään huomioita kaikentasoiseen päätöksentekoon ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Nuorisopalveluiden oma henkilökunta on sitoutettu ja vastuutettu laajasti viemään osallisuutta ja nuorisonäkökulmaa eteenpäin omassa työssään ja toimintaympäristössään. Nuorten koordinaatioryhmä Vantaalla on koottu laajapohjainen Nuorten koordinaatioryhmä. Ryhmän tehtäviksi on määritelty seuraavat: Nuorten kasvu- ja elinoloja koskevien tietojen kokoaminen ja arviointi Nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden edistäminen Nuorten palveluihin liittyvien yhteisten menettelytapojen suunnittelu Nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuuden edistäminen Työryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa Ryhmä ei saisi jäädä pelkäksi keskusteluryhmäksi, vaan joka kokouksessa tulisi saada aikaiseksi myös konkreettisia ehdotuksia ja toimia. Tietojen vaihtaminen on myös tärkeää ja se, että tieto levittyy, eikä jää vain ryhmän sisälle, toteaa nuorisotoimenjohtaja ryhmän kokouskutsussa. Työryhmään kuuluvat: nuorisopalveluiden johtaja (vapas), sosiaalityön esimies, aikuissosiaalityö (soster), nuorten työpajatoiminta (vapas), Puolustusvoimat, Vantaan TE-toimisto, nuoriso- ja aikuiskoulutuksenjohtaja (sito), rehtori, Varia (sito), Vs. perusopetuksen johtaja (sito), valmiuspäällikkö, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori (sito-soster-vapas), nuorisoneuvoja (vapas), psykososiaaliset palvelut (soster), projektipäällikkö, nuorisopalvelut (vapas), kulttuurijohtaja (vapas), aikuiskoulutusjohtaja (sito), nuorisoasiainpäällikkö (vapas), liikuntajohtaja (vapas), perusopetuksen johtaja (sito), Itä-Uudenmaan poliisilaitos, ennaltaehkäisevä terv.huolto (soster), kasvatusasiansihteeri vs, Vantaan seurakuntayhtymä, työllisyyspalveluiden johtaja (vapas). 22

4 LAPSI- JA NUORISONÄKÖKULMAN NÄKYMINEN ELINYMPÄRISTÖSTÄ JA LIIKKUMISESTA PÄÄTETTÄESSÄ Erityisesti lapsi- ja nuorisonäkökulman näkymistä päätöksenteossa tarkastelimme elinympäristöön ja liikkumiseen liittyvän päätöksenteon näkökulmasta. Yleishuomiona voisi todeta, että elinympäristöä koskeviin päätöksiin nuorisonäkökulmaa on pyritty sitomaan kaikissa kunnissa, sen sijaan nuorisotoimen tai nuorten konsultointi liikkumiseen liittyvässä päätöksenteossa ei noussut esiin dokumenteissa eikä juuri haastatelluillakaan ollut asiasta tietoa. ESPOO Nuorisotoimenjohtajan mukaan kaavat kävivät ennen lausunnoilla nuorisotoimessa, nyt tapa ei tunnu olevan enää käytössä. Liikenneturva järjesti ennen koulutusta nuorille kaavaprosessiin osallistumisesta ja päätöksentekoon vaikuttamisesta oman elinympäristön osalta. Koulujen remonttisuunnitelmat ilmoitetaan nuorisotoimelle ja tässä yhteydessä arvioidaan nuorisostoimintaan soveltuvia tiloja. Viime aikoina on suunniteltu uusia yhteisiä tiloja, joissa kirjasto, koulu ja nuorisotila toimivat yhdessä. Tästä esimerkkinä on vasta-avattu Saunalahden tila. Tilojen myötä on samalla keskusteltu enemmän myös tiiviimmästä yhteistyöstä. Toimenpideohjelmassa (2010) kirjataan tilojen suunnittelusta kuuden kohdan verran: Toimenpiteet nuorisotilaverkon kehittämiseksi vuosille 2010 2014: Nuorisotila (300m 2 ) Saunalahden koulun yhteyteen(2012). Alueella asuu noin 850 lasta ja nuorta. Nuorisotila Kilon alueelle (2014). Alueella asuu noin 880 peruskouluikäistä. Jatketaan Lippajärvi-Järvenperä-alueen nuorisotilaksi soveltuvan tilan etsimistä. Alueella asuu noin700 nuorta. Selvitetään mahdollisuus aloittaa nuorisotoiminta uudessa Kirkkojärven koulussa (2010). Alueella asuu noin 1 000 peruskouluikäistä. Selvitetään mahdollisuus aloittaa nuorisotoiminta Perusmäen koulussa sen valmistuessa aikaisintaan 2017. Pienalueella asuu vuonna 2014 lähes 500 lasta ja nuorta. Kaavoitettaessa uusia alueita otetaan huomioon nuorisotoiminnan tilatarpeet HELSINKI Helsingissä kaavat tulevat automaattisesti kommenteille nuorisotoimeen. Nuorisotoimenjohtajan mukaan valmistellaan myös tapaa, jossa nuoret voisivat konsultoida kaavoituskommentoinnissa. Saattaisi kuitenkin olla niin, ettei kaavojen kommentointi kiinnosta suurta joukkoa nuorisoa ja pelkona on, ettei nuorista kehity vastausautomaatteja. Nuoret saavat olla nuoria, heidän ei tarvitse olla pikkubyrokraatteja. Prosessit ovat myös pitkiä, mikä on hankaloittanut nuorten mukaan ottamista. Myös opetustoimi on tietoinen kaavaprosesseista ja joskus oppilaskuntien kautta pystytään vaikuttamaan myös nuorten äänellä. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on vuorovaikutussuunnittelijoita, joilla on paljon osaamista ja koordinaatio omissa käsissään. Ruudin vyöryttäminen eri hallinnonaloille on ollut yhtä konsultaatiota ja koulutusta nuorisonäkökulman huomioimisesta myös tällä saralla. Hallintokunnat ovat olleet innostuneita ja lisää koulutuksia on tulossa. 23

VANT AA Rakennuslaissa on kirjauksia käyttäjien ja eri ikäryhmien kuulemisesta, joiden perusteella kaupunkisuunnittelu on lähtenyt liikkeelle. Nuorisovaltuustolta saadaan kommentteja ja lausuntoja kaavoista. Nuorisovaltuusto on ottanut kantaa myös viheraluesuunnitelmiin ja bussivuoroihin liittyen. Oppilaskunnat osallistuvat pihasuunnitteluun. Heidän roolinsa ei yletä rakennuksiin. Vantaan Lastensuojelusuunnitelmassa (2008) kirjataan luvun verran Lasten ja Nuorten elinympäristöstä: Lapsen ja nuoren elinympäristö Maankäyttö ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen rooli ennalta ehkäisevässä lasten suojelussa liittyy turvallisen ja laadukkaan elinympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen lapsille ja muille väestöryhmille. Oleellinen osa hyvää elinympäristöä ovat laadukkaat ja monipuoliset palvelut, jotka syntyvät sinne, missä niille on kysyntää. Yleis- ja asemakaavoilla määritellään, mihin eri maankäytön toiminnot, kuten asuminen, työ, virkistys ja liikenne, voivat sijoittua ja millä periaatteilla yhdyskuntaa ylipäätään rakennetaan. Yhdyskuntasuunnittelussa keskitytään paljon liikenneturvallisuuteen ja yksittäisten rakennusten turvallisuuteen. Kevyen liikenteen väylien verkoston jatkuvuus ja kunnossapito ovat lasten ja nuorten turvallisen liikkumisen kannalta tärkeitä. Toiminnallisesti monipuoliset kaupunkialueet koetaan yleensä turvallisimmiksi ympäristöiksi. Hyvä yhdyskuntasuunnittelu tukee ja edistää erilaisten sosiaalisten kontaktien syntymistä. Hyvä elinympäristö mahdollistaa perheelle monipuoliset mahdollisuudet elämiseen ja yhdessä toimimiseen. Kaupunkisuunnittelussa lapsia ja nuoria on otettu mukaan suunnitteluun erilaisissa kokeiluprojekteissa. Tämä on toimintaa, johon jatkossa tulee panostaa. Maankäytössä kehitetään myös kunnan yleisiä asumisoloja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että jokaiselle löytyy tarpeitaan ja maksukykyään vastaava koti Vantaalla. Kehittämistoimenpide: Kehitetään lasten ja nuorten osallistumista kaupunkisuunnitteluun. Asuminen Vantaan kaupungin tavoitteena on, että Vantaalla turvataan kysyntää vastaavat toimivat, kohtuuhintaiset asuntomarkkinat, asuntokannan kunnon säilyminen, kaupunginosien elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntokanta. Kaupunki on aktiivisella maanhankinnalla pyrkinyt varmistamaan asuntorakentamiseen soveltuvan maan riittävyyden. Asuntotuotanto ajoitetaan oikea-aikaisesti siten, että tarvittavat peruspalvelut asukkaille voidaan turvata ja vuosittain valmistuvien asuntojen määrä säilytetään väestönkasvun ja kysynnän vaatimalla tasolla. Oikein ajoitetulla täydennys- ja tiivistysrakentamisella voidaan tasoittaa alueellisia eroja sekä ehkäistä palveluiden ali- tai ylitarjontaa. Vantaan kaupungin omasta vuokra-asuntotarjonnasta vastaa pääosin VAV Asunnot Oy. Asukkaat valitaan sosiaalisin perustein siten kuin lakiin ja asetuksiin on kirjattu. Ohjeita on täydennetty pääkaupunkiseudun kuntien yhteisillä asukasvalintaperiaatteilla. Asukasvalinnassa etusija on asunnottomilla, asunnottomuusuhan alla olevilla, vähävaraisimmilla ja muuten erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä ja perheillä. Osa asukkaista valitaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. VAV:n lisäksi Vantaan kaupungin tilakeskus hallinnoi lähes tuhatta asuinhuoneistoa. Häätöjen ehkäisy on myös osa ennalta ehkäisevää lasten suojelua, jota tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja vuokranantajien kanssa. Vantaalla toimii kunnallisten vuokra-asuntojen parissa kaksi sosiaali-isännöitsijää, jotka saatuaan tiedon vuokran maksun laiminlyönnistä tai häiriökäyttäytymisestä ottavat yhteyttä asukkaaseen, jolloin asukkaan 24

tilanne kartoitetaan ja asukkaalle rakennetaan tarpeiden mukainen apu- ja tukiverkosto. Sosiaali-isännöitsijät ja tilakeskus ottavat tarvittaessa yhteyttä kyseisen alueen sosiaalityöntekijään. Häätöasioissa otetaan yhteyttä pääsääntöisesti aikuissosiaalityöntekijään. Hän ohjaa asiaa tarvittaessa eteenpäin, esimerkiksi lastensuojeluun. (s. 17) Kehittämistoimenpiteet: Osana pitkäaikaisasunnottomuuden poisto-ohjelmaa laaditaan sopimus yhteisesti sovittavista toimenpiteistä häätöjen ennaltaehkäisemiseksi ja toimenpiteistä häädön jo tapahtuessa Kehitetään sosiaali-isännöitsijöiden tehtäväkuvaa Kehitetään VAV Asuntojen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä asutettaessa erityistä tukea tarvitsevia perheitä ja nuoria Toimitilat Tilakeskus huolehtii osaltaan lasten ja nuorten turvallisen kasvuympäristön luomisesta ja ylläpitämisestä. Hallinnonalan rooliin kuuluu muun muassa vastuu terveellisten ja turvallisten kunnan palvelutuotantoa tukevien toimitilojen, kuten koulujen ja päiväkotien sekä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien nuorisotilojen ja sisäliikuntapaikkojen järjestämisestä. Lisäksi hallinnonala vastaa näiden tilojen käyttökelpoisuuden edellyttämän ylläpidon ja siivouspalvelujen järjestämisestä sekä muiden toimialojen palvelutuotantoa tukevista ateria- ja muista käyttäjäpalveluista kuten vahtimestaripalveluista. Tilakeskus painottaa toimitilarakentamisessa lasten ja nuorten turvallisuutta parantavia sekä ilkivaltaa ja syrjäytymistä ehkäiseviä suunnitteluratkaisuja. Esimerkkinä mainittakoon rakennusten katoille pääsyn estäminen, kestävät rakennemateriaalit, pihojen aitaus sekä esteettömät näkymät valvonnan sisätilojen ja ulkoalueiden valvonnan mahdollistamiseksi. Lisäksi luodaan ja kehitetään tarpeenmukaisia turva- ja valvontajärjestelmiä sekä uusiin että olemassa oleviin kiinteistöihin. Liikunta- tai näkörajoitteisten lasten ja nuorten edellyttämät esteettömät suunnitteluratkaisut ja lisävarusteet otetaan huomioon kaikessa toimitilarakentamisessa. Tilakeskuksen haasteeksi ja siten toiminnan kehittämisen painopistealueiksi ovat osoittautuneet riittävän siivouspalvelutason ylläpitäminen sekä terveellisen ja turvallisen toimitilaympäristön varmistaminen toisaalta suunnitelmallisen kiinteistöjen ylläpidon ja toisaalta riittävän ja ammattimaisen läsnäolohenkilöstön avulla. Ateriapalveluissa painotetaan hyvien ruokailutapojen vaalimista. Kouluruokailussa ruokailutilanne ja sitä ohjaavat henkilöt auttavat oppilaita ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksia. Ruokailun tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii koko koulun/oppilaitoksen ja ruokapalveluhenkilöstön saumatonta yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena ovat asiakastarpeita vastaavat ruokapalvelut siten, että ne voidaan tuottaa mahdollisimman tuloksellisesti palvelun joustavuuden, asiakaspalvelun ja ruoan laadun siitä kärsimättä. Tilakeskuksen henkilöstö on läsnä päivittäin suurimmassa osassa muiden toimialojen palveluja toimimalla kiinteistöissä mm. kiinteistöhuolto-, siivous- vahtimestari- tai ateriapalvelutehtävissä. Tilakeskuksen läsnäolohenkilöstöllä on siten omaa perustehtävää toteuttaessaan oivallinen mahdollisuus tarkkailla kiinteistöissä "heikkoja signaaleita" yhdessä palvelutuotannosta vastaavan henkilöstön kanssa lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi tai tilanteen pahenemisen estämiseksi. 25

