YHTEISKUNTAVASTUU SFS-ISO 26000 Yhteiskuntavastuuopas
ISO (International Organization for Standardization) ISO on kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka jäseninä on 164 kansallista standardisoimisjärjestöä. ISOn julkaisemia kansainvälisiä standardeja on noin 20 000 1. Standardit käsittelevät lähes kaikkia teknisiä aloja ja tukevat monenlaista liiketoimintaa. Ne edistävät teknologian leviämistä ja hyvää liiketoimintatapaa, tukevat tehokkaampien, turvallisempien ja puhtaampien tuotteiden ja palvelujen kehitystä, valmistusta ja toimitusta sekä tekevät maiden välisestä kaupankäynnistä helpompaa ja reilumpaa. ISOn standardit myös suojelevat käyttäjiä ja kuluttajia sekä helpottavat heidän elämäänsä monella tavalla. ISO laatii vain sellaisia standardeja, joille on selvästi kysyntää. Niitä laativat asiantuntijat, jotka edustavat standardeja tarvitsevia ja niiden käyttäjäkuntaan kuuluvia teollisuuden, tekniikan ja liiketoiminnan alueita. Standardien laatimistyöhön voivat osallistua myös muut tahot, joilla on tarvittavaa tietämystä tai standardin aiheeseen liittyviä intressejä, kuten valtion virastojen, kuluttajajärjestöjen, korkeakoulujen ja testauslaboratorioiden edustajat. ISOn standardit julkaistaan kansainvälisten standardien nimikkeellä, ja ne edustavat kansainvälistä yhteisymmärrystä alan viimeisintä kehitystä edustavasta tekniikasta tai hyvistä toimintatavoista. ISOon kuuluu yksi jäsen kustakin eri maasta. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on yksi ISOn jäsenistä. 1 Tammikuussa 2014 Mikä on ISO 26000? ISO 26000 on kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn laatima standardi, joka käsittelee yhteiskuntavastuuta. Suomessa se on vahvistettu kansalliseksi standardiksi tunnuksella SFS-ISO 26000. Standardin ISO 26000 ohjeet soveltuvat kaikentyyppisille organisaatioille niiden koosta ja sijainnista riippumatta. Yhteiskunta edellyttää organisaatioilta yhä useammin yhteiskuntavastuullista toimintaa, ja tämä standardi auttaa vastaamaan näihin vaatimuksiin. Standardin sisältämät ohjeet ovat käyttökelpoisia kaikkialla maailmassa. Ne perustuvat tärkeimpiä sidosryhmiä edustavien kansainvälisten asiantuntijoiden yhteisymmärrykseen. Näin edistetään parhaiden yhteiskuntavastuukäytäntöjen toteutumista eri puolilla maailmaa. ISO 26000 tuo lisäarvoa nykyiseen yhteiskuntavastuutyöhön sekä tukee yhteiskuntavastuun ymmärtämistä ja toteuttamista. Standardi esittää kansainvälisen käsityksen siitä, mitä yhteiskuntavastuu tarkoittaa ja mitä yhteiskuntavastuukysymyksiä organisaatioiden tarvitsee käsitellä. Sen ohjeiden avulla yhteiskuntavastuun periaatteet voidaan muuttaa tehokkaaksi toiminnaksi. ISO 26000 kiteyttää yhteiskuntavastuun parhaat käytännöt ja edistää niiden käyttöönottoa kaikkialla maailmassa, mikä hyödyttää koko kansainvälistä yhteisöä. 2
Mitä ISO 26000 käsittelee? ISO 26000 käsittelee yhteiskuntavastuun periaatteita, yhteiskuntavastuun tunnistamista ja sidosryhmien osallistamista sekä seitsemää yhteiskuntavastuun ydinaihetta: Kokonaisvaltainen lähestymistapa 6.8* Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen 6.3* Ihmisoikeudet 6.7* Kuluttaja-asiat 6.2* Organisaation ORGANISAATIO 6.4* Työelämän käytännöt hallintotapa 6.6* Oikeudenmukaiset toimintatavat 6.5* Ympäristö Riippuvuussuhde * Numerot viittaavat standardin vastaaviin kohtiin. YHTEISKUNTAVASTUU 3
Kenelle ISO 26000 on tarkoitettu? Standardi on tarkoitettu käytettäväksi kaikentyyppisissä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa niin teollisuusmaissa kuin kehittyvissä maissakin. Standardi auttaa organisaatioita edistämään kestävää kehitystä. Sen tarkoitus on kannustaa niitä toimimaan vastuullisemmin kuin laki vaatii, vaikka standardissa todetaankin, että lakien noudattaminen on kaikkien organisaatioiden perimmäinen velvollisuus ja olennainen osa niiden yhteiskuntavastuullista toimintaa. Standardin tavoite on edistää yhteisymmärrystä yhteiskuntavastuun alueella ja täydentää muita yhteiskuntavastuuseen liittyviä asiakirjoja ja hankkeita, ei korvata