PÄÄTÖS Nro 16/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/376/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan laajentamista (toiminnan olennainen muuttaminen). LUVAN HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj Hopeatie 2 PL 28 00441 Helsinki LAITOS Keuruun Pihtikujan toimipiste Pihtikuja 4 42700 Keuruu Yhteyshenkilö: Jari Laurila Liike- ja yhteisötunnus: 16801400 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristöhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin erikoistunut Lassila & Tikanoja Oyj on ostanut Pentti Laurila Ky:n. Kauppa astui voimaan 1.1.2011. Yrityskaupasta huolimatta laitoksen toiminta tulee jatkumaan lupahakemuksen mukaisena. Lupahakemus koskee Pentti Laurila Ky:n nimissä toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan määräaikaista tarkistamista ja toiminnan laajentamista. Vastaanotettavien ja käsiteltävien sekä siirtokuormattavien jätteiden määrä ja laatu muuttuu. Laitoksella uusina toimintoina hakemuksessa on esitetty esilajiteltuna jakeena tiili-, betoni ja vastaavaa kiviainesjätteen varastointi ja siirtokuormaus sekä erilliskerätyn biojätteen siirtokuormaus. Laitos sijaitsee Keuruun kaupungin (249) Suolahden kylän (410) kiinteistöillä Varala (71:60), Pajala (135:0), Paalila (156:0) ja Varapaikka (71:63). Voimassaolevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Keuruun Pihtikujan toimipisteeseen on hankittu lisäaluetta laitosalueen vierestä (Varapaikka). Alue on tarkoitettu siirtolavojen varastoalueeksi. Samassa yhteydessä yritys on myös ostanut tilojen välisen tiealueen, jossa sijaitsee pressuhalli ja sähköromujen keräyskontit. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojelulaki 28, momentti 2, kohta 4 ja momentti 3 sekä ympäristönsuojeluasetus 1, momentti 1, kohta 13 f. Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn sekä toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetus 5, momentti 1, kohta 13 f ja kohta 13 g. Laitoksen tai paikan, jossa käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä tai paikan, jossa ammattimaisesti tai laitosmaisesti käsitellään tai hyödynnetään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa, ympäristöluvan ratkaisee aluehallintovirasto. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 27.8.2010. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Pentti Laurila Ky:lle 15.7.2003 ympäristöluvan, Dnro 0900Y0052/121. Pentti Laurila Ky:llä on Keski-Suomen ympäristökeskuksen jätetiedostopäätös, Dnro 0995y0253, joka on viimeksi tarkistettu 30.1.2009 ja sen seuraava tarkistus on 31.12.2011. Lassila & Tikanoja Oyj:llä on Uudenmaan ELY-keskuksen jätetiedostopäätös, Dnro UUDELY/1279/07.00/2010, myönnetty 13.9.2010 ja sen seuraava tarkistus on 31.12.2010. Seuraavat sopimukset siirtyvät yrityskaupassa Lassila & Tikanoja Oyj:lle sellaisenaan: - Pentti Laurila Ky:llä on sopimus Mepak-kierrätys Oy:n kanssa metallisten maali- ja painoväripakkausten toimittamisesta metalliteollisuuden raaka-aineeksi. - Pentti Laurila Ky:llä on kierrätyssopimukset Elker Oy:n, SER-tuottajayhteisö ry:n sekä ERP Finland ry:n kanssa. - Pentti Laurila Ky:llä on sopimus romuajoneuvojen vastaanotosta Stena Recyclingin Oy:n kanssa. Lassila & Tikanoja Oyj:llä on voimassa olevat vakuutukset: - Vastuuvakuutus, IF Vahinkovakuutus Oy, vakuutusnumero LP 0000013122-2 - Lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus, Tapiola, vakuutusnumero 312-0060268-D - Vapaaehtoinen ympäristövastuuvakuutus, Tapiola, vakuutusnumero 312-0355729-D - Maaperävakuutus, Tapiola, vakuutusnumero 312-0360679-3 Laitos sijaitsee Keuruun kaupungin Yliahon teollisuusalueella, joka on osoitettu Keuruun kirkonseudun asemakaavassa teollisuus- ja varastoalueiden korttelialueeksi.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 3 Jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Yliahon teollisuusalueella osoitteessa Pihtikuja 4. Toimintaalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Elämäinen (0924904), sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä toimipaikasta. Alue kuuluu vesistöalueeseen nro 35.621, Keurusselän lähialue. Etäisyys lähimpään asuinkiinteistöön on noin 300 metriä. Laitosalue on aidattu ja suurimmalta osin asfaltoitu. Laitosalueella sijaitsee hakijan jätteiden lajittelu- ja käsittelylaitos, ongelmajätevarasto, kaluston säilytys- ja huoltotilat sekä toimistoja sosiaalitilat. Talvisalon kaatopaikan sulkemisen (31.10.2007) jälkeen laitosalueella on toiminut Yliahon pienjäteasema, jossa vastaanotetaan kotitalouksien pienjäte-eriä. Laitoksella sijaitsee myös tuottajavastuulain mukainen sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopiste. Alueen portti on sähköisesti kauko-ohjattu ja laitosalue on varustettu nauhoittavalla videovalvonnalla. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella vastaanotetaan tavanomaisia jätteitä pääasiassa Keuruun kaupungin ja Multian kunnan alueelta sekä satunnaisesti lähikuntien alueilta. Ongelmajätteiden osalta toimintaalueena on koko Suomi, mutta käytännössä myös ongelmajätteitä vastaanotetaan vain edellä mainittujen kuntien alueelta. Nykyisen ympäristöluvan mukaan laitoksella vastaanotettavien tavanomaisten jätteiden enimmäismäärä on 8 635 tonnia vuodessa. Hakemuksessa esitetään enimmäismäärän nostamista 10 400 tonniin vuodessa. Myös vastaanotettavien ongelmajätteiden kokonaismäärää esitetään kasvatettavaksi 365 tonnista 463 tonniin. Suurin laitoksella kerrallaan varastoitavien jätteiden määrä pysyy kuitenkin ennallaan 220 tonnina, johon sisältyy tavanomaiset jätteet 60 tonnia, erilliskerätyt jätteet 100 tonnia ja ongelmajätteet 60 