Kehittämistoimenpiteet: Toimitilojen terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden varmistaminen suunnitelmallisemmalla kiinteistönpidolla (muun muassa rakennussuunnitteluohjeiden tarkentaminen, säännöllisen kuntoarvioinnin lisääminen ja kunnossapito-ohjelmien laatiminen sekä kiinteistöhuollon mitoituksiin perustuva toiminnanohjaus). Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien laadukkaiden ateriapalvelujen varmistaminen toiminnanohjausjärjestelmiä kehittämällä ja henkilöstön koulutuksella. Lasten ja nuorten turvallisuutta lisäävien vahtimestari- ja turvapalvelujen kehittäminen toimintamalleja tarkistamalla ja henkilöstön koulutuksella. Lasten suojelun näkökulman huomioon ottamista tilakeskuksen henkilöstön rekrytoinnissa ja johtamisessa henkilöarviointiperusteita tarkentamalla ja työhön opastamalla kaikilla tulosalueilla. Lasten suojelun näkökulman huomioon ottavan tilapalvelutoiminnan ja käyttäytymismallien suunnittelu ja ohjaus yhteistyössä peruspalvelusta vastaavan toimijan kanssa. (s. 18) 26

5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI (ELINOLOT, ENNALTAEHKÄISY) Kaikissa tutkimuskunnissa on laadittu lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Helsingissä ja Espoossa tämä kulkee nimellä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Vantaalla on erikseen Lasten ja nuorten hyvinvointistrategia ja uudempi lain velvoitteet täyttävä Lastensuojelusuunnitelma. Laki velvoittaa kuntaa seuraavasti: Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Nostan alla kuntakohtaisesti esiin hyvinvointisuunnitelmien nuoria koskevia osuuksia. Lisäksi olen poiminut tähän lukuun hyvinvointiin liittyviä linjauksia ja kerrontaa, joka ei osu yksiselitteisesti muiden tämän selvityksen lukujen alle. Toisaalta tässä luvussa saattaa kertautua muissa luvuissa näkyviä asioita. Nuorten hyvinvointi on hyvin kokonaisvaltainen näkökulma nuorisopolitiikkaan. ESPOO Espoon Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visio on seuraava: Espoo on lasten, nuorten ja lapsiperheiden kaupunki, jossa lapsuus ja nuoruus otetaan huomioon arvokkaana ikävaiheena. Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvinvointiin ja erityiseen suojeluun. Heillä on oikeus tarpeidensa mukaisiin, monipuolisiin palveluihin. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus sekä oikeus osallistua ja vaikuttaa. Jotta lasten ja nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin kehitystä ja muutoksia voidaan seurata, on kuluvan suunnitelmakauden aikana tärkeää luoda luotettava mittaristo ja menetelmät lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseksi ja analysoimiseksi. Tavoitteena on, että viimeistään seuraavalla suunnitelmakaudella (2013 2016) Espoossa on käytössä lasten ja nuorten hyvinvointitiedon mittaristo, jonka pohjalta hyvinvointityötä kehitetään. Lasten ja nuorten hyvinvointitiedon mittariston luominen on keskeinen kehittämiskohde lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. (s.6) 27

Nuorten hyvinvoinnin riskitekijät Lastensuojelun ja lapsiperhepalvelujen kehittämisen näkökulmasta merkittävää on se, että noin puolet lastensuojelun asiakkuuksista Espoossa keskittyy korkean riskitunnusluvun saaneille 20 pienalueelle. Koska lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta lastensuojeluasiakkuuksien määrää voidaan pitää eräänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattorina, on jatkossa tärkeää analysoida tarkemmin, mitkä väestötason, sekä kaupunki- ja palvelurakenteen piirteet ovat yhteydessä lastensuojeluasiakkuuksien määriin kaupungin eri alueilla. Tällaisen tiedon avulla voidaan jatkossa alueiden väestö- ja palvelurakenteeseen vaikuttaa pitkäjänteisesti eri toimialojen yhteistyönä. (s.9) Pienituloisuus tai köyhyys heikentää vanhempien mahdollisuutta vastata lapsen huolto- ja elatustehtävistään. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät ja syrjäytymisriski suurempi. Hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen asukkaiden Espoossa pienituloisuus voi subjektiivisena kokemuksena olla jopa keskimääräistä raskaampi sosiaalinen leima. (s.10) Nuorten hyvinvoinnin kehitystä seurataan joka toinen vuosi toteuttavan kouluterveyskyselyn avulla. Kysely tuottaa sekä Espoo-tasoista että koulukohtaista tietoa nuorten hyvinvoinnista. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn perusteella peruskoulun yläluokkaisten elinoloissa on tapahtunut sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia. Myönteistä oli se, että vanhempien tupakointi on vuosi vuodelta vähentynyt. Yläkouluikäisten käyttövarat ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Myönteistä kehitystä on tapahtunut 2000-luvulla myös ydinperheiden osuudessa, vanhempien työllisyydessä ja läheisten ystävien määrässä. Kielteinen käänne sen sijaan on tapahtunut siinä, että vanhemmat ovat yhä vähemmän tietoisia siitä, missä nuoret viettävät viikonloppujaan. Fyysistä uhkaa kokeneiden osuus on kasvanut, toistuvasti rikkeitä tehneiden osuus on lisääntynyt, myös lintsaaminen koulusta ja humalahakuinen juominen ovat lisääntyneet vuodesta 2006 vuoteen 2008. Eräänä nuorten hyvinvoinnin indikaattorina voi pitää erityisopetuksen piirissä olevien lasten määrien kehitystä. Vuonna 2007 noin 6 % alakouluikäisistä oppilaista ja noin 7 % yläkouluikäisistä oli erityisopetuksen piirissä. Koulukuraattorien asiakkaina oli noin 10 % peruskouluikäisistä espoolaisista lapsista ja nuorista vuoden 2007 tilaston perusteella. Asiakkuuden syissä painottuvat toisaalta käyttäytymiseen liittyvät seikat, kuten sääntöjen rikkominen ja poissaolot, toisaalta sosiaalisiin suhteisiin liittyvät seikat, kuten kiusaamistilanteet ja kaverisuhteisiin liittyvät pulmat. Asiakkuuden taustalla olivat myös tunne-elämään liittyvät kysymykset, kuten alakuloisuus ja masentuneisuus. (Nuorten päihdehäiriöiden hoito, Jaana Lepistö, HYKS, lasten ja nuorten sairaala sekä Nuorten päihdehäiriöt ja muut mielenterveydenhäiriöt, Aulikki Ahlgren, päihde- ja mielenterveyspalvelut.) Jorvin nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoito osana HYKS:n nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoa palvelee yli 13-vuotiaita nuoria täysi-ikäisyyteen saakka. Yhteistyö lasten- ja aikuispsykiatrian sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä muun erikoissairaanhoidon kanssa on tiivistä. Jorvin nuorisopsykiatrian avohoidon alueelliset poliklinikat sekä kotipoliklinikkatyöryhmä ja lastensuojelua konsultoiva työryhmä yhdessä nuorisopsykiatrisen kahden sairaalaosaston kanssa tutkivat ja hoitavat vuosittain yli 1 200 13 18- vuotiasta nuorta. Vuonna 2008 avohoidossa hoidettiin 1 207 nuorta potilasta. Vuoden 2009 aikana käynnistyvä nuorisopoliklinikka tulee tiivistämään entisestään välimaaston yhteistyötä perusterveydenhuollon, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon sekä päihdehuollon, sosiaalitoimen ja lastensuojelun toimijoiden sekä nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon välillä. Nuorisopoliklinikan tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen periaatteella perusterveydenhuollon (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä terveysasemapalvelut) sekä erikoissairaanhoidon välimaastossa tuottaen perustason erityisosaamista edellyttäviä palveluja 13 22-vuotiaille nuorille. Poliklinikka kartoittaa nuorten ongelmia ja tarjoaa lyhyitä 28

hoitojaksoja. Poliklinikan toiminta tähtää myös nuorten hoitoonohjausjärjestelmän sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintojen kehittämiseen (s.13). Peruspalvelut ehkäisevän lastensuojelutyön toimijoina Espoon hyvinvointisuunnitelma esittelee peruspalvelut hallinnonaloittain ehkäisevän lastensuojelun toimijoina. Seuraavassa eri hallinnonaloilta poimittuja nuoria koskevia huomioita. Terveydenhuollon kehittämiskohteissa on huomioitu Espoon lasten ja nuorten kehittämisohjelmassa vain lapsiperhenäkökulma, nuoria ei ole huomioitu erityisesti. Tervetulleesta yhteistyöstä eri terveydenhuollon toimijoiden välillä mainitaan. Tämä jää kuitenkin hieman epämääräisesti vuoden 2009 käynnistyvän nuorisopolitiikan varaan. Nuorisotoimi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Nuorisotoimen perustehtävä Nuorisotoimen tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisotoimi huolehtii omalta osaltaan nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat mm. nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut sekä nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta sekä nuorten ympäristökasvatus. Nuorisotoimen perustehtävään kuuluvat kaikille alle 29-vuotiaille suunnatut tavoitteelliset palvelut. Työmuotoja 9 16-vuotiaille ovat nuortenillat, leirit, kerhot ja pienryhmät sekä 3. 6.-luokkalaisille tarkoitettu iltapäivätoiminta. Lisäksi nuorisotoimi tukee avustuksilla espoolaisia varhaisnuorisojärjestöjä, jotka järjestävät toimintaa lapsille ja nuorille. (s. 29) Espoon nuorisopalveluiden toimenpideohjelma kirjaa nuorisotoimen roolista ja tarpeista muuttuvassa toimintaympäristössä seuraavasti: Nuorten kasvu- ja elinolojen sekä toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi tulisi kehittää nuorisopalvelujen rakenteita. Nuorten tiedontarpeet ja kasvavat ongelmat asettavat nuorisopalvelujen järjestämisessä yhä monimuotoisempia menetelmällisiä vaatimuksia ja nopeaa reagointikykyä. Myös erilaisiin nuorten elinoloissa ja vapaa-ajassa esiintyviin nopeasti syntyviin ja ohimeneviin ilmiöihin tulisi kyetä vastaamaan oikea-aikaisesti. Edellä mainittuihin haasteisiin varautuminen vaatii osaltaan nuorisopalvelujen sisältöjen arviointia, jotta kyetään vastaamaan palvelutarpeisiin ja kehittämään uusia toimintamuotoja. Toimenpiteiden toteuttaminen vaatii henkilöstöresursseja. Ilman henkilöstöä voidaan perustaa toimitiloja, mutta niiden toiminnan varmistamiseksi henkilöstöresurssien tulee olla riittävät. (Espoon toimenpideohjelma s. 28) Lastensuojelulain mukainen erityinen tuki nuorisotoimessa Nuorisotoimen tavoitteelliset palvelut kokoavat asuinalueittain lapsia ja nuoria ohjatun toiminnan piiriin. Siten nuorisotoimen toiminta mahdollistaa lasten ja nuorten erityisen tuen tarpeen havaitsemisen. Lastensuojelulain näkökulmasta nuorisotoimen erityisen tuen työmuotoja ovat kohdennettu yksilö- ja pienryhmätyö, joissa käytetään erilaisia nuorisotyön menetelmiä. Näillä työmuodoilla tuetaan lapsia ja nuoria suunnitelmallisesti. Kohdennetun pienryhmätyön piirissä toimiviin ryhmiin ohjataan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria 29

yhteistyössä koulun kanssa. Pääsääntöisesti nuorisotoimen kohdennettu tuki toteutuu juuri pienryhmätoiminnan kautta. Vuosittain noin 250 lasta ja nuorta on nuorisotoimen kohdennetun työn piirissä. Ryhmäläisistä suurin osa on alakouluikäisiä. Kohdennetussa pienryhmätoiminnassa lapsille laaditaan kehityssuunnitelma yhteistyössä oheiskasvattajien sekä lasten vanhempien kanssa. Kehityssuunnitelman tavoitteita seurataan säännöllisesti. Syyt ryhmän jäsenyyteen vaihtelevat yksilötasolla. Tavoitteina ovat esimerkiksi koulunkäynnin tukeminen ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Ryhmien kesto on puolesta vuodesta kolmeen vuoteen ja yleensä ryhmä kokoontuu kerran viikossa. ( s.29) Nuorisotoimen henkilöstövoimavarat Nuorisotoimen alueellisissa nuorisopalveluissa työskentelee 50 ohjaajaa. Nuorisonohjaajilla/askartelunohjaajilla on lapsia/ohjaaja seuraavasti: - Espoon keskus 700 lasta - Espoonlahti 1 000 lasta - Leppävaara 900 lasta - Matinkylä-Olari 900 lasta - Tapiola 1 000 lasta Nuorisotoimen erityistä tukea eli kohdennettua yksilö- ja pienryhmätyötä toteutetaan 20 nuorisonohjaajan voimin. Kohdennettu työ kuuluu nuorisonohjaajien toimenkuvaan muiden työtehtävien ohella. Kohdennettua yksilö- ja pienryhmätyötä tehdään kymmenessä toimipisteessä. Nuorisotoimen hyvinvointityön keskeisimmät kehittämistoimet lähivuosille Lähivuosien keskeisimpänä haasteena nuorisotoimessa on koulun, nuorisotoimen ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen. Keskeiset yhteistyömuodot ja toimintakäytännöt kuvataan ja niitä selkiytetään. Koulun, nuorisotoimen ja lastensuojelun yhteistyönä työstetään uudenlaisia työmuotoja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi. Syyskaudella 2009 nuorisotoimi käynnistää yhteistyössä Kalliolan nuoret ry:n kanssa Tyttöjen talon. Tyttöjen talon perustehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua ja identiteettiä sekä auttaa heitä kasvamaan itsensä näköisiksi naisiksi yhteisöllisyyttä arvostavassa ja naistietoisessa ilmapiirissä. Tyttöjen talo tukee tyttöjen ja nuorten naisten kasvua etenkin kasvua tukevien ryhmien kautta, mutta myös päivittäisessä vuorovaikutuksessa avoimessa toiminnassa. Tyttöjen talon toiminta sijoittuu ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn välimaastoon täydentäen omalta osaltaan nuorille tarjottavien palvelujen valikoimaa (s.29). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpideohjelmat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kaksi toimenpideohjelmaa: Lasten ja nuorten hyvinvointityön toimenpideohjelma Lastensuojelun kehittämisen toimenpideohjelma Nuoret saattavat näkyä toimenpideohjelmissa vielä muutamassa kohtaa otsikkotasolla, mutta yksikään toimenpide kummassakaan ohjelmassa ei koske nuoria. Toki lapsiperheessä saattaa olla nuoria, jolloin perheen saamasta tuesta saattaa hyötyä myös perheen nuori. Koulun hyvinvointityön keskeisimmät kehittämistoimet lähivuosille Yhtenä keskeisimmistä koulussa tehtävää hyvinvointityötä koskevista kehittämistoimenpiteistä tulee olemaan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittäminen ja sen vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu oppilashuollon strategia. Toiminnassa painotetaan muun muassa moniammatillista, eri hallintokuntien rajat ylittävää yhteistä työtä. Pääpaino Espoossa tulee olemaan ensisijaisesti alueellisen oppilashuollon toimintamallin kehittämisessä. Sitä kautta 30

myös eri hallintokuntien yhteistyö vahvistuu ja koulujen oppilashuollon kehittäminen muuttuu kaupunkitasoisemmaksi. Tavoitteena on edistää koulun koko henkilöstön oppilashuollollista osaamista ja koulutusta sekä kehittää ensin kuraattori/psykologi-työparimallia (tupla) ja myöhemmin (tripla) mallia, missä myös kouluterveydenhoitaja on mukana. Oppilashuollon kehittämisen kautta varmentuu tasalaatuisuus, moniasiantuntijuus, osaaminen ja riittävän tuen toteutuminen perusopetuksen oppilaille sekä kasvatuskumppanuus kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Opetusministeriö uudistaa perusopetuslakia erityisopetuksen järjestämistä koskevan lainsäädännön osalta. Opetushallitus uudistaa vastaavasti opetussuunnitelman perusteet koskien yleistä ja erityistä tukea. Muutokset tulevat voimaan vuonna 2010. Espoossa on parhaillaan käynnissä opetusministeriön rahoittama tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke, jossa luodaan paikallinen rakenne ja toimintamalli kunta- ja koulukohtaisella tasolla uudistetun lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottamiseksi. Espoossa toteutetaan Joustavat opetusjärjestelyt perusopetuksessa toimintaa, jossa on kehitetty toiminnallisia opetussuunnitelmaan perustuvia työtapoja nuorten 8. 9.- luokkalaisten koulupudokkaiden perusopetuksen loppuunsaattamiseksi ja toisen asteen koulutukseen siirtymisen tukemiseksi. Toimintaa on kolmessa koulussa (Saarnilaakso, Leppävaara ja Koulumäki), joihin on perustettu viisi joustavan perusopetuksen ryhmää. Oppilaanohjauksen kehittäminen -hanke osana peruskoulun kehittämistä valmistelee kaupungin ohjaussuunnitelman, jossa tavoitteena on luoda yhtenäinen ja kaikkia oppilaita tasapuolisesti huomioiva ohjauksen polku ensimmäiseltä luokalta toiselle asteelle. Oppilaanohjauksen varhennus ja ohjauksellisuus koko koulun työtapana edellyttää koulun henkilöstöltä uutta sovittua työnjakoa, tietoa ja asennetta ja alueellista ohjausverkoston yhteistyötä. Kieli- ja kulttuuriryhmien kehittämistyön tavoitteena on lisätä koulujen monikulttuurisuustaitoja ja valmiuksia ottaa vastaan yhä lisääntyvää maahanmuuttajaoppilaiden määrää, turvata maahanmuuttajaoppilaille hyvä suomen kielen sekä oman äidinkielen taito ja taata kaikille tasavertaiset jatko-opiskelumahdollisuudet. Eri hankkeiden kautta kehitetään muun muassa inklusiivisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat suomen kielen vertaisoppimisen, sosiaalisen integraation ja varhaisen yksilöllisen tuen. Uusien toimintamallien avulla voidaan entistä paremmin ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja vähentää muun erityisen tuen tarvetta.(s.27) Osa hankkeista on nyt toteutettu ja niistä on saatu positiivisia tuloksia. Pienenä lisäyksenä koulun hyvinvointityö -kappaleesta löytyy myös tavoite hallintokuntien väliselle yhteistyölle ja nuorten kokonaisvaltaiselle tuelle. Lisäksi eri hallintokuntien ja tulosyksiköiden yhteistyössä on tavoitteena kehittää toimintatapoja ja luoda prosesseja koulun, nuorisotoimen ja lastensuojelun yhteistyöhön. Tätä kautta voidaan tukea nuoria kokonaisvaltaisesti. Lisäksi tavoitteena on järjestää hallintokuntarajojen ylittävää yhteistä koulutusta, mitä kautta mahdollistuu yhteisten käsitteiden, toimintakulttuureiden ja eri ammattiryhmien perustehtävien ja yhdyspintojen selkeyttäminen. (s.27 28) Espoon nuorisotoimenjohtajan huomioita hyvinvointityöstä: Sosiaali- ja terveystoimi ja Metso ovat ottaneet syrjäytymisen ehkäisyn hyvin vastuulleen, ja ovat olleet mukana tekemässä hyvinvointisuunnitelmaa. Lanuken mukaista ohjelmaa aloitettiin, mutta se sulautettiin hyvinvointisuunnitelmaan. Lautakunta esitti, että terveyden ja hyvinvoinnin johtoryhmää täydennettäisiin liikunta- ja nuorisotoimen edustuksella. Aloite hävisi matkalle, mutta paikalla on käyty päätöksen puuttumisesta huolimatta. Sosiaali- ja terveystoimen johdolla on pidetty seminaari nuorisolain täytäntöönpanosta. Esteri-hanke toimii osana tuota työtä. Myös vapaassa sivistystoimessa aloitettiin nuorisolain täytäntöönpanotyö. 31

On pohdittu, mikä on nuorisotoimen rooli koulujen nivelvaiheen tuessa. Kohdennettua työtä on pyritty mallintamaan tähän vaiheeseen. Pääkaupunkiseudun yhteistyössä toimii briteiltä saatu itsearviointimalli, jossa yhteistyössä arvioidaan toisten toimintaa. Tämä toimii vuosittain vaihtuvan isäntäkunnan johdolla. Lisäksi tilastointia toteutetaan pk-seudun ja kanuuna-kuntien kesken. Espoossa budjetti 6 miljoonaa euroa( 80 vakanssia) on pieni suhteessa Helsinkiin. Helsingissä on kolminkertaiset resurssit. Näillä pitää pärjätä. HELSINKI Helsingissä nuorten hyvinvointiin on otettu kantaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Hyvinvointisuunnitelma tehtiin neljän hallintokunnan yhteistyönä. Nuorisotoimella oli keskeinen rooli ja nuorisotoimenjohtajan arvion mukaan nuorten osallisuus näkyy suunnitelmassa hyvin. Tämän vuoden aikana toteutetaan suunnitelman arviointi, joka on erillinen kaikissa virastoissa. Suunnitelmaan kuuluu Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko, joka kuvaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja heille suunnattujen palveluiden toimivuutta Helsingissä. Vahvuudet Helsingissä on kansainvälisesti verraten kohtuullisen tasapainoinen kaupunkirakenne, vaikka PD-mittareilla tarkastellen alueiden välisiä eroja on löydettävissä. Lapsiperheiden muutto on keskittynyt viime vuosina enemmän kaupunkirajojen sisälle ympäristökuntiin muuttamisen sijaan. Uusi myönteinen ilmiö on lasten määrän lisääntyminen kantakaupungissa. Lapsiperheiden työllisyys on parantunut ja myös nuorisoikäisten työllisyysaste on hyvä. Osin lapsiperheiden tulotaso on kohentunut. Tilanne tulee kuitenkin vuodesta 2009 todennäköisesti heikkenemään. Vauvat syntyvät kansainvälisesti verraten erittäin terveinä. Perheissä arvostetaan lapsia ja lapsuutta yhä enemmän. Kentän toimijoiden näkökulmasta isien rooli perheissä on vahvistunut tasa-arvoisena lapsen hoitajana ja huoltajana. Yhä useammat vanhemmat puhuvat avoimesti huolistaan ja osaavat hakea apua tarvittaessa. Vanhempien keskinäinen vertaistuki on lisääntynyt alueilla. Alakouluikäisistä lapsista suurin osa kertoi, että omat vanhemmat ovat turvallisia lähiaikuisia ja heidät on helppo saavuttaa. He kokevat arkensa pääosin mielekkäänä ja kertovat pärjäävänsä hyvin. Suurin osa alakouluikäisistä lapsista myös harrastaa aktiivisesti ja heillä on ystäviä. Nuorten terveyskäyttäytyminen on kohentunut: yhä useampi on raitis tai käyttää vähän alkoholia, liikkuu tarpeeksi ja voi hyvin. Myös nuorten huumekokeilut ovat vähentyneet. Erityisesti lukiolaiset kertovat voivansa melko hyvin. Nuorten rikokset ovat vähentyneet keskimäärin. Ongelmakohdat Helsingin lapsimäärä vähenee, kun väestö ikääntyy. Lapsiperheiden määrään vaikuttaa myös asumisen ahtaus ja korkeat kustannukset. Haasteena on säilyttää Helsinki vetovoimaisena lapsiperheille. Eri toimijoiden antaman palautteen mukaan huolenaiheena on lasten ja vanhempien yhteisen ajan vähäisyys, johon vaikuttaa muun muassa työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus sekä lasten harrastamisen määrä. Lapsiperheiden hyvinvointi näyttää eriytyvän. Siihen liittyy lapsiperheiden köyhyyden (pienituloisuuden) kasvu ja erityisesti yksinhuoltajien ja maahanmuuttajataustaisten perheiden köyhyys. Myös päihdeongelmien määrät ja niiden heijastusvaikutukset lapsiin ja nuoriin kasvavat. Mielenterveysongelmien kasvu ja hoidon riittämättömyys on myös merkittävä pahoinvoinnin ilmiö. Vaikeiden, pitkittyneiden ja ääritapauksissa lasta 32

