Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön Katja Ikonen, Olli Kursula ja Jukka Rintala 14.11.2013 Kuva: Marcus Wikman
Kolmiolaskentojen tietokannat ja tilastointi: esimerkkinä kesän 2013 riistakolmiolaskennat Jukka Rintala, RKTL 14.11.2013
Kolmioaineistoista saadaan Kesälaskennat riistakolmioilla: Metsäkanalintujen pesimäkannan tiheysarviot Poikastuoton tunnusluvut Talvilaskennat riista- ja peltokolmioilla Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat, myös lintuhavainnot Kantojen suhteellinen runsaus
Laskentalinjojen (á 12km) digitointi melkein valmis!
Maastohavainnot paikkatietoon Tallennus vuonna 2013: MapInfo/MapBasic Jatkokäsittely, tilastollinen laskenta ja monet paikkatietoon esim. etäisyyksiin perustuvat laskennalliset operaatiot: R-ympäristössä
Laskettuja kolmioita, kumulat. sum 0 100 200 300 400 500 600 7.8.2013 mennessä tallennettu heinä 09 heinä 19 heinä 29 Laskenta tehty, pvm
Kesän 2013 data sisältää 7 346 havaintoa (riviä) 930 kolmiolta mm. 3 263 metsoa 6 062 teertä 5 068 pyytä 449 riekkoa
Tiheys lajeittain, yksilöä / km 2 : yks. lkm kaistalla / (12km*0,06km= 0,72km 2 ) 60 metrin levyinen kaista
Poikasosuus, poikasten lkm / yks. yht. per (12km*0,06km) 60 metrin levyinen kaista
Tiheydet 50km ruuduittain
Etäisyydellä painotettu tiheys-keskiarvo pienelle alueelle 50 km RHY:n keskipisteestä
Esimerkkinä Etelä-Hämeen RHY:t Riistak.alue Paikka Metso Teeri Pyy Riekko n. kolmio <= 50 km Etelä-Häme Asikkalan rhy 3,1 7,9 13,5 0,0 19 Forssan-Tammelan rhy 4,5 7,7 13,0 0,0 24 Hattulan-Kalvolan rhy 4,0 5,9 11,8 0,0 21 Hauhon-Tuuloksen rhy 4,5 7,4 16,0 0,0 27 Hausjärven-Riihimäen rhy 4,9 7,2 10,1 0,0 19 Hämeenlinnan rhy 4,3 6,0 11,9 0,0 27 Janakkalan rhy 4,5 6,0 10,5 0,0 26 Jokiläänin rhy 4,8 8,1 13,7 0,1 26 Lahden seudun rhy 3,5 9,8 12,2 0,0 31 Lammin rhy 4,2 8,2 13,7 0,0 24 Lopen rhy 3,9 5,3 10,6 0,0 23 Padasjoen rhy 3,8 9,2 19,8 0,0 21 Rengon rhy 4,1 5,4 10,8 0,0 24 Urjalan rhy 4,6 9,0 16,1 0,1 24
Metso alueittain Kolmioiden lkm Tiheys (yks./km^2) Laji Alue Metso Etelä-Häme 26 4,2 6 48 46 43 4,0 Etelä-Savo 66 5,4 38 81 51 51 4,5 Kaakkois-Suomi 45 5,7 39 68 31 35 3,9 Kainuu 87 7,2 48 63 60 69 3,9 Keski-Suomi 70 4,9-13 12 49 43 4,4 Lappi 134 4,9 40 38 44 37 3,5 Oulu 120 6,0 27 54 47 45 3,9 Pohjanmaa 67 5,2 23 35 47 46 4,2 Pohjois-Häme 26 4,3-3 -2 43 50 3,4 Pohjois-Karjala 76 6,4 53 55 53 48 4,2 Pohjois-Savo 54 3,3-23 19 49 67 3,5 Rannikko-Pohjanmaa 20 1,9-38 -30 37 40 5,0 Satakunta 61 6,2 39 52 52 55 3,8 Uusimaa 22 4,9 9 43 47 39 4,1 Varsinais-Suomi 12 5,1 65 128 59 100 3,3 Kaikki 886 5,4 25 45 49 48 3,9 Muutos (%) viime vuodesta Poikkeama (%) 5 edellisvuoden keskiarvosta Poikasosuus (%) Poikueellisten naaraiden osuus (%) kaikista naaraista Keskim. poikuekoko
Riistakolmion kesälaskenta 2013 28.10.2013 Hyvä kolmiovastaava! Oman kolmionne lisäksi olemme laskeneet lintutiheydet ja poikastuottoa kuvaavat luvut kaikilta enintään 50 km:n etäisyydellä sijaitsevilta kolmioilta sekä tiheydet yhdistyksen ja riistakeskusalueen kolmioilta. Taulukon riveillä 1 3 ovat kunkin lajin painotetut keskiarvot seuraavasti: (1) poikuekoko, (2) poikasten osuus prosentteina kaikista yksilöistä ja (3) lintutiheys (yksilöä neliökilometrillä metsämaata) laskettuna aikuisten ja poikasten yhteismäärästä. Oman kolmionne painotusarvo on kolminkertainen lähikolmioihin verrattuna. Kaksi alinta riviä tarkoittavat (4) riistanhoitoyhdistyksen ja (5) riistakeskusalueen keskimääräistä lintutiheyttä. Kolmioiden lukumäärä tarkoittaa lukumäärä 50 kilometrin säteellä, riistanhoitoyhdistyksessä ja riistakeskusalueella. Riistantutkimus toivottaa laskijoille hyvää syksyn jatkoa! Kolmion nro 1870 Etelä-Häme Asikkalan rhy Metsästysseura Kaiku ry Metso Teeri Pyy Riekko Kolmioiden lkm Keskimääräinen poikuekoko 3,0 4,1 4,2 Poikasosuus, prosenttia 30,3 4,9 68,6 Tiheys, yks. neliökilometrillä 0,7 7,2 15,2 0,0 20 Tiheys (rhy), yks. neliökilometrillä 0,0 6,9 15,3 0,0 1 Tiheys (alue), yks. neliökilometrillä 4,1 7,0 12,3 0,0 28 14. marraskuuta 2013 Page 1 of 927
Ja sitten nokka kohti tulevaa.. Katja Ikonen
Kurkkaus nykyhetkeen ja tulevaan Karttojen uudistus
Tulevaisuus ->LifeData http://www.metla.fi/life/lifedata / 21
Projektin neljä osa-aluetta 1. Nettikäyttöliittymä jolla data syötetään tietokantaan (tutkijat, metsästäjät) 2. Tietokanta, johon data syötetään 3. Raportointipalikka: Tieto tutkijoille, asiantuntijoille, metsästäjille 4. Vanhat datat tietokantaan Tavoitteet: nopeus sisään syötössä ja raportoinnissa, kustannussäästöt, parempi palaute ja raportointi tiedon kerääjille ja käyttäjille
Tulevaisuuden hahmotelmia
Tulevaisuuden skenaarioista Hankeen myötä Suuri osa rutiiniluontoisesta raportoinnista siirtyy osaksi verkkopalvelimen toimintaa Eri toimijat voivat itse hakea haluamansa tiedot järjestelmään päivittyvästä tietokannasta -> tutkijoille vapautuu enemmän aikaa itse riistantutkimukseen Piirros: Seppo Leinonen
Tuloksia käytäntöön Ministeriölle metsästysasetus Riistakeskus Metsähallitus Metsästysseurat Piirros: Seppo Leinonen Pohja kantojen seurannalle ja erityisesti metsäkanalintumetsästyksen säätelylle.
Tiedeyhteisöt Ensiluokkaista tutkimusaineistoa. Aineisto on ollut merkittävässä roolissa noin 20 väitöskirjatyössä, kymmenissä pro gradu -tutkielmassa ja yli 100:ssä vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa. Aineistoa on hyödynnetty yhteistyössä monien yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, myös kansainvälisenä yhteistyönä.
Tiedon käyttö Kiinnostuksen kohteet liittyvät : lajien kannanvaihteluihin populaatioiden ennustettavuuteen ja häiriöherkkyyteen lajien elinympäristönvalintaan yhteisörakenteeseen peto-saalissuhteeseen lajien väliseen kilpailuun maisemaekologian kysymyksiin. Kolmioaineiston tekee ainutlaatuisen arvokkaaksi se, että jokainen havainto paikannetaan. Sijaintitieto voidaan sijoittaa mille hyvänsä kartta- tai aineistopohjalle GIS-menetelmin analysoitavaksi.
Aidon paikkatietoaineiston edut Kuva: Marcus Wikman Mielivaltaiset haut erilaisin alueellisin rajauksin nopea tehdä, esim. YVA-ohjelmien vaatimuksiin Eläinten levinneisyyden ja elinympäristövaatimusten tarkka mallinnus mahdollistuu Sovellusmahdollisuudet lukemattomissa maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä
Yhteistyötä Metlan kanssa 20 vuotta Metsäntutkimuslaitos oli eturivin paikkatieto-osaaja, myös kansainvälisesti. Valtakunnan metsien inventointi siirtyi monilähteiseksi, joka tukeutui satelliittikuviin. Äärimmäisen tarkka kartta koko maasta: 25 x 25 metrin resoluutiolla antoi tietoa maankäytöstä ja metsikkörakenteesta puuston määrä- ja rakennetietoineen. Tälle karttapohjalle siirrettiin riistahavaintojen paikka-aineistoa -> Ennennäkemättömät tutkimusmahdollisuudet. Työ on vauhdittanut maisemaekologista perustutkimusta, mutta on tuottanut hyvin käytännönläheistä tietoa riistaystävällisen metsänkäsittelyn ja aluesuunnittelun tarpeisiin hyödynnetty mm. metsänhoidon suosituksissa ja metsäkanalintujen kannanhoitosuunnitelmassa.
Paikannetut havainnot Neljän riistahavainnon sijoittuminen kolmiolinjalle. Taustana Metlan maankäyttö- ja puustotulkinta. Elinympäristö- ja maisema-analyysit tehdään halutunsäteisiltä ympyräaloilta. Riistakolmioverkosto 4 km
RKTL-Metla-yhteistyö Alun alkaen RKTL:n Meltauksen riistantutkimusasema ja Metlan Rovaniemen tutkimusasema Sittemmin valtakunnan tasolla. Jäävuoren huippuina paikkatietoperäiset väitöskirjat: Sami Kurki 1997, Turun yliopisto: Metsäkanalintujen lisääntymismenestyksen maisemasidonnaisuus Janne Miettinen 2009, Itä-Suomen yliopisto (Joensuu): Metsomaisema ja metsänhoito Laitosten välinen yhteistyö erinomainen tietotaitopaketti ja tutkimusalusta tulevan Luonnonvarakeskuksen palettiin!
Kiitos! Piirros: Seppo Leinonen