tonnia. Laitokselle tulevat jätteet ohjataan lajeittain tarkoituksenmukaiseen vastaanottopaikkaan, jossa materiaali tunnistetaan ja lajitellaan tarkemmin. Laitokselle tulevaa jätteen määrää seurataan joko tilavuuden mukaan tai punnitsemalla ne autovaa'alla tai ongelmajätevaraston siltavaa'alla. Ongelmajätteiden vastaanotosta laaditaan siirtoasiakirja. Laitoksen toiminta-aika on arkipäivinä kello 6.00-22.00, viikonloppuisin ei ole varsinaista toimintaa. Pieneriä vastaanotetaan kolmena päivänä viikossa (ma, to, pe) noin 6 tunnin ajan päivässä. Laitoksella työskentelee 10 henkilöä. Pentti Laurila Ky:llä on ollut 24.000 euron suuruinen vakuus. Keski-Suomen ELY-keskus on kirjeellään 21.1.2011 vapauttanut kyseisen pankkitakauksen. Lassila & Tikanoja Oyj on asettanut Keuruun Pihtikujan toimipisteen toiminnalle Pohjolan Pankki Oyj:n pankkitakauksen Keski-Suomen ELY-keskukselle 12.1.2011 samansuuruisena (24 000 ). Jätteet ja niiden käsittely Oleellisia muutoksia jätemäärissä on tavanomaisen kuivajätteen määrän kohoaminen 850 tonnista 2 200 tonniin, koska Keuruulla ei ole enää käytössä omaa loppusijoitusaluetta ja valtaosa seudun jätteistä kulkee laitoksen kautta, jossa se siirtokuormataan. Kuivajätteen kerta-
4 varastointia lisätään 10 tonnilla, koska pyrkimyksenä on kerätä laitokselle täysiä rekkakuormia jätettä ennen kuljetusta. Toisaalta luvan mukaisen lajiteltavan teollisuusjätteen määrä vähenee kuten myös rakennustoiminnan jätteiden määrä. Teollisuus- ja rakennustoiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan syntypaikalla yhä tarkemmin, joten sekalaista lajiteltavaa jätettä tulee vähemmän laitokselle. Keräyspahvin sijaan käytetään nyt nimikettä keräyskartonki. Keräyskartonkiin kuuluu keräyspahvi sekä kartonkipakkaukset, jotka nykyisin kerätään yhteen. Uusina jakeina ovat kiviaines eli tiili- ja betonijätteet sekä keramiikka, jota välivarastoidaan laitoksella sekä erilliskerätty biojäte, joka mahdollisesti siirtokuormataan kiinteistöllä suurempiin kuljetusyksiköihin kuljetettaviksi edelleen. Sähkö- ja elektroniikkaromua kulkee laitoksen kautta nykyistä lupaa enemmän. Tuottajavastuujärjestelmän myötä veloitukseton vastaanotto on lisännyt kyseisen jakeen talteenottoa. Muissa ongelmajätteissä on määrämuutoksia lähinnä liuotinjätteissä, painovärijätteiden sekä valokuvauskemikaalien osalta. Määrien muutokset selittyvät asiakkaana olevan Otavan Kirjapaino Oy:n tuotannon lisääntymisellä. Akkujen ja paristojen osalta tuottajavastuulainsäädäntö ohjaa osan kyseisistä jätteistä pois laitokselta suoriksi toimituksiksi käsittelijöille. Taulukko 1. Taulukossa on esitetty vastaanotettavat tavanomaiset ja erilliskerätyt jätteet, niiden nykyisen luvanmukaiset määrät, haetut määrät sekä kertavarastoinnin maksimimäärät. Nimike Nykyinen lupa t/a Nykyinen kertavarasto t Haettava lupa t/a Haettava kertavarasto t Muutos t/a Tavanomaiset jätteet teollisuusjätteet 1 500 30 1 000 30-500 rakennusjätteet 600 30 500 30-100 pakkausjätteet 600 30 200 30-400 muu kuivajäte 850 30 2 200 40 + 1 350 Erilliskerätyt jätteet kotikeräyspaperi 1 000 40 1 000 40 0 kirjapainopaperi 1 735 50 1 800 50 + 65 keräyskartonki * 600 60 600 60 0 kiviaines ** 500 50 500 biojäte ** 600 15 600 pienmetalli 20 10 40 10 + 20 metallit sekalainen 700 40 700 40 0 valkoinen romu ei 20 10 70 10 + 50 kylmäkoneet muu metalli kaapeli+alumiini 20 20 120 20 + 100 energiajäte 450 30 600 30 + 150 keräyslasi 40 30 70 30 + 30 purku- ja pakkauspuu 500 20 400 20-100 yhteensä 8 635 10 400 * aiemmin pahvi
5 ** uusi jätejae Laitoksella voidaan kuitenkin kerrallaan varastoida 60 tonnia tavanomaista jätettä ja 100 tonnia erilliskerättyä jätettä. Taulukko 2. Taulukossa on esitetty laitokselle vastaanotettavat ongelmajätteet ja niiden nykyisen luvan mukaiset määrät sekä haettavat määrät. Jätenimike Nykyinen lupa t/a Nykyinen kertavarasto t Haettava lupa t/a Haettava kertavarasto t Muutos t/a kiinteä öljyinen jäte 15 5 15 15 0 käytetty voiteluöljy 50 10 40 5-10 nestemäiset 30 10 30 5 0 öljypitoiset loisteputket 5 2 5 2 0 Hg-lamput leikkuunesteet 4 4 8 3 + 4 painoväri-liima-maali 20 10 40 15 + 20 liuottimet 60 15 90 5 + 30 palavat nesteet valokuvauskemikaalit 6 4 20 2 + 14 akut 80 30 40 40-40 jäähdytinnesteet 10 3 10 1 0 hapot ja emäkset 2 1 2 2 0 kylmäkoneet 40 10 50 4 + 10 sähköromut muut 20 5 80 5 + 60 kyllästetty puu 10 10 10 5 0 romuajoneuvot 5 5 15 5 + 10 muut ongelmajätteet 8 2 8 2 0 yhteensä 365 463 Laitoksella voidaan kuitenkin varastoida kerrallaan 60 tonnia ongelmajätettä. Taulukko 3. Taulukossa on esitetty laitoksen kautta vuonna 2009 kulkeneet tavanomaiset ja erilliskerätyt jätteet sekä niiden käsittely ja toimituspaikat. Jätenimike Jätetunnus Tulleet t Lähteneet t Käsittely teollisuusjäte 200301 488 lajittelu jakeisiin 160306 rakennusjäte 170904 130 lajittelu jakeisiin pakkausjäte 150106 muu kuivajäte 200301 1 860 2 125 lajittelu siirtokuormaus Toimituspaikka Jämsän kaatopaikka kotikeräyspaperi 200101 577 649 lajittelu paperiteollisuus kirjapainopaperi 200101 1 510 1 596 lajittelu paperiteollisuus keräyskartonki 150101 265 304 lajittelu paalaus kartonkiteollisuus kiviaines 170107 35 lajittelu maanrakennus biojäte 200108 siirtokuormaus pienmetalli 150104 26 21 lajittelu metalliteollisuus metallit sekalainen 200140 72 100 lajittelu metalliteollisuus
