Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste KAMPA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS Aika: 16.5.2012 klo 9.15 11.15 Paikka: Vetelin kunnantalo Osallistujat: Ohjausryhmän jäsenet: Erkkilä Esa, puheenjohtaja, Keskipohjalaiset Kylät ry Kellokoski-Kari Eija, tilaajajohtaja, Peruspalveluliikelaitos JYTA Klemola Jouko, yhteysjohtaja, Kokkolan kaupunki Korte Terttu, kaupunginjohtaja, Kannuksen kaupunki vpj., Kostamo-Pääkkö Kaisa, kehitysjohtaja, Poske (PaKaste 2 -hankkeen edustaja) Lanamäki, Rauni, peruspalvelujohtaja, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Lukkarinen Margita, toimitusjohtaja, Kokkotyö-Säätiö, pj. Matthies Aila-Leena, sosiaalityön professori, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Mesiäislehto-Soukka Helinä, perusturvalautakunnan pj. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Määttä, Reino, kunnanjohtaja, Soini Saari Leo, peruspalvelulautakunnan varapuheenjohtaja, JYTA Widjeskog Marketta, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kruunupyyn kunta Pirjo Sarvimäki, sosiaalineuvos, STM Asiantuntijajäsen: Tuorila Tuija, kehittämisjohtaja, Kokkola / Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus sekä vs. kehittämissuunnittelija, SONet BOTNIA (Pirjo Knifin sijainen), osallistui etäyhteyden välityksellä Muut osallistujat: Känsälä Kai-Eerik, alueellinen kehittäjä, Peruspalveluliikelaitos JYTA Lång Johanna, alueellinen kehittäjä, Kokkola ja Kruunupyy Perälä Saara, alueellinen kehittäjä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Rantamäki Niina, projektitutkija, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, siht. Ruuttula-Vasari Anne, projektitutkija, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Kokouksen puheenjohtajana toimiva ohjausryhmän varapuheenjohtaja Terttu Korte avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. Edellisen kokouksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriöstä on tullut ilmoitus, jonka mukaisesti ministeriön edustajan hankkeen ohjausryhmässä toimii sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki. Koska ohjausryhmän varsinaista jäsenistä paikalla on alle puolet, ei kokous ole päätösvaltainen. Sovitaan, että sihteeri kirjaa asiat muistioon, ja lähettää sen ohjausryhmän jäsenille hyväksyttäväksi. 1
2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan läpikäyminen Käydään läpi 17.1.2012 ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja sekä 21.1.2012 pidetyn sähköpostikokouksen pöytäkirja (nämä toimitettu sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille). Hyväksytään pöytäkirjat kokouksista 17.1.2012 sekä 21.1.2012. Pyydetään ohjausryhmää tämän muistion lähettämisen yhteydessä vahvistamaan edelliset pöytäkirjat. 3 Asialistan hyväksyminen Kokouksen asialista on lähetetty kokouskutsun yhteydessä osallistujille. Hyväksytään kokouksen asialista. 4 Maksatushakemus vahvistaminen ajalta 1.10. 31.12.2011 KAMPA-hankkeen maksatushakemus ajalta 1.10. 31.12.2011 hyväksyttiin edellisessä kokouksessa sovitun mukaisesti 20.1.2012 järjestetyssä sähköpostikokouksessa. Nimetyistä ohjausryhmän jäsenistä puolet osallistui kokoukseen ja hyväksyi maksatushakemuksen. Maksatushakemus on kuitenkin tarpeen vahvistaa tässä kokouksessa, sillä sähköpostikokoukseen ei osallistunut ohjausryhmän määräenemmistöä. Johanna Lång kertoi hankkeen hallinnoijan hyväksyneen maksatushakemuksen ko. ajalta. Lisäselvityksenä on pyydetty Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukselta työajanseurantoja hankkeelle ostopalveluna tuotettavan asiantuntijapalvelun osalta. Koska kysymys on palvelun myynnistä, eikä erillisestä työajanraportoinnista ole sovittu ostopalvelusopimuksessa, ei yliopistokeskuksella ole mahdollisuutta tarkkaan raportointiin. Osahankkeen hallinnoijan kanssa on sovittu, että yliopistokeskus toimittaa koottujen tietojen pohjalta yhteenvedon hankkeelle tehdystä työajasta. Pyydetään ohjausryhmän jäseniä hyväksymään maksatushakemuksen vahvistaminen ajalta 1.10. 