SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 11/2016 Asia Asianosaiset Valitus Suomen Salibandyliiton kilpailu- ja kurinpitoryhmän 3.11.2016 antamasta päätöksestä Valittaja: FBT Karhut United Ry / Juha Tikka (jäljempänä Karhut ) Antopäivä 25.11.2016 Vireille 9.11.2016 Valittajan vastapuoli: Suomen Salibandyliitto ry, Riku Tervonen 1 Aineisto, johon päätös perustuu - Erotuomariraportti ottelusta Karhut Loviisan Tor, 29.10.2016 - Videotallenne ottelusta Karhut Loviisan Tor, 29.10.2016 http://paakallo.fi/2016/11/video-pelaaja-menetti-malttinsa-hylatynmaalin-vuoksi-kajosi-tuomariin-ulosajon-arvoisesti/ - Karhuille ja Loviisan Torille osoitetut vastinepyynnöt koskien erotuomariraportin kuvailemia tilanteita - Karhujen vastine - Pääsarjojen kurinpitäjän lausunto tilanteesta kilpailu- ja kurinpitoryhmälle, 31.10.2016 - Kilpailu- ja kurinpitoryhmän kokouksen pöytäkirja ja päätös, 3.11.2016 - Valitus kilpailu- ja kurinpitoryhmän päätöksestä, 8.11.2016 - Tosite muutoksenhakumaksun suorittamisesta, 8.11.2016 - Erotuomari Tervosen lausuma, 21.11.2016 2 Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet 2.1 Erotuomariraportti ottelusta Karhut Loviisan Tor, 29.10.2016 Karhut ja Loviisan Tor ovat pelanneet ottelun 29.10.2016. Peliajassa 59.57 erotuomari Riku Tervonen (jäljempänä Tervonen) on hylännyt Karhujen maalin. Karhujen Juha Tikka (jäljempänä Tikka) on tällöin lähestynyt Tervosta (jäljempänä Tervonen) ja tönäissyt kaukalon laidan vieressä seisonutta Tervosta rinnallaan. Tervosen peräännyttyä tilanteesta astumalla laidan yli kentän ulkopuolelle Tikka on jatkanut Tervosen lähestymistä huutaen samalla "jumalauta, mitä vittua" ja tönäisten Tervosta rinnallaan uudestaan. Tilanne on rauhoittunut, kun kaksi muuta Karhujen pelaajaa on repinyt Tikan kaksin käsin erotuomarin luota. Tikalle on tuomittu tilanteesta PR3 erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamisen johdosta.
2.2 Karhujen vastine tilanteesta Karhut on lausunut vastineessaan, että etenkin ottelun kolmannesta erästä on muodostunut kiihkeä ja, että molemmat joukkueet ovat osoittaneet tyytymättömyyttä erotuomarien ratkaisuihin. Noustuaan tilanteesta 3-6 maalin päähän Karhut kolme sekuntia ennen peliajan päätöstä on laukonut pallon vastustajan maaliin tavalla, josta joukkueen mielestä olisi pitänyt tuomita hyväksytty maali, mutta erotuomari on hylännyt maalin. Maalin hylkäämisen johdosta Tikka on hermostunut ja protestoinut voimakkaasti maalin hylkäämistä tönäisten erotuomaria rinnallaan yhden kerran. Karhut on lausunut, että erotuomariraportissa mainittua toista tönäisyä ei ottelutallenteessa näy. Karhut on myöntänyt Tikan loukanneen erotuomarin koskemattomuutta, mutta on katsonut, että mitään äärimmäisen törkeätä ei tilanteessa ole tapahtunut. Lisäksi Karhut on kirjoittanut, että kontakti erotuomariin on syntynyt sekunnissa maalin hylkäämisen jälkeen, kun reaktio on ollut voimakas ja tapahtunut suuren tunnemyrskyn vallitessa. Hylätty maali on ollut Karhuilta samassa ottelussa jo toinen. 2.3 Pääsarjojen kurinpitäjän lausunto tilanteesta kilpailu- ja kurinpitoryhmälle, 31.10.2016 Pääsarjojen kurinpitäjä Jussi Wahe (jäljempänä Wahe) on siirtänyt tapauksen Suomen Salibandyliiton kilpailu- ja kurinpitoryhmän käsiteltäväksi. Perusteluissaan hän on kertonut perehtyneensä tapaukseen ja verranneensa sitä muutaman vuoden takaiseen Loviisan Torin Tuomas Savukoskelle (jäljempänä Savukoski) erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisesta määrättyyn rangaistukseen tullen siihen tulokseen, että kurinpitäjän toimivaltuudet eivät ole riittäviä tämän tapauksen ratkaisemiseen. Wahe on katsonut, että Tikan teon moitittavuus on ollut vähintään samaa tasoa, ellei jopa suurempaa kuin Savukosken. Wahe on perustellut tätä sillä, että Tikka on protestoinut erotuomarin tekemää päätöstä, kun taas Savukosken rike on ollut erotuomarin huonon sijoittumisen tuottama spontaani reaktio. Lisäksi Wahe on todennut, että kontakteja tässä tapauksessa on ollut kaksi ja tilanne olisi näyttänyt jatkuvan, elleivät muut pelaajat olisivat ehtineet väliin. 2.4 Kilpailu- ja kurinpitoryhmän päätös, 3.11.2016 Kilpailu- ja kurinpitoryhmä on tutkinut Tikan ja erotuomarin välisen tilanteen ja antanut asiassa päätöksensä 3.11.2016. Päätöksen perusteluissa kilpailu- ja kurinpitoryhmä on todennut, että asiassa on kiistatta näytetty toteen, että erotuomarin hylättyä Karhujen ottelun loppusekunneilla tekemän tasoitusmaalin Tikka on loukannut erotuomarin fyysistä koskemattomuutta. Liikkeessä kohti erotuomaria ollut Tikka on maalin hylkäämisen havaitessaan jatkanut matkaa kohti erotuomaria ja tönäissyt tätä rinnallaan niin, että erotuomari on horjahtanut taaksepäin ja perääntynyt laidan yli kaukalon ulkopuolelle. Tämän jälkeenkin Tikka on pyrkinyt rinta edellä kohti tilanteesta pois pyrkivää erotuomaria, kunnes kaksi muuta Karhujen pelaajaa on vääntänyt hänet voimalla irti tilanteesta. Kilpailu- ja kurinpitoryhmä on todennut, että sarjajärjestäjän toimittamalla videotallenteella tapahtuma näkyy hyvin. Ratkaisussaan kilpailu- ja kurinpitoryhmä on viitannut Suomen Salibandyliiton kilpailusääntöjen (jäljempänä kilpailusäännöt ) 62 :n 3-kohtaan, jossa todetaan, että toimivaltainen kurinpitoelin voi määrätä rangaistuksen sille, joka tahallaan tai tuottamuksellisesti kilpailun kestäessä tai kilpailun johdosta tehtyjen päätösten takia käyttäytyy väkivaltaisesti tai muutoin epäurheilijamaisesti. Rangaistusta koventavana pidetään, jos teko kohdistuu erotuomariin. Kilpailu- ja kurinpitoryhmä on katsonut, että Tikka on käyttäytynyt väkivaltaisesti ja epäurheilijamaisesti kilpailusääntöjen 62 :n 3-kohdassa tarkoitetulla tavalla ja, että Tikan teko on kohdistunut erotuomariin. Kilpailu- ja kurinpito- 2 (8)
ryhmä on lisäksi katsonut, että Tikan teon vakavuus huomioiden rangaistuslajina tulee käyttää sellaista kieltoa, joka estää Tikan osallistumisen ottelutapahtumiin kaikissa Suomen Salibandyliiton alaisissa sarjoissa kiellon voimassaoloajan. Tällä perusteella Tikan rangaistuslajiksi on valittu kilpailusääntöjen 64 :ssä mainittu kilpailukielto, eikä pelikieltoa joka estäisi Tikan osallistumisen vain Divarin otteluihin. Päätöksessään kilpailu- ja kurinpitoryhmä on huomioinut vastaavanlaisia tapauksia koskevan aiemman ratkaisukäytännön salibandyssä ja muissa urheilulajeissa. Kilpailu- ja kurinpitoryhmä on todennut, että erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta annettavien seuraamusten määräämisessä on esiintynyt varsin merkittävää vaihtelua eri urheilulajien ja eri toimielinten välillä. Urheilun oikeusturvalautakunta on erityisesti varhaisemmassa ratkaisukäytännössään määrännyt erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta varsin pitkiä peli- tai kilpailukieltoja. Toisaalta salibandyssä määrätyt pelikiellot ovat Salibandyliiton kurinpitovaliokunnan ratkaisukäytännön perusteella olleet selvästi lyhyempiä. Rangaistusta koventavina seikkoina kilpailu- ja kurinpitoryhmä on pitänyt seuraavia asioita: - Tikan tilanteessa käyttämä väkivalta on kohdistunut erotuomariin. Tämä seikka on suoraan kilpailusääntöjen 62 :n 3-kohdan mukaan rangaistusta koventava peruste. - Tikka on syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen protestoidakseen erotuomarin tekemää päätöstä. Periaate erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamattomuudesta on olemassa juuri sitä varten, että erotuomarit voisivat tehdä pelitilanteita koskevat päätöksensä ilman pelkoa siitä, että heidän fyysinen koskemattomuutensa joutuisi päätösten vuoksi uhatuksi. Periaate on tärkeä kulmakivi koko erotuomaritoiminnalle ja sille, että vapaaehtoiset henkilöt suostuvat toimimaan otteluissa erotuomareina. Tikka on väkivaltaisella käytöksellään tarkoituksellisesti loukannut juuri sitä oikeushyvää, jota erotuomarien fyysisen koskemattomuuden loukkaamattomuutta koskevalla periaatteella pyritään suojelemaan. - Tikan tilanteessa erotuomariin kohdistama väkivalta ei ole rajoittunut pelkästään ensivaiheen rinnalla tönäisemiseen, vaan Tikka on seurannut perääntyvää erotuomaria jonkin aikaa tämän jälkeenkin ja jatkanut uhkaavaa käyttäytymistään. Erotuomarilla on tilanteessa ollut perusteltu syy pelätä joutuvansa uudelleen Tikan väkivaltaisen kosketuksen kohteeksi. Rangaistusta lieventävänä seikkana kilpailu- ja kurinpitoryhmä on toisaalta pitänyt sitä, että Tikan moitittava menettely on ollut spontaani vastareaktio kiihkeään pelitilanteeseen, jossa erotuomari oli hylännyt Tikan joukkueen, vain kolme sekuntia ennen peliajan päättymistä, tekemän tasoitusmaalin. Tikan menettely ei siten ole ollut suunnitelmallista, vaan Tikan on voitu katsoa toimineen tilanteessa enemmänkin äkkipikaistuksissaan. Edellä kerrotuin perustein kilpailu- ja kurinpitoryhmä on pitänyt oikeanmittaisena rangaistuksena Tikan rikkomuksesta kilpailukieltoa, joka päättyy 16.1.2017. Tikan joukkueella Karhuilla on sarjaohjelman mukaan kilpailukiellon aikana 11 Divarin ottelua mukaan lukien ottelu 5.11.2016, jossa Tikka on automaattisesti pelikiellossa ottelun erotuomareilta saamansa PR3:n perusteella. Päätös syntyi äänin 2-1. 2.5 Valitus kilpailu- ja kurinpitoryhmän päätöksestä, 8.11.2016 Karhut on valituksessaan painottanut, että kilpailu- ja kurinpitoryhmän päätös ei ole ollut yksimielinen. Karhut on esittänyt, että mikäli kilpailu- ja kurinpitoryhmän tarkoituksena on ollut koventaa rangaistuksia kyseessä olevissa rikko- 3 (8)
2.6 Erotuomari Tervosen lausuma muksissa, eli linjan muuttaminen aiemmasta, niin sitä ei saisi tehdä kesken kauden. Karhujen mukaan linjanmuutoksista tulisi myös informoida joukkueita ennen kauden alkua. Karhujen mukaan asia tulisi ratkaista Suomen Salibandyliiton tähänastisten rangaistuskäytäntöjen mukaan. Karhut ei ole pitänyt Tikan tekoa törkeänä, mutta kuitenkin rangaistusta vaativana. Tässä yhteydessä valituksessa on vertailumielessä viitattu kauden 2011 2012 aikana tapahtuneeseen tapaukseen, jossa pelaaja oli työntänyt erotuomarin poikittaisella mailalla laidan yli niin, että tämä oli kaatunut. Karhujen mukaan Tikka on tuupannut erotuomarin kerran tai mahdollisesti kaksi kertaa kädet ja maila selkeästi kosketuksesta sivussa. Katsottuaan videon tilanteesta läpi useasti, Karhujen kanta on, että Tikka on tönäissyt erotuomaria rinnallaan vain kerran. Karhut on tässä yhteydessä viitannut erotuomariraporttiin, jonka mukaan erotuomari Tervonen on itse astunut laidan yli. Karhujen mukaan päätöksessä on annettu ymmärtää, että erotuomari on horjahtanut taaksepäin, vaikka näin ei erotuomari itse ole todennut. Karhujen mukaan kilpailu- ja kurinpitoryhmän vertailua muiden palloilulajien vastaaviin tapauksiin ei voida käyttää koventamisperusteena, koska Tikan teot ovat olleet lievempiä kuin esiin nostetut muiden lajien tapaukset. Karhut on valituksessaan lisäksi kritisoinut sitä, että kilpailusääntöjen 62 3- kohdan koventamisperustetta on kilpailu- ja kurinpitoryhmän perustelun mukaan käytetty kahdesti, mikä Karhujen mukaan on väärin ja vastoin kilpailusääntöjä. Myöskään kilpailu- ja kurinpitoryhmän maininta siitä, että Tikan erotuomariin kohdistama väkivalta ei ole rajoittunut pelkästään ensivaiheen rinnalla tönäisemiseen, vaan että Tikka on seurannut perääntyvää erotuomaria jonkin aikaa tämän jälkeenkin ja jatkanut uhkaavaa käyttäytymistään, jonka johdosta erotuomarilla on tilanteessa ollut perusteltu syy pelätä joutuvansa uudelleen Tikan väkivaltaisen kosketuksen kohteeksi, ei Karhujen valituksen mukaan ole ollut kestävä perustelu rangaistuksen koventamiselle, vaan on liittynyt tilanteen spontaanisuuteen kokonaisuudessaan. Lisäksi valituksessa on tuotu esiin, että kilpailu- ja kurinpitoryhmä on merkittävästi poikennut päätöksessään aiemmasta rangaistuskäytännöstä ja näin ollen merkittävästi loukannut tasavertaisen kohtelun ja oikeusvarmuuden periaatteita sekä Tikan oikeusturvaa. Lopuksi Karhut on valituksessaan esittänyt, että 11 ottelun kilpailukielto on kohtuuton Tikan tekoon nähden ja että oikea määrä kilpailukieltoa olisi alle 5 ottelua, kun otetaan huomioon aikaisempi rangaistuskäytäntö ja se, että runkosarjan kokonaismäärä on 26 ottelua. Suomen Salibandyliiton valituslautakunta on päättänyt pyytää asiassa erotuomari Tervoselta lausuman. Erotuomari Tervonen on lausunut tapauksesta Karhujen muutoksenhakuun liittyen. Tervonen on pitänyt kilpailu- ja kurinpitoryhmän teonkuvausta oikeansuuntaisena. Tervonen on todennut, että Tikka on Tervosen tekemän pelitilanneratkaisun jälkeen kohdistanut Tervoseen väkivaltaista ja uhkaavaa käytöstä ja, että Tikan tarkoituksena lienee ollut protestoida tehtyä ratkaisua. Tervosen mukaan hän ei kyseisessä pelitilanteessa ole ajautunut virheelliseen paikkaan tai pelaajan luonnolliselle kulkureitille, eikä Tervonen myöskään ole liikkunut Tikan suuntaan tai ajautunut fyysiseen kontaktiin Tikan kanssa oman 4 (8)
3 Asian käsittely valituslautakunnassa 3.1 Käsittelyratkaisu 3.2 Pääasiaratkaisu liikkumisensa seurauksena. Tässä yhteydessä Tervonen on viitannut kilpailu- ja kurinpitoryhmän 29.12.2011 käsittelemään tapaukseen, josta urheilun oikeusturvalautakunta sittemmin katsoi oikeaksi rangaistukseksi viiden ottelun pelikiellon. Tervosen mukaan kyseisessä ratkaisussa fyysinen kontakti pelaajan ja erotuomarin välillä on aiheutunut osin erotuomarin virheellisestä liikkumisesta, eikä kyseisessä tapauksessa rikkeellä ole ollut tarkoitus vaikuttaa erotuomarin päätöksentekoon. Näin ollen Tervonen on lausunut, että Tikan rikkomusta on pidettävä lähtökohtaisesti vakavampana kuin edellä mainittua tapausta. Tervosen on todennut, että Miesten Divarin ollessa toiseksi korkein kansallinen kilpailutaso on kurinpidolle osoitettu alasarjoja korkeampi laatutaso. Tämän vuoksi valituksenalaisessa päätöksessä viitatut oikeusvarmuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteet on kilpailu- ja kurinpitoryhmän päätöksen perusteluissa johdettu virheellisesti alasarjojen kurinpitomenettelystä, minkä vuoksi niitä ei olisi pitänyt huomioida Tikan rangaistusta lieventävinä seikkoina. Tervonen on myös huomauttanut, että muissa lajeissa ja kilpaurheilussa yleisesti erotuomareiden päätösten johdosta aiheutuneisiin koskemattomuuden loukkaamisiin on suhtauduttu erittäin ankarasti. Valittaja ei ole pyytänyt asiassa suullista käsittelyä, eikä sellaiselle ole tässä asiassa perusteita. Asia voidaan asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Nyt arvioitavana on ottelun aikana tapahtunut erotuomariin kohdistunut väkivaltainen ja epäurheilijamainen käyttäytyminen sekä erotuomarin päätöksen protestoiminen, minkä seurauksena Tikalle on tuomittu PR3 sekä määrätty kilpailukielto, joka päättyy 16.1.2017. Valituslautakunta katsoo, että arvioitavana on nyt ensisijaisesti se, onko kilpailu- ja kurinpitoryhmän Tikalle määräämä rangaistus ollut oikeudenmukaisessa suhteessa tilanteessa esiintyneeseen rikkomukseen, siitä ilmenevään syyllisyyteen ja rangaistuslinjan yhtenäisyyteen nähden. Rangaistuksen mittaamista koskevan yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun syyllisyyteen nähden. Valituslautakunta katsoo kilpailu- ja kurinpitoryhmän tavoin, että kyseinen tilanne näkyy sarjajärjestäjän toimittamalta videotallenteelta hyvin. Tikka on lähestynyt erotuomaria uhkaavasti ja loukannut erotuomarin fyysistä koskemattomuutta tönäisemällä tätä rinnalla. Näin ollen on kiistatta näytetty toteen, että Tikka on käyttäytynyt väkivaltaisesti ja epäurheilijamaisesti kilpailusääntöjen 62 :n 3-kohdassa tarkoitetulla tavalla ja, että Tikan teko on kohdistunut erotuomariin, mikä kilpailusääntöjen mukaisesti katsotaan koventamisperusteeksi rangaistusta määrättäessä. Valituslautakunta katsoo kuitenkin, että kilpailu- ja kurinpitoryhmän määräämä kilpailukielto, joka vastaa 11 Divarin ottelua, on liian pitkä esiintyneeseen rikkomukseen, siitä ilmenevään syyllisyyteen sekä aiempaan rangaistuskäytäntöön nähden. Valituslautakunta viittaa tässä yhteydessä kaudella 2011 2012 sattuneeseen tapaukseen, jossa pelaaja oli työntänyt erotuomarin poikittaisella mailalla laidan yli niin, että tämä oli kaatunut, ja josta urheilun oikeusturvalau- 5 (8)
4 Päätöslauselma takunta (UOL) sittemmin määräsi viiden ottelun pelikiellon (UOL 13/2012). Verrattuna edellä mainittuun tapaukseen Tikan erotuomariin kohdistama fyysinen kontakti on jäänyt melko lieväksi, ottaen huomioon, että Tikan kädet ja maila ovat koko tapahtuman ajan olleet selkeästi kosketuksesta sivussa. Ottaen huomioon aiemman rangaistuskäytännön ja tässä tapauksessa kysymyksessä olleen teon luonteen sekä tapauksen kokonaisuuden, valituslautakunta on harkinnut oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi ulottaa kilpailukiellon 31.12.2016 asti. Karhujen tulee kuitenkin maksaa PR3:sta seurannut 100,00 euron sakko. Valituslautakunta haluaa päätöksellään korostaa, että erotuomarin fyysinen koskemattomuus on erittäin tärkeä kaikkien urheilulajien perusperiaate ja, että erotuomarin koskemattomuuteen kohdistuneita tekoja on pidettävä erittäin vakavina loukkauksina tätä urheilun perusperiaatetta vastaan. Kilpailu- ja kurinpitoryhmän päätöstä muutetaan kilpailukiellon keston osalta siten, että määräajaksi määrätty kilpailukielto lyhenee pituudeltaan, minkä johdosta kilpailukielto ulottuu 31.12.2016 asti, mukaan lukien kyseinen päivä. Karhujen tulee kuitenkin maksaa PR3:sta seurannut 100,00 euron sakko. Muutoksenhakumaksu palautetaan Karhuille. Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan valituslautakunnan jäsenen eriävä mielipide on liitetty päätöksen loppuun. Päätöksentekoon osallistuneet: - Lasse Vuola, OTK (eri mieltä oleva jäsen) - Markus Neimo, OTK - Mikko Kohtala, OTM - Riitta Hellgren Tiedoksi Asianosaiset Kilpailu- ja kurinpitoryhmä Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Urheilun oikeusturvalautakuntaan siten kuin Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Valittajana lautakunnassa voi olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa. Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa asianomaisen päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän esteen vuoksi ei ole voinut noudattaa asetettua määräaikaa, valitus voidaan tehdä määräajan 6 (8)
jälkeenkin, ei kuitenkaan myöhemmin kuin vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä tai lausunnon antamisesta. Valitusasiakirjat tulee toimittaa Valo ry:n toimistoon, joka huolehtii lautakunnan toimistopalveluista. Asiakirjat on mahdollista toimittaa myös sähköisesti. Jos asiakirjat on toimitettu postitse, niiden katsotaan tulleen lautakunnalle, kun postilähetys tai ilmoitus sen saapumisesta on tullut toimistoon. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi lautakunnalle, kun se on lautakunnan käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitus on mahdollista toimittaa sähköpostilla osoitteeseen sointu.hyvonen(at)valo.fi tai postitse Valo ry, Oikeusturvalautakunta / Sointu Hyvönen, Radiokatu 20, 00240 Helsinki. Muutoksenhausta peritään valitusmaksu, jonka suuruuden Valo ry:n hallitus määrää vuosittain. Vuonna 2016 valitusmaksun suurus on yksityishenkilön 250 euroa ja oikeushenkilön (seurat yms.) kohdalla 700 euroa. Jos useat valittajat laativat yhteisen valituksen, asiassa tulee suorittaa vain yksi valitusmaksu. Valitusmaksu tulee olla suoritettuna silloin, kun valitus toimitetaan lautakuntaan. Jos valitusmaksua ei ole maksettu samalla kun valitus laitetaan vireille, valittajaa pyydetään suorittamaan valitusmaksu. Valitusmaksun suorittaminen on valituksen käsittelyn edellytys. Maksu palautetaan, mikäli muutoksenhaku menestyy. Mikäli muutoksenhaku menestyy vain osittain, valittajalle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Eri mieltä olevan valituslautakunnan jäsenen lausunto Valituslautakunnan jäsen Lasse Vuola: Jätän eriävän mielipiteen ja hylkään valituksen. Yhdyn asiassa kilpailu- ja kurinpitoryhmän (KKR) perusteluihin. KKR:n päätöksessä on rangaistuksen mittaamisen osalta viitattu urheilun oikeusturvalautakunnan (UOL) ratkaisukäytäntöön. Asiassa on huomioitava, että urheilun oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään todennut salibandyssa noudatetun rangaistuskäytännön erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisissa olevan aivan liian lievä. Vaikka valituslautakunta on salibandyssa ylin valitusinstanssi, on valituslautakunnan huomioitava ratkaisuissaan urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytäntö. KKR:n viittaamassa tapauksessa (UOL 13/2012) on ollut kysymys pelitilanteesta, jossa erotuomari on ajautunut poikkeuksellisella liikeradalla pallon ja pelaajan lähelle, ja pelaaja on tilanteessa työntänyt erotuomaria poikittaisella mailalla päästäkseen pelaamaan palloa. Edellä kuvattu teko on käsitykseni mukaan huomattavasti lievempi kuin nyt käsillä oleva asia. Tikka on kohdistanut voimakasta uhkaavaa käyttäytymistä kehonkielellä ja verbaalisesti. Tikka on lisäksi ottanut varsin kovan kontaktin erotuomariin ja seurannut uhkaavasti erotuomaria tämän yrittäessä siirtyä sivummalle. Tilanne on kestänyt useita sekunteja, ja se on päättynyt vasta siihen, kun Tikan joukkuekaveri on ottanut kuristusotteen Tikasta. Asiaa ei voida nähdäkseni tarkastella pistemäisesti laskemalla mahdollisia yksittäisiä fyysisiä kontakteja, vaan rangaistuksen mittaamisessa on otettava huomio teko ja sen olosuhteet kokonaisuudessaan. 7 (8)
Rangaistus on mitattava siten, että se on oikeassa suhteessa muun ohella teon vahingollisuuteen, vaarallisuuteen ja vaikuttimiin. Tässä asiassa Tikan menettely on kohdistunut erotuomarin ratkaisuun. Pelaajan on hyväksyttävä, että tiukoissakin tilanteissa erotuomari joutuu tekemään kovia päätöksiä, jotka voivat nostaa tunnetiloja. Pelaajan on pystyttävä kontrolloimaan tällaisia tunteita. Erotuomarilla on kyseisessä tilanteessa ollut perusteltu syy pelätä oman turvallisuutensa puolesta. Erotuomarin asema rinnastuu analogisesti julkista virkaa hoitavien henkilöiden, kuten poliisien asemaan yleisen lainkäytön puolella. Yleisessä rangaistuskäytännössä poliiseihin virantoimituksessa kohdistettuja tekoja arvioidaan paljon ankarammin kuin yksittäisten henkilöiden välisiä tekoja. Taustalla ovat argumentit, että henkilöt suorittavat tehtävää virkansa puolesta. Samaan tapaan erotuomari ei ole sellainen ottelutapahtuman osapuoli, jonka tulee varautua minkäänlaisiin fyysisiin loukkauksiin. Tämä käy toki suoraan ilmi edellä viitatun oikeusturvalautakunnan ratkaisun jälkeen tehdyistä tarkennuksista kilpailusääntöihin, joiden mukaan rangaistuksen mittaamisessa on ankaroittavana tekijänä otettava huomioon, mikäli teko kohdistuu erotuomariin. Edellä sanotuilla perusteilla katson, että KKR:n ratkaisu on oikea. 8 (8)