valkoinen romu, ei kylmäkoneet muu metalli kaapelit+alumiini 6 200136 59 54 lajittelu metalliteollisuus 160303 170411 160214 66 113 lajittelu metalliteollisuus energiajäte 200301 286 312 lajittelu kierrätyspolttoaine keräyslasi 200102 lajittelu maanrakennus purku- ja pakkauspuu 150103 170201 yhteensä 5 536 5 579 197 270 lajittelu energian hyödyntäminen uusiokäyttö Taulukko 4. Taulukossa on esitetty laitoksen kautta vuonna 2009 kulkeneet ongelmajätteet yhdisteltyinä ympäristöluvan mukaisiin pääluokkiin sekä niiden käsittely ja toimituspaikka. Nimike Jätetunnus Tulleet Lähteneet Käsittely Toimituspaikka t t kiinteä öljyinen 130899 11 9 pakkaus Ekokem Oy Ab jäte 160107 käytetty voiteluöljy 130110 5 4 pakkaus Ekokem Oy Ab nestemäiset 130205 6 6 pakkaus Ekokem Oy Ab öljypitoiset loisteputket 200121 3 3 pakkaus Ekokem Oy Ab Hg-lamput leikkuunesteet 120109 5 5 pakkaus Ekokem Oy Ab painoväri-liimamaali 080111 080312 150110 150111 150202 200127 25 25 pakkaus Ekokem Oy Ab liuottimet palavat nesteet 070301 120301 130502 130507 140603 160708 200113 090101 090104 80 72 pakkaus Ekokem Oy Ab valokuvauskemikaalit 13 13 pakkaus Ekokem Oy Ab akut ja paristot 200133 32 32 pakkaus Stena Recycling, 160601 tuottajayhteisöt jäähdytinnesteet 160114 3 3 pakkaus Ekokem Oy Ab hapot ja emäkset 160709 1 1 pakkaus Ekokem Oy Ab 200114 kylmäkoneet 200123 42 40 pakkaus tuottajayhteisöt muut sähköromut 200135 73 56 pakkaus tuottajayhteisöt kyllästetty puu 200137 1 1 pakkaus Demolite Oy romuajoneuvot 160104 7 7 varastointi Stenan yhteistyöyritykset
7 muut ongelmajätteet 4 2 pakkaus Ekokem Oy Ab yhteensä 311 279 Ongelmajätteet Kotitalouksien ongelmajätteet ottaa vastaan laitoksen työntekijä erilliseen lukittuun ongelmajätekonttiin. Kontista ne siirretään lajiteltavaksi ja pakattavaksi varsinaiseen ongelmajätevarastoon. Toistaiseksi lajittelun ja pakkauksen on tehnyt Keuruun kaupungin työntekijät, joilla on työhön koulutusta ja kokemusta. Järjestelyllä varmistetaan kotitalouksista tulevien ongelmajätteiden pysyminen erillään yritystoiminnanjätteistä ja parannetaan varsinaisen ongelmajätevaraston työturvallisuutta, koska ongelmajätevarastoon ei ole pääsyä henkilöillä, joilla ei ole riittävää ammattitaitoa. Yritysten ongelmajätteet otetaan vastaan varsinaiseen ongelmajätevarastoon, jossa jätteet tunnistetaan, punnitaan ja pakataan lähetystä varten. Tyhjät pakkaukset valutetaan huolellisesti, tarvittaessa pestään ja pesuvedet toimitetaan käsittelyyn. Pakkaukset toimitetaan joko hyödynnettäväksi materiaalina (metallipakkaukset), energiana tai loppusijoitukseen vastaanottajan ohjeistuksen mukaisesti. Laitoksella vastaanotettavan ja välivarastoitavan sähkö- ja elektroniikkaromun määrä on kasvanut oleellisesti tuottajavastuulain mukaisen veloituksettoman vastaanoton myötä. Sähkö- ja elektroniikkaromut lajitellaan, välivarastoidaan ja pakataan vastaanottajien ohjeistuksen mukaan. Elektroniikkaromu varastoidaan tuottajayhteisöjen ohjeiden mukaisesti joko lukittaviin kontteihin tai sisätiloihin. Vastaanottokontit sijaitsevat asfaltoidulla alueella. Keuruun Pihtikujan toimipiste toimii SER-romun vastaanottajana Keuruun ja Multian alueella. Romuajoneuvot otetaan vastaan laitosalueella asfaltoidulle alueelle. Ajoneuvojen kunto tarkistetaan silmämääräisesti ja mahdolliset kemikaalivuodot estetään tyhjentämällä ajoneuvoista tarvittaessa polttoainesäiliöt tai öljyt. Ajoneuvojen varastointialueella oleva hulevesikaivo on varustettu öljynerotuskäyrällä ja purkuputkisto vie seuraavaan öljynerottimeen, jonka jälkeen on viemäristön sulkukaivo onnettomuustilanteiden varalle. Vastaanotetut ajoneuvot toimitetaan pääasiassa kuivaamattomina purettavaksi Stena Recycling Oy:lle tai heidän yhteistyöyritykselleen, joilla on asianmukaiset ympäristöluvat. Keuruun Pihtikujan toimipiste toimii romuajoneuvojen virallisena vastaanottopaikkana, jolla on lupa kirjoittaa romutustodistus. Suomen Autokierrätys on auditoinnut vastaanottojärjestelyt. Ajoneuvojen mahdollinen kuivaus voidaan tehdä huoltotiloissa, jossa on asianmukaiset laitteet työhön. Tilat ovat betonilattiaiset ja varustettu öljynerottimilla. Ajoneuvojen kertavarasto alueella on maksimissaan 5 kappaletta. Esilajitellut jätteet Laitokselle tulevat esilajitellut jätteet, ohjataan laaduittain tarkoituksenmukaisiin varastointipaikkoihin. Laitoksella otetaan vastaan keräyspaperia, kartonkia, muovia, erilaatuisia metalleja, lasia, puuta sekä energiajätettä. Käsittelymenetelmänä laitoksella ovat tarkastuslajittelu, paalaus, varastointi sekä siirtokuormaus. Uutena esilajiteltuna jakeena hakemukseen sisältyy kiviaines, joka koostuu betonista, tiilestä ja keramiikasta. Kiviainesta tulee laitoksella kotitalouksilta sekä rakennustyömailta. Kiviainesta ei murskata vaan ainoastaan välivarastoidaan betoniseinämillä varustetulla asfaltoidulla alueella. Aiemmin kiviaines, kuten viimevuosina myös keräyslasi, on toimitettu Talvisalon kaatopaikalle, jossa aineksia on hyödynnetty murskauksen jälkeen korvaamaan maa-aineksia eikä laitoksella ole ollut tarvetta välivarastoinnille. Talvisalon lopullisen sulkemisen jälkeen kyseiset ainekset varastoidaan laitoksella ja toimitetaan hyödynnettäväksi aineena vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa käsittelyyn. Lupaa