vaurioittavien huoltoriitojen määrä on kasvanut viime vuosina. Myös väkivallan kokemukset ovat lisääntyneet kaupunkiympäristössä. Lastensuojelun sekä mielenterveyshoidon tarve on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kuusikko-vertailujen perusteella vuonna 2007 Helsingissä oli lastensuojelun piirissä 7 % alle 18-vuotiaista, mikä vastaa Kuusikkokaupunkien keskitasoa (7 %). THL:n tietojen perusteella pääkaupunkiseudulla kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli prosentuaalisesti eniten Helsingissä (2,3 %), kun taas Vantaalla heitä oli selvästi vähemmän (1,5 %) ja Espoossa (1 %) jopa alle valtakunnallisen tason (1,2 %). Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä kasvaa huomattavasti. Mitä uusia tarpeita ja huomioitavia tekijöitä tästä syntyy ja kuinka varaudumme niihin? Kuinka tuemme kehitystä niin, että se on positiivinen voimavara? Miten turvaamme aiempaa paremmin monikulttuuristen perheiden kotoutumisen? Kentän toimijoiden huolenaiheena ovat näkymättömät riskilapset : yhä useampi odottava äiti tupakoi ja noin 6 % odottavista äideistä on päihteiden vakavia väärinkäyttäjiä. Pienistä lapsista on vähän koottua terveystietoa, ja heidän hyvinvointinsa yleistä tilaa on vaikea seurata. Tiedämme, että lasten ylipaino lisääntyy. Pääkaupunkiseudulla usean perheen ongelmana on sosiaalisten verkostojen ohuus ja perheiden yksinäisyys. Kaikilla ei ole voimavaroja verkostoitua toisten perheiden kanssa. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet, mutta hoitoa ei ole vastaavassa määrin saatavana. Alakouluikäisten varhaisnuorten vapaa-ajan vietto näyttää siirtyvän enenevässä määrin muun muassa kauppakeskuksiin. Osalla lapsista elämäntyyli on kovin aikataulutettua ja suorittavaa sekä väsymyksen ja kiireen kokemusta on suhteessa paljon. Osalla lapsista näyttää olevan melko kovia suorituspaineita. Perhemuoto ja tulotaso vaikuttavat esimerkiksi lapsen harrastusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi yksinhuoltajien lapset kertovat joutuneensa muita useammin lopettamaan harrastuksen taloudellisista syistä. Päihdekokeilut ovat aikaistuneet ja etenkin tyttöjen tupakointi alkaa varhain. Uusmediaan liittyvät ongelmat (muun muassa haitallisen materiaalin kohtaaminen, kiusaaminen) ilmenevät yhä nuorempien lasten kohdalla. Nuorten hyvinvointi näyttää eriytyvän. Ammattikoululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen on huomattavasti heikompaa kuin lukiolaisilla. Koulupudokkuus on vakava syrjäytymisriski. Noin 300 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa vuosittain. Nuorten vakava oirehdinta on myös lisääntynyt huolestuttavasti, mikä näkyy kasvuna muun muassa erityisesti nuorisoikäisten huostaanotoissa sekä psykiatrisen hoidon tarpeessa. Poikien vakava oirehdinta on usein ulospäin voimakkaasti näkyvää, tytöillä se on useimmiten itsetuhoisuutta. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla on monentasoisia haasteita, kuten koulutukseen, työllistymiseen ja asumiseen liittyvät pulmat. Lasten ja nuorten palvelujen toimivuus Lasten ja nuorten palvelut on esitetty hyvinvointiselonteossa hyvinvoinnin kokonaisuus -jäsennyksen mukaan jaotellen ne peruspalveluihin, ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin sekä korjaaviin palveluihin. Peruspalveluilla tarkoitetaan koko ikäryhmän tavoittavia palveluja, kuten neuvolatoiminta, päivähoito tai koulutus. Ehkäisevät palvelut ja varhainen tuki ovat tietyille kohderyhmille tiettyyn lapsen tai perheen tarpeeseen kohdennettua tukea, kuten perhetyö. Korjaavat palvelut ovat nimensä mukaisesti lapsen kasvua korjaavaa ja viimesijaista tukea, kuten lapsikohtainen lastensuojelu tai psykiatrinen hoito. Jäsennyksen selkeyden vuoksi rajat on vedetty melko tiukastikin, mutta todellisuudessa samoissa palveluissa löytyy useampia elementtejä. Palvelut on kuvattu ikäryhmittäin, koska palvelurakenne on myös hieman erilainen eri-ikäisten lasten kohdalla. Seuraavissa kappaleissa analysoidaan nuoria koskevia palveluita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustana ovat hyvät ja kaikille suunnatut peruspalvelut, joiden rinnalla tarvitaan kohdennettuja ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä. Tärkeää on säilyttää tasapaino näiden palvelujen välillä ja huolehtia peruspalvelujen toimivuudesta niin, että korjaavien palvelujen tarve pitkällä tähtäimellä vähenee. 33

Nuorten (13 20-vuotiaat) palvelut Koulutuspalvelut ovat laadukkaat ja monipuoliset sekä peruskoulun loppuvaiheessa että toisella asteella. Nuorille on koulutuksessa paljon valinnan mahdollisuuksia, mutta myös erityisryhmien tarpeita (esimerkiksi monikulttuuriset nuoret tai erityisopetusta tarvitsevat) on pystytty huomioimaan. Ammatillisessa koulutuksessa aloituspaikkoja on edelleen liian vähän suhteessa peruskoulun päättävään ikäluokkaan paikkamäärien lisäyksestä huolimatta. Haasteena lähitulevaisuudessa on löytää kaikille nuorille koulutus- tai työpaikka peruskoulun jälkeen sekä tukea toisen asteen koulutuksen alkuvaiheessa opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksissa tai -motivaatiossa on puutetta. Oppilas- ja opiskelijahuolto koetaan sinänsä laadukkaana, mutta nuoret ovat toivoneet palveluja lisää, koska niiden saatavuus koetaan osin hankalana. Aktiivisten, taloudellisesti pärjäävien nuorten harrastusmahdollisuudet ovat hyvät ja myös nuorisotoimella on monipuolista tarjontaa. Taloudellisesti heikompiosaisten kohdalla harrastamisen mahdollisuudet ovat kapeammat. Nuoret kertoivat tarvitsevansa lisää vaikuttamismahdollisuuksia sekä koulujen oppilaskunnissa että alueellisen Ansa-toiminnan kautta. Palveluista tiedottamisen nuoret kokevat puutteellisena. Myös kesätyöpaikkojen saatavuuteen toivotaan parannusta. Palvelukokonaisuudessa suurimmat haasteet ovat sosiaalisesti heikompiosaisten ja oireilevien nuorten kohdalla. Oireilevien nuorten määrä on kasvava ja muun muassa nuorten psykiatrian ja lastensuojelun asiakasmäärät ovat olleet merkittävässä kasvussa koko 2000-luvun ajan. Auttamisen muodoissa koetaan myös olevan puutteita. Perinteiset toiminta- ja hoitotavat lastensuojelussa tai mielenterveyspalveluissa eivät ole tuloksellisia kaikille nuorille ja tarvitaan uusia, kokonaisvaltaisia ja moniammatillisesti toteutettavia auttamisen muotoja. Peruskoulun jälkeisiä koulupudokkaita on noin 300 vuosittain ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttävien määrä on korkea, mutta aktiivinen moniammatillinen tuki ja ohjaus pudokkaiden kohdalla on vielä puutteellista. Ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea on tarjolla liian vähän suhteessa tarpeeseen. Olemassa olevat toimintamuodot, ehkäisevää päihdetyötä tekevä Klaari sekä oireilevia nuoria tukeva, moniammatillinen Luotsi-toiminta on koettu hyvinä. Helsingin tavoitteet hyvinvointisuunnitelmassa Hyvinvointitavoite 1: Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuudet parantuvat Ensimmäisenä tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen apua ja varhaista tukea lasten ja nuorten toimintaympäristöihin, sinne missä lapset ja nuoret päivittäin ovat. Moniammatillista varhaista tukea kehitetään alle kouluikäisille ja heidän perheilleen neuvoloiden ja päivähoidon piiriin. Kouluikäisille ja heidän perheilleen tukea kehitetään kouluympäristöön ja nuorille erityisesti internetiin. Kohderyhmänä on koko ikäryhmä. Toinen menestystekijä kohdentuu korjaaviin palveluihin. Haastava ryhmä ovat vaikeasti oireilevat nuoret, jotka ovat sekä lastensuojelun että nuorisopsykiatrian asiakkaita ja heillä on suuria vaikeuksia muun muassa koulutyössään. Palveluja tuodaan oikea-aikaisesti ja enenevässä määrin lasten ja nuorten toimintaympäristöihin, mikä lisää työn vaikuttavuutta. Menestystekijät: Matalan kynnyksen apu ja varhainen tuki toteutuvat enenevässä määrin lasten ja nuorten toimintaympäristöissä Erityispalvelujen tukea tarjotaan enenevässä määrin lasten ja nuorten peruspalveluihin ja toimintaympäristöihin sekä turvataan hoidon oikea-aikaisuus 34

Hyvinvointitavoite 2: Vanhemmuus ja vanhempien osallisuus vahvistuvat Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tärkeimmät turvaajat ovat omat vanhemmat. Vanhemmuuden tukea on saatavana hyvin odotus- ja vauvavaiheessa, mutta tuen määrä vähenee merkittävästi lasten kasvaessa. Menestystekijänä tämän tavoitteen osalta on lisätä monitoimijaista vanhempien tukea sekä vertaistukea peruspalveluissa ja korjaavissa palveluissa perheiden, lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheissa. Koko ikäryhmälle kohdentuvaa matalan kynnyksen vanhemmuuden tukea kehitetään erityisesti koulujen yhteyteen. Korjaavissa palveluissa huomioon otetaan erityisesti mielenterveysja päihdeongelmista kärsivät vanhemmat. Menestystekijä: Monitoimijainen vanhempien tuki sekä vertaistuki lisääntyvät perus- ja erityispalveluissa perheiden, lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheissa Hyvinvointitavoite 3: Lasten ja nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat Lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun kannalta tärkeää on, kuinka yhteisöllinen heidän kasvuympäristönsä on ja miten osallisia lapset ja nuoret kokevat olevansa yhteisöissään. Lapsilla ja nuorilla on erilaiset mahdollisuudet harrastamiseen ja itsensä toteuttamiseen muun muassa perheen varallisuuden mukaan. Toimenpiteinä ovat erilaisen vapaa-ajan ja loma-ajan toiminnan kehittäminen kouluikäisille nuorille erityisesti sosioekonomisesti heikommilla alueilla. Toisella menestystekijällä halutaan lisätä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä asuinalueillaan että heille kohdentuvien palvelujen suunnittelussa. Menestystekijät: Vuorovaikutus- ja tunnetaidot lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun voimavaraksi Lasten ja nuorten ideat käyttöön palvelujen suunnittelussa Hyvinvointitavoite 4: Lapsille ja nuorille on turvattu koulutus- ja työllistymispolku Koulupudokkuus on yksi vakava syrjäytymisriski lapsen ja nuoren elämänkaarella. Vuosittain noin 300 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa Helsingissä. Menestystekijäksi on valittu koulupudokkuuden aktiviinen ehkäisy koulutuspolun eri vaiheissa. Peruskouluissa huomiota kiinnitetään koulujen toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämiseen sekä maahanmuuttaja-taustaisten nuorten tukeen. Peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa jäävien osalta painopisteeksi on valittu kehittää erilaisia toimintatapoja näiden nuorten tavoittamiseen ja ohjaamiseen koulutukseen. Myös II asteen ammatillisessa koulutuksessa pudokkuuden määrä on suurta. Painopisteeksi on valittu tukea pudokasriskissä olevia nuoria eri keinoin sekä ohjata jo pudonneita takaisin koulutukseen. Menestystekijä: Koulupudokkuutta ehkäistään aktiivisesti koulutuspolun eri vaiheissa 35

Prosessi- ja resurssitavoitteet 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toteutuu hyvä yhteistyö ja johtaminen hallintokuntien kesken. 2. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin asuinalueesta riippumatta. 3. Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvä tuki toteutuu. 4. Internetin mahdollisuuksia hyödynnetään laajemmin palveluissa sekä lisätään mediakriittistä osaamista. Henkilöstötavoite Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi paranevat yhteisen tietopohjan ja sovittujen yhteistyömuotojen avulla: yksin ei jää kukaan. VANT AA Seuraavassa nuorisotoimenjohtajan huomioita liittyen lasten ja nuorten hyvinvointityöhön Vantaalla: Hyvinvointisuunnitelmaa vastaavan Lastensuojelusuunnitelman arviointi toteutuu vuonna 2012 ja uuden laadinta alkaa seuraavan valtuustokauden alussa. Uuden suunnitelman tavoitteena on lisätä vantaalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvää arkea. Suunnitelman pääpaino tulee olemaan yhdessä tehtävässä työssä, joten sen työstöön osallistetaan muun muassa vantaalaisia lapsia, nuoria ja vanhempia, nuorisovaltuusto sekä vantaalaisten järjestöjen, poliisin, seurakunnan ja Vantaan kaupungin edustajia. Tavoitteena on tehdä konkreettinen toimintasuunnitelma siitä, mitä kaupunki voi tehdä yhdessä vantaalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kaupungissa toimii hyvinvointiryhmä, jonka yhtenä jäsenenä on nuorisotoimenjohtaja. Lisäksi on erilliset koordinaatioryhmät lasten ja nuorten asioille. Nuorten koordinaatioryhmässä nuorisotoimenjohtaja toimii puheenjohtajana. Lisäksi kaupunginosa-alueittain on virkamiestiimit, joissa nuorisotoimi toimii veturina. Hyvinvoinnin seuraaminen koetaan kehittämistarpeeksi. Nyt toteutetaan kouluterveyskyselyt ja toinen aste tunnetaan sitä kautta. Tilastointia ja tutkimusta pitäisi kuitenkin kehittää, sillä kyselyt eivät tavoita niitä, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä. Hyvinvoinnin tukena toimii sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja nuorisopalveluiden yhteistyönä ohjaus- ja tukikeskus Kipinä. Vuodesta 2008 lähtien kaikille peruskoulun päättäneille on pystytty löytämään jatkopaikka. Yksittäisiä tapauksia jää sijoittamatta mielenterveys- tai terveyssyistä. Kipinässä on tukitoimintaa, kuntouttavaa toimintaa ja työpajatoimintaa. Työhön on suunnattu etsivän nuorisotyön varoja ja koottu rahoitus kolmelta hallinnonalalta, lisäksi on saatu hankerahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ennaltaehkäisevää työtä pidetään puhetasolla tärkeänä, mutta velkaohjelmassa leikkausvaara kohdistuu juuri ennaltaehkäisevään työhön eniten. Positiivista on, että kouluterveydenhoitajien määrä kasvanut ja erityisopetukseen satsattu. Laaja-alainen yhteistyö lastensuojelun ja oppilashuoltotyön välillä tuntuu toimivan. Puutteita on vielä mielenterveyspalveluissa. Lasten ja nuorten koordinaattori vastaa palveluaukkojen kartoittamisesta. 36

Alla nuoria suoraan koskevat toiminnan kehittämisen tarpeet ja yhteistyön tarpeet vastuutahoineen ja aikatauluineen Vantaan lastensuojelusuunnitelmasta toimialoittain: Kaupunkisuunnittelu Kehitetään lasten ja nuorten osallistumista kaupunkisuunnitteluun, kaupunkisuunnittelu, 2010 Perusopetus Opetusryhmien koon pienentäminen ja opetuksellisten joustavien ratkaisujen kehittämisen tukeminen ja tehostetun tuen vaikuttavuuden parantaminen, perusopetus, 2008 2012 Henkilökunnan osaamisen lisääminen liittyen oppimisen ja kasvun haasteiden varhaisessa tunnistamisessa, perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä moniammatillisessa yhteistyössä, perusopetus, 2008 2012 Uudistetun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) sekä oppimisen ja kasvun suunnitelman vaikuttavuuden lisääminen, perusopetus, 2009 Parannetaan koulujen henkilökunnan mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutukseen, perusopetus, 2009 Aktiivisen oppilaskuntatyön levittäminen kaikkiin kouluihin, perusopetus, 2009 Pilottihankkeiden käynnistäminen teemalla: Miten koulu voisi olla osalle oppilaista paikka, jossa voisi olla klo 7 17 välisenä aikana joustavasti opetuksessa ja muussa ohjatussa tai valvotussa toiminnassa?, perusopetus, 2011 Nuoriso- ja aikuiskoulutus Lukioiden ryhmänohjaajakoulutusta järjestetään, nuoriso- ja aikuiskoulutus, 2008 Lukio-opiskelijoiden erityistä tukea vahvistetaan, nuoriso- ja aikuiskoulutus, 2008 Vantaan ammattiopisto Varian psykologitoimintaa kehitetään tukemaan nuorten psyykkistä hyvinvointia nuorten opiskeluedellytysten parantamiseksi nuoriso- ja aikuiskoulutus ja Varia, 2008 Vantaan ammattiopisto Varian erityisopetusta kehitetään edelleen erityisopetussuunnitelman mukaisesti, nuoriso- ja aikuiskoulutus ja Varia, 2008 Vantaan ammattiopisto Varian ohjaussuunnitelma päivitetään, nuoriso- ja aikuiskoulutus/ Varia 2008 2009 Psykososiaaliset palvelut Oppilashuollossa toteutettavan tukihenkilötoiminnan vakiinnuttaminen osaksi vantaalaisia työkäytäntöjä sekä selvitetään mahdollisuutta laajentaa tukihenkilötoimintaa koskemaan myös Aikuisopiston perusopetuksen maahanmuuttajanuoria. Psykososiaaliset palvelut, 2008 Kulttuuripalvelut Perheiden yhteisöllisyyden ja vanhemmuuden tukeminen, erityisfokuksessa pienten lasten vanhemmat ja "vauvakulttuuri", kulttuuripalvelut, 2009 2012 37

Lasten ja nuorten parissa toimivan henkilöstön ammattitaitoa lisätään taidekasvatussisältöisen koulutuksen avulla kentältä nousevien tarpeiden mukaisesti, kulttuuripalvelut, 2009 2012 Nuorten osallisuutta vahvistetaan tarjoamalla heille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, kulttuuripalvelut, 2009 2012 Kirjastopalvelut Järjestetään koulutusta henkilökunnalle lasten ja nuorten kohtaamisesta sekä nuorten kehitysvaiheista. Kirjastopalvelut, 2008 2009 Auditoidaan lasten ja nuorten kirjastotiloja ja tehdään tilojen kehittämissuunnitelma kaikkiin kirjastoihin. Kehityssuunnitelmaa tehtäessä kuullaan nuoria. Kirjastopalvelut, 2009 Suunnitellaan uusia vuorovaikutteisia verkkopalveluja nuorille ja lapsille HelMet-yhteistyönä. Panostetaan mediakasvatukseen. Kirjastopalvelut, syksy 2008 Analysoidaan lasten ja nuorten kokoelmia tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden kannalta. Kirjastopalvelut, syksy 2008 Nuorisopalvelut Nettinuorisotyötä kehitetään, nuorisopalvelut, 2008 Yhteistyötä vanhempien kanssa lisätään, nuorisopalvelut, 2009 Kiusaaminen ja rasismi, nolla-toleranssi kaikessa toiminnassa, nuorisopalvelut, 2008 Yhteistyö lasten suojelun edistämisessä (toimenpiteet, yhteistyön koordinaatiovastuu ja aikataulu) Kartoitetaan vantaalaisten järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden työ ehkäisevässä lastensuojelussa, lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori, 2010 Kehitetään VAV Asuntojen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä asutettaessa erityistä tukea tarvitsevia perheitä ja nuoria VAV, sosiaali- ja terveystoimi, 2008 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusohjelman uudistaminen vuonna 2008 ja käyttöönotto vuonna 2009, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, terveyspalvelut, 2008 Nuorisoterveysaseman suunnittelua jatketaan, terveyspalvelut, 2009 2010 Nuorten mielenterveyspalveluiden kehittäminen yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa, terveyspalvelut, 2010 Nuorten joustavan siirtymisen varmistaminen perusopetuksesta toiselle asteelle nuoriso- ja aikuiskoulutus, perusopetus, 2008 2010 Nuorten ohjauspisteen perustaminen kesällä 2008 nuoriso- ja aikuiskoulutus, perusopetus, nuorisopalvelut, 2008 2010 Vantaan ammattiopisto Variassa kehitetään opiskelijahyvinvointiryhmien moniammatillista yhteistyötä jo luotujen rakenteiden puitteissa, nuoriso- ja aikuiskoulutus/ Varia, 2008 Oppilas- ja opiskelijahuoltotoiminnan kehittäminen oppilas- ja opiskelijahuollon linjausten mukaisesti. sivistystoimi, perhepalvelut, 2008 38

Nuorten masennusta ennaltaehkäisevää MAESTRO-toimintaa laajennetaan, perhepalvelut, 2008 2010 Aikuisopistossa perusopetuksessa opiskelevien nuorten maahanmuuttajien erityisen tuen palveluketjuja tarkennetaan, nuoriso- ja aikuiskoulutus, 2008 2012 Nuorisotiloja kehitetään alueensa ennaltaehkäisevän työn keskuksina, nuorisopalvelut, 2010 Toisen asteen yhteistyötä kehitetään työpajatoiminnan kanssa, nuorisopalvelut, 2008 Koululiikunnan tukemista kehitetään edelleen paitsi liikunnanopetuksen tueksi myös liikunnallisen elämäntavan juurruttamiseksi koululaisiin, liikuntapalvelut, 2009 2012 Keskustelua ja yhteistyötä liikuntajärjestöjen kanssa kehitetään ja lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi, liikuntapalvelut, 2009 2012 Nuorisoasemalle perustetaan toinen palvelupiste Länsi-Vantaalle, päihdepalvelut, 2009 Päihdevalistusta kehitetään päihdepalvelujen ja perusopetuksen yhteistyönä osana terveystiedon opetusta, ehkäisevä päihdetyö, 2009 Moniammatillisten päihdetyöryhmien perustaminen, ehkäisevä päihdetyö Lastensuojelusuunnitelman luvussa neljä kuvataan vantaalaista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa Vantaalla: Vantaalainen lapsi- ja nuorisopolitiikka Vantaalla lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä toimialojen yhteistyönä. Laajan palvelujärjestelmän ja osaajien verkoston lisäksi Vantaalla on kaikkien toimialojen yhteistyönä laadittu lasten ja nuorten hyvinvointistrategia. Tämä kaupunginvaltuuston vuonna 2003 hyväksymä strategia laadittiin moniammatillisena yhteistyöprosessina Vantaan eri toimialojen asiantuntijoiden kesken. Tietopohjaa strategialle loi selonteko lasten ja nuorten hyvinvoinnista Vantaalla. Strategia on vuosittain päivitetty ja arvioitu kaupungin johtajistossa. Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointistrategiassa korostetaan ennalta ehkäisevää työtä, ongelmien varhaista havaitsemista ja niihin puuttumista. Tavoitteena on erityisesti vahvistaa lasten ja nuorten luonnollisia kasvuyhteisöjä, koteja, kouluja, vapaa-ajan toimintaympäristöjä. Strategian painopiste on eri toimijoiden ja toimialojen välisen yhteistyön kehittämisessä: lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta haasteita ovat usein ne kysymykset, jotka edellyttävät tätä käyttämään useita palveluja samanaikaisesti kuin myös luonnolliset siirtymät palvelujärjestelmän piiristä toiseen. Vuodesta 2006 lasten ja nuorten tukeminen on ollut kaupungin tuloskortilla kriittisenä menestystekijänä. Vuodelle 2008 sitovaksi tavoitteeksi on asetettu, että suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä laaditaan toimialojen yhteistyönä. Vuonna 2008 työssään aloittaa myös sivistystoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen yhteinen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori, joka osaltaan vahvistaa koko kaupungin yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila Vuoden 2008 alussa Vantaalla oli 192 522 asukasta. Näistä alle 18-vuotiaita oli 43 648 eli lähes 23 % väestöstä. 0 6-vuotiaita oli 17 196 eli 9 % väestöstä. Vuoden 2007 alussa Vantaalla oli perheitä lähes 53 000. Perheiksi lasketaan lapselliset ja lapsettomat avo- ja avioparit sekä 39

yksinhuoltajaperheet. 56 %:ssa perheistä oli lapsia. Perhetyypeittäin tarkasteltuna vajaat kaksi kolmasosaa vantaalaisista perheistä oli aviopareja, reilu viidennes avopareja ja loput olivat yksinhuoltajaperheitä. Niistä perheistä, joissa oli lapsia, yksinhuoltajaperheitä oli 26 %. Vantaalla solmitaan vuosittain noin 1 400 avioliittoa, avioeroja on vuosittain yli 600. Vuonna 2007 perheiden erotilanteessa lastenvalvojan luona sovittiin lapsen asumisen osalta 723 lapsen asuvan äidin luona ja 111 lapsen asuvan isän luona. Elatustukea Vantaa maksaa noin 4 570 lapsesta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta on raportoitu 2000-luvulla useasti. Nämä tiedonkeruut perustuvat sekä eri toimialojen asiantuntijanäkemyksiin ja kokemuksiin että erilaisiin erillisselvityksiin, joita Vantaalla on toteutettu sekä kunnan omana työnä että erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Yksi merkittävimmistä hyvinvointitilanteen tietolähteistä on joka toinen vuosi toteuttava kouluterveyskysely. Keväällä 2008 viidettä kertaa toteutettava kysely laajenee myös ammatillisiin oppilaitoksiin. Osana kunnan hyvinvointipolitiikkaa Vantaalla julkaistaan vuosittain hyvinvointikatsaus, joka vuonna 2006 keskittyi 0 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Vuosittaisen hyvinvointikatsauksen yhteydessä kerätään indikaattoritiedot väestön hyvinvoinnista. Viime vuosina toteutettujen tietojenkeruun ja asiantuntijanäkemysten perusteella vantaalaislasten ja -nuorten hyvinvointitilanne näyttää tiivistetysti seuraavalta: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvuuksia: Valtaosa lapsista voi hyvin. Heillä on turvalliset kasvuolosuhteet ja vastuulliset vanhemmat. Pääkaupunkiseutu elinympäristönä tarjoaa lasten ulottuville monipuolisen toiminnan ja harrastusmahdollisuuksien kirjon sekä parhaat mahdolliset palvelut, osaamisen ja asiantuntijuuden. Päihteiden käyttö on vähentynyt. Kouluterveystutkimuksen mukaan päivittäinen tupakointi on vähentynyt huomattavasti, ja huumausainekokeilujen määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Täysraittiiden nuorten osuus on lisääntynyt ja yläkouluikäisten humalajuominen on vähentynyt. Valtaosa nuorista lähtee opiskelemaan, ja mm. ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin. Vantaalla lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön on panostettu. Varhainen puuttuminen on juurtumassa toimintatavaksi. Myös lasten ja nuorten osallisuus on nostettu esille; viime nuorisovaltuustovaaleissa äänestysprosentti nousi selvästi. Lapsuuden ja nuoruuden haavoittavia tekijöitä: Vaikeasti oireilevien lasten määrän kasvu. Oireilu varhentuu ja kärjistyy. Huolen painopiste on siirtynyt oppimisvaikeuksista sosio-emotionaalisen oireilun kautta mielenterveysongelmiin. Myös eriasteisten tarkkaavaisuusongelmien määrä lisääntyy. Kasvuolosuhteiden ongelmat. Pahoinvointi on usein seurausta kasvuolosuhteiden ongelmista (muun muassa päihteet, mielenterveysongelmat); lapset joutuvat kantamaan vanhempiensa taakkoja. Monesti riskitekijät kasaantuvat samoille lapsille. Muun muassa lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna, ja lähisuhdeväkivalta on mukana kahdessa kolmesta lastensuojeluilmoituksesta. Erilaiset perhe-elämän ihmissuhdepulmat ovat monimutkaistuneet perherakenteiden moninaistuessa. Arjen rytmittömyys ja elintapojen huononeminen, kuten arkiliikunnan puute, lihavuuden yleistyminen ja ala-asteikäisten päihteiden käyttö. Erityispalvelut eivät voi korvata ravinnon, liikunnan tai levon puutetta. 40

Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen. Taloudelliset vaikeudet kuormittavat perheen voimavaroja ja rajoittavat mm. harrastusmahdollisuuksia. Vuonna 2007 toimeentulotukea saaneissa vantaalaisperheissä asui 5 100 lasta. Tämä on 12 % kaikista alle 18- vuotiaista vantaalaisista. Toimeentulon ongelmat kuormittavat erityisesti yksinhuoltajaperheitä. Vantaalla lähes 27 % yksinhuoltaja-asuntokunnista on laskettavissa köyhiksi. Nuorten näköalattomuus, motivoitumattomuus tulevaisuuden rakentamiseen. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeytti vuonna 2007 Vantaalla 14 % opiskelijoista. Toisen asteen koulutuksen puute on nuorten syrjäytymisen kanssa korreloiva tekijä. Alkoholin käytön polarisoituminen: samalla kun entistä suurempi osa nuorista ei käytä alkoholia, alkoholia käyttävät taas käyttävät sitä entistä runsaammin. Alkoholia käytetään enemmän sekä kerralla kulutettuna että useampana päivänä viikon aikana. Tilastokatsaus 2008:4. Vantaan kaupunki. Tilasto ja tutkimus. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten hyvinvoinnin haasteet: Traumaattiset kokemukset, tuleminen Suomeen alaikäisenä ilman omia vanhempia tai perheen yhdistyminen useiden vuosien erillään asumisen jälkeen ovat maahanmuuttajalasten ja -nuorten elämässä haavoittavia tekijöitä. Lisäksi puutteellisella koulutaustalla Suomeen tuleminen vaikeuttaa kotoutumista ja hyvinvoinnin rakentumista. Lastensuojelusuunnitelman viidennessä luvussa kuvataan Nuorisopalveluiden roolia lastensuojelutyössä: Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden tehtävänä on parantaa vantaalaisten lasten ja nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaisvalmiuksille. Nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Nuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvun tukeminen mm. harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksilla sekä ehkäistä ennalta nuorten syrjäytymistä nuorisotyön keinoin. Toiminnan lähtökohtana on nuorten omalla eli vapaa-ajalla tapahtuva toiminta. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä on 10 17-vuotiaat nuoret. (s. 36) Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö on kohdennettua työtä, jota tehdään kaikilla alueilla yhteistyössä koulujen ja sosiaalitoimen kanssa. Erityisnuorisotyön kohderyhmä on erityistä tukea tarvitsevat pääasiassa 13 16-vuotiaat nuoret. Työ on sekä yksilötyötä että pienryhmätyötä. Työtä tehdään lasten ja nuorten vapaa-aikana. Työ on entistä enemmän kytkeytynyt nuorisotalojen kanssa tehtävään työhön. Erityisnuorisotyön yhtenä työmuotona on katutyö. Katutyössä nuoria kohdataan heidän omissa ympäristöissään ja pyritään luomaan kontakteja, mutta katutyö toimii myös työvälineenä nuorten vapaa-ajanvieton ja päihteidenkäyttökulttuurin havainnoinnissa. Katutyö työmuotona täydentää myös muita kaupungin palveluita muun muassa lastensuojelun ja kuraattoreiden työskentelyä. Millään muulla taholla ei ole näin konkreettista tietoa nuorten vapaa-ajasta. Vanhempien kanssa työskennellessä katutyön kautta kerätystä tiedosta on myös hyötyä. Katutyön kautta saadaan kerätyksi konkreettista faktatietoa ja sitä voidaan hyödyntää monella tavalla. Katutyöllä pyritään myös ennaltaehkäisemään nuorten häiriökäyttäytymistä, ilkivaltaa, tappeluita sekä alkoholinvälitystä. Jo pelkällä läsnäolollaan katutyötä tekevät aikuiset saattavat rauhoittaa nuorten illanviettoa. Katutyön tavoitteena on myös turvallisuuden tunteen luominen alueelle sekä nuorille että alueen asukkaille. Katutyön kautta pystytään löytämään nuorisoporukoita, joiden viikonloppuun liittyy vahvasti päihteet, sekä tarjoamaan heille vaihtoehtoista toimintaa päihteidenkäytön tilalle. 41

Myös Vantaan Hyvinvointikatsaus vuodelta 2010 käsitteli lapsia ja nuoria. Se nostaa esiin seuraavia asioita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi: Väestö ja elinympäristö Liikenneturvallisuusselvityksissä esitettyjä ja vielä toteuttamattomia liikenneturvallisuuden parannustoimenpiteitä koulujen läheisyydessä eri puolilla kaupunkia kiirehditään. Sukupuoli on merkityksellinen ja tärkeä tekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tarkastelussa. Sukupuoli sisällytetään mahdollisuuksien mukaan toiminnan tutkimukseen, tilastointiin ja tiedon hyödyntämiseen. Kulttuurin merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille Kulttuuritoiminta ja taidelähtöiset menetelmät integroidaan osaksi varhaiskasvatusta, perusopetusta, nuoriso- ja sosiaalityötä, terveydenhuoltoa sekä maahanmuuttajien kotouttamista. Kirjastossa lisätään lapsille ja nuorille suunnattua tapahtumatarjontaa sekä parannetaan lasten ja nuorten verkkopalveluja mm. avaamalla sisältöjä verkossa. Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään. Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelmaa jalkautetaan. Hallinnonalat laativat oman suunnitelmansa lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa syvennetään pedagogista työotetta ja vuorovaikutusta lasten kanssa. Henkilöstön osaamisen ja pedagogisen tuen käytänteiden jakamiseen luodaan pysyvät rakenteet ja toimintamallit. Osaamista eri kulttuuritaustaisten lasten ja nuorten kasvatuksessa, opetuksessa ja kotoutumisen tukemisessa kehitetään. Kehitetään olemassa olevaa yhteistoimintaa (etappi, paja, jopo) sosiaali- ja terveystoimen kanssa psyykkisesti ja/tai käytöksellään oirehtivien oppilaiden tukemiseksi koulussa. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus on lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin edistämisessä. Nuorten Vantaa Perusopetuksen päättäneille tarjotaan toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetus- tai työpajapaikka. Ohjaus- ja tukikeskus Kipinän toimintaa kehitetään ja vakiinnutetaan. Ammatillisessa koulutuksessa lisätään työelämälähtöisyyttä ja kehitetään opintojen ohjausta opintojen keskeyttämisten vähentämiseksi. Kehitetään toimintamalli, jossa jokainen lukio-opiskelija laatii jatko-opintoihin orientoivan jatko-opintosuunnitelman osana henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kehitetään nuorisolain muutosten edellyttämää monialaista yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Huolehditaan yhteiskuntatakuun toteutumisesta ennen nuoren kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. 42

Lasten ja nuorten terveyserot Terveyserojen kaventamiseksi kehitetään kohdennettuja varhaisen tuen malleja riskiryhmille. Toiminnan lähtökohtana on huolehtia perustarpeiden toteutumisesta kaikkien lasten ja nuorten kohdalla. Panostetaan aikuisten herkkyyteen havainnoida lapsen ja nuoren pahoinvoinnin ensioireita. Otetaan käyttöön varhaisen ja välittömän tuen malleja tilanteisiin, joissa lapsi tai nuori kokee yksinäisyyttä, turvattomuutta tai kiusaamista tai voi muuten pahoin. Vanhempien terveys ja hyvinvointi vahvistavat lasten ja nuorten hyvää elämää Vanhemmuus ja sen tukeminen huomioidaan lapsille ja nuorille sekä aikuisille suunnatuissa palveluissa. Kehitetään vanhempia osallistavia ja perheiden hyvinvointia edistäviä yhteistoimintamalleja yhteistyössä vanhempien ja kolmannen sektorin kanssa. Köyhyyttä selvittävän toimikunnan työssä otetaan huomioon lapsiperheköyhyys ja toimenpiteet sen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 43

6 NUORTEN TYÖLLISTYMINEN Vuosittain noin 5 000 perusasteen koulutuksen päättävää nuorta jää ilman opiskelupaikkaa. Noin 15 prosenttia kunkin ikäluokan nuorista jää ilman toisen asteen koulutusta, kun mukaan lasketaan lukion ja ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet. 20 29-vuotiaista suomalaisista nuorista arviolta 40 000 on kokonaan työelämän, koulutuksen ja työttömyystilastojen ulkopuolella. Syrjäytyneiden nuorten on laskettu maksavan yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuodessa. Pääkaupunkiseudun kunnissa on nuorisotoimilla hyvin erilaiset toiminnalliset vastuut nuorten työllistymisen tukemisessa. Toiminnot on kaikissa jaettu eri toimialojen ja toimijoiden välillä. Nuorisotoimen vastuut Helsingissä ja Espoossa ovat suhteellisen vähäiset, Vantaalla nivelvaihetyö ja pajatoiminta kuuluvat yhä nuorisopalveluille. Nuorisotoimien tekemiä politiikkalinjauksia nuorten työllisyyden tukemiseen löytyy yllättävän vähän. ESPOO Espoon nuorisopalveluiden toimenpideohjelmassa pohditaan nuorten työllisyystilannetta näin: Uudet haasteet Tilastokeskuksen määritelmän mukaan nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20- tai alle 24-vuotiaiden työttömyyttä. Nuorisotyöttömyyden tulkinta voi olla vaikeaa, koska nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia kuin varttuneemmat. Opiskelun päättäminen ja uran valinta merkitsevät sitä, että työtä etsitään ja vaihdetaan. Monet nuoret muuttavat kotiseudulta pois ja työ- ja opiskelujaksojen välille saattaa mahtua useitakin lyhyitä työttömyysjaksoja. Vakavaksi nuorisotyöttömyys tulee silloin, kun nuori ei vähäisen koulutuksensa tai puutteellisen työkokemuksensa vuoksi pääse lainkaan työelämän alkuun ja syrjäytyy. Varsin moniin töihin vaaditaan työkokemusta, ja täysin vailla työkokemusta oleva nuori ei ole vahvoilla työpaikasta kilpailtaessa. Erityisesti korkean työttömyyden oloissa on tarjolla runsaasti kokenutta työvoimaa, ja työnantajan kannalta voi olla helpompaa ottaa töihin työtä vailla oleva ammattilainen kuin perehdyttää kokematonta nuorta työtehtäviin. Nuorisotyöttömien määrä on nopeasti noussut ja nuorisotyöttömyyden kasvu jatkuu Helsingin seudulla. Espoossa alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut kaikkein voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa 2009 Uudenmaan TEkeskuksen alueella 1 001 mikä on kaksinkertainen määrä vuotta aiempaan verrattuna. Alle 20-vuotiaita työttömiä oli 300. Syyskuussa luku on hieman laskenut sen ollessa 1 199 (927 alle 25-vuotiasta / 272 alle 20-vuotiasta). Madaltunutta lukua voi selittää se, että osa on vastaanottanut opiskelupaikan elokuussa. Nuorisotyöttömyys on etenkin miesten ongelma. Kaikissa palvelupiireissä nuorten naisten työttömyysaste oli vuonna 2008 suunnilleen puolet nuorten miesten työttömyysasteesta. (Toimenpideohjelma 2010 s.12) Nuorisolakiin ollaan parhaillaan esittämässä muutosta, jolla säädetään etsivästä nuorisotyöstä. Sen tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Lakiuudistuksen mukaan kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava nuorisotoimen viranomainen. Esitetyssä muutoksessa säädetään lisäksi monialaisen viranomaisverkoston yhteistyöstä. Ehdotetuilla toimenpiteillä luodaan puitteet paikallistasolle sen varmistamiseksi, etteivät nuoret syrjäydy koulutus- ja työ- 44

markkinoilta peruskoulun päättämisen jälkeen sekä säädetään viranomaisille velvoite tähän liittyen koskien alle 25-vuotiaita. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:22). Uusi laki on nyt tullut voimaan ja siihen sopeutuminen on nuorisotoimenjohtajan mukaan käynnissä. Toimenpideohjelman toimenpide-ehdotukset vuosille 2010 2014 linjaa nuorisotyöttömyyteen tarttumisesta seuraavasti: Nuorisotyöttömyyttä ja sen tilaa seurataan ja tehdään esityksiä sen parantamiseksi. Toimenpideohjelmassa kerrotaan tieto- ja neuvontapalveluiden käytöstä myös työelämän kysymyksiin vastaamiseksi. Espoossa on kaksi nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen toimipistettä, yesboxia, jotka sijaitsevat kauppakeskus Iso Omenassa ja Sellon kirjastossa. Tietoa ja neuvontaa annetaan laaja-alaisesti nuoren elämään liittyen, esimerkiksi opiskelusta, työelämästä ja asumisesta. yesboxien tärkeimmät yhteistyötahot ovat koulut ja oppilaitokset. Yhteistyössä on toteutettu muun muassa teemallisia työpajoja, luokkavierailuja ja infopäiviä. Uutena toimintana toteutetaan yritysyhteistyössä HOK-Elannon kanssa nuoria työelämään tutustuttavaa Ansio-kurssitoimintaa. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut kehittävät ja rakentavat pääkaupunkiseudun yhteistyössä, NEO-hankkeessa, henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta maahanmuuttajille. (Toimenpideohjelma s.19) Nuorisotoimenjohtaja kuvaa nuorisotoimen vastuita työllistymisen suhteen: Espoossa työpajatoiminta on toiminut Omnian alaisuudessa vuodesta 2005, jolloin nuorisotoimesta siirtyi Omniaan 12 työntekijää. Rahoitus toimintaan tulee sosiaali- ja terveysvirastosta. Myös etsivä nuorisotyö on Omnian alaisuudessa, jossa siitä vastaa kolme työntekijää. Tähän saadaan valtion rahoitusta. Aiemmin nuorisotoimi kuului kaupungin työllistämisryhmään, enää ei. HELSINKI Helsingissä nuorisotoimen vastuulla on järjestää harjoittelumahdollisuuksia. Työpajatoiminta on opetusviraston alaista toimintaa ja työllisyysasioiden koordinointi kuuluu henkilöstökeskukselle. Nivelvaihetyö peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä on nuorisotoimenjohtajan mukaan aluillaan ja kuuluu erityisesti opetusvirastolle. Helsingin ongelmana on opetuspaikkojen liian vähäinen määrä, 47 % ei saa paikkaa ammattikouluun. Lisäpaineita tuo naapurikuntien nuorten hakeutuminen Helsinkiin opiskelemaan. VANT AA Vantaalla työpajatoiminta kuuluu nuorisotoimen alle. Lastensuojelusuunnitelma linjaa työpajatoiminnasta seuraavaa: Työpajatoiminta Työpajatoiminnan kohderyhmä on 16 24-vuotiaat työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat, ammatillisen koulutuksen tai lukion keskeyttäneet sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Työpajatoiminnan tehtävänä on estää syrjäytymästä koulutuksesta ja työstä. Toiminta on osa vantaalaista yhteiskuntatakuuta, jossa nuorelle tarjotaan koulutus-, työharjoittelu-, tukityö- tai työpajapaikka. Nuorten työpajatoiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, ei kuntouttavaa toimintaa. Alle 17-vuotiaiden tuleminen työpajoille tapahtuu sivistystoimen moniammatillisen Kipinätyöryhmän kautta. Työpajatoiminnan keskeinen tehtävä on tukea nuorten elämänhallintaa, parantaa heidän kouluttautumistaan ja lisätä työelämävalmiuksia. Työpajoilla nuorilla on mahdollisuus erityisopet- 45

tajan opetuksessa korottaa peruskoulun arvosanoja. Työpajatoiminnassa nuorten erilaisten ja eritasoisten ongelmien selvittämisen tukena toimii pajakuraattori ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneille nuorille, jotka eivät ole työllistyneet, työpajatoiminta antaa työharjoittelu-/työkokemusta ja tukea työnhaussa. Työtä tehdään moniammatillisena yhteistyönä työvoimatoimiston, opetuspalveluiden ja sosiaalitoimen kanssa. Tiivistä yhteistyötä on myös lisäopetuksen (10-luokkien) kanssa. Työpajoilla on muun muassa psykososiaalinen tiimi ja erityisopettaja. Nuorten työpajatoimintaa on ollut Vantaalla jo 27 vuotta. Nyt painopistealueena ovat nuoremmat kuin aiemmin eli noin 16 20-vuotiaat. Aiemmin painotus oli yli 20-vuotiaissa. Nuorisotoimi vastaa työpajatoiminnasta Vantaalla. Nuorisotoimi toimii myös työnantajana nuorille. Myös Vantaalla tehdään töitä saman ongelman, liian vähäisen toisen asteen koulutuspaikkamäärän, kanssa kuin pääkaupunkiseudulla yleensä. Vantaalla on käytössä nuorten tuettu oppisopimus yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Nuoret ovat myös mukana malleja ja toimintaa kehittämässä. Tähän tähtää muun muassa yhteistyöprojekti DIAKin kanssa. Nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ei juurikaan ole. Vantaalla on pyritty myös tiiviiseen yhteistyöhön yrityspuolen kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on ESR-rahoitteinen PETRA-projekti. PETRA-projekti Petra-projekti on Vantaan kaupungin toteuttama ESR-projekti, jota rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Projektin tavoitteena on ohjata vantaalaisia 17 24-vuotiaita työttömiä nuoria työhön, työharjoitteluun tai opiskelemaan. Projektin kesto on 1.3.2010 31.10.2013. Yhteistyökumppaneina toimivat TE-toimisto, KELA, Vantaan yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari. Projektin yhtenä tavoitteena on kehittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista työllisyyspalveluissa ja työllisyysprojekteissa. Tässä osiossa projektin yhteistyökumppanina toimii Kuntaliitto. Projektin tarkoituksena on tuoda työllisyyspalvelut nuoren tavoitettaviksi yhdestä paikasta, ohjata nuoria työhön, työharjoitteluun tai opiskelemaan, tehdä yhteistyötä yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työllisyyspalveluissa. Yhteistyö yrityksien kanssa Yritystä autetaan löytämään potentiaaliset työntekijät Järjestetään rekrytointitilaisuuksia ja tapahtumia Helpotetaan työsuhteeseen tai työharjoitteluun liittyvien viranomaiskäytäntöjen hallitsemisessa Avustetaan tukihakemuksen tekemisessä Autetaan nuorta löytämään työpaikka löytämään opiskelupaikka kehittämään työnhakutaitoja parantamaan elämänhallintataitoja hakeutumaan sosiaali- tai terveyspalveluihin löytämään tietoa eri tukimuodoista Palvelut työnantajille Myyrmäessä sijaitseva PETRA-projekti tarjoaa työnantajille 17 24-vuotiaita nuoria työntekijöitä, joista osalla on ammatillinen tutkinto. PETRAn työnantajille tarjoamat palvelut ovat maksuttomia. 46

Projekti etsii työnantajan tarpeiden ja toiveiden mukaisia työnhakijoita ja ohjaa heidät ottamaan yhteyttä työnantajaan. Sovittaessa voidaan tehdä työnhakijoiden alkuhaastattelut PETRAssa ja ohjata sopivimmiksi arvioidut hakijat työnantajan haastatteluun. Mikäli työnantaja on kiinnostunut nuoren työntekijän ottamisesta työharjoitteluun tai palkkatuettuun työhön, autetaan työnantajaa sopimusten hoitamisessa. Yhteistyössä TE-toimiston kanssa voidaan sopia valmentajan tuesta työsuhteen alkuvaiheeseen, esimerkiksi avuksi nuoren työntekijän perehdytykseen. Myös tämä palvelu on maksutonta työnantajalle. Yritykselle toteutetaan myös räätälöityjä rekrytointitilaisuuksia ja nuorille järjestetään rekrytointimessut. 47

7 YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuoli-identiteetistään tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. (Nuorisolaki (72/2006)) Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhdenvertainen toteutuminen vaatii näkemään lapset ja nuoret moninaisena joukkona. Suomessa riski yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumattomuudelle lasten ja nuorten keskuudessa liittyy etenkin maahanmuuttajaryhmiin, romaneihin, alkuperäiskansa saamelaisiin, seksuaalisiin vähemmistöihin ja vammaisiin. Näihin ryhmiin on lapsi- ja nuorisopolitiikassa kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi lapsi- ja nuorisopolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa on keskeistä hahmottaa toimenpiteiden sukupuolivaikutukset. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla on vaikutuksia ihmisiin, arvioidaan tavoitteena saada selville päätösten ja toimenpiteiden vaikutukset naisiin ja miehiin tai tyttöihin ja poikiin. Huomiota tulee kiinnittää sekä välittömiin että välillisiin vaikutuksiin. Kyse on hyvän hallinnon periaatteesta. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007 2011) Espoossa ja Vantaalla nuoriin liittyvät yhdenvertaisuuskysymykset on erityisesti huomioitu kaupunkien monikulttuurisuusohjelmissa, Helsingissä on kaupungin ohjelman lisäksi tehty nuorisoasiainkeskuksen oma monikulttuurisuusohjelma. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajataustaisten huomiointi on selkeästi se yhdenvertaisuuden tulokulma, joka painottuu kaikissa kunnissa. ESPOO Espoossa on valtuuston hyväksymässä monikulttuurisuusohjelmassa 2009 2012 linjattu myös paljon nuoria käsitteleviä tavoitteita. Lisäksi nuorisolautakunnan hyväksymä Nuorisopalvelujen toimenpideohjelma 2010 2014 linjaa yhdenvertaisuuteen tähtäävistä työmuodoista. Espoon monikulttuurisuusohjelmasta: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oman äidinkielen osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Vahva oman äidinkielen osaaminen tukee käsitteellisen ajattelun kehitystä ja identiteetin rakentumista sekä suomen ja ruotsin kielten oppimista. Tukemalla lasten ja nuorten kaksikielisyyttä kaupunki edistää kansainvälisessä liike-elämässä ja kanssakäymisessä keskeisten kielivarantojen kehittymistä. Espoon opetustustoimi saa opetuksen järjestämiseen valtionapua, joka kattaa valtaosan opetuksen kustannuksista. Seurantamittari: Niiden muunkielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen tai perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Suomi toisena kielenä -opetuksen ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen kautta saatu hyvä kotimaisten kielten taito antaa tasavertaiset mahdollisuudet jatko- opintoihin ja työelämään siirtymistä varten ja ehkäisee syrjäytymistä. Seurantamittari: Suomi toisena kielenä -opetukseen ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen oppilasta kohden käytettyjen resurssien määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. 48

Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välinen yhteistyö paranee. Perheiden ja koulun välisen yhteistyön onnistuminen tukee lasten koulunkäyntiä ja ehkäisee koulutusjärjestelmään liittyvien väärinkäsitysten synty mistä. Seurantamittari: Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi on laadittu kehittämissuunnitelma ja sen toimeenpanosta on huolehdittu kaikissa kouluissa. Maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät toisen asteen opintoihin. Ilman opiskelupaikkaa jääminen peruskoulun suorittamisen jälkeen kasvattaa dramaattisesti nuorten syrjäytymisen riskiä. Kaupunki haluaa turvata maahanmuuttajataustaisille nuorille muiden nuorten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet siirtyä peruskoulun jälkeisten opintojen kautta kohti työelämää muun muassa kehittämällä opinto-ohjausta. Seurantamittari: Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien muunkielisten espoolaisten nuorten osuus. Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista. Nuorisotoimi haluaa tavoittaa nuoret heidän taustastaan riippumatta ja edistää luontevaa vuorovaikutusta eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten välillä. Työntekijöiden toiminnassa heijastuu rasismin vastainen työote. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan yhdenvertaisuuden edistäminen. Seurantamittari: Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista verrattuna muunkielisten osuuteen Espoon väestöstä. Espoo on kansainvälisten opiskelijoiden kannalta houkutteleva ja viihtyisä opiskeluympäristö. Kaupunki huolehtii opiskeluympäristön kehittymisen edellytyksistä kampusalueiden ja opiskelija-asuntojen kaavoitukseen, oppilaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin ja oppilaitosten omistajaohjaukseen liittyvin keinoin. Seurantamittari: Aalto-yliopiston, Laurean, Metropolian ja Omnian ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrä Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä. Toimenpideohjelma linjaa etsivästä nuorisotyöstä seuraavaa: Espoon nuorisopalvelut on suunnannut palveluitaan kohdennetusti muun muassa positiivinen diskriminaatio ja monikulttuurisuus huomioon ottaen. Tavoitteena on tarjota osallistumismahdollisuuksia kaikille espoolaisille nuorille huomioiden ne nuoret joilla osallistumismahdollisuudet harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan ovat muutoin vähäisiä. Espoon nuorisopalveluiden perustehtävään kuuluvat kaikille alle 29-vuotiaille suunnatut tavoitteelliset palvelut. Nuorisolain ikämääritelmä antaa väljyyttä toiminnan painopisteen kohdentamiseen eri ikäryhmiin. Espoon kaupungin nuorisopalveluja tarjotaankin monenikäisille nuorille. (Toimenpideohjelma s. 18) Toimenpideohjelma linjaa alueellisesta nuorisotyöstä seuraavia yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita: Nuorisotila- ja pienryhmätoiminnan sekä kohdennetun yksilö- ja pienryhmätyön tavoitteena on kyetä vastaamaan toimintaympäristöstä nouseviin tarpeisiin. Espoon alueiden väestön elinolot ovat erilaisia, ja siten palvelutarpeetkin eroavat toisistaan. Alueilla joilla on matala sosioekonominen tausta, lasten ja nuorten kasvun ja vapaa-ajan osallistumismahdollisuuksien tukemisen tarve on suurempi kuin alueilla joilla sosioekonominen tausta on korkea. 49