niitä. Standardia soveltavien organisaatioiden on hyvä ottaa huomioon yhteiskuntien, ympäristön, lainsäädännön, kulttuurien, politiikan ja organisaatioiden erot sekä erilaiset taloudelliset olot, mutta niiden tulisi kuitenkin noudattaa kansainvälisiä toimintasääntöjä. Miksi yhteiskuntavastuu on tärkeää? Yhä useammat organisaatiot ja niiden sidosryhmät eri puolilla maailmaa tiedostavat, että niiden täytyy toimia yhteiskuntavastuullisella tavalla ja että siitä on niille hyötyä. Yhteiskuntavastuun päämääränä on edistää kestävää kehitystä. Organisaation suhtautuminen paikalliseen yhteisöön ja ympäristöön vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka sen toimintaa arvioidaan yleisesti ja kuinka elinvoimaisena sitä pidetään. Tämä on yksi osoitus siitä, kuinka tärkeänä ekosysteemien terveyttä, yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja organisaation hyviä hallintotapoja nykyään pidetään. Pitkällä aikavälillä kaikkien organisaatioiden toiminnot ovat riippuvaisia maailman ekosysteemien terveydestä. Yhä useammat eri sidosryhmät seuraavat tarkasti organisaatioiden toimintaa. Mitä hyötyä ISO 26000 tuo organisaatioille? Standardissa ISO 26000 kiteytyy yhteiskuntavastuuseen liittyvä kansainvälinen asiantuntemus. Siinä kerrotaan, mitä käsite yhteiskuntavastuu tarkoittaa, mitä kysymyksiä organisaation tarvitsee käsitellä toimiakseen yhteiskuntavastuullisesti ja mitkä ovat parhaita käytäntöjä yhteiskuntavastuun toteuttamisessa. Standardi on tehokas yhteiskuntavastuutyökalu, joka auttaa organisaatioita siirtymään hyvistä aikomuksista hyviin tekoihin. Organisaation yhteiskuntavastuullisen toimintaan liittyvät mielikuvat ja todellisuus voivat vaikuttaa muun muassa sen kilpailuetuihin maineeseen mahdollisuuksiin houkutella työntekijöitä tai jäseniä, asiakkaita tai käyttäjiä työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen ja tuottavuuteen sijoittajien, omistajien, lahjoittajien, tukijoiden ja rahoittajien kantoihin suhteisiin yritysten, julkisen hallinnon, median, toimittajien, yhteistyökumppanien, asiakkaiden ja sen toimintaympäristönä olevan yhteisön kanssa. 4
YHTEISKUNTAVASTUU Organisaation jatkuva menestys vaatii uskottavia liiketoimintatapoja. Asiakkaat, kuluttajat, valtionhallinto, eri järjestöt ja suuri yleisö edellyttävät, että organisaatio pystyy tuottamaan asiakkaiden haluamia tuotteita ja palveluja ympäristöä vaarantamatta ja että se toimii yhteiskuntavastuullisella tavalla. Yhteiskuntavastuuseen liittyy toisaalta useita korkean tason periaatejulistuksia ja toisaalta monia yksittäisiä yhteiskuntavastuuohjelmia ja -aloitteita. Suurin haaste on, miten periaatteet saadaan käytäntöön ja miten yhteiskuntavastuuta toteutetaan tehokkaasti, kun jopa käsitteen yhteiskuntavastuu merkitys saattaa vaihdella ohjelmasta toiseen. Lisäksi aiempien hankkeiden painopiste on ollut yleensä yritysten yhteiskuntavastuussa (CSR, corporate social responsibility). Sen sijaan ISO 26000:n ohjeet yhteiskuntavastuusta soveltuvat liikeyritysten lisäksi yhtä lailla kaikentyyppisille julkisen sektorin organisaatioille. ISO 26000 esittää mihin tahansa maahan ja yhteiskuntaan soveltuvan näkemyksen siitä, mitä yhteiskuntavastuu on ja miten organisaatiot voivat toimia yhteiskuntavastuullisella tavalla. 5
Miten päästä alkuun? Aluksi kannattaa perehtyä yhteiskuntavastuun taustaan ja sen suhteeseen kestävään kehitykseen, jotka esitellään standardin kohdassa 3. Tältä pohjalta on hyvä tutustua yhteiskuntavastuun periaatteisiin, jotka on määritelty kohdassa 4. Nämä periaatteet organisaation tulisi ottaa huomioon toiminnassaan, samoin kuin kohdassa 6 esitetyt yhteiskuntavastuun ydinaiheisiin liittyvät periaatteet. Standardin lukemista helpottavat kohdassa 2 esitetyt yhteiskuntavastuuseen liittyvät käsitteet, termit ja määritelmät. Lisäksi standardin kohdassa 5 määritellään kaksi yhteiskuntavastuun peruskäytäntöä, joita organisaation tulisi noudattaa. Ne ovat yhteiskuntavastuun tunnistaminen organisaation vaikutuspiirissä sekä sidosryhmien tunnistaminen ja osallistaminen. Kohdan 5 ohjeita noudattaen organisaation tulisi analysoida omalta kannaltaan yhteiskuntavastuun ydinaiheita ja kysymyksiä sekä niihin liittyviä toimenpiteitä ja odotuksia. Kohdassa 7 kerrotaan, kuinka organisaatio voi liittää yhteiskuntavastuun osaksi organisaation toimintaperiaatteita, organisaatiokulttuuria, strategioita ja toimintaa. Tähän liittyy esimerkiksi yhteiskuntavastuuseen liittyvä viestintä ja organisaation sisäisten valmiuksien kehittäminen. Standardia lukiessa on hyvä pitää mielessä, että yhteiskuntavastuun tarkastelun ja toteuttamisen tavoitteena on ennen kaikkea tukea kestävää kehitystä. 6