8 haetaan 500 kiviainestonnin vastaanotolle vuodessa niin, että suurin kertavarastoitava määrä olisi 50 tonnia. Lisäystä on esitetty myös kirjapainopaperin, eri metallijakeiden, lasin ja energiajätteen vuosittaiseen vastaanottomäärään, mutta laitoksella varastoitavien jätteiden suurimmat kertavarastointimäärät eivät tulisi kasvamaan. Keräyspaperia laitoksella lajitellaan ja käsitellään useita eri laatuja vastaanottajan ohjeistuksen mukaan. Paperi toimitetaan pääasiassa Metsä Tissue Oyj:lle Mänttään. Kartonki koostuu ruskeasta pahvista sekä muista kartonkipakkauksista. Kartonki paalataan ja toimitetaan pääasiassa Corenson Porin tehtaille. Keräyskartonki paalataan suhteessa 70 % ruskeaa pahvia ja loput muuta kartonkia. Laitoksella aloitetaan kalvomuovin talteenotto ja paalaus. Muovi paalataan pystypaalaimella. Laitokselle vastaanotetaan myös kaupoista ja teollisuudesta valmiiksi paalattua muovia, joka toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi aineena. Muovipullot menevät energiajätteen joukkoon. Metallijätteet lajitellaan laaduittain ja toimitetaan vastaanottajille. Pääasialliset vastaanottajat ovat Stena Recycling Oy sekä Fincumet Oy. Puu- ja energiajäte on toimitettu Erkki Salminen Oy:n Jämsänkosken lajittelulaitokselle, josta siitä valmistetaan kierrätyspolttoainetta. Puujätteestä erotellaan kertakuormalavoja teollisuudelle uudelleenkäyttöön sekä pieniä määriä puhdasta, käyttökelpoista puuta rakentamiseen sekä polttopuuksi. Energiajätteen talteenottoa tullaan jatkossa lisäämään ja laitosalueella varaudutaan erilliseen vastaanotto- /siirtokuormauskatoksen rakentamiseen. Lajiteltava jäte Laitokselle tulevat lajiteltavat jäte-erät ohjataan lajittelukatokseen, jossa niistä erotellaan em. esilajiteltuihin jätteisiin kuuluvia jakeita ja varmistetaan, ettei erien joukossa ole ongelmajätteitä. Hyödyntämiskelvoton jäte siirtokuormataan yhdessä muun loppusijoitettavan jätteen kanssa. Loppusijoitettava jäte Loppusijoitettava jäte siirtokuormataan siirtolavoille, jotka peitetään täytön jälkeen. Jätteet toimitetaan siirtolavoilla loppusijoitukseen, toistaiseksi Jämsän Seudun Jätehuollon Metsä- Kivelän kaatopaikalle, täysinä noin 25-30 tonnin rekkakuormina. Jatkossa selvitetään mahdollisuuksia ohjata loppusijoitettavaa jätettä, josta on poistettu materiaalina hyödynnettävät tai rinnakkaispolttoon kelpaavat jakeet, massapolttoon hyödynnettäväksi energiana. Biojäte Uutena toimintona hakemuksessa on esitetty erilliskerätyn biojätteen siirtokuormausta. Biojätettä ei laitoksella ole aiemmin otettu vastaan pois lukien kotitalouksien pienerät. Biojätteet on kerätty pakkaavalla jäteautolla ja keräyskierroksen päätteeksi kuorma on tyhjennetty suoraan kompostointilaitokselle, tällä hetkellä Erkki Salminen Oy:lle Jämsään. Biojätteen määrä on toiminta-alueella tehostuneen lajittelun myötä lisääntynyt siten, että yksi kuorma viikossa ei jatkossa mahdollisesti enää riitä. Toisaalta kahden vajaan kuorman kuljettaminen ei ole ympäristön kannalta järkevä ratkaisu. Siirtokuormausta tehdään vain, jos biojätekuorma jää vajaaksi. Laitoksella on tekniset mahdollisuudet tyhjentää biojätekuorma pakkaavasta jäteautosta tiiviille, katetulle siirtolavalle, jolla biojäte kuljetetaan muun jätekuljetuksen yhteydessä rekalla käsittelijälle joko kompostointiin tai tulevaisuudessa mädätykseen viikon sisällä vastaanotosta. Mahdollinen siirtokuormaus tehdään tilassa, joka on katettu betonilattiainen ja varustettu umpikaivolla.
9 Liikenne Ajoneuvoliikennettä laitokselle kuorma-autoilla on 10-30 käyntikertaa päivässä ja 10-40 asiakaskäyntiä jätteiden pientuojien osalta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Laitoksella seurataan jatkuvasti laitteistojen kehittymistä sekä uusia työtapoja ja tekniikkaa. Erityisesti pyritään löytämään laitoksen käsittelemille ja varastoimille jätteille hyötykäyttöä ensisijaisesti materiaalina, toissijaisesti energiana ja minimoimaan loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrä. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001. Järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2002 ja viimeinen ulkoinen auditointi on tehty 29.11.2010. YMPÄRISTÖN KUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lajiteltavat jätteet käsitellään pääasiassa lajittelukatoksessa, joka on katettu betonilattiallinen ja, jonka valumavedet johdetaan umpikaivoon. Lajittelua tehdään myös lajittelukentällä. Lajittelu- ja vastaanottokentän sekä siirtokuormausaseman valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimien kautta viemäriverkkoon. Romuajoneuvot vastaanotetaan asfaltoidulle alueelle, jonka valumavedet johdetaan sulkuventtiilillä varustetun öljynerotuskaivon kautta viemäriverkkoon. Mahdollinen käsittely tapahtuu betonilattiallisessa huoltohallissa, joka on varustettu hiekan ja öljyn erottimilla. Ongelmajätteet varastoidaan erillisessä ongelmajätevarastossa, jonka lattiakaivojen ja valuma-altaiden nesteet kerätään umpisäiliöön varaston ulkopuolelle. Umpisäiliö on varustettu pinnankorkeuden hälyttimellä. Siirtokuormattu biojäte toimitetaan käsittelijälle katetulla siirtolavalla, jolloin siirtokuormauksesta ei aiheudu hajuhaittoja. POIKKEULLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan laitoksen toiminnan aiheuttamat riskit ovat ympäristön kannalta melko vähäiset. Lähinnä riskejä aiheuttavat ongelmajätteiden käsittely ja varastointi sekä tulipalon vaara. Laitosalueella jätteiden käsittely ja varastointi tehdään betonisella tai asfaltoidulla alueella. Laitosalue on viemäröity kunnalliseen viemäriverkostoon tai valumavedet kerätään umpikaivoihin. Hulevesien koontikaivot on varustettu öljynerottimilla ja niiden toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Ongelmajätevarasto on umpinainen teräsrakenteinen, betonilattiallinen, valumakynnyksellä varustettu varastohalli. Hallin lämpimässä osassa on koneellinen ilmanvaihto, valaisimet on suojattu kipinöinnin varalta ja valaistuksen käyttökatkaisija on varaston ulkopuolella. Kylmänosan ovien alareunoissa on tuuletusaukot. Varastotilat on lukittu. Ongelmajätekontti on ns. merikontti, joka on varustettu tuuletusritilöillä, valuma-altaalla, suojakynnyksellä, lukituksella ja tehostetulla murtosuojalla. Pienerien vastaanotto tapahtuu siirtolavarungolle rakennettuun tilaan, joka on varustettu valuma-altaalla.
10 Varastoalueella olevat lavat tai kasat peitetään tuuliverkoilla tai suojapeitteillä roskaantumisen estämiseksi. Varastoitavista kemikaaleista pidetään kirjaa ongelmajätekirjanpito-ohjelmalla, josta saadaan tiedot nopeasti onnettomuustilanteissa. Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten alaisista jätelaaduista on myös turvaohjekortit. Laitoksen henkilökuntaa on koulutettu sisäisillä koulutuksilla ja jätteenkuljettajilla on ADR-koulutus. Laitosalueella on useita sammuttimia tulipalojen varalle. Alueelle on varattu myös imeytysainetta ja torjuntavälineitä sekä ensiaputarvikkeita. Lassila & Tikanoja Oyj:llä on voimassa oleva vastuuvakuutus, ympäristövahinkovakuutus, ympäristövastuuvakuutus sekä maaperävakuutus. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemukseen liittyvät tarkastukset ja täydentäminen Lupahakemuksen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 16.12.2010. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Selvitys yrityskaupasta, jolla Pentti Laurila Ky:n toiminta on siirtynyt Lassila & Tikanoja Oyj:lle, on saapunut 28.1.2011. Lupahakemusta on tarkennettu ongelmajätteiden kertavarastointimäärien osalta 23.2.2011 saapuneella sähköpostilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Keuruun kaupungin virallisella ilmoitustaululla 7.10.2010-5.11.2010 ja aluehallintoviraston ilmoitustaululla 7.10.2010-5.11.2010. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu paikallislehti Suur-Keuruun 6.10.2010 ilmestyneessä numerossa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Keuruun kaupungissa osoitteessa Multiantie 5, Keuruu. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, 4.10.2010 päivätyllä kirjeellä. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Keuruun kaupunginhallitukselta, Keurusselän ympäristönsuojelujaokselta sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Keurusselän ympäristönsuojelujaoksen lausunto, 14.10.2010. Keurusselän ympäristönsuojelujaoksella ei ole huomauttamista Pentti Laurila Ky:n ympäristölupahakemuksesta koskien jätteiden vastaanotto- ja käsittelylaitoksen nykyisen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja päivittämistä. Esitetyt muutokset ovat perusteltuja ja tukevat jätehuollon kehittämistä alueella. Maanrakennuksessa hyödynnettävälle betoni-, tiili- ja keramiikkajätteelle ei tällä hetkellä ole vastaanottopaikkaa Keuruulla. Laitokselle vastaanotettavan ja hyötykäyttöön ohjattavan kiviaineksen puhtaus tulee kuitenkin varmistaa. Hakemuksessa esitetyn mukaista biojätteiden siirtokuormausta ympäristönsuojelujaos pitää myös mahdollisena, kun kiinnitetään erityistä huomiota haittaeläinten ja hajuhaittojen torjuntaan.
11 Koska biojäte on jo ennen keräystä kiinteistöillä 1-2 viikkoa, tulee se erityisesti lämpimänä aikana toimittaa käsittelylaitokseen mahdollisimman pikaisesti. Keuruun kaupunginhallitus ei ole antanut erillistä lausuntoa hakemuksesta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lausuu seuraavaa 12.11.2010 päivätyssä lausunnossaan: Kiviaines Melu: Betoni- ja tiilijätteen käsittelyssä melua muodostuu lajittelusta ja kuormauksesta. Myös liikenteen määrän kasvu lisää melua. Meluisimpia toimintoja ovat materiaalin kaato kuormaautosta tai kuormaajasta. Meluavimmat työvaiheet tulee ottaa huomioon toiminta-ajoissa. Pöly: Kiviaineksen lajittelusta ja oheistoiminnoista syntyy hienojakoista pölyä leijumaan; erityisesti jos vastaanotetaan kuivaa betonimursketta. Lisäksi liikenteen määrän kasvusta aiheutuva pölyäminen lisääntyy nykyiseen verrattuna alueella. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyämistä ympäristöön. Toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä puhtaina työmaalta mahdollisesti kulkeutuvasta aineksesta. Kesäaikaan pölyämistä on myös tarvittaessa estettävä kastelemalla. ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa ilmoitettu vastaanotettava kiviaineksen määrä 500 t/a ei edellytä päivittäistä käsittelytoimintaa. Haitta-aineet: Tarkastuslajittelussa toiminnanharjoittajan on varmistettava, että kiviaines ei sisällä haitta-aineita. Hyödynnettäväksi lajitellussa betoni- ja tiilijätteessä ei saa olla muuta rakennusjätettä, eikä se saa sisältää haitta-aineita, kuten mineraaliöljyä, asbestia tai bitumia. Kaikki kiviainekset, joissa on jo havaittu tai havaitaan tarkastuslajittelun aikana haitta-aineita, tulee pitää erillään hyödynnettävästä materiaalista ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Biojäte Ympäristölupahakemuksessa on esitetty suunnitelma, jonka mukaan biohajoavat jätteet siirtokuormataan ja kuljetetaan rekkakuljetuksena muun jätekuljetuksen yhteydessä. Näin vältytään ympäristöä kuormittavien vajaiden kuormien siirtämiseltä. Erityisesti lämpimänä vuodenaikana biohajoavaa jätettä ei saa säilyttää siirtolavalla niin kauan, että varastointi aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle, taikka hajuhaittoja ympäristöön. Lisäksi haittaeläinten pääsy varastointitilaan on estettävä. Hakemuksessa esitetty viikon säilytys siirtolavalla sen lisäksi, että biojätettä on säilytetty jo syntypisteessä vähimmilläänkin viikon ajan, mahdollistaa esitetyt haitat. ELY-keskus huomauttaa, että varastointitila tulee varustaa niin, jotta valumavedet voidaan johtaa hallitusti. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että nykyinen Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 luo suuntaviitat jätehuollon kehittämiselle maakunnassa. Yksi asetetuista tavoitteista on biohajoavan jätteen kokonaismäärän vähentäminen ja hyödyntäminen, sekä tavoite jätteiden käsittelystä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Hakemuksessa esitetty suunnitelma kuljetuksen osalta vastaa alueellisen jäte-suunnitelman tavoitetta; ekotehokkaassa kuljetuksessa kuormien täyttöaste on mahdollisimman suuri ja näin pienentää ympäristön kuormitusta ja luonnonvarojen kulumista. Edelleen ELY-keskus tuo esille, että alue kuuluu 3.5.2004 Keuruun kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaava-alueeseen, jossa se on merkitty teollisuus- ja varastoalueen korttelialueeksi (T). Laitos ei ole tärkeällä pohjavesialueella; lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0924904) sijaitsee 0,8 km laitoksesta lounaaseen. Toiminta-alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä luonnonsuojelualueita tai kohteita.
12 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty muita mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään LSSAVI/376/04.08/2010, 16.12.2010, varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine annettuihin lausuntoihin. Hakija ilmoitti 12.1.2011, ettei näe tarpeellisena antaa lausuntojen johdosta vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Lassila & Tikanoja Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan toiminnan laajentamiseen ja muuttamiseen Keuruun Pihtikujan toimipisteessä. Jätteenkäsittelytoiminta tapahtuu Keuruun kaupungin (249) Suolahden kylän (410) kiinteistöillä RN:o 71-60 (Varala), 135:0 (Pajala), 156:0 (Paalila) ja 71:63 (Varapaikka). Lupahakemuksen käsittelyn aikana tapahtunut yrityskauppa on otettu huomioon ja lupa on myönnetty Lassila & Tikanoja Oyj:lle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kiviainesta koskee lupamääräys 12 ja biojätettä lupamääräys 13. Lupamääräyksissä 1 ja 2 on käsitelty mm. pöly- ja hajuhaittoja, haittaeläinten esiintymistä ja yleistä siisteyttä. LUPAMÄÄRÄYKSET Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Laitoksen toiminta tulee järjestää niin, ettei jätteiden vastaanotosta, välivarastoinnista, lajittelusta, käsittelystä, kuormauksesta tai kuljetuksesta aiheudu maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisenvaaraa, kohtuutonta haju-, pöly- tai meluhaittaa, alueen roskaantumista tai epäsiisteyttä, haittaeläinten esiintymistä eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. 2. Laitosalueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava päivittäin ja alue on pidettävä siistinä ja hyvässä järjestyksessä ottaen huomioon toiminnan luonne. Jätettä ei saa joutua laitosalueen ulkopuolelle. Mikäli roskaantumista tapahtuu, alue on viipymättä siivottava. Toiminnan aiheuttaman pölyn leviäminen on estettävä esimerkiksi piha-alueen kastelulla ja pesulla. Alue on pidettävä aidattuna ja portit on pidettävä lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Aidan ja porttien kunnosta on huolehdittava. 3. Laitos saa olla toiminnassa arkisin maanantaista perjantaihin kello 6.00-22.00 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa toimintaa voidaan harjoittaa myös toiminta-ajan ulkopuolella. Laitoksen aiheuttama melutaso ei saa ylittää päivällä (7.00-22.00) 55 db:n ja yöllä (22.00-7.00)
13 50 db:n keskiäänitasoa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa huomioon meluvaikutukset laitehankintojen yhteydessä sekä suunnitellessaan toimintaansa. 4. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävän selvillä vastaanotettavien jätteiden lajista ja laadusta. Mikäli laitokselle tulee jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty, on jäte viipymättä palautettava sen haltijalle tai toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Laitoksen kapasiteetti 5. Keuruun Pihtikujan toimipiste saa vastaanottaa ja käsitellä hakemuksen mukaisia tavanomaisia ja erilliskerättyjä jätteitä tai niihin verrattavia jätteitä enintään 10 400 tonnia vuodessa sekä ongelmajätteitä 463 tonnia vuodessa. Yksittäisten jätejakeiden määrät on esitetty päätöksen sivuilla 4 ja 5 olevissa taulukoissa 1 ja 2. Laitoksella saa kerrallaan varastoida lajiteltavaa jätettä 60 tonnia, erilliskerättyä jätettä 100 tonnia ja ongelmajätettä 60 tonnia. Yksittäisten jätejakeiden suurimmat kertavarastointimäärät on ilmoitettu päätöksen sivujen 4 ja 5 taulukoissa 1 ja 2. Romuajoneuvojen kertavarasto alueella saa olla maksimissaan 5 romuajoneuvoa. Jätteet ja niiden hyödyntäminen, käsittely ja varastointi 6. Jäte-erät tulee tarkistaa ja tunnistaa sekä varastoida kullekin jätejakeelle varatulle paikalle. Jätteet on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi niin, ettei kiinteistölle synny pitkäaikaisia jätevarastoja eivätkä sallitut kertavarastointimäärät ylity. Varastoitavan materiaalin määrä tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Jätteen saa luovuttaa tai toimittaa paikkaan tai käsittelijälle, jolla on lupa vastaanottaa tai käsitellä kyseistä jätettä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava mahdollisimman tarkasti edelleen hyödynnettäviksi ja ne on pidettävä erillään muista jätteistä. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa ko. jätteen vastaanottoon tai käsittelyyn. Jätettä varastoitaessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen (VNp 861/1997) määritelmä varastoinnista. 7. Jätteiden kuljetukset on tapahduttava kunkin jätteen kuljetukseen soveltuvalla asianmukaisella kuljetusvälineellä ja kuljetukset on järjestettävä siten, että niistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava säännöllisesti. Ongelmajätteet 8. Ongelmajätteet on vastaanotettava ja kuormattava valvotusti tiiviillä alustalla. Ongelmajätteet ja kemikaalit on varastoitava katetussa, lukittavassa, tiivispohjaisessa ongelmajätevarastossa tai ongelmajätevarastokontissa kullekin ongelmajätteelle tarkoitetussa astiassa tai pakkauksessa, eikä niitä saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Etenkään öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä eikä erilaatuisia öljyjätteitä saa sekoittaa keskenään. Ongelmajäteastiat ja pakkaukset on merkittävä selvästi, niissä on oltava asianmukaiset merkinnät niiden laadusta ja vaarallisuudesta. Pakkausmateriaali ei saa reagoida ongelmajätteen kanssa. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa paikkaan, jossa niiden vastaanotto ja/tai käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteen siirrosta on laadittava siirtoasiakirja.
14 9. Romuajoneuvot on vastaanotettava ja välivarastoitava pinnoitetulle alueelle, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä ja rasvan ja öljyjen erottimella. Romuajoneuvojen mahdollinen purku on tapahduttava romuajoneuvoasetuksen vaatimukset täyttävissä sisätiloissa asetuksen edellyttämällä tavalla. Uudelleen käyttöön soveltuvat romuajoneuvojen osat ja purkutuotteet on varastoitava järjestelmällisesti siten, että ne voidaan toimittaa kierrätykseen tai muuten hyödynnettäväksi. Öljyiset varaosat on säilytettävä katetussa nestetiiviiksi pinnoitetussa tilassa. Romuajoneuvon vastaanottajan tulee tarkistaa viimeisen haltijan oikeus luovuttaa romuajoneuvo ja antaa luovutuksesta romutustodistus. 10. Sähkö- ja elektroniikkaromu tulee lajitella ja pakata vastaanottajien ohjeistuksen mukaisesti. Elektroniikkaromu tulee välivarastoida erillään muista jätteistä, katetulla nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvojen erottimella, esimerkiksi lukittavassa varastossa tai nestetiiviissä kontissa. 11. Öljynerotuskaivojen erottaman öljyn lisäksi erottimien kiinteät jätteet ja lietteet ovat ongelmajätettä, jotka on toimitettava luvanvaraiseen paikkaan käsiteltäväksi. Kiviaines 12. Vastaanotettava kiviaines tulee tarkistaa huolellisesti niin, ettei se sisällä haitta-aineita tai rakennusjätettä. Kiviaines tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka voimassaolevassa ympäristöluvassa jätteen hyödyntäminen tai käsittely on sallittu. Kiviaines on toimitettava edelleen riittävän usein varastotiloihin nähden. Biojäte 13. Biojätettä voidaan siirtokuormata laitoksella, mikäli Keuruun kaupungin ja sen ympäryskuntien alueelta kerätty biojätekuorma jää vajaaksi. Näin vältytään vajaiden kuormien siirtämiseltä. Biojätteen siirtokuormaus tulee tehdä katetussa betonilattiaisessa umpikaivolla varustetussa tilassa tiiviille katetulle siirtolavalle niin, ettei siitä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Siirtokuormattu biojäte tulee toimittaa vähintään viikon kuluttua siirtokuormauksesta luvanvaraiseen paikkaan käsiteltäväksi, lämpimänä ajanjaksona nopeammin. Siirtokuormaus ei saa aiheuttaa hajuhaittaa eikä haittaeläinten ja lintujen esiintymistä alueella. Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan muutokset 14. Merkittävissä poikkeuksellisissa tilanteissa ja vahinko- tai onnettomuustapauksissa ympäristöön joutuneesta jätteestä tai ongelmajätteestä sekä niissä syntyneistä päästöistä on pidettävä kirjaa ja niistä on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle sekä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Mahdollisiin vahinko- ja onnettomuustilanteisiin on varauduttava ennakolta huolehtimalla henkilökunnan koulutuksesta ja pitämällä ajan tasalla toimintaa koskeva suunnitelma varautumisesta häiriö- ja poikkeustilanteisiin. 15. Laitosalueella on aina oltava riittävä määrä käyttökelpoista imeytysainetta, ensisammutuskalustoa sekä suojautumis- ja ensiapuvälineitä mahdollisia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten. 16. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle sekä Keuruun kaupungin ympäristön-
15 suojeluviranomaiselle. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan. Lopettamisilmoituksessa on selvitettävä laitosalueen kunnostamiseen liittyvät toimenpiteet ja niiden aikataulut. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 17. Tekniset laitteet, pinnoitetut alueet sekä jäte- ja valumavesijärjestelmät on pidettävä kunnossa ja havaitut viat ja puutteet on korjattava viipymättä. Kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti. 18. Öljynerotuskaivojen toimintaa ja täyttymistä on seurattava säännöllisesti, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja ettei öljyä pääse kaupungin viemäriin. Öljyn- ja rasvan erottimet tulee tarkistaa silmämääräisesti vähintään kerran kuukaudessa. Kaivot tulee tyhjentää tarvittaessa tai ainakin kerran vuodessa ja niiden toimintakyky tulee varmistaa tyhjennysten yhteydessä. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastaja, todettu kaivon kunto, huoltotoimenpiteet ja poistetut öljymäärät. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 19. Laitoksen toimintaa, päästöjä, jätevirtoja ja ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla ja niistä on pidettävä kirjaa. Kaikista laitoksella käsiteltävistä ja hyödynnettävistä sekä laitokselle tulevista ja edelleen toimitetuista jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä kunkin jäte-erän alkuperä määrä, laji, laatu, kuljettaja sekä vastaanottopäivämäärä. Käsittelyyn toimitetuista eristä tulee ilmetä myös eteenpäin toimituksen päivämäärä ja toimituspaikka sekä kuljetus ja käsittelytapa. Kirjanpito tulee toteuttaa niin, että kirjanpitoraportista saadaan tarkka kuva jätevirroista. 20. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tiedot laitokselle vastaanotetuista, laitoksella käsitellyistä, varastoiduista ja eteenpäin toimitetuista sekä vuoden vaihteessa varastossa olevista jätemateriaaleista lajeittain (kunkin jäteerän alkuperä, määrä, laji, laatu, edelleen toimittaminen) - yhteenveto laitoksella syntyneistä jätteistä - yhteenveto mahdollisista häiriö- ja poikkeustilanteista, niiden ajankohdat, syyt ja korjaustoimenpiteet, sekä syntyneet päästöt ja jätteet - tiedot öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä ja tarkkailuista - tehdyt ympäristönsuojeluinvestoinnit Vuositiedot on toimitettava siltä osin kuin mahdollista sähköisen tiedonsiirron kautta. Päästöihin ja jätehuoltoon liittyvät asiakirjat, laitoksen käyttöpäiväkirjat, häiriökirjanpito, huolto- ja tarkastustodistukset sekä ongelmajätteiden siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Vakuus 21. Toiminnalla on oltava 24 000 euron suuruinen vakuus. Vakuuden on oltava voimassa toistaiseksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on oikeus laitoksen ympäristöasioiden valvojana tarvittaessa muuttaa perustellusta syystä vakuuden suuruutta.
16 Muut määräykset 22. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon niin, että laitoksen päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. 23. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten riittävän ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, muutoksesta on ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomaisen on tutkittava annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Lupaharkinnan ja ratkaisun perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt lupahakemuksen mukaiset jätemäärien lisäykset ja esitetyt uudet jätejakeet, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kyseisillä muutoksilla ei voida arvioida olevan aikaisempaa enempää vaikutuksia ympäristöön. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta aiheutuvia haittoja. Luvansaajalla voidaan katsoa olevan riittävä asiantuntemus lupahakemuksen mukaiseen toimintaan. Alue sijoittuu asemakaavan mukaiselle teollisuusalueelle.
17 Edellä olevan perusteella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Lassila & Tikanoja Oyj:n Keuruun Pihtikujan toimipaikan toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa edellytetyllä tavalla. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle jätelain 6 :n mukaan. Haitallisten aineiden pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään tulee kaikin tavoin estää. Laitoksen tulee olla sellainen ja sitä tulee hoitaa niin, ettei siitä aiheudu liiallista melu-, pöly- tai hajuhaittaa eikä myöskään roskaantumista tai epäsiisteyttä. Jätelaki kieltää roskaamisen, josta aiheutuu vaaraa tai haittaa terveydelle sekä epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden vähenemistä tai niihin rinnastettavaa muuta haittaa tai vaaraa. Jätelain mukaan roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen. Melu-, pöly- ja hajuhaitat tulee ottaa huomioon laitoksen toimintojen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä mahdollisten laitehankintojen yhteydessä. Hygieenisistä syistä ja yleisen viihtyvyyden vuoksi haittaeläinten torjunta on välttämätöntä. Alueelle pääsyn rajoittaminen muulloin kuin laitoksen toiminta-aikana estää ilkivallanteon alueella. (Lupamääräykset 1 ja 2) Lähimmille kiinteistöille aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi toimintaaikaa on rajoitettu hakijan esittämän mukaisesti. Melu ei saa aiheuttaa terveydellistä tai muuta kohtuutonta haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville. Lupamääräyksessä on sovellettu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuja melutason ohjearvoja. (Lupamääräys 3) Jos toimipaikkaan tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei luvassa ole hyväksytty, on luvansaajan jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos jätettä ei palauteta jätelain 9 :n perusteella, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Lupamääräys 4) Laitoksen käsittely- ja varastointikapasiteetin rajaaminen hakemuksessa esitetyn mukaisesti takaa laitoksen toimintavarmuuden ja käsittelytilojen riittävyyden sekä helpottaa laitoksen valvottavuutta. Jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisten jätteiden hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (Lupamääräys 5) Jätelain mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kun se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Materiaalin tarkistamisella ja tunnistamisella koskevalla määräyksellä pyritään estämään vaara- ja onnettomuustilanteita eri työvaiheissa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä jätelain mukaan, mikäli se on mahdollista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta lisäkustannusta verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Lupamääräys 6) Jätteiden kuljetukset on järjestettävä jäteasetuksen mukaan niin, että niistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (Lupamääräys 7) Lupamääräys ongelmajätteiden varastoinnista, käsittelystä, merkitsemisestä, pakkaamisesta ja edelleen toimittamisesta on annettu ehkäisemään niistä aiheutuvia haittoja ja vahinkoja terveydelle tai ympäristölle. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (Lupamääräykset 8 ja 11) Romuajoneuvojen vastaanottoa ja käsittelyä koskeva määräys on annettu öljyjen ja muiden haitallisten aineiden maaperään sekä pohja- ja pintavesiin pääsyn estämiseksi. Romuajo-
18 neuvoasetuksessa on säädetty esikäsittelyn ja esikäsittelypaikan vähimmäisvaatimukset. Käyttökelpoisten ja hyötykäyttöön kelpaavien purkutuotteiden talteenotto vähentää osaltaan jätteiden syntyä. Öljyiset varaosat on säilytettävä niin, ettei haitallisia aineita pääse ympäristöön. Jätelain 18 l :n mukaan romuajoneuvon vastaanottajan on tarkistettava viimeisen haltijan oikeus luovuttaa romuajoneuvo. Ajoneuvon viimeiselle haltijalle on annettava romutustodistus ajoneuvon lopulliseksi poistamiseksi Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvoliikennerekisteristä. (Lupamääräys 9) Määräys sähkö- ja elektroniikkaromun varastoinnista perustuu valtioneuvoston asetukseen sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004) ja sen tarkoitus on ehkäistä jätteen varastoinnista aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa sekä edistää SE-romun uudelleen käyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä. (Lupamääräys 10) Kiviaineksen puhtauden tarkastaminen on erityisen tärkeää. Kiviaines ei saa sisältää haittaaineita kuten mineraaliöljyjä, asbestia tai bitumia eikä rakennusjätteitä. (Lupamääräys 12) Määräys biojätteen mahdollisesta siirtokuormauksesta on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Siirtokuormausta voidaan tehdä tapauksessa, missä edelleen kuljetettava kuorma jäisi vajaaksi, tällöin vältytään vajaiden kuormien siirtämiseltä. Biojätteen käsittely laitoksella ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai pilaantumisvaaraa, terveysriskiä eikä haittaeläinten esiintymistä. (Lupamääräys 13) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa on aiheutunut tai joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, on annettu viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Henkilökunnan koulutuksella ja oikeanlaisilla toiminnoilla poikkeuksellisissa tilanteissa toiminnasta aiheutuvat terveys- ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Riskikartoitus, toimintasuunnitelma ja ennaltaehkäisevä kunnossapito-ohjelma auttavat poikkeuksellisten tilanteiden sattuessa. (Lupamääräys 14) Nestemäisten ongelmajätteiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopiviin imeytysaineisiin. (Lupamääräys 15) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittaja vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesta pilaantumisen ehkäisystä ja alueen kunnostamisesta sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä. (Lupamääräys 16) Laitteiden sekä alueiden asianmukaisella hoidolla, öljynerotuskaivojen huolellisella ja asianmukaisella käytöllä sekä vesien johtamisjärjestelmien kunnossapidolla estetään tehokkaasti haitallisten aineiden pääsy maaperään tai pohja- ja pintavesiin, myös häiriötilanteet ja uhkat terveydelle ja ympäristölle vähenevät. Vesien johtaminen öljynerotuskaivojen kautta estää öljyn pääsyn ympäristöön tai viemäriin. Öljynerotuskaivot tulee tarkistaa öljynerottimien mahdollisten vaurioiden ja toimintahäiriöiden havaitsemiseksi. Öljynerotuskyvyn ja kaivojen kunnon tulee olla hyvä ja se edellyttää säännöllistä tarkkailua. Kirjanpito helpottaa valvontaa. (Lupamääräykset 17 ja 18) Määräykset, jotka koskevat tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia on annettu ympäristönsuojelulain perusteella ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Määräykset on annettu myös viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Saatujen tietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta ja päätöksessä annettujen määräysten
19 noudattamista. Kirjanpidon ja raportoinnin tarkoitus on pitää toiminnanharjoittaja ja valvontaviranomainen selvillä toiminnan laadusta ja laajuudesta sekä muista jätehuollon kannalta merkityksellisistä asioista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Myös varautuminen häiriöja poikkeustilanteisiin helpottuu. Sähköinen vuosiraportointi helpottaa valvontaa. (Lupamääräykset 19 ja 20) Laitoksella on nykyisellään 24 000 euron suuruinen vakuus. Aluehallintovirasto katsoo, että vakuuden määrää ei ole tarpeen muuttaa. Vakuuden avulla turvataan, että toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyystilanteessa ongelmajätteiden ja muiden kustannuksia aiheuttavien jätteiden asianmukaisesta jätehuollosta mahdollisine tutkimuskuluineen voidaan huolehtia toiminnan mahdollisen päättymisen yhteydessä. Vakuuden suuruudessa on otettu huomioon toiminnan laajuus, luonne ja lupamääräykset. (Lupamääräys 21) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 22) Laitoksen asianmukaista käyttöä ja hoitoa varten toiminnanharjoittajan on nimitettävä vastaava hoitaja jäteasetuksen 10 :n mukaisesti. Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito, tarkkailu ja raportointi. (Lupamääräys 23) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävää tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviranomaiselle 31.3.2021 mennessä. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen 15.7.2003 myöntämän ympäristölupapäätöksen, Dnro 0900Y0052/121. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )
20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 22, 27, 28, 32, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000) 1, 5, 15, 16, 18, 19, 21, 22, 23, 30 ja 37 :t Jätelaki (JäteL, 1072/1993) 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 18 l, 19, 20, 51 ja 52 :t Jäteasetus (JäteA, 1390/1993) 5, 6, 7, 8, 9, 10 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista (VNa 581/2004) Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkaromusta (VNa 852/2004) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 3652,50 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu määräytyy Valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) nojalla. Asetuksen mukaan laitoksen, joka käsittelee vuosittain vähintään 10 000 tonnia jätettä, ympäristöluvan perusmaksu on 4870 euroa. Laitoksen, joka käsittelee muualla kuin siinä toiminnassa syntyneitä ongelmajätteitä, maksu on 4870 euroa. Lupahakemuksen käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta. Näin ollen maksuksi tulisi 7305 euroa. Kun kyseessä on toiminnan muutos, on luvan hinta 50 prosenttia uuden toiminnan luvasta. Lupamaksu on näin ollen 3652, 50 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Keuruun kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja