Sivu 1/8 LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Taajamametsäsuunnitelma Metsäryhmä Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA 10.12.2009 Lappeenrannan kaupunki / Risto Laukas Metsäkeskus Kaakkois-Suomi / Mikko Loimalahti Joutsenon taajamametsäsuunnitelma Villimiehenkatu 1 PL 11 53101 Lappeenranta HUOMIOITA JOUTSENON ALUEEN TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMASTA Taajamametsien merkitys asukkaille Taajamametsät ovat tärkeitä virkistäytymisen ja rentoutumisen paikkoja alueen asukkaille. Monissa tutkimuksissa on selvitetty metsien merkitystä ihmisten virkistäytymiselle, viihtyvyydelle, hyvinvoinnille ja terveydelle. Metsäiset alueet ovat ylivoimaisesti tärkeimpiä rentoutumisen ja virkistäytymisen paikkoja kaupunkien ja taajamien asukkaille. Tämä käy hyvin ilmi muun muassa Tampereen yliopiston psykologian dosentin Kalevi Korpelan ja Metsäntutkimuslaitoksessa luonnon terveysvaikutuksia tutkivan professorin Liisa Tyrväisen tutkimuksesta. Tuoreimmissa tutkimuksissa 80 % ihmisistä toteaa metsän olevan mieluisin paikka rentoutua, virkistäytyä ja rauhoittua. Metsä tekee hyvää sekä mielelle että ruumiille. Tutkimustulosten perusteella metsät peittoavat kirkkaasti rakennetut puistot ja hoidetut viheralueet ihmisten mielissä. Virkistäytymistä ei juuri saada pienistä plänteistä, joista näkee läpi. Metsäntuntu on oleellinen, samoin esteettisyys, rauha ja edes suhteellinen hiljaisuus näin kommentoi virkistysarvoista professori Liisa Tyrväinen. Ohessa lainauksia Helsingin sanomien artikkelista Tohtori METSÄN vastaanotolla, jonka on kirjoittanut Marko Leppänen 26.5.2009. Artikkelissa kerrotaan professori Liisa Tyrväisen tutkimuksista lyhennetysti seuraavaa Metsä virkistää tehokkaammin kuin puisto Mene lähimetsääsi ja voi hyvin Luonnonympäristössä verenpaine ja pulssi normalisoituvat, stressihormoni kortisolin eritys vähenee ja lihasjännitys hellittää Myönteiset tuntemukset voimistuvat ja kielteiset vähenevät Myös kyky selviytyä keskittymistä vaativista tehtävistä paranee Sairaat toipuvat nopeammin ja vähemmillä kipulääkkeillä Tulosten mukaan kaupunkimetsät peittoavat selvästi rakennetut puistot Metsän koolla on merkitystä ja sillä, miten sitä on mahdollisesti käsitelty Tyrväisen mukaan monelle luonto on stressinsäätelykeino siinä missä kulttuuri ja sosiaaliset suhteet, näitä tärkeämpikin. Yksi selitys luonnon hoivamahdille on se, että luontokokemus on niin kokonaisvaltainen ja lukemattomia yksityiskohtia sisältävä. Se vetää automaattisesti mielen huomion puoleensa. Samalla stressaavien ajatusten ote hellittää Kun puuntuotannon kansantaloudellinen merkitys vähentyy, metsien terveys- ja hyvinvointikäyttö nousee entistä enemmän esiin. Metla on aloittanut laajan Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman, joka ajoittuu vuosille 2008 2012. Muun muassa metsäammattilaisten ja matkailijoiden ympäristöarvostukset otetaan syyniin; Tutkimustiedon avulla metsien matkailu- ja virkistyskäyttö voidaan liittää paremmin mukaan metsäpolitiikkaan sekä metsien hoitoon.. 1
Sivu 2/8 Joutsenon metsäsuunnitelma ja sen toteutus Joutsenon alueen metsäsuunnitelman ei tule perustua metsätaloudellisiin arvoihin, vaan sen tulee tähdätä alueen asukkaiden virkistyksen, viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja rentoutumisen edistämiseen. Suunnitelmassa esitettyä ajatusta, että taajamametsäsuunnitelma antaisi automaattisesti maisematyöluvan 10 vuodeksi koko metsäalueella, ei voida hyväksyä missään tapauksessa. Maisematyölupa tulee aina anoa tapauskohtaisesti kullekin käsittelykohteelle erikseen. Esitetyssä taajamametsäsuunnitelmassa on liian paljon, liian massiivisia ja kalliita hoitotoimenpiteitä, jotka heikentävät alueen virkistysarvoja, luonnon monimuotoisuutta sekä maisemakuvaa arvokkailla luontoalueilla. Metsänkäsittelyssä tulee luopua kokonaan avohakkuusta, joka ei kuulu taajamametsien käsittelytapavalikoimaan. Koko taajama-alueen metsäalueilla harvennushakkuut tulee suorittaa mahdollisimman pehmeästi säilyttäen kaikki järeät ja vanhat puut. Metsän aito henki ja tunnelma syntyvät juuri vanhoista järeistä puista, jotka luovat rentouttavan ja rauhoittavan ilmapiirin metsässä liikuttaessa. Kookkaat puut ovat kuntalaisille mittaamattomasti arvokkaampia osana metsämaisemaa kuin tukkipuina. Arvoalueilla tulee edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä pitämällä metsä mahdollisimman luonnontilaisen kaltaisena ja erirakenteisena. Keskeisenä seikkana on edistää luontaisen sekametsän muodostumista niille alueille, joilla on aiemmin harjoitettu tehometsätaloutta. Kaikilla arvoalueilla tulee suosia lahopuun muodostumista ts. keloutuvia ja lahoavia puita ei pidä poistaa, vaan ne tulee säilyttää. Kuoleva ja kuollut puu: kelot, pökkelöt ja eri-ikäiset maapuut tarjoavat elinympäristöjä koloissa pesiville linnuille ja lahopuulla viihtyville hyönteisille ja sienille. Kaikki nämä monipuolistavat metsän lajikirjoa ja tuovat tervetullutta eloa taajametsään. Turhista toimenpiteistä pidättäytyminen tuo myös kustannussäästöjä. Metsäsuunnitelma koskee verrattain suurta aluetta. Näin lyhyessä ajassa ei ole mahdollista tutkia kaikkien alueiden luonto- ja virkistysarvoja, joten otamme käsittelyyn esimerkkinä Ahvenlammen alueen, jonka parhaiten tunnemme ja josta kävimme tekemässä maastotarkastuksen. Ahvenlammen alueen metsänkäsittelysuunnitelma ei tähtää yllämainittuihin päämääriin asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi eikä vastaa yleistä käsitystä metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Uusimmissa tutkimuksissa yli 80 % ihmisistä pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. (Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos, tutkimusraportti 2009 n:o 55 Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä ISBN 978-952-10-5293-4). Ahvenlammen alueen luonto- ja virkistysarvot ja metsänkäsittely Ahvenlammen ympärillä oleva metsä on rakennepiirteiltään vaihteleva virkistysaluemetsä. Metsän puulajisto on monipuolinen ja paikoin erirakenteinen luonnontilaisen kaltainen sekametsä. Metsäalueen eteläpään harjualueella on hienoja suppia, joiden rinteillä kasvaa järeitä sekä järeytymässä olevia haapoja. Suunnitelmassa avohakkuuksi (486) merkitty alue sijoittuu luonnonarvoiltaan arvokkaalle alueelle, jossa on suppia, järeitä haapoja, järeitä kuusia (potentiaalinen liito-oravan elinpiiri), raitoja, harmaaleppää, koivuja, pihlajaa ja jonkin verran maalahopuuta ja pystyyn kuollutta puuta. Kun ei ajattele hyvin lähellä sijaitsevaa taajamaa, vaikutelma on paikoin lähes erämainen ja sellaisena hyvin virkistävä ja rauhoittava. Metsäalueen lahopuun määrä on tällä hetkellä niukahko johtuen muutamia vuosia sitten tehdyistä hoitotoimenpiteistä rantavyöhykkeellä ja polkujen lähimaastossa. Kauempana metsässä lahopuuta on enemmän ja lähitulevaisuudessa eri-ikäisen lahopuun määrä lisääntyy parantaen alueen vaihtelevuutta ja monimuotoisuusarvoja. Metsäalueella on myös lähes puhtaita kuusimetsän ja koivumetsän osia, joissa on järeitä haapoja. Etenkin lammen pohjois- ja koilliskulman alueella on hieno lehtimetsäinen alue, jota tulisi hoitaa niin, että alue pysyisi pääsääntöisesti lehtimetsänä eikä esimerkiksi kuusi pääsisi liikaa valtaamaan 2
Sivu 3/8 aluetta. Pitemmällä aikavälillä lehtimetsä tulisi parantamaan alueen luonnon monimuotoisuutta, sillä lehtipuuvaltainen alue tulisi olemaan sopivaa harmaapäätikan, pikkutikan ja valkoselkätikan elinpiiriä. Rannan tuntumassa olevista pökkelöistä on aiemmin havaittu viitteitä valkoselkätikan ruokailusta, joten on tärkeätä säästää alueelle muodostuvat lahopuut tikkojen ruokapuiksi. Ahvenlammen alueen hakkuukuviot: alueelle ei tule tehdä lainkaan avohakkuita (kuviot 486, 498). Esitämme myös, että koko kartan osoittamalla alueella ei tehdä metsätaloudellisia toimenpiteitä, vaan aluetta kehitetään suojelun ja virkistyskäytön pohjalta. Alueen metsän puuston järeys ja rakenne luovat hyvät edellytykset kehittää aluetta suojelualueeksi METSO ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet huomioiden. Alueen luontoarvojen turvaamiseksi ja 3
Sivu 4/8 parantamiseksi voidaan osa-alueilla tehdä pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten esimerkiksi kuviolla 474 edistämällä lehtipuuvaltaisuutta poistamalla lehtipuumetsävyöhykkeeltä kuusta. Muilla kuvioilla ei tässä vaiheessa tule tehdä metsähoidollisia toimenpiteitä lainkaan, vaan metsien tulee antaa kehittyä luontaisesti suojelun ja virkistyskäytön tarpeet huomioiden. Kuvioilla 473, 475, 488, 488.1 tehtävien hoitotoimenpiteiden tulee olla suojelua edistäviä ja monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä. Ranta-alueen lahopuut ovat tärkeitä monimuotoisuuden ylläpidon kannalta, joten niitä ei tule poistaa. Yleisesti ottaen tulee Ahvenlammen alueella lahopuun määrän lisääntymistä edistää. 4
Sivu 5/8 Ahvenlammen metsäalueen luontoa kuvin ja sanoin marraskuussa 2009. Metsä on rakenteeltaan ja puulajistoltaan monipuolinen harjujen ja suppien kirjoma alue Ahvenlammen ympäristössä. Mäntyä, kuusta, haapaa, koivua, raitaa ja pihlajaa kasvavia metsäalueita lammen eteläpuolelta kuvattuna, huomio kiinnittyy erityisesti haapojen runsauteen ja järeyteen kuusimetsässä ja sen laitamilla. Järeitä haapoja kuusimetsän sisällä, suppien laitamilla ja pohjassa. Aluskasvillisuudessa on monipuolinen sammallajisto. Alueelle alkaa muodostua monimuotoisuuden kannalta tärkeätä lahopuuta. 5
Sivu 6/8 Koivulahopuuta suppien ylärinteiden harjualueella ja järeitä haapoja rinteen alemmissa osissa. Kuusikkoalueelle alkaa muodostua Etelä-Suomessa voimakkaasti taantuneelle pohjantikalle ruokailupuita. Supat muodostavat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ekologisia alueita. Myös alueen harjumuodostumat ovat edustavia ja tärkeitä lajiston monipuolistajina jopa kansainvälisesti ajatellen, sillä missään muualla maailmalla ei ole tällaisia harjumuodostumia. Kuolevassa ja kuolleessa puussa kasvavat kääväkkäät, vasemmalla ryppynahakka ja oikealla lepänkääpä, hoitavat omaa tehtäväänsä luonnon kiertokulussa lahottaessaan puuainesta ja rikastavat metsän lajikirjoa. 6
Sivu 7/8 Lahopuun määrän lisääntyessä myös monimuotoisuuden edellytykset paranevat ja lajisto monipuolistuu. Metsään ikääntyessä osa puista kuolee pystyyn ja edelleen lahotessaan ne romahtavat maahan maalahopuuksi. Näin muodostuu eriasteista lahopuuta sitä vaativien lajien elinympäristöksi. Paikoin metsään on jätetty järeitä ylispuita, jotka ovat arvokkaita metsän tunnelmalle ja luontoarvoille. Metsä muuttuu pohjois- ja koilliskulmassa lähes puhtaaksi lehtimetsäksi. 7
Sivu 8/8 Koivikossa on paikoin runsaasti haapoja, jotka ovat tärkeitä arvioitaessa alueen suojeluarvoja ja hoitosuunnitelmia tehtäessä. Lammen pohjoispäädyn rantavyöhykkeellä on tehty tarpeettomia puuston poistoja ja avauksia. Näin on heikennetty lajistollisia arvoja, kun kolopesijöille tärkeitä lahopuita on poistettu selkeästi liikaa. Myös pensaskerrosta on monin paikoin poistettu turhaan ja heikennetty rantapensaistossa elävien lintujen elinolosuhteita. Jatkossa rantamaiseman avaukset tulee keskittää vain maisemallisesti tärkeille alueille ja muualla pensaston ja lahopuiden tulee antaa kehittyä luontaisesti rantalajiston suojaksi. Lajiston monimuotoisuus paranee kun lahopuut säilytetään ja niiden muodostusta edistetään nuoremmissa metsälohkoissa. Etelä-Karjalan heikon metsien suojelutason (tiukasti suojeltua metsää on alle 0,3 %) vuoksi on tärkeätä kiinnittää huomiota myös taajamametsien suojeluun, koska metsät ovat tärkeitä virkistymisen, rentoutumisen ja rauhoittumisen paikkoja. Esitämme, että Ahvenlammen alueesta muodostettaisiin virallinen suojelualue turvaamaan alueen luonnon monimuotoisuutta ja asukkaille hyviä virkistäytymismahdollisuuksia lähiluonnossa. Aluekokonaisuus on riittävän laaja ja monipuolinen luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta, joten kokonaisuutena alue parantaisi suojelutasoa lähitulevaisuudessa ja loisi alueelle positiivista imagoa sekä parantaisi asukkaiden viihtyvyyttä alueella. Aiemmin edellä esitetyt käsittelyperiaatteet pätevät hyvin myös kaikille Joutsenon alueen varttuneille taajamametsäalueille. Joutsenossa 10.12.2009 Juha Juuti, luonnonsuojelupiirin METSO -suojeluyhdyshenkilö, puh.0500221213 8