Saaristolintuseuranta ja Riistakolmiot. Jukka Rintala Lintulaskijatapaaminen Oriveden opistolla

Transkriptio

1 Saaristolintuseuranta ja Riistakolmiot Jukka Rintala Lintulaskijatapaaminen Oriveden opistolla

2 Saaristolintuseuranta Tarkoitus mitata pesivien merilintujen vuotuiset populatiokoon muutokset noin 1700 saarta ulko- ja keskisaaristossa (rannikon merenlahdet eivät mukana) Lintudirektiivi, meristragetiadirektiivi

3 Menetelmä Keskimäärin perusteellinen pesien ja aikuisten lintujen laskenta kestää 1 tunnin per laskija per 1 ha saari päivässä ehtii laskea saarta useampi laskija nopeuttaa ja lyhentää häirintäaikaa lintukolonioissa Suomenlahdella: 1. laskenta toukokuun puolivälissä/lopussa (haahka, isokoskelo, harmaalokki, merilokki ym.) 2. laskenta 2-3 viikkoa myöhemmin (Aythya, tiirat, kalalokki, selkälokki ym.); tarvittaessa 3. laskenta kesäkuun lopussa (kahlaajat, ruokki- ja varpuslinnut Pohjanlahdella: 1. laskenta kesäkuun alussa Poikuelaskennat: 2 kertaa loppukesällä vähemmässä määrin tehty, mutta olisivat hyödyllisiä populaatiomuutosten syiden kartoittamisessa

4

5 Lehikoinen et al. 2006

6

7

8

9 S Gulf of Finland Estonia Denmark Latvia Great Britain Söderskär, seurantaa Lithuania jo 1940-luvulta alkaen Netherlands Germany Belgium Poland France The Baltic Proper Helsinki Söderskär 0 km 2 1 miles 3 5

10 Söderskärin haahkakannan kehitys % -7 % 1900 Parimäärä Vuosi

11 Poikaset viipyvät pesässä emon lämmitettävänä n. 24 tuntia ennen lähtöään vesille. Sinä aikana ne rengastetaan. Kuolevuus alkaa heti vesillä. Söderskärillä rengastettiin naaraspoikasta, joista 236 tavattiin 2004 mennessä pesivinä (3.6 %).

12

13 Söderskär data Fig. 1. Hario and Rintala km 100 miles E LtD spring migration counts, 1968-> Estimation basis for annual wintered population dynamics Wind direction and velocity registered daily in connection with censuses 60 N North Sea Great Britain Netherlands Belgium France Helsinki Norway Sweden Denmark Bay of Bothnia SW Archip. Lithuania Germany Poland The Baltic Proper Finland Russia Helsinki Gulf of Finland Estonia Latvia Söderskär 0 km miles

14 Söderskär data Fig. 1. Hario and Rintala km 100 miles E LtD spring migration counts, 1968-> Estimation basis for annual wintered population dynamics Wind direction and velocity registered daily in connection with censuses 60 N North Sea Great Britain Netherlands Belgium France Helsinki Norway Sweden Denmark Bay of Bothnia SW Archip. The Baltic Proper Germany Poland Finland Russia Helsinki Gulf of Finland Estonia Latvia Lithuania Hario et al 2009 Söderskär 0 km miles

15 Long-tailed Duck Clangula hyemalis in the Baltic Sea Decline ca. 65%: 4.6 million birds in million birds in , Globally threatened species, 2012 IUCN Red List Direct mortality factors: spills, by-catch and hunting, hardly explain the recent decline as a whole Finnish Bird Ringing Atlas: Long-tailed Duck Breeding, Taimyr Peninsula, Siberia Wintering, Southern Baltic Sea Suomen rengastusatlas I (Saurola, P., Valkama, J. ja Velmala W. 2013)

16 Short review to previous LtD results During the last 20 yrs, juvenile/adult ratio decreased Global climate warming affect the Arctic lemming cycles (L. sibirica and D. torquatus) have broken frequently low lemmings affect predators to shift predation on LtD

17 60 N Norway Finland Assumed effect of wind on spring Russia Helsinki Sweden North Sea Gulf of Finland migration Estonia Denmark Latvia Great Britain Annual wind variation Netherlands Belgium France probably causes noise, i.e. measurement error in counts Helsinki Bay of Bothnia SW Archip. Lithuania Germany Poland The Baltic Proper N W Söderskär S E 0 km 2 1 miles 5 3

18 Wind rose during LtD spring migration in Söderskär

19 Results Model period up to 2007, lacking newer lemmings and/or winds!!

20

21 Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Kuva: Marcus Wikman

22 Riistakolmio Tasasivuinen kolmio 4 km:n sivulla Mahdollisimman suuri osa linjasta sijoittuu metsään Pysyvä laskentareitti (ympäristön muutoksista huolimatta) Laskenta kattaa metsän koko riistayhteisön Myös nisäkkäät seurannan piiriin

23 Peltokolmio Vain talvilaskenta eli lumijälkilaskenta kuten riistakolmiolla pieni riistakolmio, jonka sivu on 2 km. sijoittuu kulttuuriympäristöön, pellolle ja metsään maiseman mukaisissa suhteissa Noin 400 kolmiota Etelä- ja Länsi- Suomessa

24 Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta maata täyttää ja palauttaa lomakkeet ja kartan Ainutlaatuinen laskentamenetelmä maailmassa

25 Kolmiolaskennat Kesälaskennat riistakolmioilla 1988->: Metsäkanalintujen pesimäkannan tiheysarviot Poikastuoton tunnusluvut 1 laskenta heinä-elokuun vaihteessa Talvilaskennat riista- (1988->) ja peltokolmioilla (1999->) Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat, myös lintuhavainnot Kantojen suhteellinen runsaus

26 Riista- ja peltokolmiot Vuosittain lasketaan noin1000 riistakolmiota 200 peltokolmiota

27 Riistakolmio á 12km

28 Riistakolmioiden havainnot paikkatietoon vain kolmiokohtaiset summat Tallennus vuonna 2013: MapInfo/MapBasic Jatkokäsittely, tilastollinen laskenta ja monet paikkatietoon esim. etäisyyksiin perustuvat laskennalliset operaatiot: R-ympäristössä Nettisovellus 2014-> riistakolmiot.fi

29

30 Kesän 2013 data sisältää havaintoa (riviä) 930 kolmiolta mm metsoa teertä pyytä 449 riekkoa

31 Esim. poikasosuus laskentakaistalla: poikasten lkm / yksilöt yhteensä 12km*0,06km = 0.72 km^2 60 metrin levyinen kaista

32 Tiheydet 50km ruuduittain

33 Etäisyydellä painotettu tiheyskeskiarvo pienelle alueelle 50 km RHY:n keskipisteestä

34 Esimerkkinä Etelä-Hämeen RHY:t Riistak.alue Paikka Metso Teeri Pyy Riekko n. kolmio <= 50 km Etelä-Häme Asikkalan rhy 3,1 7,9 13,5 0,0 19 Etelä-Häme Forssan-Tammelan rhy 4,5 7,7 13,0 0,0 24 Etelä-Häme Hattulan-Kalvolan rhy 4,0 5,9 11,8 0,0 21 Etelä-Häme Hauhon-Tuuloksen rhy 4,5 7,4 16,0 0,0 27 Etelä-Häme Hausjärven-Riihimäen rhy 4,9 7,2 10,1 0,0 19 Etelä-Häme Hämeenlinnan rhy 4,3 6,0 11,9 0,0 27 Etelä-Häme Janakkalan rhy 4,5 6,0 10,5 0,0 26 Etelä-Häme Jokiläänin rhy 4,8 8,1 13,7 0,1 26 Etelä-Häme Lahden seudun rhy 3,5 9,8 12,2 0,0 31 Etelä-Häme Lammin rhy 4,2 8,2 13,7 0,0 24 Etelä-Häme Lopen rhy 3,9 5,3 10,6 0,0 23 Etelä-Häme Padasjoen rhy 3,8 9,2 19,8 0,0 21 Etelä-Häme Rengon rhy 4,1 5,4 10,8 0,0 24 Etelä-Häme Urjalan rhy 4,6 9,0 16,1 0,1 24

