Paikka Plats Seinäjoki Päiväys Datum Dnro Dnr 10.11.2008 LSU 2008 R 59 (531) Ravpork Oy / Hannu Rajamäki Lapuantie 1599 61450 Kylänpää Viite / Hänvisning Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES TA UUTEEN LIHASIKALATOIMINTAAN Ravpork Oy, Ylistaro HANKKEESTA VASTAAVA Ravpork Oy / Hannu Rajamäki Lapuantie 1599 61450 Kylänpää HANKKEEN KUVAUS Ravpork Oy suunnittelee uutta lihasikalatoimintaa Ylistaron kunnan Topparlankylässä tilalla Murha ahde RN:o 7:109. Tilalla pidettäisiin yhteensä 2 992 lihasikaa. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuoden 2009 aikana. Sikala työllistää 1,5 henkilöä ja sianlihaa tuotettaisiin noin 890 000 kg vuodessa. Toimintaperiaatteena on osastokohtainen kertatäyttöisyys, jolloin rakennuksen jossakin osassa on aina eläimiä sisällä ja jokin osa voi olla esimerkiksi pesussa tai remontoitavana. Kasvatettavat eläimet hankitaan teurastamon eläinvälityspalvelusta ja niitä ruokitaan liemiruokinnalla. Kasvatuserien terveydestä ja mahdollisesta lääkinnästä huolehditaan yhteistyössä teurastamon ja julkisen eläinterveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on päästä koko yksikön osalta noin 3,5 kasvatuserän vuosikiertoon. Sikalarakennuksia on kaksi rinnakkain, kummassakin on 1496 lihasikapaikkaa. Lisäksi tilalle tulee kolme noin 2000 m 3 :n lietesäiliötä, rehustamo, sosiaalitilat, kaksi viljasiiloa ja lämpökeskus. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Sikalan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Sikalarakennuksen viereen rakennetaan kolme teräsbetonista noin 2 000 m 3 :n avointa lietesäiliötä, jotka täytetään altapäin. Niiden varastointitilavuus on yhteensä noin 5 200 m 3. Lietesäiliöt sijoittuvat sikalan itäpuolelle. Lietekuilutilavuutta on lisäksi noin 829 m 3. Liete johdetaan lietekuiluista lietesäiliöihin imulannanpoistome Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
2/7 netelmällä. Eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin tai umpisäiliöihin. Tilan käytössä oleva lietelannan varastointitilavuus (noin 6 029 m 3 ) on riittävä valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) mukaiselle 2 992 lihasian tuottamalle lietelantamäärälle (noin 5 984 m 3 /a). Kaikki liete levitetään lannoitteeksi pelloille, joita on käytettävissä noin 290 hehtaaria. Näistä on omaa peltoa noin 34 ha ja vuokrapeltoa noin 25 ha, loput ovat sopimuspeltoa. Lannanlevityspellot ovat mukana ympäristötukijärjestelmässä. Lannasta noin puolet levitetään viikoilla 16 26 ja puolet viikoilla 37 41. Levityspeltoalaa on riittävästi, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998) mukainen peltoalan tarve 2 992 lihasialle on noin 272 ha (11 lihasikaa/ha). Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 t/v) toimitetaan esimerkiksi Honkajoki Oy:n käsittelylaitokseen. Tilalla kuolleet eläimet varastoidaan ennen kuljetusta raatokontissa. Muut jätteet (noin 0,4 t/v) toimitetaan kunnalliseen jätteenkäsittelyyn. Tilalle tulee 1 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja altaalla ja lukituksella. Muita kemikaaleja ei säilytetä tilalla. Liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä hakemuksen mukaan siten, että teuras, välitys ja rehuauto liikennöivät kerran viikossa, työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi on satunnaista huoltoajoa. Lietettä ajetaan kevään ja syksyn levitysviikkoina yhteensä noin 300 kuormaa vuodessa. Syrjäisen sijainnin ansiosta sikalan läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, toimintaan liittyvistä riskeistä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Vaikutukset ovat hakemuksen mukaan vähäiset, sillä sijoituspaikkana oleva tontti on syrjäinen ja sikalalle soveltuva. Lähin naapuri on noin 700 metrin etäisyydellä. Alueella on runsaasti lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa ja tontilta on suora yhteys valtatie 16, joten liikennöintiä ei tarvitse järjestää asutusalueen tms. kautta. Lisäksi nykytekniikalla toteutettavat lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Siat ruokitaan sekä teollisilla että kotoisilla rehuilla. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, mikä mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin ja lannan typpipitoisuuden kontrolloinnin. Onnettomuus ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisesta laitehäiriöstä, murrosta ja tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta ja ilmastointilaitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Erillisen turvallisuussuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä yhtiön omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta. Katolle asennettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin kerroksiin. Lisäksi osastoihin asennettava sumu
