J Ä S E N L E H T I 2 0 0 5

J Ä S E N L E H T I 2 0 0 5 TAVOITTEENA VAHVA OSUUSKUNTA S. 2 OSUUSPÄÄOMA TAKAA VAIKUTUSVALLAN S. 6 HK RUOKATALO KOTIMAISEN ELÄINTUOTANNON TURVAAJANA S. 8

Pekka Laurila Kuvat HK Ruokatalo Groupin arkisto Tavoitteena vahva osuuskunta, joka pystyy hoitamaan kasvavassa HK Ruokatalossa Osuuskunnan on huolehdittava kehityksestään ja tulevaisuudestaan. Aktiivijäsenten on otettava nykyistä suurempi vastuu omistajuudesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana monet muutokset ovat muuttaneet tuottajien ja LSO Osuuskunnan toimintaympäristöä. Valitut strategiat ovat olleet toimivia kuten osuuskunnan ja HK Ruokatalon kehitys osoittavat. Kun LSO Osuuskunta vuonna 1913 perustettiin, oli sen tehtävänä markkinoida tuottajien tuottama liha kuluttajille. Tänään LSO Osuuskunta huolehtii tästä tehtävästä ja tuottajan eduista HK Ruokatalon suurimpana yksittäisenä omistajana ja omistajavallan käyttäjänä. Perustehtävämme on tukea ja vahvistaa jäsentemme toimintamahdollisuuksia esimerkiksi kehittämällä jalostusketjun kilpailukykyä. ON KOHTUULLISTA ETTÄ OSUUSPÄÄOMAN KORKOTUOTTO KOHDISTUU AKTIIVIJÄSENILLE. Pekka Laurila LSO Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Kansainvälistyminen on myös jäsenen etu HK Ruokatalo on kehittänyt kotimaan toimintaansa ja kansainvälistynyt. HK Ruokatalon kansainvälistymisen myötä suomalaisilla tuottajilla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selviytyä. Toiminnan laajentuminen Baltiaan ja Puolaan on mahdollistanut sen, että HK Ruokatalo on vahva kaupan tavarantoimittaja. Samat kaupan ketjut jotka toimivat Suomessa toimivat myös Baltian markkinoilla. Johtavia tuotemerkkejä valmistavaa yritystä on kauppaketjujen vaikea sivuuttaa. Jos haluamme pysyä välttämättömänä kumppanina kaupalle, emme saa pudota maakuntasarjaan vaan meidän pitää olla kansainvälisiä riittävän vahvoja ja kilpailukykyisiä. Kauppaa me emme voi määrätä. Jos kaupan mielestä kanssamme ei tarvitse keskustella, ei silloin tarvita tuotteitammekaan ja olemme epäonnistuneet tehtävässämme. Toiminta Baltiassa ja Puolassa on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi. Menestys vahvistaa HK Ruokatalon kykyä kehittyä ja investoida sekä Suomessa että ulkomailla. LSO Osuuskunnalle tämä kehitys tarkoittaa, että osuuskunta HK Ruokatalon suurimpana omistajana voi toteuttaa tavoitettaan ja tuottajien tuottama liha tulee markkinoitua. Tavoitteena vahvistaa osuuskuntaa entisestään Maatalouspoliittiset muutokset muuttavat toimintaympäristöä edelleen. Tämä asettaa haasteita sekä lihantuottajille että LSO Foodsille. Olennainen kysymys on, miten ohjata lihantuotannon kehittymistä kilpailukykyiseksi. Tämän saavuttamiseksi olemme yhdessä LSO Foodsin kanssa pyrkineet kehittämään hankinnan ja tuottajien kesken uusia toimintamalleja. Työ on tuottanut myönteisiä tuloksia ja toiminnan toivon jatkuvan. Osuuskunnan on huolehdittava myös omasta kehityksestään ja tulevaisuudestaan. Aikaisemmin kun jäsenmäärä oli kasvava, osuuspääoma kehittyi itsestään uusien jäsenten tuomana. Supistuva jäsenmäärä on uusi piirre LSO Osuuskunnassa. Uusia jäseniä tulee hankinta-alueen laajetessa, mutta lisäys ei kuitenkaan vastaa poistuvien määrää. Tuottajien yrityskoon kasvaessa myös tilojen osuuspääomavelvoite kasvaa. On tärkeää seurata, kuinka paljon osuuspääomaa on aktiivijäsenten ja kuinka paljon passiivijäsenten sijoittamana. On kohtuullista että osuuspääoman korkotuotto kohdistuu aktiivijäsenille, joilla on suurin mielenkiinto säilyttää ja turvata omistajuus tuottajien ja LSO Osuuskunnan käsissä. Siksi aktiivijäsenten osuuspääoman määrää on kasvatettava. Aktiivituottajien on otettava nykyistä suurempi vastuu LSO Osuuskunnan omistajavallan säilymisestä HK Ruokatalossa. Osuuskunnan hallinnossa on ryhdytty analysoimaan tulevaa kehitystä ja keskustelemaan, miten LSO Osuuskunnan pitää toimia jäsentensä tulevaisuuden turvaamiseksi. Tavoitteenamme on vahva osuuskunta, joka pystyy hoitamaan omistuksensa kasvavassa HK Ruokatalossa. Jäsenten viestit tavoittavat edustajiston Osuuskunnan hallintouudistuksissa hallintoneuvosto supistettiin 20 henkilöön ja edusta- 2 LSO OSUUSKUNTA

omistuksensa jisto 50 henkilöön. Ratkaisuilla on ollut toimintaa terävöittävä vaikutus. Edustajiston koon supistuminen on mahdollistanut uusien toimintatapojen kehittämisen ja käyttöönoton myös hallinnon toiminnassa. Nyt edustajisto kokoontuu syksyisin kahdeksi päiväksi yhteen keskustelemaan ja kehittämään osuuskunnan strategioita ja kehittämistä. Keskustelu on ollut kriittistäkin pyrkiessään erilaisten ongelmien ratkaisuun. Juuri ratkaisuiden etsiminen on tärkeää. Omalta osaltani voin todeta, että jäsenistön yhteydenpito on ollut aktiivisempaa. Lisäksi viestit tulevat nopeammin kuin ennen. Osuuskunnassa vaikutetaan valtiovallan ratkaisuihin Valtiovallan suunnitelmien suhteen on LSO Osuuskunnassa oltava koko ajan valppaana. Yksi tällainen asia on osuuspääoman verotuskohtelu. Osuuspääoman koron verotus ei ole tasavertaista muihin pääomatuloihin nähden. Työtä asiaan vaikuttamiseksi on tehty ja tehdään yhdessä muiden osuuskuntien ja Pellervo-Seuran kanssa. Toinen esillä ollut asia on osuuspääoman nettovarallisuuslaskenta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että siihen kaavaillut muutokset eivät ehkä toteudu. Haluan kiittää lihantuottajia ja LSO Osuuskunnan jäseniä kehittävästä ja rakentavasta toiminnasta. Aiemmista muutoksista selviäminen tarkoittaa, että yhteistyöllä ja yhteisellä kehittämisellä pärjäämme myös tulevaisuudessa. SUPISTUVA JÄSENMÄÄRÄ ON UUSI PIIRRE OSUUSKUNNAN TOIMINNASSA. UUSIEN JÄSENTEN MÄÄRÄ EI VASTAA POISTUVIEN OSUUTTA. TÄMÄ ON YKSI HAASTE OSUUSPÄÄOMAN KEHITTÄMISESSÄ LSO OSUUSKUNTA 3

Markku Aalto Kuvat HK Ruokatalo Groupin arkisto LSO Osuuskunnan suomalaista jäsenyys turvaa Omistamisen välineet taloudelliset vaikeudet olivat 1990-luvun merkittävä uhka LSO Osuuskunnan ja sen tytäryhtiön tulevaisuudelle. Osuuskunnan tytäryhtiö, HK Ruokatalo, on noussut konkurssikypsästä yrityksestä maan suurimmaksi kotimaisen lihan jalostajaksi. Se kykenee markkinoimaan osuuskunnan jäsenten tuottamat lihat kilpailukykyiseen hintaan tuottaen samalla omistajilleen lisäarvoa. LSO Osuuskunta luovutti operatiivisen liiketoimintansa 90-luvun muutoksissa HK Ruokatalolle ja alkoi toimia puhtaasti omistajana. Voimakkaasta rakennemuutoksesta huolimatta osuuskunta ja sen jäsenet ovat kyenneet kehittämään osuuskuntaa vahvemmaksi omistajaksi. Tytäryhtiön taloudellisen menestymisen sekä osuuskunnan vahvistumisen johdosta LSO Osuuskunta maksoi vuonna 2004 vuosikertomustietojen mukaan jäsenilleen euromääräisesti 70 prosenttia enemmän osuuspääoman korkoa kuin mikään muu kotimainen lihaosuuskunta. Samanaikaisesti osuuskunta on kyennyt kasvattamaan myös muun omanpääoman määrää, joka on tärkeää tulevaisuuden haasteisiin varautumisen kannalta. Osuuspääoma omistamisen merkittävä väline Muun oman pääoman ohella osuuspääoma on osuuskunnan merkittävä omistamisväline. Niiden avulla LSO Osuuskunta kykenee käyttämään omistajavaltaa HK Ruokatalo -konsernissa. Nykyisessä maatalouden rakennemuutostilanteessa ja osuuskunnan jäsenten vähentyessä osuuspääoma on haasteellinen pääomalaji. Jäsenen erotessa mukana lähtee myös hänen osuuspääomansa. Toisin kuin osakeyhtiössä, jossa osakepääoma vaihtaa omistajaa mutta pysyy yhtiössä. Jäsenet ovat tiedostaneet hyvin, että osuuspääomalle viime vuosina maksettu 10 prosentin korko on tuottava. Sen johdosta osuuspääoman määrä on kehittynyt myönteiseen suuntaan jo useamman vuoden vahvistaen osuuskunnan omistajuutta. Osuuspääoman kokonaismäärän suhteen olemme lähellä nykyistä tavoitetta. Osuuspääoman rakennetta meidän tulee kehittää siten, että entistä suurempi osuus siitä on tulevaisuudessa aktiivijäsenten hallitsemaa. Näin myös korkotuotot tulevat suuremmalta osin aktiivijäsenten hyödyksi. TARVITSEMME KAIKKI TOISIAMME. YHDESSÄ OLEMME VAHVEMPIA. Markku Aalto LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Osuuskunnan jäsenet tarvitsevat tulevaisuudessa runsaasti pääomia oman tuotantonsa kehittämiseksi. Tämän vuoksi meillä ei ole LSO Osuuskunnassa varaa myöhästyä osuuspääomarakenteen kehittämisessä. Osuuspääoma pitää saada aktiiviseksi tilojen kehittämistä tukemaan ja omistajuutta vahvistamaan. LSO Osuuskunta käynnistäneekin vielä vuoden 2005 lopussa toimenpiteitä aktiivituottajien osuuspääoman vahvistamiseksi. Ilman toimenpiteitä kehitys voi johtaa tulevaisuudessa tilanteeseen, jossa tämä omistajavallan merkittävin väline on entistä enemmän passiivituottajien hallinnassa. Tällaisessa tilanteessa ei LSO Osuuskunnan omistajavallan säilyminen olisi riittävän turvattu. Sitoutuminen mahdollistaa jatkuvuuden Osuuskunnan jäsenet voivat varmistaa omistajuuden jatkumisen ja vahvistumisen ainoastaan vahvalla sitoutumisella. Osuuskunnan tytäryhtiöiden pääomavaltaisuus kasvaa tulevaisuudessa. Jäsenmäärän vähentyessä ja lihantuottajien yrityskoon kasvaessa jäsenkohtainen osuus osuuspääomasta kasvaa suuremmaksi. Tuotantoketjun tiivistyessä ja yksiköiden koon suurentuessa kaikkien osapuolten sitoutuminen on entistä merkityksellisempää ketjun taloudellisen menestymisen kannalta. Sitoutumista tarvitaan sekä tuotannollisessa toiminnassa että omistajuudessa. Sitoutumattomuus uhkaa jatkossa merkittävällä tavalla omistajuutta. Sitoutumattomuus tarkoittaa vapaamatkustusta toisten jäsenten kustannuksella. Tarvitsemme kaikki toisiamme. Yhdessä olemme vahvempia. Omistajavaltaa käytetään vastuullisesti Toimimme nykyisin avoimilla EU-markki- 4 LSO OSUUSKUNTA

lihantuotantoa noilla. Kilpailu on myös lihasektorilla kansainvälistä. Myyntihinnat määräytyvät markkinaehtoisesti. Tällä on vaikutusta myös tuottajahintaan. LSO Osuuskunnan tytäryhtiöiden muodostaman lihanjalostusketjun taloudellinen menestyminen markkinoilla on kiinni monista asioista. Merkittävimpiä näistä ovat muun muassa tuotemerkkien haluttavuus kuluttajien piirissä, hyvä asiakastyytyväisyys sekä kustannustehokkuus koko tuotantoketjussa. Nämä asiat varmistavat myös kilpailukykyisen tuottajahinnan osuuskunnan jäsenille. Miten omistajavalta sitten ilmenee, kun hinnat määräytyvät markkinoilla? LSO Osuuskunta on omistajana samanlainen kuin muutkin omistajat. Sitä koskevat kaikki samat liiketalouden lait. LSO Osuuskunnan alkuperäinen tarkoitus turvata jäsentensä lihantuotannon edellytyksiä on edelleen peruslähtökohtana osuuskunnan toiminnassa. Nyt tätä tavoitetta toteutetaan HK Ruokatalo -konsernin kautta käyttämällä omistajavaltaa yhtiön toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä. Alkuperäinen tarkoitus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla pitämällä huolta HK Ruokatalon kansainvälisestä kilpailukyvystä. Pääomistajuus HK Ruokatalossa ilmenee myös siten, että HK Ruokatalo on keskittynyt kehittämään Suomessa nimenomaan suomalaista lihanjalostusketjua ja osuuskunnan jäsenten harjoittamaa lihantuotantoa. Vain LSO Osuuskunnan omistajavalta on tae HK Ruokatalon kiinnostukselle suomalaista lihaketjua kohtaan. Vahvoja konkreettisia osoituksia yrityksen kehittämisestä Suomessa ovat muun muassa käynnissä olevat mittavat investoinnit Forssan sikateurastamon kapasiteetin nostamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä pakastustoimintojen tehostamiseksi. Kansainvälinen liiketoiminta tukee HK Ruokatalon asemaa, toimintaa ja kehitysmahdollisuuksia myös kotimaassa. Toimintaympäristön muutosten myllerryksessä on tärkeätä huolehtia omistajuutemme jatkuvasta kehittämisestä, sillä se vakauttaa ja varmentaa muutakin toimintaa. Jäsenyydessä on järkeä. OSUUSPÄÄOMAN RAKENNETTA MEIDÄN TULEE KEHITTÄÄ SITEN, ETTÄ ENTISTÄ SUUREMPI OSUUS SIITÄ ON TULEVAISUUDESSA AKTIIVI- JÄSENTEN HALLITSEMAA. NÄIN MYÖS KORKOTUOTOT TULEVAT SUUREMMALTA OSIN AKTIIVIJÄSENTEN HYÖDYKSI. LSO OSUUSKUNTA 5

Ari Peltoniemi PYSTYÄKSEEN TÄYTTÄMÄÄN OMISTAJAN TEHTÄVÄNSÄ LSO OSUUSKUNTA TARVITSEE PÄÄOMIA. Osuuspääoma takaa LSO Osuuskunnalle Osuuspääoman kerryttämisellä on turvattu tuottajajäsenten oikeudet saada osansa hyvästä tuloksesta. Vain osuuspääoman avulla LSO Osuuskunta pystyy pitämään asemansa HK Ruokatalon omistajavallan pääasiallisena käyttäjänä. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa muutti koko elintarvikeketjun toimintaympäristöä. Vuoden 1995 alusta lähtien elintarviketaloutemme on kuulunut EU:n tukipolitiikan ja markkinajärjestelmän piiriin. Rajasuojan poistuttua suomalainen elintarviketalous toimii avoimilla yhteismarkkinoilla, joilla menestyminen edellyttää kilpailukyvyn jatkuvaa kehittämistä kaikissa elintarvikeketjun osissa. LSO Osuuskunnan lähimenneisyyden arvioinnin aloitusajankohdaksi ei kuitenkaan tällä kertaa ole valittu Suomen EU:n jäseneksi tulon vuotta vaan vuosi 1997. Perusteluna tähän on, että tuolloin nykymuotoinen LSO Osuuskunta aloitti taipaleensa. LSO Osuuskunta luovutti hankinnan, alkutuotannon, neuvonnan ja henkilöstönsä HK Ruokatalo -konsernille ja samalla konsernin emo HK Ruokatalo Oyj listautui pörssiin. LSO Osuuskunnan tehtäväksi jäi omistaminen ja omistajavallan käyttö. Osuuskunnan jäsenet näkyvät LSO Osuuskunnan tulot muodostuvat pääosin HK Ruokatalon maksamista vuokra- ja osinkotuotoista. HK Ruokatalon suurimman omistajan LSO Osuuskunnan hallussa on tällä hetkellä 36,7 prosenttia yhtiön osakkeista ja kantaosakkeiden kautta peräti 84,1 prosenttia äänivallasta. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että 6 578 (viime vuoden lopussa) lihantuottajan muodostama joukko on näkyvä ja vaikutusvaltainen omistaja HK Ruokatalossa. Pystyäkseen täyttämään omistajan tehtävänsä LSO Osuuskunta tarvitsee pääomia. Tapahtumarikas vuosi 1998 Osuuskunnan osuuspääoman määrä kääntyi neljä vuotta kestäneelle lievälle lasku-uralle vuonna 1998, jolloin koko elintarviketeollisuutta koettelivat yleismaailmalliset ongelmat: Venäjän ja Kauko-Idän markkinoiden talousvaikeudet vähensivät lihan kysyntää, ja tuotannon voimakas kasvu alensi erityisesti sianlihan maailmanmarkkinahintoja. Tämän seurauksena Suomen vientimarkkinat romahtivat ja kotimainen ylituotanto kiristi kilpailua, joten HK Ruokatalonkin oli tyydyttävä poikkeuksellisesti tekemään tappiollista tulosta ja omistajille voitiin jakaa tavallista vähemmän osinkoa. Samaiseen ajankohtaan sijoittuivat myös HK Ruokatalon suuri osakeanti sijoittajille sekä historiansa mittavimmat investoinnit (77 miljoonaa euroa). Vajaa neljännes investoinneista tarvittiin virolaisen AS Rakvere Lihakombinaatin osake-enemmistön ostamiseen ja loput menivät lähinnä Forssan, Euran ja Turun tuotantolaitosten laajennuksiin ja uudistuksiin. Osuuspääoman määrä kasvussa LSO Osuuskunnan osuuspääoman määrä painui alimmilleen vuonna 2001, mutta silloinkin sen osuus omasta pääomasta oli varsin kohtuullinen, 36,6 prosenttia. Siitä lähtien osuuspääoma on kasvanut, ja kuluvana vuonna sen osuus omasta pääomasta on jo lähes 45 prosenttia. Osuuspääoman määrää ovat nostaneet osuuskunnan jäsenten tekemät vapaaehtoiset sijoitukset sekä osuuspääomalle maksettu hyvä korko. Viimeiset neljä vuotta osuuspääoman korko on ollut 10 prosentin tasolla. Myös osuuskunnan lihantuottajajäsenten määrässä on nähtävissä myönteistä kehitystä, sillä vähentymistahti on hidastunut vuosituhannen alun lähes 6 prosentista viime vuoden 3 prosenttiin. Osuuspääoma muodostaa LSO Osuuskunnan oman pääoman ytimen. Sen kerryt- LSO Osuuskunnan omien pääomien osuus taseesta (omavaraisuusaste) sekä osuuspääoman määrä suhteessa koko omaan pääomaan vuodesta 1997 lähtien. * Perustuu 1.1 31.8.2005 tietoihin 6 LSO OSUUSKUNTA

vaikutusvallan tämisellä on turvattu tuottajajäsenten oikeudet saada osansa hyvästä tuloksesta. Vain osuuspääoman avulla LSO Osuuskunta pystyy pitämään asemansa HK Ruokatalon omistajavallan pääasiallisena käyttäjänä. Houkutteleva ajatus tuottajan näkökulmasta on, että hyvä tulos näkyisi suoraan lihasta maksettuna parempana tuottajahintana. Tällainen peitellyn tuloutuksen ohjaaminen tuottajille olisi kuitenkin lihantuotantoa harjoittamattomien HK Ruokatalon osakkeenomistajien kannalta epäoikeudenmukaista. Osakeyhtiön on kohdeltava kaikkia osakkeenomistajia tasavertaisesti. Lihan tuottajahinnan keinotekoista nostamista ei voisi hyvällä tahdollakaan kehua kestäväksi ja kauaskantoiseksi toimintapolitiikaksi. Vakavaraisesti eteenpäin LSO Osuuskunta oli pitkään melkein velaton, ja omien pääomien osuus taseesta läheni 90 prosenttia. Niinpä sillä oli rahkeita osallistua HK Ruokatalon osakeantiin velkarahalla, jolloin omavaraisuus luonnollisesti hiukan notkahti. Osuuskunnallahan muuten on käytössään lähinnä vain osingoista tuleva kassavirta. Pelkästään sitä kautta ei kovin suuriin pääomatalkoisiin pystytä osallistumaan. Yli 90-vuotiaan LSO Osuuskunnan toiminnassa ei näy merkkejä siitä, että vuodet olisivat kohdelleet sitä huonosti. Päinvastoin LSO Osuuskunta liikkuu virkeästi ja kykenee vastaamaan lihasektorin rakennemuutoksiin. Tuottajajäsenet voivat olla varmoja siitä, että LSO Osuuskunta varmistaa heidän tuottamansa lihan ohjautumisen jatkossakin HK Ruokatalon jalostettavaksi. TUOTTAJAA HOUKUTTELEE AJATUS, ETTÄ HYVÄ TULOS NÄKYISI SUORAAN LIHASTA MAKSETTUNA PAREMPANA TUOTTAJAHINTANA. PEITELLYN TULOUTUKSEN OHJAAMINEN TUOTTAJILLE OLISI EPÄOIKEUDEN- TUOTANTOA MUKAISTA LIHAN- HARJOITTAMATTO- MIEN HK RUOKA- TALON OSAKKEEN- OMISTAJIEN KANNALTA. Ari Peltoniemi tutkija Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT E-mail: ari.peltoniemi@ptt.fi LSO OSUUSKUNTA 7

Simo Palokangas Kuvat HK Ruokatalo Groupin arkisto HK Ruokatalo kotimaisen eläintuotannon turvaajana HK Ruokatalo on runsaassa kymmenessä vuodessa käynyt lävitse valtavan muutoksen ja kehityksen. Vuosina 1994 1995 yrityksemme koko olemassaolo oli vaakalaudalla, nyt olemme yksi harvalukuisista menestyjistä Itämeren alueen lihayritysten joukossa. Alkuvuosien saneerauksilla saimme liiketoiminnan taloudellisesti terveelle pohjalle, ja johtamisen uudistamisella toimme yritykseen sisäisen yrittämisen henkeä. Sittemmin meillä on ollut kaksi tekijää, jotka ovat keskeisesti edesauttaneet ja mahdollistaneet HK Ruokatalon nousun nykyiseen asemaan ja kuntoon. Ensimmäinen näistä oli ulkopuolisilta sijoittajilta vuosina 1996 1998 hankittu riskiraha. Tuolloin näimme, että toiminnan kassavirta ei riitä vakauttamaan toimintaamme tarpeeksi nopeasti eikä tuomaan sitä uskottavuuden lisäystä ja riskinsietokykyä, jota on tarvittu myöhempiä operaatioita varten. Riskirahan hankkiminen tuottajakunnan ulkopuolelta oli ainoa keino saada riskipääomaa. Lukumääräisesti vähenevä tuottajakunta tarvitsi pääomat omiin investointeihinsa. Sen huomasimme, kun teimme osakeannin syksyllä 1994. Tästä syystä myös listauduimme Helsingin pörssin päälistalle vuonna 1998. Tuolloin suurin osa osakeannilla kerätystä riskirahasta haettiin Lontoosta institutionaalisilta sijoittajilta. Toinen keskeisen tärkeä kehittämisen alue, erityisesti kotimaan toiminnassamme, on ollut meidän ns. kulttuurivallankumous. Eri tehtailla oli vuosikymmenien aikana syntynyt epäluottamuksen ja vastakkainasettelun kulttuuri. Sen muuttamiseksi käynnistettiin 1990-luvun loppupuolella työyhteisövalmennus, joka kesti 3,5 vuotta. Sinä aikana tehdas kerrallaan, jokainen HK-lainen, kävi muutosvalmennuksen, jolla tähdättiin nimenomaan luottamuksen, yhteisymmärryksen ja yhdessä yrittämisen toimintatapaan. Nämä kaksi asiaa riskipääoma ja yrityskulttuurin muutos ovat mahdollistaneet HK Ruokatalon kansainvälistymisen ja tavoitteellisesti toimivan johtamisen kaikilla johtamisen tasoilla. Nykyään meidän liikevaihdostamme noin 40 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta ja liikevoitosta suunnilleen saman verran. Tähän olemme päässeet huolella harkittujen yritysostojen kautta. Näkemykseni on ollut ja on, että jos olisimme jääneet pelkästään kotimaahan, niin toimintaedellytyksemme olisivat keskipitkällä aikajänteellä merkittävästi kaventuneet. Näin siksi, että pääasiakkaamme kauppa kansainvälistyy ja ketjuuntuu vauhdilla. Se pyrkii kasvattamaan ostovoimaansa ja tekee ostojaan yli kansallisten rajojen. Oma kansainvälistymisemme on kaiken aikaa edennyt sopusoinnussa kotimaan toiminnan kanssa. Kun HK Ruokatalon omistus 8 LSO OSUUSKUNTA

ja äänivalta on vahvasti LSO Osuuskunnalla, niin yrityksemme isänmaallisuutta ja sinivalkoisuutta ei voi kyseenalaistaa. Rakenne, jossa lihantuottajat omistavat LSO Osuuskunnan, joka puolestaan on pääomistaja pörssinoteeratussa yrityksessä, ei ole ihan helppo asioiden oikean tasapainon kannalta. Rakennetta muodostettaessa on kuitenkin pyritty mahdollisimman suureen tasapuolisuuteen. Toisaalta otamme huomioon LSO Osuuskunnan ja sen omistajien intressin ja toisaalta otamme huomioon myös niiden sijoittajien tavoitteet, jotka ovat merkittävällä panoksellaan rahoittamassa yrityksemme toimintaa ja kehittämistä. Tämä on edellyttänyt ja edellyttää LSO Osuuskunnan hallinnolta kykyä nähdä asioita kokonaisvaltaisesti. Näin on myös käytännössä tapahtunut. Tiedän, että meidän malliamme pohditaan myös Suomen ulkopuolella monissa osuuskunnissa, jotka kamppailevat niukkojen riskipääomaresurssien kanssa. Meillä tämä toimii mielestäni hyvin ja on mahdollistanut tarvittavan kasvun rahoittamisen ja investoinnit. Jotta LSO Osuuskunta voi toimia jatkossakin pääomistajana HK Ruokatalossa, sillä täytyy olla kykyä tarvittaessa lisätä panostustaan yhtiössä sijoittamalla mahdollisiin osakepääoman korotuksiin. Tämä kyky syntyy sillä, että LSO Osuuskunnan jäsenet ovat valmiita panostamaan osuuspääomaan ja toisaalta, että HK Ruokatalolla on kyky maksaa osinkoja, jotka omalta osaltaan turvaavat osuuskunnan pääomien kehittymistä. HK Ruokatalo on erityisesti tulevaisuudessa yksi niistä keskeisistä yrityksistä, joiden varassa on kotimainen eläintuotanto. Pienimuotoisella toiminnalla ja torikaupalla ei kyetä säilyttämään tätä tuotantoketjua maassamme. Siihen tarvitaan yritys, joka kykenee olemaan luotettava tavarantoimittaja jo kansainvälistyneille kaupan ketjuille. Tähän tähtää HK Ruokatalon omistuspohja ja toimintastrategia. Simo Palokangas toimitusjohtaja HK Ruokatalo Group Oyj LSO Osuuskunnan toimitusjohtaja vaihtuu 1.4.2006 Kai Seikku (40) on kotimaan liiketoiminnasta vastaavan HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja syyskuun alusta lähtien. Ensi huhtikuussa hän siirtyy koko HK Ruokatalo Group -konsernin johtoon ja ottaa samalla hoitoonsa myös LSO Osuuskunnan toimitusjohtajan tehtävät. Seikku on lähtöisin Raumalta ja varttunut pääkaupunkiseudulla. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta 1991. Kai Seikun ura on edennyt liikkeenjohdon konsultoinnissa ja markkinointiviestinnässä. Hän oli hasan&partnersin toimitusjohtaja 1999 2005 sekä McCann-Ericksonin maajohtaja 2002 2005. Sitä ennen hän toimi liikkeenjohdon konsulttina The Boston Consulting Groupissa Tukholmassa ja Helsingissä 1993 1999. Vuosina 1991 1993 Seikku oli konsulttiyhtiö SIAR-Bossardilla (nyk. Gemini Consulting) ja sitä ennen assistenttina Helsingin Kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksella. Työuransa alussa hän oli pörssimeklarina ja analyytikkona Pankkiiriliike Erik Selinillä (nyk. Carnegie) 1987 1989. Hän on ehtinyt olla myös free-lance toimittajana ja kolumnistina muun muassa Ilta- Sanomissa ja Taloussanomissa. Kai Seikun perheeseen kuuluu lääkärivaimo Paula Seikku ja neljä poikaa. Tiedottaja Kari Suistoranta HK Ruokatalo Group Oyj LSO OSUUSKUNTA 9

Tero Hemmilä Sopimustuotannolla ja lihanhankinnalla kovat kehitystavoitteet Suomalaisen lihankulutuksen kotimaisuusaste on pidettävä korkeana. Tuonnille ei saa antaa tilaa vaan kulutuksen kasvu on kyettävä kattamaan suomalaisella tuotannolla. HK Ruokatalon edustama lihaketju Suomessa kattaa koko ketjun aina alkutuotannosta pitkälle jalostettuihin tuotteisiin asti. Ketjussa omistajavaltaa käyttävät lihantuottajat, jotka tuottavat pääosan ketjun tarvitsemasta lihasta. Sopimustuotannolla on tässä Sinisessä Ketjussa vankka ja tärkeä asema. Sininen Ketju nimenä kuvaa hyvin vahvasti suomalaisessa omistuksessa olevaa lihaketjuamme, jolla on varsin pitkät perinteet. Kaiken lisäksi sininen on myös HK Ruokatalon perusväri. LSO Foodsin sopimustuotanto ja lihan hankinta ovat keskeinen osa lihaketjumme liiketoimintaa. Toiminnalle on asetettu kolme perustavoitetta: hallittu kasvu, tehokas ketjun ohjaus ja liharaaka-aineen laadun kehittäminen. Perustavoite 1: hallittu kasvu Hallitun kasvun tavoite tähtää sopimustuotantomme volyymin kasvattamiseen vuoteen 2015, jolloin sianlihan sopimustuotannon tavoitteena on 100 miljoonaa kiloa nykyisen 80 miljoonan kilon sijasta ja naudanhankinnan tavoitteena 20 miljoonaa kiloa nykyisen vajaan 20 miljoonan kilon sijasta. Tavoitteemme on, että tuottajiemme osuus koko Suomen sianlihantuotannosta on tuolloin noin 50 prosenttia ja naudanlihantuotannon lähes 30 prosenttia. Sianlihantuotannon ja -hankinnan tavoitteen peruslähtökohtana on HK Ruokatalon kotimaan toimintojen liharaaka-aineen tarpeen tyydyttäminen. Meidän on pystyttävä pitämään suomalaisen kulutuksen kotimaisuusaste mahdollisimman korkealla. Emme saa antaa tilaa tuonnille vaan kulutuksen kasvu on kyettävä kattamaan suomalaisella tuotannolla. Sianlihantuotannossa kasvua haemme omien sopimustuottajien tuotannon kehittämisellä. Tämä pitää sisällään niin tuottavuuden, esimerkiksi porsastuotoksen, parantamisen kuin myös tuotannon laajennusinvestoinnit. Vaikka haluamme olla kiinnostava yhteistyökumppani myös uusille sopimustuottajille, niin pääosa kasvusta tulee nykyisten sopimustuottajien kehittäessä omaa tuotantoaan. Suomessa naudanlihan tuotanto ei enää SOPIMUSTUOTANNON AVULLA KYKENEMME TEKEMÄÄN ASIAT KUSTANNUS- TEHOKKAASTI JA VÄLTTÄMÄÄN TUOTTAJAHINTOIHINKIN VAIKUTTAVIA AJOITTAISIA MARKKINAHÄIRIÖITÄ. Tero Hemmilä kata kulutusta vaan tuonnilla on jo merkittävä rooli. Todennäköistä on, että tuonnin rooli kasvaa edelleen kotimaisen tuotannon vähetessä. Syynä naudanlihantuotannon alenemiseen on maidontuotannon ja vasikoiden pienenevä määrä. Omassa ketjussamme naudanlihantuotanto pyritään pitämään suunnilleen nykyisellä tasolla hankkimalla uusia yhteistyökumppaneita. Hankinta-alueemme on laajentunut kattamaan lähes koko Suomen aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Emolehmätuotannossamme on vahva kasvuvauhti. Sen ansiosta pystymme luomaan uutta tuotantoa poistuvan tilalle. Naudanlihantuotannon ja -hankinnan peruslähtökohta on sama kuin sianlihankin kulutuksen kotimaisuusaste on kyettävä pitämään mahdollisimman korkeana. Perustavoite 2: tehokas ketjun ohjaus Lihaketjumme hallinta vaatii ammattitaitoa. Ketjussa on suuri joukko itsenäisiä päätöksentekijöitä, liha on herkästi pilaantuva raakaaineena ja tuotteet ovat tuoretuotteita. Kaiken tämän lisäksi ketjun alkupään muodostaa biologinen prosessi, johon vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Ketjun etu on, että se voisi toimia mahdollisimman ennakoidusti ja suunnitelmallisesti. Tämän avulla kykenemme tekemään asiat kustannustehokkaasti ja välttämään tuottajahintoihinkin vaikuttavia ajoittaisia markkinahäiriöitä. Ketjun tehokkaan ohjauksen lähtökohtana on sopimustuotannon kehittäminen. Sopimustuotannon tavoitteena on luoda yhteisiä ja hyviksi todettuja pelisääntöjä lihan hankintaan ja sopimustuotantoon. Ilman toimivan sopimusjärjestelmän tuomaa vakautta, on vaarana 10 LSO OSUUSKUNTA

että toiminnasta tulee torikauppaa, jossa ei ole pitkällä tähtäimellä voittajia. Kun sikatiloja on tällä hetkellä 1 500 ja nautatiloja 4 500, ei yhteisten pelisääntöjen löytäminen ja niiden noudattaminen ole aina helppoa. Virheitä tapahtuu, mutta niistä pitää oppia. Siksi olemme LSO Lihamestari -sopimustuotantovalmennuksessa pyrkineet käymään läpi keskeisimpiä toiminnallisia pelisääntöjä. Tuottajilta saamamme palautteen perusteella olemme kehittäneet pelisääntöjä edelleen. Työtä on yhä kuitenkin paljon. Sen on osoittanut esimerkiksi tämän syksyn porsasmarkkinatilanne. LSO Foods ei ole kyennyt saavuttamaan tavoitteen mukaista toimitusvarmuutta porsastuottajien suuntaan. Onnistumisiakin LSO Lihamestari -valmennuksen myötä on tullut ja esimerkkinä siitä on LSO Nautapankin käyttöönotto. Nautapankki tasaa nautojen tarjonnan vuodenaikaisvaihtelua. Sopimustuotannolla voimme onnistuessamme ohjata ketjua tehokkaasti. Tämä edellyttää työtä ketjun kaikilta osapuolilta samoin kuin ennakkoluulottomuutta kehittää ja ottaa käyttöön kokonaan uusiakin toimintamalleja. Perustavoite 3: laadukas raaka-aine Raaka-aineen laadulla on merkittävä vaikutus niin ketjun kustannuksiin kuin viime kädessä kuluttajan valintoihinkin. Raaka-aineen laadun kehittäminen alkaa eläinaineksesta. Eläinten kasvatusolosuhteilla, hoidolla ja ruokinnalla pystytään niinikään vaikuttamaan lihan laatuun. Laadukas raaka-aine on myös sopimustuottajan etu, koska laadukkaasta raaka-aineesta maksetaan paras hinta. Kustannustehokkaasti tuotettu korkealaatuinen raaka-aine tuo tekijälleen parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen ILMAN TOIMIVAN SOPIMUSJÄRJESTELMÄN TUOMAA VAKAUTTA, ON VAARANA ETTÄ TOIMINNASTA TULEE TORIKAUPPAA, JOSSA EI OLE PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ VOITTAJIA. Tuottajaomistajuus antaa selkänojaa kehittämiselle Tuotannon kehittäminen tiloilla edellyttää useissa tapauksissa pääomien sitomista ja sen myötä myös riskinottoa. Myös henkilökohtainen sitoutuminen yrittäjäksi on riskinottoa. LSO Osuuskunta päätäntävallan käyttäjänä HK Ruokatalossa mahdollistaa hallitun riskinoton. Tuottajaomistajuus mahdollistaa sen, että yrityksellä säilyy kiinnostus suomalaiseen alkutuotantoon, joka kehittyville maatilayrityksille on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Tuottajaomistajuutta kannattaa siksi vaalia erityisellä huolella. Tero Hemmilä toimitusjohtaja LSO Foods Oy LSO OSUUSKUNTA 11

LSO Osuuskunnan kautta lihantuottajat käyttävät omistajavaltaa HK Ruokatalo Group Oyj:ssä. LSO Osuuskunta on HK Ruokatalo Group Oyj:n suurin omistaja: 36,7 % osakkeista ja 84,1 % äänistä (31.10.2005). HK Ruokatalo on vahva markkinakanava niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Monet HK Ruokatalon tuotemerkeistä Suomessa ja Baltiassa ovat markkinajohtajia tuoteryhmissään. HK Ruokatalon menestys tuo tulosta jäsenille. LSO Osuuskunnan tarkoitus ja toiminta-ajatus Jäsenyys LSO Osuuskunnassa tarjoaa lihantuottajille näköalapaikan ja vaikutusmahdollisuuden. LSO Osuuskunta on sitoutunut jäsentensä lihantuotannon kehittämiseen. LSO Osuuskunta turvaa jäsentensä taloudellisia toimintaedellytyksiä käyttämällä omistajavaltaansa HK Ruokatalo Group Oyj:ssä. LSO-osuuskunta tukee jäsentensä lihantuotantoa ja lihan markkinointia omistamalla liha- ja elintarviketeollisuutta Valvoo ja ohjaa omistamiensa yritysten liiketoimintaa Edistää jäsentensä ja HK Ruokatalon kannattavaa ja kilpailukykyistä liiketoimintaa Edistää omistuksiensa arvon säilymistä ja niiden kehittymistä SUOMI VIRO LATVIA Taitto: Mainostoimisto Oivallus Painatus: Tampereen Offsetpalvelu Oy 2005 LIETTUA LSO OSUUSKUNTA 36,7 % osakkeista 84,1 % äänistä PUOLA HK RUOKATALO GROUP OYJ SUOMI liikevaihto v. 2004: 571,6 milj. euroa HK Ruokatalo Oy LSO Foods Oy BALTIA liikevaihto v. 2004: 108,8 milj. euroa AS Rakvere Lihakombinat AS Tallegg AS Ekseko AS Rigas Miesnieks UAB Klaipedos Maisto Mesos Produktai PUOLA liikevaihto v. 2004: 342,5 milj. euroa Saturn Nordic Holding AB Sokolów S.A. LSO Osuuskunnan tiedotuslehti jäsenille. Julkaisija: LSO Osuuskunta, PL 50 (Kaivokatu 18), 20521 Turku vaihde 010 570 100, faksi 010 570 6146 Y-tunnus: 0142110-6, www.lso-osuuskunta.fi 1 2 LSO OSUUSKUNTA