35 Kolmioiden lkm Tiheys (yks./km^2) Muutos (%) viime vuodesta Poikkeama (%) 5 edellisvuoden keskiarvosta Poikasosuus (%) Poikueellisten naaraiden osuus (%) kaikista naaraista Keskim. poikuekoko Metso alueittain Laji Alue Metso Etelä-Häme 26 4, ,0 Metso Etelä-Savo 66 5, ,5 Metso Kaakkois-Suomi 45 5, ,9 Metso Kainuu 87 7, ,9 Metso Keski-Suomi 70 4, ,4 Metso Lappi 134 4, ,5 Metso Oulu 120 6, ,9 Metso Pohjanmaa 67 5, ,2 Metso Pohjois-Häme 26 4, ,4 Metso Pohjois-Karjala 76 6, ,2 Metso Pohjois-Savo 54 3, ,5 Metso Rannikko-Pohjanmaa 20 1, ,0 Metso Satakunta 61 6, ,8 Metso Uusimaa 22 4, ,1 Metso Varsinais-Suomi 12 5, ,3 (all) (all) 886 5, ,9

36 Riistakolmion kesälaskenta Hyvä kolmiovastaava! Oman kolmionne lisäksi olemme laskeneet lintutiheydet ja poikastuottoa kuvaavat luvut kaikilta enintään 50 km:n etäisyydellä sijaitsevilta kolmioilta sekä tiheydet yhdistyksen ja riistakeskusalueen kolmioilta. Taulukon riveillä 1 3 ovat kunkin lajin painotetut keskiarvot seuraavasti: (1) poikuekoko, (2) poikasten osuus prosentteina kaikista yksilöistä ja (3) lintutiheys (yksilöä neliökilometrillä metsämaata) laskettuna aikuisten ja poikasten yhteismäärästä. Oman kolmionne painotusarvo on kolminkertainen lähikolmioihin verrattuna. Kaksi alinta riviä tarkoittavat (4) riistanhoitoyhdistyksen ja (5) riistakeskusalueen keskimääräistä lintutiheyttä. Kolmioiden lukumäärä tarkoittaa lukumäärä 50 kilometrin säteellä, riistanhoitoyhdistyksessä ja riistakeskusalueella. Riistantutkimus toivottaa laskijoille hyvää syksyn jatkoa! Kolmion nro 1870 Etelä-Häme Asikkalan rhy Metsästysseura Kaiku ry Metso Teeri Pyy Riekko Kolmioiden lkm Keskimääräinen poikuekoko 3,0 4,1 4,2 Poikasosuus, prosenttia 30,3 4,9 68,6 Tiheys, yks. neliökilometrillä 0,7 7,2 15,2 0,0 20 Tiheys (rhy), yks. neliökilometrillä 0,0 6,9 15,3 0,0 1 Tiheys (alue), yks. neliökilometrillä 4,1 7,0 12,3 0, marraskuuta 2013 Page 1 of 927

37

38 Aidon paikkatietoaineiston edut Mielivaltaiset haut erilaisin alueellisin rajauksin nopea tehdä, esim. YVA-ohjelmien vaatimuksiin Eläinten levinneisyyden ja elinympäristövaatimusten tarkka mallinnus mahdollistuu Sovellusmahdollisuudet lukemattomissa maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä

39 cknowledgements: artti Hario, Esa Nikunen, Markku Nygård, Olli aavilainen, Pekka Pamilo, Martti Santakari, arl Selin, Other Söderskär Birdwatchers, akov I. Kokorev, Thomas Kjaer Christensen, ustaf Nordenswan, Roland Vösa, Katja Ikonen Kiitos!!