3/7 kastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön. Sumutuskastelu myös mahdollistaa alkuliotukset kasvatusparttioiden vaihtopesuissa ja näin pesussa tarvittava kokonaisvesimäärä vähenee. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon ja säiliön alatäyttöön. Näin toimien mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat lannanlevitysviikkoihin. Levitettävän lietteen ravinnepitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja lanta levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvin ravinnetarve huomioiden. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja maankäyttö Suunniteltu lihasikalan kiinteistö sijaitsee metsäalueella valtatie 16:n eteläpuolella noin 10 km Ylistaron keskustasta koilliseen. Lähin naapurin vapaa ajankäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä sikalasta Murhakalliolla lammen rannalla valtatien pohjoispuolella. Lähialueella ei ole muita häiriintyviä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja eikä myöskään muita eläinsuojia. Noin 300 metrin etäisyydellä hankealueesta länteen on soranotto / kallionmurskausalue. Lisäksi valtatien 16 pohjoispuolella on myös asfalttiasemana toimiva soranotto / murskausalue noin 800 metrin etäisyydellä hankealueesta. Asfalttiaseman vieressä on lampi, jota käytetään jonkin verran uimapaikkana. Myös tämän länsipuolella Murhakallion alueella on lampi noin 670 metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Lähin kaavoitettu alue (Ylistaron Kylänpään asemakaava alue) sijaitsee yli 6 km:n etäisyydellä sikalasta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealue on osa merkinnällä "kalliokiviainesten ottamisalue" merkittyä aluetta ja kuuluu myös maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 2). Luonnonolosuhteet, suojelukohteet ja alueet Tila sijaitsee Kyrönjoen päävesistöalueella Hanhikosken osavaluma alueella (42.023). Valtatie 16:n pohjoispuolella on kaksi pientä lampea. Sikala tai lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue on Liipantönkän (10 975 02) I luokan pohjavesialue noin 1,5 km:n etäisyydellä sikalasta. Noin kilometrin säteellä tilalta ei ole vakituista asutusta eikä myöskään talousvesikaivoja. Hankealueen lähiympäristössä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai esimerkiksi muinaisjäännöksiä. Lapuan Kauhavan Alajoen arvokas maisemakokonaisuus sijaitsee noin 6,6 km:n ja Kyrönjokilaakson arvokas maisemakokonaisuus noin 4,8 km:n etäisyydellä hankealueelta. Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin VPD:n Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Simpsiön alue Lapualla yli 11 km:n etäisyydellä hankealueesta. Hankealueelta tai sen lähistöllä ei ole ympäristökeskuksen tiedossa erityisiä ympäristöllisiä arvoja. Luontoselvitys. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston toimesta on alueella tehty Ravpork Oy:n pyynnöstä luontoselvitys. Siinä on selvitetty, onko alueella sellaisia luonnonarvoja, jotka voisivat vaikuttaa hankkeen ympäristöluvan myöntämiseen ja YVA harkintaan. Maastokäynnillä 5.9.2008 noin 10 ha metsäkuviota ja sen lähialuetta kierrettiin itälänsisuuntaisesti ristiin rastiin siten, että jokaisen lenkin välille jäi väliä noin 100 metriä. Selvityksessä todettiin, että hankealue on valtaosaltaan nuoren metsän kasvatusvaiheeseen edennyttä, n. 30 vuotiasta istutusmännikköä. Metsätyypiltään edellä mainittu kohde on lähinnä mustikkatyypin tuoretta kangasta; kuvion länsilaidalla kuvio on ojitettua korpimaista kangasta. Siellä täällä kasvillisuuden seasta pilkistää kasvipeitteettömiä kalliopintoja, jotka eivät kuitenkaan
4/7 täytä metsälain mukaisia karukkokankaiden kriteerejä. Hankealueen pohjoisosa on avohakattu joitakin vuosia sitten (kuva 2. ja kartta 1, kuvio 2.). Kuviolle on jätetty pystyyn muutamia kohtalaisen järeitä haapoja, mutta niissä ei kuitenkaan havaittu koloja tai liito oravan kesäulosteita. Alueella mahdollisesti liikkuvat liito oravat voisivat yhä käyttää puita ravinnonhankintaan, sillä metsäyhteys ympäröiviin hakkaamattomiin metsiin on säilytetty. Graniittinen peruskallio muodostaa kohteella selvästi näkyvän kukkulan. Tälläkään kohteella ei todennäköisesti ole, eikä ole ollut, kyse metsälain luontotyypistä. Metsäisen kuvion puusto ja kasvillisuus on hyvin tasajakoista. Päätehakatulla kohteella metsänuudistamista ei ole vielä tehty, ja säästöpuiksi jätetyt haavat hallitsevat maisemaa. Harvinaisia tai uhanalaisia lajeja ei havaittu maastokäynnillä. Selvitys tehtiin lintujen pesimäkauden ulkopuolella, joten alueen linnustoa ei voitu arvioida; kuvioiden elinympäristöt huomioiden kohteella ei hyvin suurella todennäköisyydellä pesi harvinaista tai uhanalaista linnustoa. Hertta tietokannan mukaan (Oiva palvelu 17.9.2008) lähialueella ei ole luonnonsuojelualueita (kaikki alueet listattu) Toisaalta sikalarakennus ei sellaisessakaan tapauksessa todennäköisesti muodostaisi uhkaa luontoarvojen säilymiselle. ASIAN KÄSITTELY JA KUULEMINEN Ravpork Oy:n ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 27.8.2008. Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVAyhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (jatkossa: YVAmenettely) tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA asiana 24.10.2008. Hankevastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta 24.10.2008 kirjallisesti ja pyydetty samalla lisätietoja. Hän on vastannut tähän puhelinkeskustelun yhteydessä 10.11.2008 mm. että rakennuspaikalla tullaan teettämään pohjatutkimukset murskaustoiminnan aiheuttamisen vaikutusten selvittämiseksi, kaikki lannanlevityspellot kuuluvat ympäristötukijärjestelmään eikä niitä ole varsinaisesti jokien varsilla ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan liete tai umpisäiliöihin. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle (Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle) on ilmoitettu YVA harkinnasta sähköpostilla 24.10.2008. Tähän on vastattu 27.10.2008 sähköpostilla, että lupahakemus ei ole vielä tullut kuntaan. Hankealueen läheisen murskausalueen ympäristölupa menee umpeen vuonna 2009, jonka jälkeen toiminnanharjoittaja suunnittelee hakevansa uutta lupaa vuoteen 2016 asti ja täyttävänsä tämän jälkeen louhoksen vedellä ja rakentavansa vapaa ajan rakennuksen rannalle. Ympäristönsuojeluviranomainen on lisäksi toimittanut yhteysviranomaiselle luontoselvityksen hankealueesta 5.9.2008 toiminnanharjoittajan pyynnöstä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ravpork Oy:n uuteen lihasikalatoimintaan Ylistaron kunnan Topparlankylässä tilalla Murha ahde RN:o 7:109 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan YVA menettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1 eläinten pito) mukaan YVAmenettelyä sovelletaan mm. sikaloihin, joissa kasvatetaan yli 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika). Lisäksi YVA menettelyä sovelletaan YVA lain 4 :n mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yh
5/7 teisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon: 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Yleisesti tarkasteltuna eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energian ja vedenkulutukseen, haju ja melupäästöihin, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta ja puhdistusaineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Pistemäisiä päästöjä voi aiheutua esimerkiksi lanta ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Seuraavaksi arvioidaan Ravpork Oy:n lihasikalan ympäristövaikutusten merkittävyyttä YVA asetuksen 7 :n kriteereihin perustuen. Hankkeen koko. Suunniteltu tilan eläinmäärä (2 992) alittaa hankeluettelon rajan (3 000) vain kahdeksalla lihasialla eli on noin 99,7 % siitä. Näin ollen on mahdollista, että hanke voisi kokonsa perusteella lisätä merkittäviä ympäristövaikutuksia alueella ja edellyttää näin YVAmenettelyä. Pilaantuminen, jätteet ja onnettomuusriskit. Lisääntyvä lantamäärä voi lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa rehevöittävää ja happamoittavaa hajakuormitusta Kyrönjoen vesistöalueella. Itse sikala sijaitsee etäällä vesistöistä. Pohjavesialueisiin sikalalla ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole vaikutuksia. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000), jossa mm. rajoitetaan typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja, sekä ympäristötukijärjestelmän avulla, johon kuuluvat mm. suojavyöhykkeet vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Pistemäisiä päästöjä lietesäiliöistä sekä pesu ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta säädellään ympäristölupamääräyksissä, niitä ehkäistään varastoimalla liete ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden aiheuttamaa kuormitusta ehkäistään varastoimalla ne asianmukaisesti ja toimittamalla soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. Hankkeeseen liittyvistä onnettomuusriskeistä kuten lietesäiliöiden rikkoutumisesta voi olla merkittäviä vesistövaikutuksia. Lähellä hankealuetta on kallion murskaustoimintaa, joka voi mahdollisesti aiheuttaa riskiä lietesäiliöiden ja sikalarakennuksen rakenteiden kannalta. Murskaustoiminnan vaikutukset tulisikin ottaa erityisesti huomioon hankkeen ympäristö ja rakennusluvan käsittelyssä. Yhteysviranomainen ei kuitenkaan katso, että murskaustoiminnan ja sikalahankkeen epäselvä vaikutussuhde yksinään aiheuttaisi YVA menettelyn tarpeen. Muut riskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Hakemuksen perusteella
6/7 sikalassa käytetään pitkälti parasta käyttökelpoista tekniikkaa, toimintaan liittyvät riskit tiedostetaan ja niitä pyritään ehkäisemään riittävällä tavalla. Sikalan lähistöllä ei ole muuta eläinsuojatoimintaa, josta voisi aiheutua yhteisvaikutuksia hankkeen kanssa. Kallion murskaustoiminnan kanssa yhteisvaikutuksia syntyy esimerkiksi liikenteestä alueella. Luonnonvarat, maankäyttö, luonnon sietokyky ja erityisalueet. Sikala liitännäistoimintoineen (esim. kuljetukset, lämmitys, rehunviljely, pesut) kuluttaa luonnonvaroista esimerkiksi fossiilisia polttoaineita, kemikaaleja ja vettä. Liikenne alueella lisääntyy laajennuksen myötä nykyisestä. Erityisesti rakentamisvaiheessa liikenne lisääntyy voimakkaasti. Tontilta on suora yhteys valtatielle eikä lähialueella ole asutusta, joten liikenteen lisääntymisestä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta. Kaavoitetut alueet sijaitsevat etäällä hankealueesta. Maakuntakaavassa on alueelle osoitettu kalliokiviainesten ottamistoimintaa. Sikalan suunnittelualue on metsäaluetta, jolla on tehty luontoselvitys kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä lähellä ole luonnonsuojelualueita tai arvokkaita maisema alueita. Haju ja melu. Toimintaan saattaa hankkeen koko huomioiden liittyä merkittävänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat sikalan ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä lietelannan varastointi, kuljetukset ja levitys. Kaikki lietteen varastointi tapahtuu hakemuksen mukaan tilalla kattamattomissa lietesäiliöissä. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta lihasikalan 2 992 eläinyksikölle olisi suotuisissa olosuhteissa noin 370 metriä, normaaliolosuhteissa noin 400 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 470 metriä. Suunniteltua sikalaa lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä eli suositus täyttyy hyvin. Ilmanvaihdosta aiheutuvaa hajuhaittaa vähentänee jonkin verran automatisoitu ruokinta ja ilmastointi, hormien sijoittaminen katolle, lietesäiliöiden täyttäminen altapäin ja kuolleiden eläinten kylmäsäilytys. Lietelantaa varastoidaan avoimissa lietesäiliöissä, mikä aiheuttaa enemmän hajuhaittoja varastointi katetuissa säiliöissä. Lietteenlevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu hajallaan sijaitsevista pelloista johtuen useille alueille. Levityspellot sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella ja keväisin lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten lisähajuhaitta ei liene kokonaisuuteen verrattuna merkittävä. Toiminta sijoittuu suljettuun sikalarakennukseen eikä aiheuttane melua. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä sikalan ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin meluhaitta ei liene häiritsevää. YHTEENVETO Ravpork Oy:n suunnittelema uusi 2 992 lihasian sikala sijoittuisi Ylistarossa metsäalueelle, jossa ei ole nykyisin eläinsuojatoimintaa. Tilan eläinmäärä alittaa YVA asetuksen hankeluettelon mukaisen eläinmäärän kahdeksalla lihasialla ollen noin 99,7 % siitä. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueella jo olevan viljelyn ja eläintenpidon kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta alojen riittävyys ja sijainti, pilaantumisriskit ja etäisyydet vesistöihin. Lisäksi on huomioitu etäisyydet lähiasutukseen, liikenteen ja asutuksen suhde, läheiset suojelu ja kulttuurihistori
7/7 alliset alueet, lähialueiden maankäyttö ja luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat haju ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Etäisyydet sikalasta lähimpiin asuinrakennuksiin ovat sellaiset, että häiritseviä haju tai meluhaittoja tuskin syntyy tai ne ovat todennäköisesti lyhytaikaisia ja kausittaisia. Lietteen kuljetusten ja levityksen hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille ja lannanlevityspeltoalaa on riittävästi. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä ja kohdistuvat suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään. Huomioon ottaen sikalahankkeen ominaisuudet, sijoittuminen ja vaikutusten luonne yhteysviranomainen katsoo, että Ravpork Oy:n sikalahankkeeseen ei tule soveltaa YVA menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maksu Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Ylistaron kunta, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosasto, Länsi Suomen ympäristölupavirasto, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Etelä Pohjanmaan liitto, Länsi Suomen ympäristökeskus / ympäristönsuojeluosasto / MV Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Ylistaron kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla www.ymparisto.fi > Länsi Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus