Isän ja lapsen yhdessäolo

Isän ja lapsen yhdessäolo TtT Nina Halme, erikoistutkija 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 1

Miksi isää tarvitaan? Kuka oikeastaan on isä? Isän sitoutumisella on useita positiivisia vaikutuksia Lapseen Isään itseensä sekä Koko perheeseen Hyvä isyys ei riipu siitä asuvatko lapsen vanhemmat yhdessä tai biologisesta suhteesta lapseen 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 2

Millainen on hyvä isä? Lasten mielestä hyvään vanhemmuuteen kuuluu viisi osaaluetta: pitää lasta tärkeänä pitää lapsesta huolen on kiva rajoittaa ja kasvattaa elää ihmisiksi (Leena Valkonen 2006) 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 3

Mihin isän ja lapsen välinen suhde vaikuttaa? Lapsen kognitiivinen kehitys: oppimista edistävä ilmapiiri, ongelmanratkaisu, häiritsevä käyttäytyminen, koulumenestys Emotionaalinen kehitys: itseluottamus, luottamuksellisen suhteen muodostaminen toisiin, tyytyväisyys, mielenterveysongelmat, stressi, depressiivinen oireilu Lapsen sosiaaliset taidot: kaverisuhteet, kyky tulla toimeen toisten kanssa, aggressiivinen käyttäytyminen, riitely, sääntöjen noudattaminen, moraalin ja empatian kehittyminen, kyky säädellä tunteita ja käyttäytymistä 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 4

Isän ja lapsen yhdessäolon vaikuttavuudesta Syrjäytymisen ennaltaehkäisy: päihteiden käyttö, rikollinen käyttäytyminen Erotilanteiden vaikutus Isään ja perheeseen liittyvät vaikutukset: Luottamus omiin vanhemmuuden taitoihin Tyytyväisyys isän rooliin Positiivinen suhde lapseen, parisuhde Lapsen ymmärtäminen ja hyväksyminen Isyydestä nauttiminen Tyytyväisyys omaan elämään Päihteiden käyttö Stressi 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 5

Tarve isille suunnatulle toiminnalle Isille kohdennettujen palvelujen/ tuen tarve on kasvanut isyyden ja perherakenteiden muuttumisen myötä Isien sosiaalisen tukiverkoston kaventuminen Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Perheen arjen monimutkaistuminen Erityistä tukea tarvitsevien isien määrä lisääntynyt: Yksihuoltajuus, uusperheet, parisuhteen purkautuminen, päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet, pulmien kasaantuminen Varhaiseksi puuttumiseksi tarvitaan kuntien terveys-sosiaalija opetustointen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä erityispalvelujen yhteistyötä 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 6

Isien tunnistamattomat tuen tarpeet? Oma jaksaminen (51 %) Yhteisen ajan riittävyys (36 %) Omien vanhemmuuden taitojen riittävyys (30 %) Maltin menettäminen (27 %) Syyllisyys (20 %) Yksinäisyys (10 %) Netin käyttö (9 %) Näistä huolista ei puhuta, eikä niihin saada riittävästi tukea myös sovitut toimintatavat puuttuvat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 7

Pienistä puroista kasvaa suuri virta Huolestuneista isistä 42 % esiintyi vähintään viisi erillistä huolen aihetta Huolten kumuloitumisen haitalliset vaikutukset Huolten kasaantuminen ja samanaikaisten suojaavien tekijöiden puute uhka lapsen ja perheen terveydelle ja hyvinvoinnille sekä lapsen suotuisalle kasvulle ja kehitykselle 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 8

Huolten kasaantumisen riskiä kasvattavat Yhteisen ajan riittämättömyys Lasta kiusattu Lapsen korkeat SDQ pisteet Pärjäämättömyys vanhempana Vanhemman kokema psyk. stressi Alkoholin käyttö Huolista puhumisen vaikeus lähipiirissä Muu kuin ydinperhe Oman lapsuusajan perheen vaikeudet Huolista puhumisen vaikeus ammattilaisten kanssa Mallin selitysaste 53 % 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 9

Mihin tukea olisi tarvittu, mutta sitä ei oltu saatu Myönteistä palautetta vanhemmuudesta 18 % Tukea parisuhteeseen 13 % Tukea arjessa jaksamiseen 12 % Ohjausta mistä hakea taloudellista apua 11 % Henkistä tukea 9 % Apua vanhempana toimimiseen 9 % 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 10

Noin kolmanneksella isistä alkoholin riskikulutuksen raja ylittyy Kolmannes isistä voidaan luokitella alkoholin riskikuluttajiksi (AUDIT >8) 24 % riskit koholla lievästi tai selvästi (AUDIT 8-15) 8 % riskit suuria tai erittäin suuria (AUDIT >15) Onko isän juominen läsnä lapsen arjessa? 39 % käyttää alkoholia säännöllisesti vähintään 2-3 kertaa/ viikko 30 % tavanomaisimmin käyttämä alkoholimäärä on vähintään 5-6 annosta 15 % juo itsensä humalaan vähintään kerran viikossa Tarve alkoholin käytön puheeksiottamiselle suuri osa pystyy vähentämään ja muuttamaan omaa alkohlinkäyttöään 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 11

Yhdessäolo leikki-ikäisen lapsen kanssa Tyypillisesesti yhdessäoloa n. 1 h/ päivä Välillisen yhdessäolon määrä n. 4 h/ päivä Viikonloppuisin yhdessäolon määrä suurempi Pitää sisällään: leikki, ulkoilu, ruokailu, lukeminen, pelit, lukeminen, nukkumaanmenon liittyvät asiat, sylissä olo 47 % isistä ei ollut mahdollista olla lapsensa kanssa niin paljon kuin olisi halunnut Yhteinen toiminta vähäisempää: Yli 40 h työskentelevät Monilapsisten perheiden isät Lapsestaan erillään asuvat isät Alkoholin riskikuluttajat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 12

Yhdessäolo lapsen kanssa elämän tärkeimpiä asioita Yhdessäolo lapsen kanssa mieluisaa 52 % isistä yhdessäolo omassa elämässä ja arvomaailmassa hyvin tärkeää Yhdessäoloon suhtautuivat myönteisimmin: Isät, jotka työskentelivät vain vähän tai työttömät Ei riskikuluttajat Lapsen mukaan ottaminen omaan toimintaan ja arkeen oli melko helppoa Vaikeampaa: Korkeasti koulutetut 25 % päivittäisiä ristiriitatilanteita lapsen kanssa usein 71 % ristiriitatilanteita melko usein 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 13

Vanhemmuuteen liittyvä stressi Isät eivät yleisesti kokeneet lastaan vaativana Lapsen vaativuus aiheutuu usein lapsen itkuisuudesta, takertuvaisuudesta ja useista käyttäytymiseen liittyvistä pienistä ongelmista 8 % sai korkeita pistearvoja (vrt. täydellisyyteen pyrkivät isät) Korkeita pistearvoja: Nuoret isät Poikien isät Alkoholin riskikuluttajat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 14

Vanhemmuuteen liittyvä stressi Lapsen mieliala ei juuri aiheuttanut stressiä: lapsen tyytymättömyys, itkuisuus 11 % esiintyi korkeita pistearvoja (vrt. häiriöt kiintymyssuhteessa) Nuoret isät Alkoholin riskikuluttajat Lapsen fyysiset, älylliset ja emotionaaliset ominaisuudet vastasivat sangen hyvin isien odotuksia 9 % korkeita pistearvoja Perheet, joissa vanhemmat työskentelivät paljon Alkoholin riskikuluttajat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 15

Vanhemmuuteen liittyvä stressi Isät kokivat omat vanhemmuuden taitonsa keskimääräistä heikommiksi 24 % korkeita pistearvoja (vrt. ei tietoa lapsen kehityksestä, ei tyytyväinen isyyden rooliin) Työelämän ulkopuolella olevat Pienituloiset Alkoholin riskikuluttajat 8 % isistä sosiaalisesti eristäytyneitä ystävistään, sukulaisistaan ja muusta tukiverkostosta Työelämän ulkopuolella olevat, ammatillisen koulutuksen puute, pienet tulot, ei parisuhteessa elävät, eri taloudessa asuvat, riskikuluttajat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 16

Vanhemmuuteen liittyvä stressi 24 % ongelmia kiintymyssuhteessa lapseen Vaikeus tuntea emotionaalista läheisyyttä lapseen tai ymmärtää ja tulkita lapsen tunteita ja tarpeita asianmukaisesti Vähän työskentelevät, pienituloiset, riskikuluttajat 8 % isistä terveysongelmia Pienituloiset, työttömät, ei korkeasti koulutetut, ei parisuhteessa elävät, riskikuluttajat 15 % koki isyyden roolin rajoittavan omaa vapautta ja identiteettiä sekä kahlitsevan omaa toimintaa (vrt. heijastuvat usein suuttumuksena, vihana lapseen ja puolisoon) Nuoret ja iäkkäät isät, riskikuluttajat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 17

vanhemmuuteen liittyvä stressi 8 % isistä esiintyi depressiivisiä oireita (syyllisyys, alakuloisuus, tyytymättömyys itseä ja elämäntilannetta kohtaan) Pienituloiset isät Ei parisuhteessa elävät Ei lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat Alkoholin riskikuluttajat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 18

Tyytyväisyys parisuhteessa 11 % isistä koki laaja-alaista tyytymättömyyttä parisuhteessa (riidat kestävät pitkään ja niitä esiintyy laaja-alaisesti lähes kaikessa puolisoiden välisessä vuorovaikutuksessa, viha, suuttumus ja kriittisyys yleistä, parisuhteen tulevaisuus epävarma) Vähäinen työskentely, riskikuluttajat 21 % koki puolisonsa emotionaalisesti etäiseksi eikä parisuhteessa ollut mahdollista ilmaista riittävästi tunteita Vähäinen työskentely, riskikuluttajat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 19

Tyytyväisyys parisuhteessa 11 % oli tyytymättömiä tapaan, jolla ongelmia ratkaistiin parisuhteessa Alhainen koulutus, lapsestaan erillään asuvat, riskikuluttajat 13 % koki parisuhteessa vähintään lievää fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa Työelämän ulkopuolella olevat, lapsestaan erillään asuvat, riskikuluttajat 14 % ei yhteisiä kiinnostuksen kohteita kumppanin kanssa 9 % rahan käyttöön liittyviä erimielisyyksiä Vähäinen työskentely, pienet tulot, asuminen eri taloudessa, riskikuluttajat 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 20

Tyytyväisyys parisuhteessa 41 % oli yleisesti tyytyväisiä seksuaalisuuteen suhteessa 32 % huolestuneita hellyyden, seksuaalisuuden ja läheisyyden puutteesta (vakavia ongelmia 24 %) Työssäkäynti, riskikuluttajat 2 % suhde lapseen hyvin etäinen 3 % lapsen kasvatukseen liittyviä vakavia ristiriitoja 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 21

Parisuhteesta Isistä kymmenes (n.10 %) harkinnut syrjähyppyä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana Noin kolmannes isistä (n.30 %) koki riitelyn usein päättyvän jommankumman mielen pahoittamiseen tai itkuun N. 17 % koki, että puolison kanssa on vaikea päästä yksimielisyyteen ilman, että jompikumpi menettää maltin Lähes puolet isistä (43 %) koki, että seksuaalisuus oli yksi asioista, joista parisuhteessa ei voitu keskustella perinpohjaisesti. Seksuaalisuudesta puhumisen vaikeus kasvoi voimakkaasti lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana (15 %->43 %) Noin puolet isistä (51 %) olisi toivonut enemmän seksuaalista kanssakäymistä 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 22

Tunteiden ilmaisu parisuhteessa lapsen syntymän jälkeen 6 kk 12 kk 29 23 48 30 17 53 Huonontunut Parantunut Pysynyt ennallaan 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 23

Seksuaalisuus parisuhteessa lapsen syntymän jälkeen 6 kk 12 kk 13 10 31 77 19 68 Huonontunut Pysynyt ennallaan Parantunut 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 24

Ongelman ratkaisu parisuhteessa lapsen syntymän jälkeen 6 kk 12 kk 38 36 31 36 26 33 Huonontunut Pysynyt ennallaan Parantunut 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 25

Yhteenvetoa: Isän alkoholin käyttö vaikuttaisi olevan yhteydessä ongelmien esiintymiseen parisuhteessa sekä isän kokemaan stressiin Isien kokemus riittämättömistä vanhemmuuden taidoista, sosiaalisen tukiverkoston kapeus, etäinen kiintymysuhde lapseen, huono terveydentila, syyllisyys ja alakuloisuuden tunteet sekä kokemus isyyden roolin rajoittavuudesta näyttäisivät olevan erityisen vahvoja silloin kun parisuhteessa esiintyy ristiriitoja ja isän lisääntynyttä alkoholin käyttöä Isän alkon käyttö, parisuhdeongelmat ja stressi näyttäisivät yhdessä altistavan ongelmille isän ja lapsen yhdessäolossa sekä sen määrässä 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 26

Alkoholin käyttö Parisuhde Isän perhemuoto Stressi Lapsen ominaisuudet Isän ja lapsen yhdessäolo Isän työskentely Äidin työskentely Yhdessäolon määrä 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 27

Isyyttä voi hoitaa, edistää ja tukea Hoitamalla parisuhdetta ja opettelemalla puhumaan seksuaalisuudesta ja toiveista, puuttumalla pulmiin varhain Hankkimalla/ jakamalla tietoa lapsen hoidosta ja kehityksestä Arvostamalla omaa, luonnollista tapaa toimia isänä: leikki, yhdessä puuhailu ym. Vahvistamalla omaa isyyden itsetuntoa: tunne maailman parhaasta isyydestä, omasta tarpeellisuudesta, kyvystä tulkita lapsen viestejä oikein Nauttimalla isyydestä 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 28

Isyyttä voi edistää Miettimällä omaa alkoholin käyttöä Aionko vähentää? Aionko välttää juomista lapsen nähden? Miettimällä suuttumuksen tunteiden hallintaa: avun hakeminen varhain Kiinnittämällä huomiota erotilanteissa isän ja lapsen välisen suhteen säilymiseen Miettimällä uudenlaisia isyyttä tukevia toimintamuotoja miehille suunatuin keinoin: palvelut tulee viedä sinne missä isiä kohdataan 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 29

Kiitos 18.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/ N Halme 30