Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Transkriptio

1 Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman

2 Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta maata täyttää ja palauttaa lomakkeet ja kartan Ainutlaatuinen laskentamenetelmä maailmassa

3 Riistakolmio Tasasivuinen kolmio 4 km:n sivulla Yhdellä peruskarttalehdellä Mahdollisimman suuri osa linjasta sijoittuu metsään Pysyvä laskentareitti (ympäristön muutoksista huolimatta) Laskenta kattaa metsän koko riistayhteisön Myös nisäkkäät seurannan piiriin

4 Peltokolmiolaskenta Peltokolmio on pieni riistakolmio, jonka sivu on 2 km. Peltokolmiot sijoitetaan pää- osiltaan viljelymaalle. Laskenta on samanlainen lumijälki- laskenta kuin riistakolmioilla. Noin 400 kolmiota Etelä- ja Länsi- Suomessa

5 Riistakolmiolaskennan historia Ensimmäiset kesällä 1987 Satakunnassa Kesällä 1988 laskettiin noin 400 kolmiota Muutamassa vuodessa noustiin yli 1100 lasketun kolmion (1993) 90 luvun alun jälkeen innostuksen jälkeen laskettujen määrä pienentyi tasaisesti 2000 luvun alussa alimmillaan alle 700 laskettua Laskeva trendi taittui kesälaskennassa yli 800 kolmiota ja kpl Nyt perustettuja kolmioita n kpl Suomen riistakeskus 5 8.1

6 Talvilaskenta riistakolmioilla Laskenta-aika: Etelä- ja Keski-Suomi Maan pohjois-osissa Lasketaan kolmiolinjan ylittävät jäljet metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi kirjataan ja merkitään kartalle linjalta tehdyt näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista riippumatta siitä, kuinka kaukana laskentalinjasta ne on nähty.

7 Riistakolmioiden kesälaskenta Lasketaan kaikki metsäkanalinnut metso, teeri, pyy ja riekko metsäjänis ja lehtokurppa lisäksi kirjataan karhuhavainnot: näköhavainto, jäljet, jätökset, kynsimiset jne. Laskenta-aika heinä-elokuun vaihde (2 vkoa) suositetaan laskettavan noin 4.8. mennessä, jolloin tulokset ehtivät metsästysaikojen määrittelyyn laskentatulosten palautus mahdollisimman pian, mieluiten verkossa

8 Talvilaskenta riistakolmioilla Hiihtäen tai kävellen kolmiolinjaa Esikierto tai 1-2 vrk:n kuluttua jäljet peittävästä lumisateesta Sääolosuhteet ratkaisevat Tuloksena jälki-indeksi Linjan ylittävien jälkien lukumäärä kymmentä kolmiolinjan kilometriä ja vuorokautta kohti Mittaa eläinten jälkitiheyttä maastossa ja kuvaa tietyin varauksin lajin runsautta Suomen riistakeskus 8 8.1

9 Kesälaskennan suoritus Kolmen miehen laskentaketju Kuljetaan tasaisena rintamana 20 metrin välein maaston merkityllä kolmiolinjalla Laskentakaista 60 m leveä Suomen riistakeskus 9 8.1

10 Kesälaskennan suoritus Kaikki havainnot laskettavista lajeista merkitään kartalle ja lomakkeelle 60 metrin pääkaistan ulkopuolelta lähteneet linnut merkitään omaan sarakkeeseen Yhden kolmion laskentapinta-ala on 0,72 km² Tuloksena saadaan metsäkanalintujen tiheys (yks/km²), poikasosuus, keskimääräinen poikuekoko ja poikueellisten naaraiden osuus Suomen riistakeskus

11 Riistakolmioiden hyveitä Laskenta kattaa metsän koko riistayhteisön Reitit pysyvät muuttumattomina vuodesta toiseen Kaikki havaintopaikat merkitään kartalle Elinympäristöt kuvataan metsätalouden kielellä

12 Riistakolmioiden uusi aika Aikaisemmin metsästysrajoitukset jouduttiin päättämään edellisen vuoden laskentatulosten perusteella. Syklisyys kadonnut, kehitys ei ole ennustettavissa Nyt tuloksia käytetään tuoreeltaan saman syksyn metsästysajoista päätettäessä! Tavoitteen mukainen riistakolmiomäärä alueilla varmistaa tulosten luotettavuuden!

13 Riistakolmiolaskennat ja metsästysajat (v.2013) Riistakolmioiden laskenta 9.8. Metsästysaika -asetus lausunnolle Metsästysaika -asetus annetaan Metsästysaika -asetus voimaan Suomen riistakeskus

14 Kolmioiden tavoitemäärät 1200 laskettua kolmiota vähintään 3/rhy Etelä-Suomessa 1/200 km², Pohjois-Suomessa 1/300km² jokainen metsästysseura osallistuu laskentaan joko yksin tai yhdessä naapureiden kanssa Suomen riistakeskus

15 Kolmiolaskentojen soveltaminen käytäntöön metsästysseurat rajoittavat hyvin voimakkaasti pyyntiä kiintiöt eivät perustu kannanvaihtelun tilaan tuoreet kolmiotulokset käyttöön metsästysseurassa kiintiöiden määrittäminen: Rktl:lla nykyään nopea nettipalvelu seuran alueella kanalintuihin kohdistuva metsästyspaine saalistilastointi kesäkokous ei päätä kiintiötä vaan antaa johtokunnalle valtuudet päättää kiintiö tuoreiden tulosten perusteella tai kesäkokous pidetään elokuun puolivälissä tiedotus sähköpostilla, paikallislehden tai jäsentiedotteen kautta tarvitaan toimiva verotussuunnittelumalli metsästysseuroille Suomen riistakeskus

16 Seuran saaliskiintiön laskenta riistakolmiotulosten perusteella Seuran maapinta-ala 171,6 km² Metsäpinta-ala 132,3 km² Jäseniä yhteensä 307 Metsäkanalintuja metsästäviä jäseniä 122 Keskimääräinen saalisvarmuus 50 % Lintuja Verotus- Kestävä Kestävä saalis/kanalin- Saalis- Lintuja/km² * yhteensä aste (%) saalis tuja metsästävä jäsen kiintiö Metso 7, ,84 2 Teeri 16, ,81 4 Pyy 4, ,40 1 Riekko 0, * Käytetään riistanhoitoyhdistyksen (tai riistakeskusalueen) tiheystietoja Kasvava kanta = tiheys kasvava ja poikasosuus korkea (< 50 %) Huippu = tiheys korkea tai kasvava, poikasosuus jo pienentynyt Laskeva kanta = tiheys ja poikasosuus laskeva Katovuosi = tiheys ja poikasosuus alhaisia Suomen riistakeskus

17 Tulevaisuus ->LifeData / 17

18 Projektin neljä osa-aluetta 1. Nettikäyttöliittymä jolla data syötetään tietokantaan (tutkijat, metsästäjät) (Pilotti helmi-maaliskuu 2014) 2. Tietokanta, johon data syötetään 3. Raportointipalikka: Tieto tutkijoille, asiantuntijoille, metsästäjille 4. Vanhat datat tietokantaan Tavoitteet: nopeus sisään syötössä ja raportoinnissa, kustannussäästöt, parempi palaute ja raportointi tiedon kerääjille ja käyttäjille

19 Sähköinen riistakolmiolaskenta Keväällä 2014 testikäytössä vapaaehtoisilla seurueilla mukana noin 30 seuruetta arvokasta palautetta järjestelmän kehitystyöhön Jatkon suuntaviivoja (raportit) Avattu kaikkien laskentaan osallistuvien seurueiden käyttöön kesällä 2014 Laskentaseuroja noin

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31 Tulevaisuuden skenaarioista Hankeen myötä Suuri osa rutiiniluontoisesta raportoinnista siirtyy osaksi verkkopalvelimen toimintaa Eri toimijat voivat itse hakea haluamansa tiedot järjestelmään päivittyvästä tietokannasta -> tutkijoille vapautuu enemmän aikaa itse riistantutkimukseen Piirros: Seppo Leinonen

32 Tuloksia käytäntöön Ministeriölle metsästysasetus Riistakeskus Metsähallitus Metsästysseurat Piirros: Seppo Leinonen Pohja kantojen seurannalle ja erityisesti metsäkanalintumetsästyksen säätelylle.

33 Aidon paikkatietoaineiston edut Kuva: Marcus Wikman Mielivaltaiset haut erilaisin alueellisin rajauksin nopea tehdä, esim. YVA-ohjelmien vaatimuksiin Eläinten levinneisyyden ja elinympäristövaatimusten tarkka mallinnus mahdollistuu Sovellusmahdollisuudet lukemattomissa maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä

34 Tiedon käyttö Kiinnostuksen kohteet liittyvät : lajien kannanvaihteluihin populaatioiden ennustettavuuteen ja häiriöherkkyyteen lajien elinympäristönvalintaan yhteisörakenteeseen peto-saalissuhteeseen lajien väliseen kilpailuun maisemaekologian kysymyksiin. Kolmioaineiston tekee ainutlaatuisen arvokkaaksi se, että jokainen havainto paikannetaan. Sijaintitieto voidaan sijoittaa mille hyvänsä kartta- tai aineistopohjalle GIS-menetelmin analysoitavaksi.

35 Metsä elinympäristönä on muuttunut

36 Kiitos! Piirros: Seppo Leinonen