Elinolojen ohella palvelutarpeeseen vaikuttavat kielelliset ja kulttuuriset ilmiöt. Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhdenvertainen toteutuminen vaatii näkemään lapset ja nuoret moninaisena joukkona. Nuorisolain 7 määrittää kunnan yhdeksi tavoitteelliseksi peruspalveluksi kansainvälisen ja monikulttuurisen nuorisotoiminnan, jotka merkitsevät kansainvälisyyskasvatusta, suvaitsevaisuuden edistämistä sekä kulttuurivähemmistöihin kuuluvien nuorten ja heidän yhteisöjensä tukemista. Espoossa nuorisopalvelujen kohderyhmässä on yhä enemmän useaa eri kulttuurista alkuperää edustavia nuoria joiden tukeminen aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteisöllisyyteen nuorisotyön keinoin vastaa edellä mainittuihin haasteisiin. Nuorisotyön sisältöä kehitetään kontaktipintatoiminnassa, missä tavoitteena on mm. monikulttuurisen dialogin edistäminen ja tavoitteellisen pienryhmätoiminnan lisääminen. Toimenpide-ehdotukset alueellisen nuorisokasvatustyön kehittämiseksi: 1. Kehitetään alueellisen nuorisokasvatustyön palvelupaketit. Alueelliset erityistarpeet huomioidaan vuositason suunnittelussa (toimintasuunnitelmat) ja sidotaan vuositason budjettiin. 2. Osallistutaan monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeeseen Kanuunaverkosto- yhteistyössä. Pilottikohteena on Keski-Espoon asukas- ja nuorisotila Sentteri. - tuetaan osaltaan Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman mukaisesti maahanmuuttajanuorten kotoutumista - Kanuuna-hankkeen kautta selvitetään eri kulttuuritaustaisten nuorten ja nuorisoryhmien välisen dialogin edistämisen käytäntöjä ja hyödynnetään tuloksia nuorisokasvatustyössä 3. Ympäristö- ja seksuaalikasvatusmallien liittämistä nuorisotyön kasvatusprosesseihin jatketaan ja niiden toimivuutta arvioidaan vuonna 2011. 4. Loma-ajan toimintojen sisältöä kehitetään ja pyritään säilyttämään palvelu määrältään vähintään vuoden 2009 tasolla. 5. Ympäristökasvatusmallin vakiinnuttaminen nuorisopalvelujen toiminnassa 6. Demokratiakasvatus otetaan alueellisessa nuorisotyössä osaksi nuorisokasvatustyötä. (Toimenpideohjelma s. 25) Nuorisotoimenjohtajan mukaan maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on nuorisotoimessa sama kuin heidän osuutensa väestössä. Tyttöjen talo -hanke on ollut vireillä pitkään ja on kirjattu myös toimenpideohjelmaan, mutta ei ole edennyt. Vammaiset on huomioitu ainoastaan tilasuunnittelussa, ei juuri muuten. Olemassa ei ole erillistä esteettömyyssuunnitelmaa. HELSINKI Kaupungin hyvinvointisuunnitelma linjaa perusajatuksia yhdenvertaisuustyöhön: 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin asuinalueesta riippumatta 2. Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvä tuki toteutuu. Kunnan tasolla on tehty tasa-arvosuunnitelma, joka on muuntumassa yhdenvertaisuussuunnitelmaksi. Nuorisotoimi on tässä hyvin esillä esimerkiksi Tyttöjen talon kautta ja sukupuolen huomioivan nuorisotyön kautta (erillisiä ryhmiä tytöille ja pojille). Nuorisotoimi on kaupungin toimialoista ensimmäisenä tehnyt varsin kattavan nuorisotoimea koskevan oman monikulttuurisuusohjelman 2009 2012. Nuorisotoimenjohtaja asetti 16.1.2008 4 monikulttuurisuustyön työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusstrategia vuosille 2009 2012. Työryhmän toimiaika päättyi 31.12.2008. Nuorisotoimenjohtaja on päättänyt jatkaa monikulttuurisuustyöryhmän toimiaikaa vuosille 2009 2012. Työryhmän tehtävänä on johtaa ja seurata nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusohjelman toteutumista. 50

Monikulttuurisen nuorisotyön tavoitteet 1. Yhdenvertaisuus 2. Rasisminvastaisuus ja nollatoleranssi syrjintää kohtaan 3. Nuorten integraatio Nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusohjelma toimii yhdenvertaisuuslain edellyttämänä yhdenvertaisuussuunnitelmana syrjintää ja rasismia vastaan. Ohjelma tähtää nuorisotyön menetelmin siihen, että henkilöstön monikulttuurista työotetta vahvistetaan sen tulee olla aina kaksisuuntaista ja koskea kaikkia työntekijöitä ja nuoria. Monikulttuurisella työllä ei tarkoiteta ainoastaan maahanmuuttajataustaisten nuorten integrointia yhteiskuntaan, vaan yhtä tärkeä osa monikulttuurista nuorisotyötä on kaikkien nuorten keskinäisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä mahdollisen syrjinnän poistaminen (esimerkiksi romanit, suomenruotsalaiset ja valtaväestö). Ohjelman sisältö 1.Monikulttuurisuustyön periaatteet 2. Nuorten kasvun tukeminen 3. Nuorten motivointi koulutukseen ja ammattiin 4. Kaikkien mahdollisuuksien ja välineiden käyttöönottaminen 5. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja perusteltu positiivinen erityiskohtelu 6. Henkilökunnan osaamisen ja asiantuntijaroolin kehittäminen 7. Sitoutuminen rasismin ja syrjinnän vastaiseen työhön 8. Yhteistyö nuorten vanhempien ja yhteisöjen kanssa 9. Sukupuolisensitiivinen työ 10. Ohjelman seuranta ja kustannusvaikutukset Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on nuorisotoimessa sama kuin heidän osuutensa väestössä. VANT AA Kaupungin monikulttuurisuusohjelma kirjaa nuorten yhdenvertaisuuteen liittyen seuraavia: Ehkäistään syrjäytymistä panostamalla erityisesti lapsiin ja nuoriin. Maahanmuuttajataustaiset perheet ovat selvästi pienituloisempia kuin suomalaiset (Maahanmuuttajien elinolot pääkaupunkiseudulla, 2005). Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla on kaikissa ikäryhmissä suurempi syrjäytymisvaara kuin suomalaisilla lapsilla ja nuorilla. Syrjäytymisen ehkäisy tulee jo inhimillisistä syistä aloittaa lapsista ja nuorista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ennaltaehkäisy aloitetaan, sen paremmin siinä onnistutaan ja sitä vähemmän se tulee maksamaan. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan parhaiten perheitä tukemalla. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevillä tulee olla oman alansa ammattitaidon lisäksi riittävät valmiudet huomioida maahanmuuttajien erityistarpeet. Maahanmuuttajanuorista osa on vielä erityisen suuressa riskiryhmässä, esimerkiksi murrosikäisinä saapuneet nuoret, jotka eivät ole käyneet lainkaan koulua. Nuoren on tällöin vaikea kuroa umpeen eroa niihin, jotka ovat saapuneet Suomeen jo lapsina ja jotka ovat ehtineet omaksua suomen kieltä ja kulttuuria ennen kouluun menoa. Perusopetuksesta jatkokoulutukseen siirtyminen on kriittinen vaihe opinnoissa. Osa nuorista ei ole saanut peruskoulun päättötodistusta. Moni putoaa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ja joutuu syrjäytymiskierteeseen, josta on vaikea päästä pois. Vantaalla Kipinä-työryhmä tukee ja ohjaa nuoria, jotka eivät peruskoulun jälkeen ole päässeet toisen asteen koulutukseen. Nuorisotoimen työpajat tarjoavat yhden väylän, ja niissä 51

annetaan myös suomen kielen opetusta sitä tarvitseville. Opetusministeriö tukee projektia, jonka tavoitteena on etsivän nuorisotyön keinoin lisätä maahanmuuttajanuorten määrää työpajoilla. Toimenpiteet: - sivistystoimessa laaditaan toisen asteen koulutukseen oma monikulttuurisuusohjelma 2009 - vahvistetaan opinto-ohjausta siirtymävaiheessa - vahvistetaan nuorten työpajoja myös maahanmuuttajanuorten paikkana Vapaa-ajan merkitys on erityisen suuri lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Nuorilla tulee olla mahdollisuus harrastuksiin ja mielekkääseen toimintaan perheen tuloista riippumatta. Harrastus vahvistaa positiivista minäkuvaa ja on siten erittäin tärkeä nuoren tasapainoiselle kehitykselle. Nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut tukevat nuorten omaehtoista toimintaa, lisäävät samanarvoisuutta ja torjuvat rasismia. Tytöille ja pojille järjestetään muun muassa kohdennettua kerhotoimintaa. Toimenpiteet: - madalletaan kynnyksiä osallistua esimerkiksi liikunta- ja muuhun yhdistystoimintaan - nuorisopalvelut tekevät maahanmuuttajaperheiden kanssa entistä enemmän yhteistyötä - kokeillaan palveluseteliä nuorten harrastustoiminnan tukemisessa ja kannustetaan erityisesti tyttöjä harrastusten pariin Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimet selvittivät maahanmuuttajanuorten ja toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten kotoutumisen haasteita. Työryhmä oli erityisen huolissaan mielenterveys- ja kriisipalveluiden saatavuudesta, ja teki ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Toimenpiteet: - selvitetään maahanmuuttajanuorten mielenterveyspalveluihin erikoistuneen yksikön perustamistarve pääkaupunkiseudulle - ehdotetaan pääkaupunkiseututasoista tai valtiotasoista tutkimushanketta toisen maahanmuuttajasukupolven hyvinvoinnista ja elinoloista Nuorisotoimenjohtaja tekee yhdenvertaisuudesta Vantaan nuorisotyössä seuraavia huomioita: Käytännössä yhdenvertaisuutta on pyritty toteuttamaan edullisilla leireillä (mahdollistaminen), pitämällä kiinni lähipalveluista sekä aktiivisilla tieto- ja neuvontapalveluilla. Nuorisotyö tekee myös katutyötä, käytössä on katupartio sekä viikonloppuisin Ankkapartio yhteistyössä seurakunnan Saappaan kanssa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana enemmän poikia noin 55 % ja tyttöjä 45 %. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska syrjäytymisriski on pojilla suurempi. PETRA-projektin (kuvattu Nuorten työllisyys -luvussa) yhtenä tavoitteena on kehittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista työllisyyspalveluissa ja työllisyysprojekteissa. Yhteistyökumppanina tässä työssä toimii Kuntaliitto. Petra-projektissa on julkaistu kartoitus "Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa. Vantaa on keskeinen toimija Valtakunnallisessa nuorisotyön kehittämisessä. Näiden arviointien kautta voidaan seurata yhdenvertaisuutta myös kuntien välillä: - PKS-arviointi ( Vantaa-Espoo-Helsinki), 37 eri mittaria ja kehittämistyö. - 10 suurimman kaupungin yhteinen kehittämistyö ja arviointi - Kanuuna-verkoston kehittämistyö (Kaupunkimainen nuorisotyö, 24 suurinta kaupunkia) 52

8 MAHDOLLISUUS OSALLISTUA HARRASTUKSIIN Niin nuorisotoimenjohtajat haastatteluissaan kuin tehdyt linjauksetkin lähtevät nuorten harrastusmahdollisuuksia käsiteltäessä liikkeelle kaupungin itse järjestämistä palveluista. Järjestöjen rooli nähdään tärkeänä, mutta toissijaisena. Kuitenkin tarkasteltaessa toimintaan osallistuvien lukuja ja toimintavuorokausia järjestöjen toiminnan laajuus näkyy selvästi. Seuraavassa viimeisimpiä tilastoja Pääkaupunkiseudun arviointityön (alustavasta) raportista 2011. Vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan mittareilla kuvataan sitä, mitä nuorisoyhdistykset ja nuorten toimintaryhmät saavat aikaan osittain nuorisotointen antamilla tuilla. Vuonna 2011 käytettiin kahta mittaria: 1. Avustettujen nuorisoyhdistysten ja toimintaryhmien jäsenmäärä / jäseniin verrattavien toimijoiden määrä (yksilöitä, ei käyntikertoja) 2. Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden alle 29-vuotiaiden käyntikerrat Tuettujen nuorisoyhdistysten ja toimintaryhmien toimintavuorokausien määrää ei kerätty Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2011. Espoossa ja Helsingissä avustettujen yhdistysten ja nuorten toimintaryhmien jäsenmäärä on noussut noin tuhannella, kun Vantaalla luku on hieman laskenut. Avustettujen yhdistysten toimintaan aktiivisesti osallistuneiden alle 29-vuotiaiden käyntikertojen määrä on Espoossa pysynyt viime vuoden tasolla, Helsingissä hieman noussut ja Vantaalla hieman laskenut. Muiden osallistujien käyntikerrat sai eniten lisäystä Espoossa, Helsingissä määrä väheni ja Vantaalla ei muiden osallistujien käyntikertoja ole kerätty. (Pääkaupunkiseudun arviointityön raportti 2011) Nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille myönnetyt avustussummat ovat olleet suhteellisen vakaita viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Espoossa summa on hieman laskenut, Helsingin summa on pysynyt vakaana. Vantaalla summa on kasvanut noin 10 %. Tarkasteltaessa avustusten osuutta toimintamenoista Vantaalla avustukset vievät menoista 6,9 %, Espoossa 6,7 % ja Helsingissä 4,6 %. Vertailuksi Kaupungin tuottamien nuorisotilapalvelujen käyntikertoja: (Pääkaupunkiseudun arviointityön raportti 2011) Tarkasteltaessa nuorten käyntikertoja viimeisen kolmen vuoden seurantakaudella voidaan huomata, että Espoon käyntikerroissa on hienoista laskusuuntaa vuoden 2009 voimakkaan kasvun jälkeen. Espoossa Sökö Ungdomslokal oli remontissa syksystä 2011 alkaen. Helsingissä vuoden 2010 voimakkaan nousun jälkeen käyntikertojen määrä nousi hieman edelleen. Vantaalla vuoden 2010 merkittävän kasvun jälkeen määrä hieman väheni. 53