KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi
Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus 1.4.2014 alkaen. Kehittämissopimus sitoo virka- ja työehtosopimuksena seurakuntatalouksia, jonka henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20. Sopimuksen tarkoituksena on edistää työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön ammatillista osaamista. Ammatillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita.
Koulutussuunnitelma Työnantajan on laadittava työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi koulutussuunnitelma. Työnantajan laatiman koulutussuunnitelman tulee sisältää 1) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta; 2) arvio ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä; 3) arvioon perustuva suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; 4 yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä; 5) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; 6) miten koulutussuunnitelmaa on tarkoitus toteuttaa ja seurata.
Koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista.
Laki koulutuksen korvaamisesta Koulutuksen korvaamisesta annettua lakia sovelletaan yhteisöihin, jotka jäävät elinkeinoverolain soveltamisalan ulkopuolelle. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutuskorvausta haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta kalenterivuosittain jälkikäteen koulutusvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Oikeus koulutuskorvaukseen Seurakunnalla on oikeus koulutuskorvaukseen sellaisesta koulutuksesta, joka perustuu ennakkoon laadittuun koulutussuunnitelmaan. Lisäksi edellytetään, että 1) koulutus on työntekijän ammatillista osaamista ylläpitävää ja edistävää, 2) koulutuksen kestoa koskevat edellytykset täyttyvät, 3) työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa ja 4) koulutukseen osallistuvan työntekijän palkkauskustannuksiin ei ole myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 luvun 1 :n mukaista palkkatukea.
Koulutuskorvauksen määrä Korvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Korvauksen perusteena oleva palkkakustannus lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla seurakunnan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva vakuutusvuoden palkkasumma työnantajan keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200.
Koulutuskorvauksen määrä Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuskorvausta ei voi saada koulutuksesta, johon työntekijä on osallistunut lomallaan tai vapaa-aikana.
Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat henkilöstön kehittämisasiat Vähintään 20 henkilön seurakunnassa tulee, seurakunnan koko huomioon ottaen, käsitellä yhteistoiminnassa: toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä ja näiden kehitysarviota eri työsuhdemuotojen käytön periaatteita yleisiä periaatteita, joilla pyritään ylläpitämään työttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta arviota koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimusten muutoksista ja niiden syistä ja tähän perustuvaa vuosittaista suunnitelmaa suunnitelmien toteuttamista ja seurantamenettelyä. Lisäksi yhteistoiminnassa on kiinnitettävä huomiota osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin.
Välttämätön ammatillisen osaamisen kehittäminen (KirVESTES 83 ) Kun työnantaja on määrännyt työntekijän osallistumaan työtehtävien hoidon kannalta välttämättömään ammatillisen osaamisen kehittämiseen, osallistumisen ajalta työntekijä on oikeutettu saamaan varsinaisen palkkansa. Lisäksi hänelle korvataan KirVESTES:n mukaisesti matkakustannukset ja muut osallistumisesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
Muu ammatillisen osaamisen kehittäminen (KirVESTES 83 ) Kun työnantaja on myöntänyt työntekijälle hakemuksesta virka- tai työvapaata työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen ammatillisen osaamisen kehittämiseen, työntekijälle voidaan maksaa virka- /työvapaan ajalta palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osaksi tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Erityisestä syystä 30 kalenteripäivän enimmäisaika voidaan ylittää. Lisäksi voidaan kohtuullisessa määrin korvata koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia. Käytännössä varsinaista virka- ja työvapaan hakemismenettelyä koulutukseen osallistumisen yhteydessä ei kuitenkaan tarvitse edellyttää. Virka- tai työvapaan myöntäminen tarkoittaa, että koulutuspäivien osalta maksetaan normaali päiväpalkka. Päätös koulutuksen ajalta maksettavista etuuksista on tehtävä etukäteen.
Koulutusaika (KirVESTES 150 ) Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos se on työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä koulutusta ja viranhaltija/työntekijä määrätään osallistumaan koulutukseen. Välttämättömässä koulutuksessa luetaan päivittäiseksi työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, siltä osin kun se ei ylitä viranhaltijan/työntekijän säännöllistä vuorokautista eikä viikoittaista työaikaa. Koulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin.
Koulutusaika (KirVESTES 150 ) Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi edellyttää aina velvollisuutta osallistua tilaisuuteen. Viranhaltijan/työntekijän koulutustilaisuudessa opetustai työtehtäviin käyttämä aika luetaan työajaksi. Koulutustilaisuuden yhteydessä oleviin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista ei lueta työajaksi, poikkeuksena aika, jona viranhaltija/työntekijä tekee työnantajan määräämiä tapahtuman tai tilaisuuden edellyttämiä virka-/työtehtäviä.
Koulutusaikakorvaus KirVESTES 83 Lähtökohtana on, ettei määräystä välttämättömään osaamisen kehittämiseen osallistumista varten anneta työntekijän vapaapäiväksi ja ettei työaikamääräysten piirissä olevan työntekijän säännöllistä vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ylitetä koulutukseen osallistumisen vuoksi. Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään, työntekijälle suoritetaan koulutusaikakorvausta.
Koulutusaikakorvaus KirVESTES 83 Kun on kysymys välttämättömäksi arvioidusta ammatillisesta kehittämisestä työaikamääräysten piirissä olevalle työntekijälle suoritetaan koulutusaikakorvausta niiltä koulutustunneilta, jotka ylittävät työtuntijärjestelmään säännölliseksi työajaksi vahvistetun vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. korvaus suoritetaan antamalla kutakin säännöllisen työajan ylittävää koulutustuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava palkallinen vapaa-aika. Sitä laskettaessa ei oteta huomioon matkustamista eikä koulutuspäivän sisältämiä lepoaikoja. Korvattavien koulutustuntien yhteenlaskettu määrä tasoitetaan Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 165 :n mukaisesti lähimpään puoleen tuntiin. Työaikakorvauksia esim. lisätyö-, ylityö-, ilta- ja sunnuntaityökorvauksia ei välttämättömän henkilöstökoulutuksen ajalta suoriteta.
Koulutusaikakorvaus KirVESTES 83 Hengellisen työn tekijälle suoritetaan koulutusaikakorvausta, kun tämän vapaapäivän saaminen estyy välttämättömään henkilöstökoulutukseen osallistumisen vuoksi. Menetetyn vapaapäivän tilalle annetaan silloin ensisijaisesti uusi vapaapäivä. Mahdollinen rahakorvaus lasketaan Kirkon yleisen virkaja työehtosopimuksen 142 :n 2 momentin mukaisesti.