31.12.2011 sähköpostitse tämän muistion hyväksymisen yhteydessä. 5 KAMPA-hankkeen hallinnollisten tehtävien siirtyminen alueellinen kehittäjä Johanna Långin hoidettaviksi KAMPA-hankkeen alkuvaiheessa Kokkolan kaupungissa hankkeen hallinnollisia tehtäviä hoitanut Tuija Tuorila siirtyi hoitamaan oman toimensa ohessa vs. SONet BOTNIAn kehittämissuunnittelijan vuoden pituista viransijaisuutta. KAMPA-hankkeen hallinnollisista tehtävistä on 13.2.2012 alkaen vastannut Kokkolan ja Kruunupyyn osahankkeen alueellinen kehittäjä Johanna Lång, jolle maksetaan tästä erillinen korvaus hallinnollisten tehtävien hoitoa varten varatusta määrärahasta. Muutoksesta on tiedotettu hankkeessa mukana oleville kunnille/kuntayhtymille tammikuussa lähetetyssä sähköpostissa ja tiedusteltu heidän näkemystään asiassa. 2
6 Maksatushakemuksen hyväksyminen ajalta 1.1. 30.4.2012 Käydään läpi maksatushakemukseen liitettävät tiedot: a) Niina Rantamäki esittelee KAMPA-hankkeen toimintaraportin sekä lisäselvityksen henkilöstön ja asiantuntijapalvelujen käytöstä sekä koulutuskustannuksista ko. ajalta. (liite 1 ja liite 3) b) Johanna Lång esittelee KAMPA-hankkeen talouden toteuman ko. ajalta. (liite 2) Ohjausryhmä kävi keskustelua budjetoitujen matkakulujen riittävyydestä eri alueellisten hankkeiden kohdalla. Johanna Lång kertoi PaKaste II -hankkeen hallinnoijalta saadun tiedon, jonka mukaan hankkeen taloudellista toteutumaan seuratessa tärkeää on pysyminen kokonaisbudjetin rajoissa. Toisin sanoen budjetoidut menoluokat voidaan ylittää, kunhan kokonaisbudjetti ei ylity. Merkitään keskustelu tiedoksi. Pyydetään ohjausryhmän jäseniä hyväksymään maksatushakemus ajalta 1.1. 30.4.2012 sähköpostitse tämän muistion hyväksymisen yhteydessä. 7 Tilannekatsaus KAMPA-hankkeessa on alkuvuodesta toteutetun osallistavan suunnitteluvaiheen myötä siirrytty alueiden omien kehittämiskohteiden ja hankkeen yhteisten pilotointien käynnistämiseen. Alueelliset kehittäjät sekä kehittäjäkoordinaattorit esittelivät alueelliseen kehittämistyön tämän hetkistä tilannetta. Ohjausryhmä totesi, että kehittämistyö alueilla on päässyt hyvään vauhtiin ja edennyt suunnitelman mukaisesti. Kehittämistarpeissa sekä kehittämistyön kohtaamissa haasteissa on havaittavissa alueellisia eroja. Yksi haasteista liittyy sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehtävään yhteistyöhön. JYTA-alueella tämä ei ole muodostunut ongelmaksi, vaan kunnissa sekä peruspalvelukuntayhtymässä nähdään kansalaisosallistumiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyvän työn tarve ja tähän ollaan myös valmiita panostamaan. Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen ja Järvi-Pohjanmaan peruspalvelujen osalta yhteistyö on vaatinut enemmän huomiota eikä vielä kaikilta osin toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Innostusta ja halukkuutta kehittämiseen on myös näillä alueilla, mutta erityisenä ongelmana koetaan resurssien riittämättömyys ja osin myös asenteet. Sen sijaan verkostoituminen ja yhteistyö kansalaisten, yhdistysten ja muiden hankkeiden kanssa on tutustumisen myötä myös näillä alueilla sujunut hyvin. Yhteistyössä heidän ja osin myös sosiaali- ja terveystoimen kanssa on päästy järjestämään ja suunnittelemaan useita kehittämistyön kannalta mielekkäitä tapahtumia, toimintoja sekä myös koulutusta. Yhteenvetona asian tiimoilta käydystä keskustelusta ohjausryhmä totesi, että hankkeessa on hyvä keskittyä niiden asioiden eteenpäin viemiseen, joissa tuloksia on mahdollista saavuttaa. On hyvä muistaa, että toimintakulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä. Parhaiten hankeen tavoitteita vie eteenpäin se, että ihmiset näkevät ja kuulevat innostuneilta kollegoiltaan konkreettisesti niistä hyödyistä, joita tämän tyyppinen kehittämistyö heidän työlleen ja organisaatioiden toiminnalle antaa. Yhteistyötä kuntien hallinnolliset sektorirajat ylittäen etenkin sivistystoimen kanssa kannattaa jatkaa. Ohjausryhmä keskusteli myös KAMPA-hankkeen roolin selkiyttämisestä sekä päällekkäisyyksien välttämisestä KAMPA-hankkeessa tehtävän kehittämistyön ja jo olemassa olevien kansalaisosallistumismallien välillä. Keskustelussa korostettiin KAMPA-hankkeessa tehtävän kehittämistyön painopisteen olevan nimenomaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on toimintakulttuurin 3
muutos siten, että kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden tuoma lisäarvo nähdään sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteisenä hyötynä. Tämän näkökulman esillä pitäminen on erityisen tärkeää meneillään olevissa rakenteellisissa muutoksissa ja organisaatiokokojen kasvaessa. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, että kansalaispuolelta löydetään vastinpari, jonka kanssa yhteistyötä voidaan jatkaa myös hankkeen päätyttyä. Jatkossa hankkeessa toivotaan kiinnitettävän erityistä huomiota ruohonjuuritason tiedottamiseen ja näkyvyyteen paikallistason toimijoille. Soluttautumista kylille ja yhteistyön kehittämistä paikallistason toimijoiden kanssa tulee edelleen jatkaa. 8 KAMPA-hankkeen jatko 3/2013 jälkeen Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa sovittiin selvitettävän KAMPA-hankkeen jatkosuunnitelmia yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kokouksen jälkeen asian tiimoilta käytiin sähköpostikeskustelu, jonka pohjalta hankkeessa mukana olevat toimijat ovat kiinnostuneita osallistumaan hankkeen jatkon suunnitteluun. Maaliskuussa KAMPA-tiimin kokoontumisessa käydyssä keskustelussa tuli tietoon, että Keski- Pohjanmaalta on suunnitteilla Kaste-ohjelmasta haettava Vanhustyön palvelujen kehittämishanke, jonka valmisteluun alueen kunnat ovat hyvin vahvasti sitoutuneet. Koska kahden erillisen hankkeen läpimeno alueelta nähtiin erittäin epätodennäköisenä, käytiin hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun osallistuvien tahojen kesken keskustelua siitä, olisiko KAMPA-hanke mahdollista sisällyttää osaksi Vanhustyön palvelujen kehittämishanketta siten, että sen painopisteet sisältyisivät omina tavoitteinaan haettavaan hankkeeseen. Lähtökohdiltaan sekä Vanhustyön palvelujen kehittämishanketta valmistelevat että KAMPA-hankkeessa mukana olevat toimijat pitivät ajatusta kannatettavana. Huhtikuun 24. päivänä pidetyssä Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen sekä Kiurun johtoryhmien yhteisessä kokouksessa on käsitelty KAMPA-hankkeen jatkoa. Keskustelun tuloksena todettiin, että että KAMPA-hankkeen jatkoon itsenäisenä hankkeena tai esim. vanhustyön hankkeen osahankkeena (oma budjetti ja henkilöstöresurssi) suhtaudutaan Pohjois-Suomen Kaste-aluejohtoryhmässä varauksellisesti. Em. ryhmässä on jo linjattu, että vanhustyön hankkeen on todennäköisesti mahdollista saada Kaste-rahoitus joko seuraavassa tai sitä seuraavassa haussa. Asiassa on tarpeen edetä realistisella linjalla ja panostaa vanhustyön hankkeen valmisteluun. KAMPA- hankkeen teemat ovat tärkeitä, mutta tässä vaiheessa suositellaan, että sen jatkon turvaamiseksi selvitetään muita kanavia kuin KASTE-ohjelma. KAMPA-hankkeen osallisuus-teema on kuitenkin hyödynnettävä jatkohankkeessa. Ohjausryhmä keskusteli KAMPA-hankkeessa tehdyn kehittämistyön jatkon turvaamisesta. Yksimielisesti todettiin, että rahoituksen hakeminen Kaste-ohjelmasta on poissuljettu vaihtoehto. Jatkon osalta nähtiin tärkeänä, että kehittämistyön painopiste säilyy sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä ei kuitenkaan tule ymmärtää erillisenä osana muista kunnallisista palveluista tai sektoreista, joiden merkitys sosiaalisen pääoman rakentumisessa ja hyvinvoinnin syntymisessä on yhtälailla tärkeä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta tarve kansalaisosallistumisen kehittämiseen on nykytilanteessa 4
korostunut niin KAMPA-kehittämisessä saatujen kokemusten kuin myös valtakunnallisten kehittämislinjausten pohjalta. Jatkorahoituksen osalta keskustelussa nostettiin vaihtoehtoina esiin maakuntaliittojen tarjoamat mahdollisuudet, Leader-rahoitus ja muut ministeriöiden rahoituskanavat. KAMPA-hankkeen mukaisia kehittämisen painopisteitä tulisi kirjata myös EU:n seuraavan ohjelmakauden linjauksiin, vaikkakin tätä kautta rahoituksen saaminen menee useamman vuoden päähän. - Eija Kellokoski-Kari vie 25.5. kokoontuvan Kiurun omistajaohjausryhmän kokoukseen ehdotuksen työryhmän perustamisesta KAMPA-hankkeen jatkoa suunnittelemaan. - Eija Kellokoski-Kari on yhteydessä Järvi-Pohjanmaan johtaviin viranhaltijoihin ja tiedustelee heidän halukkuuttaan osallistua hankkeen jatkon suunnitteluun. 9 KAMPA-hankkeen yhteydet muuhun alueella tehtävään kehittämistyöhön Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta (Kaustisen seutukunta: Halsua, Lestijärvi, Kaustinen, Toholampi, Veteli ja Perho) ja Kannuksen kaupunki lähtevät toteuttamaan harvaan asutun maaseudun kuntakokeilun mukaista suunnitelmaa pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi alueella. Kuntakokeilun tavoite on työllisyyden hoidon päävastuun siirtäminen alueen kunnille yhteisvastuullisesti. Kuntakokeilun valmistelu pohjautuu maaseutukuntien todelliseen tarpeeseen pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa sekä kuntien tiiviiseen yhteistyöhön alueella. Hankesuunnitelmassa KAMPA-hankkeen roolista sanotaan hankesuunnitelman kohdassa Muut mukana olevat tahot ja niiden rooli seuraavaa: KAMPA-hanke (hallinnoijana Kolpeneen kuntayhtymän hallinnoiman PaKaste 2-hankkeen osahanke (KASTE-hanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki)), jonka tavoitteena on hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla. KAMPA-hankkeessa korostuvat sosiaalisen yrittämisen teemat, kuten erilaiset hyvinvointipalvelut. Alueella nähdään todellisia tarpeita hyvinvointipalvelujen tekemiseksi ja tuottamiseksi. Yhteistyö KAMPA-hankkeen kanssa painottuu kuntakokeilussa lisäksi vaihtoehtoisiin työllistymisen muotoihin, kuten kylätalkkari lomitusringin rakentamiseen, erilaiset ikäihmisille tarkoitettujen palvelumallien kehittämiseen (joihin ei sisälly varsinaista hoitotyötä), ystävätoiminta ja erilaiset työtehtävät osuuskuntatoiminnan kautta jne. KAMPA-hankkeen toimintatapa mahdollistaa yksilölle elämän merkityksen ja rytmin löytymisen sosiaalisen toiminnan kautta. KAMPA-hanke tulee kehittämään edelleen ikäihmisten turvattomuuden poistamiseen tähtääviä palveluita alueella, koska turvattomuus on yleistymässä erityisesti ikäihmisten joukossa. KAMPAhankkeen toiminta tähtää osuuskunnan perustamiseen, joka antaa työtä pitkäaikaistyöttömille ja työmarkkinoilta syrjäytymisuhan alla oleville. Tarve tällaiselle työlle tulee kentältä, jolloin palvelujen tuottamisen synnyttäminen on järkevää. Hanketyö palvelee alueen kuntia pitämällä vanhukset pidempään kotona, jolloin tarvitaan tällaista 3.sektorin vapaampaa toimintaa. Lisäksi KAMPAhanke suunnittelee kansalaislähtöistä palvelukeskuspilottia alueelle. Ohjausryhmä keskusteli KAMPA-hankkeen mahdollisuuksista vastata konkreettisesti siihen, mitä hankesuunnitelmassa on sen tehtäväksi kirjattu. Keskustelussa todettiin, että KAMPA-hankkeessa kootaan päivitettyä tietoa alueella toimivista osuuskunnista, ja lisäksi hankkeen puitteissa tarjotaan yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön opetuksen kanssa yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvää koulutusta. 5
Johtopäätöksenä käydystä keskustelusta ohjausryhmä totesi KAMPA-hankkeen huomioimisen yhteistyökumppanina hankkeen päämäärien mukaisessa kehittämistyössä olevan positiivista. Merkitään edellinen tiedoksi. 10 Seuraavan kokouksen ajankohta ja paikka Sovitaan ohjausryhmän seuraavan kokouksen ajankohta. Seuraava maksatushakemus (ajalta 1.5. 31.12.2012) Kolpeneen kuntayhtymälle tulee toimittaa 20.1.2013 mennessä. Ohjausryhmän seuraava kokous pidetään perjantaina 19.10.2012 klo 9.00 11.00 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella. 11 Muut esille nousevat asiat a) KAMPA-hankkeen nimeäminen Vanhuspalvelujen kehittämishankkeen sekä Honkahankkeen yhteistyökumppaniksi Tuija Tuorila kertoi laativansa parhaillaan vanhuspalvelujen kehittämishankkeen sekä Honkahankkeen hankesuunnitelmaa, joihin toivoo voivansa kirjata KAMPA-hankkeen yhteistyökumppaniksi. Ohjausryhmä totesi hankkeen olevan mielellään yhteistyökumppanina näissä hankkeissa. b) KAMPA-hankkeen Internet-sivut KAMPA-hankkeelle on perustettu Internet-sivut osoitteessa www.chydenius.fi/kampa. Sivuilta löytyy tietoa hankkeesta sekä paikallisen kehittämistyön etenemisestä. Ohjausryhmältä toivotaan palautetta ja ehdotuksia sivuston suhteen. - Sovitaan, että sihteeri laittaa hankkeen toimialueen kuntiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaviin organisaatioihin toiveen liittää ko. organisaatioiden Internet-sivuille linkki KAMPA-hankkeen sivuille. - Sovitaan, että ohjausryhmän kokousmuistiot liitetään hankkeen Internet-sivuille. c) Keski-Pohjanmaan maaseutustrategian valmistelu Esa Erkkilä kertoi Keski-Pohjanmaan liiton käynnistäneen maaseutustrategian valmistelun. Esa on jäsenenä valmistelun johtoryhmässä. Myöhemmin työtä edistämään perustetaan pienempiä työryhmiä, joihin tultaneen pyytämään myös KAMPA-hankkeen edustajaa mukaan. d) KAMPA-hankkeen ohjausryhmän päätösvaltaisuuteen liittyvät ongelmat 6
KAMPA-ohjausryhmän työskentelyä on vaikeuttanut ohjausryhmän päätösvaltaisuuteen liittyvät ongelmat. Erityisesti Järvi-Pohjanmaan edustajien osallistuminen ohjausryhmän työskentelyyn on ollut valitettavan vähäistä. Eija Kellokoski-Kari lupasi keskustella Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen edustajien kanssa heidän mahdollisuuksistaan osallistua ohjausryhmän kokouksiin. e) Tulevia seminaareja Pohjois-Suomen Erva-alueen Kaste-hankkeiden seminaari järjestetään Oulussa 4.-5.6.2012. PaKaste II hankkeen työseminaari järjestetään 31.10. 1.11.2012. Oulussa. Tässä seminaarissa esitellään myös KAMPA-hankkeessa tehtyä kehittämistyötä. 12 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.15. 7