YHTEISKUNTAVASTUU Voiko organisaatio hankkia ISO 26000 -sertifikaatin? ISO 26000 ei ole hallintajärjestelmästandardi. Se sisältää vapaaehtoisesti noudatettavia ohjeita, ei täsmällisiä vaatimuksia, joten standardin vaatimusten mukaisuutta ei voida todistaa sertifioinnilla, eikä sitä ole siihen tarkoitettukaan. Tarjoukset tehdä standardiin ISO 26000 perustuvaa sertifiointia tai väitteet sen mukaisesta sertifioinnista vääristelevät standardin tarkoitusta ja ovat sen väärinkäyttöä. Miten organisaatio voi kertoa noudattavansa standardia? ISO 26000 on vapaaehtoisesti noudatettava kansainvälinen standardi, jossa on ohjeita yhteiskuntavastuusta. Kaikki organisaatiot voivat ilmoittaa kannattavansa ja noudattavansa standardin periaatteita seuraavasti: [Organisaatio] ottaa huomioon toiminnassaan standardin ISO 26000 ohjeet yhteiskuntavastuusta. [Organisaatio] noudattaa toiminnassaan yhteiskuntavastuullisia periaatteita ja käytäntöjä, jotka pohjautuvat standardin ISO 26000 ohjeisiin. Kuinka standardi on syntynyt? Standardin ISO 26000 ohjeet pohjautuvat parhaisiin käytäntöihin, joita on kehitetty jo käynnissä olevissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteiskuntavastuuhankkeissa. Standardi täydentää aiheeseen liittyviä YK:n ja sen alajärjestöjen julistuksia ja sopimuksia. ISOn yhteistyökumppaneita standardin laadinnassa ovat olleet muun muassa kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization), YK:n Global Compact -aloitteen hallinto UNGCO (United Nations Global Compact Office) ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development). ISOn yhteiskuntavastuutyöryhmässä oli kaikkien aikojen kattavin edustus: mukana olleita sidosryhmiä olivat muun muassa teollisuus, valtionhallinto, työmarkkinat, kuluttajat, kansalaisjärjestöt, palvelut, tukitoiminnot ja tutkimus. Lisäksi osallistujat edustivat tasapuolisesti eri maantieteellisiä alueita sekä molempia sukupuolia. Myös Suomesta on osallistunut eri sidosryhmien edustajia standardin ISO 26000 laadintatyöhön SFS:n delegaatiossa. Heinäkuussa 2010 ISOn yhteiskuntavastuutyöryhmään kuului 450 asiantuntijaa ja 210 tarkkailijajäsentä 99 ISOn jäsenjärjestömaasta ja 42 yhteistyöorganisaatiosta. Delegaatioiden taustalla lähes kaikissa maissa toimi kansallinen komitea, kuten Suomessa SFS:n TK 117 Yhteiskuntavastuukomitea, joten välillisesti standardin laadintaan vaikuttivat tuhannet asiantuntijat eri maista. Lisätietoa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on vahvistanut standardin ISO 26000 kansalliseksi standardiksi SFS-ISO 26000 Yhteiskuntavastuuopas. Kansallinen standardi sisältää sekä englanninkielisen alkutekstin että käännöksen. Standardista on saatavilla englanninkielistä lisämateriaalia ISOn internet-sivuilta www.iso.org. Sivustolla on muun muassa esitteitä, videoita, lehdistötiedotteita ja yhteystietoja sekä muuta materiaalia niille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskuntavastuusta. Lisätietoa: Susanna Vahtila, puh. 09 1499 331,. 7
SFS-ISO 26000 Yhteiskuntavastuuopas SFS-ISO 26000 Yhteiskuntavastuuopas. 1. painos, 2010. 208 sivua. Hinta 107,20. Hintaan lisätään alv 24 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. Tilaa heti! Monta tapaa tilata Sähköposti: sales@sfs.fi Verkkokauppa: sales.sfs.fi Puh. 09 1499 3353, myynti Faksi 09 146 4914 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 1499 3353, faksi 09 146 4914 Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi