Kenelle metsän äänet?

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 26. MAALISKUUTA 2015 Nro 6 WWW.METSALEHTI.FI PERUSTETTU 1933 Kenelle metsän äänet? Metsälehti selvitti, minkä puolueiden ehdokkaita metsänomistajat aikovat äänestää eduskuntaan. Sivut 9 12 Kuva Anna Back Uutinen: Metsät on taas inventoitu sivu 3 Haastattelu: Raportti torjuu kiinteistöveron sivu 6 Metsänhoito: Taimikkoon, mars! sivut 14 15 Kokeiltua: Polariksen uutuuskelkka testissä sivu 20

26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 3 3 tässä numerossa AJASSA Uutuuskolumnisti kaipaa keskustelua Metsäala yrittää vaieta ongelmiaan kuoliaaksi, Heikki Smolander sanoo. Sivu 5 Metsätilakauppa teki ennätyksen Sivu 7 Mikko Riikilä a j Etujärjestöt ovat törmäyskurssilla Sivu 8 Katseet jo kohti kesäleimikkoja Sivut 12 13 a METSÄSTÄ Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan suuri osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turvemailla. Pohjoisessa puureserviä Suurimman kestävän ja toteutuneiden hakkuiden ero 2011 2020 (ainespuukertymä, milj. m3/v) 2,57 s Kulttuurikohteet saatu kartoitettua Sivut 16 17 Metsä tuottaa, kun on monessa mukana Sivut 18 19 Kontortamännystä oli turha luopua Sivu 19 Ammattisahaus vaatii ajokortin Ruotsissa Suomeen moottorisahakorttia on kaavailtu vain vapaaehtoisena. Sivu 21 PILKKEITÄ Energiapuun hinta ei ole kohdallaan Jos tavaran tuottaminen maksaa sen arvoa enemmän, puuhastelussa ei ole mieltä, Veli Pohjonen kirjoittaa. Sivu 24 Hakkuutyömaa houkuttaa riistaa Sivu 25 Näsijärven uitto kansien väliin Sivu 26 Alligaattorilammikoihin ei harvesterilla mennä Sivu 30 Täällä sitä puuta olisi VMI: Puuta riittää uusille tehtaille, mutta aiempaa suurempi osa pitää hankkia turvemailta. MIKKO HÄYRYNEN Metsien vuosikasvu on noussut 105,5 miljoonaan kuutiometriin ja puuvaranto 2,4 miljardiin kuutiometriin, juuri valmistunut 11. valtakunnan metsien inventointi (VMI) osoittaa. Luonnonvarakeskuksen inventointi mittaa mennyttä kasvua ja kasvuluvut tarkoittavat vuotta 2009. Kasvua ovat vauhdittaneet etenkin parhaassa kasvuiässä olevat ojitusalueet ja Pohjois-Suomen mittavat uudistusalat sekä se, että puustopääoma on ylipäätään kasvanut. Ilmastonmuutos ja metsänjalostus vaikuttavat samaan suuntaan, mutta vaikutusta on yliarvioitu. Kasvu nousee vieläkin, mutta hitaammin. 1970-luvulta tähän päivään kestänyttä kasvupyrähdystä ei enää nähdä, erikoistutkija Kari T. Korhonen sanoo. Korjaamatonta puuta etenkin suomaakunnissa Suurin runkopuun hakkuumäärä, joka ei pienennä huomisen hakkuumahdollisuuksia, on 81 miljoonaa kuutiometriä ja sen arvioidaan nousevan 86 miljoonaan ensi vuosikymmenellä. Teollisuus on viime vuosina käyttänyt kotimaan puuta 53 miljoonaa kuutiometriä. Uudet sellutehtaat lisäisivät havukuitupuun käyttöä jopa 14 miljoonalla kuutiometrillä. VMI:n mukaan kotimaan puu riittää. Toinen kysymys on, että saadaanko sitä kannattavasti markkinoille. Professori Tuula Packalen korostaa, että VMI:stä nähdään metsävarojen suuruusluokat, mutta ei puunhankinnan kustannuksia. Iso osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turvemailla. Mikä on todellinen hankintakustannus, jossa ovat mukana kuljetus ja korjuu, ja kuinka hyvin hintaodotus ja maksukyky kohtaavat, hän pohtii. Alihakattuja maakuntia ovat etenkin Lappi, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Pienimmät lisäämismahdollisuudet ovat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Hämeessä. Hintapainetta eri suuntiin VMI-tuloksista ja ennakoidusta kysynnän kasvusta voi päätellä, että hintapaineet ovat mäntykuitupuulla ylöspäin ja Etelä-Suomen kuusikuitupuulla alaspäin. Jos sellutehtaat rakennetaan, niin 2,21 1,68 0,85 1,95 1,65 1,99 1,66 2,02 0,90 1,99 0,03 Lähde: Luke 0,98 0,48 1,02 kilpailu kasvaa hankinta-alueiden raja-alueilla. Etenkin mäntytukin hakkuita pitää lisätä, jotta tarvittava mäntykuitupuu saadaan liikkeelle. Toisaalta Etelä-Suomessa kuusikuitupuuta on käytön kasvua enemmän, Tuula Packalen sanoo. Varttuneissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja on selvästi vähemmän kuin uudistuskypsissä metsissä, joten sahojen pitää jatkossa elää heikkolaatuisemman tukkisuman kanssa. Tilanne saattaa olla väliaikainen. Nuorissa kasvatusmetsissä paraslaatuisia tukkirunkoja on ainakin lukumäärällisesti. Osa niistä poistuu harvennuksissa, joten päätehakkuuvaiheen puuston laatua on vaikea ennustaa. Vakavia metsätuhoja varsin vähän Töitä nuorten metsien kanssa riittää, sillä sekä taimikonhoidon että ensiharvennusten rästit ovat noin 800 000 hehtaaria. Inventoinnin mukaan energiapuuta riittää tavoiteltuun 13,5 miljoonan kuutiometrin korjuuseen, jos puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina. Todellisuus metsätuhoista on mielikuvaa lievempi. Vakavia tuhoja on vain kolmella prosentilla metsäalasta. Tunnistetuista syypäistä suurimpia ovat lumi, sienitaudit kuten juurikääpä ja hirvi. Jyrsijätuhot sen sijaan ovat marginaalisia. s a

4 ajassa 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS VERKKOKESKUSTELU Silmiini ei ole sattunut yhtään kuusentaimien kasvu -laatuvertailua. Nettiä selaamalla selvisi, että ainakin Metla tutkii asiaa. Lienevätkö tutkimustulokset niin tulenarkoja, ettei niistä kerrota taimien käyttäjille? Timppa Entisenä taimitutkijana sanoisin, että istutustaimien kasvuun vaikuttaa eniten sellaiset tekijät kuin alkuperä eli siemenen tyyppi, taimen tyyppi, taimihuolto, istutuksen huolellisuus ja tietysti istutuspaikan olosuhteet. Näihin tekijöihin verrattuna taimitarhan vaikutus on niin häviävän pieni, ettei sitä varmaan pystyttäisi kokeellisesti edes osoittamaan. A. Jalkanen Sitten vielä vaikuttaa aika paljon sekin, jätetäänkö istutetut taimet ensimmäisiksi elinvuosiksi oman onnensa nojaan, vai huolehtiiko joku niistä. Puun takaa Hyvänkin taimen saa hengiltä, jos on tohelo istuttaja. Varastoinnin merkitystäkään eivät kaikki tajua, taimet voivat olla puolikuolleita jo istutusvakassa. Yhistyksen metsuri Taisi olla Matti Kärkkäinen, joka huomasi, että taimitarhatoimituksissa pisimmät taimet jatkavat voittoisaa kasvua myös vuosien kuluttua. Eli jos halutaan hyvää taimiainesta metsiin, ostetaan 1-vuotiasta hyvin kasvanutta tavaraa. Kuitupuun kasvattaja 2-vuotiailla tulee joskus ahtautunut juuristo ja siksi pikkupaakussa oleva 2-vuotias taimi ei saisi olla kovin pitkä ja että juuristovarsi-suhde on sopiva. Ahtautunut juuristo näkyy heikompana pituuskasvuna. Ammattiraivooja gallup Aiotko äänestää? Ei 12% Yhteinen tavoite, erilaiset keinot Metsälehden teettämä vaaligallup vahvistaa ilmiön, joka näkyy muissakin puoluekannatuskyselyissä. Eduskuntavaalien voittajaksi veikattu keskusta on lisännyt kannatustaan myös metsänomistajien keskuudessa. Mielenkiintoista on, että keskusta on saamassa lähes puolet metsänomistajien äänistä. Se oli ykkössijalla myös viime eduskuntavaalien alla 2011 tehdyssä kyselyssä, mutta ero seuraaviin oli paljon pienempi. Silloin vajaa kolmannes metsänomistajista aikoi äänestää keskustaa. Tällä kertaa kannatuskyselyssä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden puolueiden paikat ovat vaihtuneet. Yllättäen perussuomalaiset näyttävät menettävän metsänomistajien ääniä kokoomusta enemmän. Kokoomus on noussut toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 19 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten suosio on pudonnut 13 prosenttiin, NÄKÖKULMA Metsäpuolue r.p. Metsää omistaa eri tavoin noin 750 000 suomalaista. Joukkoon mahtuu myös alaikäisiä, mutta varovaisenkin arvion mukaan äänioikeutettuja metsänomistajia on 700 000. Lasketaanpa. Suomessa on yhteensä noin 4,4 miljoonaa äänioikeutettua. Heistä metsänomistajia on siten noin 16 prosenttia. Sillä pääsisi läpi tuurista ja metsänomistajien äänestysaktiivisuudesta riippuen 30 35 kansanedustajaa. Suurimman puolueen asemasta LUKIJAKUVA kun se neljän vuoden takaisessa kyselyssä oli 20 prosenttia. Muutoksia selittää hallituksen kompurointi loppusuoralla suurten rakenneuudistusten kanssa, mikä on satanut opposition ja varsinkin keskustan laariin. Samassa sumassa oli metsäalalla eripuraa aiheuttanut haketuki, jonka eduskunta hyväksyi täpärästi. Esitystä vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kiirehti sälyttämään äänestystuloksen salista puuttuneiden perussuomalaisten syyksi. Muuten hallitus on suoriutunut metsäpolitiikasta vähintään tyydyttävästi. Harva sen edeltäjistä on urakoinut yhtä paljon isoja metsäalan lakiuudistuksia. Saavutusten listalla on myös muun muassa biotalousstrategia. Tästä on seuraavan hallituksen hyvä jatkaa. Suunta on selvä. Kaik Metsäpuolue r.p. ei kilpailisi, mutta paikka hallitusneuvotteluissa olisi taattu. Ehdotus hallitusohjelmaksikin olisi valmis ehkä yksipuolinen, mutta silti. Pääkohtia olisivat metsien kiinteistöveron torppaaminen, metsäverotuksen uudistaminen ja kotimaisen energian edistäminen. Muuten olisi varaa olla joustava. Ehkä jo ensi vaaleissa? EERO SALA ki puolueet haluavat edistää luonnonvaroihin perustuvaa taloutta, mutta keinoista mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi SITAATTI Vaikka ihmisten mieltymykset vaihtelevat, niin osin niitä ohjaavat hyvin alkukantaiset perustarpeet. Esimerkiksi metsän suojasta avautuvat näkymät koetaan useimmiten miellyttävinä, koska niihin liittyy turvallisuuden ja hallinnan kokemus. Tällaiset kokemukset ovat harju illa liikkuessa tavallisia. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Terhi Ryttäri harjumetsien hoidosta. Pystykarsintaa Koura puussa ja sovellettua karsintaa: tätä se nykypäivän talvisavotointi pitää sisällään. Vuosi vuodelta isompia koivunreuhakkeita joutuu ylispuuhakkuilla poistamaan. Suorittava porras Moni äänestäjä epäröi yhä valintaansa, mikä näkyi myös Metsälehden gallupissa. Ehdokkailla on siis vielä hyvin aikaa vaikuttaa metsänomistajiin. Yksi keino siihen on Metsälehden ja Tapion vaalikone, johon parhaillaan keräämme kansanedustajaehdokkaiden vastauksia. Äänestäjille vaalikone aukeaa 31.3. vastaajia 167 Kyllä 88% Uusi kysymys: Kasvatatko visakoivua? Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi

26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa 5 AJankoHTAINEN Metsäala vaikenee Suoran keskustelun puute haittaa metsätalouden kehitystä, sanoo Metsälehden kolumnistina aloittava tutkija Heikki Smolander. VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO BRANDT, kuva Metsälehden sivuille on luvassa lisää suoraa mutta perusteltua puhetta metsäalan nykytilasta. Näin lupaa lehden uusi kolumnisti, metsäntutkija Heikki Smolander. Smolander on kommentoinut julkisuudessa aiemmin suorasanaisesti muun muassa metsätalouden tukijärjestelmiä ja organisaatiouudistuksia. Työuransa juuri päättävä tutkija ei aio muuttaa reipasta tyyliään eläkkeelläkään. Jussi Kylätasku määritteli aikanaan kirjailijan roolin niin, että kun hän näkee edessään seinän, hän potkaisee. Jos seinä kaatuu, oli aikakin. Jos se kestää, hyvä on. Smolander aikoo siis kyseenalaistaa metsäalan rakenteita. Hän ihmettelee sitä, etteivät metsäalan toimijat halua tuoda mielipiteitään julkisuuteen omilla nimillään. Metsäala haluaa peitellä ongelmiaan. Kuvitellaan, että ongelmat häviävät sillä, kun ne kielletään tai niistä vaietaan. Metsäntutkimus kriisissä Kirjoituksissaan Smolander aikoo käsitellä kotimaista metsätaloutta ja sen parannusmahdollisuuksia. Kokenut tutkija sanoo, että suomalaismetsien erinomaisuutta hehkutetaan tällä hetkellä liikaa. Vastoin juhlapuheita metsien tilanne ei ole niin hyvä. Alle kolmasosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Se ei ole kunniakas tilanne maailman johtavalle metsätalousvaltiolle. Suonenjoen metsäntutkimusasemaa pitkään johtanut Smolander jää eläkkeelle aikana, jolloin metsäntutkimus on syvässä murroksessa. Valtio leikkaa tutkimusrahoitustaan ja Metla liitettiin uuteen Luonnonvarakeskukseen. Uudistus on tuonut syvän kriisin metsäntutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla ei paljon metsää näy, Smolander sanoo. Hän toivoo, että tilanne paranee jossain vaiheessa. Argumentoivan keskustelun puute on yksi metsäalan uusiutumisen este. Kun on erilaisia, perusteltuja mielipiteitä, löytyy uutta ja maailma muuttuu. Smolanderin ensimmäinen kolumni löytyy tuosta alta. FakTA Heikki Smolander»» 65-vuotias metsäntutkija.»» Jää 1.4.2015 eläkkeelle Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan paikalta.»» Viime vuosien päällimmäinen työsarka metsäntutkimushankkeiden järjestely ja johtaminen.»» Kolumnikirjoittelun ohella aikoo eläkkeellä paneutua puutarhakasvien viljelyyn. Heikki Smolanderin mielestä metsäalan rakenteita tulee koetella ja tarvittaessa uudistaa. KOLUMNI Siemenet liian pieni toimiala kilpailulle Metsäpuiden siemenhuoltoa maa- ja metsätalousministeriö on pannut kuntoon kymmenen vuoden välein teettämällä työryhmämuistioita. Puolenkymmentä vuotta sitten niitä valmistui kaksi: Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus sekä Metsäpuiden siementarvearvioryhmän muistio. Nyt työryhmäkauden puolivälissä on hyvä vaihe katsoa onko tilanne kohentunut, eli realisoituvatko metsänjalostukseen laitetut mittavat panokset. Se edellyttää, että metsänviljelyyn on saatavissa jalostettua materiaalia ja sitä myös käytetään. Luonnollisesti viljelytaimikot on myös hoidettava kunnolla. Koivun istutukset tehdään jalostetulla materiaalilla. Männyn taimitarhakylvöistä reilu puolet tehdään jalostetulla siemenellä ja kylvöistä alueesta riippuen 20 80 prosenttia. Jalostettu kuusen siemen on niukkuusartikkeli. Sen osuus oli vuosituhannen vaihteessa jo noin 80 prosenttia, mutta on sen jälkeen vaihdellut ollen alimmillaan 20 prosentin luokkaa. Mikä tässä mättää? Kuusen kohdalla on kyse saatavuudesta. Siemenviljelmiä perustettiin mäntyhuuman aikaan liian vähän ja usein huonoille kasvupaikoille. Hoitoakin laiminlyötiin. Kuusella hyviä siemenvuosia on vain 1 2 vuosikymmenessä. Uuden polven siemenviljelysten perustaminen ja hoito ovat kunnossa ja ne antavat lisää jalostushyötyä. Männyn osalta on kyse myös halusta maksaa hyvästä perimästä. Metsänomistajat, jotka ovat valmiita maksamaan tuotantoeläinten ja koirien hyvistä vanhemmista, eivät ole valmiita maksamaan jalostetusta siemenestä vaan käyttävät halvempaa metsikkösiementä. Siemenhuolto tulee kuntoon vain rakenteellisella muutoksella, sillä sen perimmäinen ongelma on vakavan kehitystyön puute. Vahvasti yhteiskunnan tukeen pohjaavalla toimialalla on kisaamassa kolme valtion organisaatiota: Siemen-Forelia, Siemen-Tapio ja Otso. Koko toimialan liikevaihto on alle viisi miljoonaa euroa. Ministeriö uskoo, että näinkin pienellä tukiin pohjaavalla toimialalla kilpailu tuo tehokkuutta enemmän kuin keskitetty tutkimukseen pohjaava kehitystyö. Näennäiskilpailua parempi vaihtoehto on yhdistää voimat ja perustaa yksi, siementen käyttäjien ja tutki- joiden kanssa yhteistyössä toimiva, voittoa tuottamaton organisaatio, joka vastaa siemenhuollon koko prosessista. Laittamalla siemenen hintaan kohtuulliset kehittämiskulut saadaan hoidettua monet nykyisen siemenhuollon ongelmat. Käyttäjien valvoman monopolin epäilijöille suosittelen paneutumista Ekokem Oyj:n historiaan. Kolmen toimijan omistajat ovat hiljan ylpeilleet siemen bisneksensä olevan plussalla. Verovaroilla plussalla olo ei ole ylpeilyn paikka silloin, kun edes perusasiat eivät ole kunnossa. Ylpeillä voi sitten, kun on saatavilla riittävästi hyvää jalostettua materiaalia. Tähän päästään parhaiten luopumalla näennäiskilpailusta ja turhista tuista. Siementen käyttäjien on otettava vastuu ja kustannukset omiin käsiin. Jalostushyöty ja paremmat saannot taimitarhoilla ja kylvöaloilla peittävät siemenen hintaan tulevat kehittämiskustannukset. Heikki smolander Kirjoittaja on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa.

12 ajassa 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 5 100 henkilöä työskenteli puunkorjuussa tammikuussa 2015 (5 400 henkilöä tammikuussa 2014) Lähde: Luke puukauppa Energiapuun hinnat nousivat MIKKO HÄYRYNEN Viime vuoden lopulla energiapuun hinnat nousivat, mutta korjuumäärät pienenivät. Suurimman energiapuulajin eli karsitun rangan kantohinta nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä kahdeksan prosenttia. Koko maan keskihinta oli 4,3 euroa kuutiometriltä. Hankintahinnat nousivat kolmella prosentilla 25,1 euroon. Energiapuusta oli karsittua rankaa hieman yli puolet. Karsimattoman kokopuun hinnat olivat pystykaupoissa 0,7 ja hankintakaupoissa 21,3 euroa. Hankintapuu kallistui koko vuoden ajan ja pystykauppapuu vuoden jälkipuoliskolla etenkin rangan ja latvusmassan hintojen noustessa. Energiapuun kauppa hiljeni selvästi alkukesän jälkeen ja laajoilla alueilla jopa pysähtyi. Taustalla oli hakkeen heikko menekki, suuret puuvarastot, lauha loppuvuosi ja tukipolitiikan muutokset. Tasaisimmin kävi karsitun rangan ja kokopuun kauppa. Luonnonvarakeskuksen tilastoimat hinnat eivät sisällä tukia. Korjuutuki on koko maassa seitsemän euroa ja nuoren kasvatusmetsän harvennuksen tuki 4 7 euroa kuutiometrille. Taulukko viereisellä sivulla Metsäneuvoja Teemu Paavola kävi viime perjantaina tekemässä suuren harvennusleimikon perikunnan omistamalle metsätilalle Rovaniemen pohjoispuolella. Kesäleimikoita tekemään Nyt on aika tehdä puunmyyntisuunnitelma eli leimikko. Kesäkohteilla on kohtalainen kysyntä. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Vaikka puukauppa on viime viikkoina käynyt nihkeästi, puuta tarvitaan kevään ja kesän korjuuseen. Nyt on sopiva aika suunnitella puunmyyntejä. Etelässä ovat maat jo sulaneet ja Pohjois-Suomessa vallitsevat hankikelit. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Paavola on viime viikot hiihdellyt uutterasti leimikoita tekemässä. Kelitkin ovat olleet todella hyvät, metsässä on voinut hiihtää jopa tavallisilla suksilla. Muuten olosuhteet ovat metsässä liikkujan kannalta olleet Pohjois-Suomessa vaihtelevat. Alkuvuodesta oli metrin verran pehmeää lunta, eikä edes moottorikelkalla päässyt kunnolla etenemään. Sitten jatkui upottavaa suojakeliä useampi viikko. Nyt on ollut toinen ääripää hanki kestää ja metsätietkin ovat pysyneet jäässä. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9 12 keskiarvo Koko maa Kantohinnat 54,42 54,07 41,73 15,74 16,64 15,35 22,45 23,58 Uudistushakkuu 56,00 54,99 43,32 17,20 17,83 16,94 24,49 24,61 Harvennushakkuu 48,25 47,57 38,00 14,56 14,83 14,17 19,37 Ensiharvennus 45,00 44,61 33,58 14,28 13,72 13,35 20,92 Hankintahinnat 57,45 54,92 47,49 27,81 30,24 29,34 34,14 KYMI-SAVO Kantohinnat 56,11 54,81 43,14 15,61 16,59 15,34 21,82 Uudistushakkuu 57,37 55,73 44,51 17,14 17,93 17,29 Harvennushakkuu 49,48 46,95 38,43 14,86 14,76 14,41 Ensiharvennus 45,92 45,10 13,40 13,96 12,96 Hankintahinnat 57,59 55,63 49,53 28,85 29,45 29,67 Etelä-Suomi Kantohinnat 54,63 54,56 40,27 15,46 17,11 15,56 22,32 Uudistushakkuu 56,47 55,37 41,48 16,43 18,20 16,87 23,11 Harvennushakkuu 49,69 49,80 14,97 14,99 14,68 Ensiharvennus 45,87 45,54 14,80 15,04 14,40 21,83 Hankintahinnat 61,07 55,92 45,64 28,15 31,48 28,46 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 55,58 53,79 16,73 16,95 16,64 24,22 25,39 Uudistushakkuu 56,80 54,35 18,43 17,37 17,70 26,10 26,24 Harvennushakkuu 46,80 14,61 14,49 14,36 19,71 Ensiharvennus 46,19 14,89 14,97 22,53 Hankintahinnat 53,31 51,13 27,53 28,44 33,90

26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa 13 Hyvät kelit ovat helpottaneet leimikon tekijöiden lisäksi muitakin metsässä liikkujia. Metsänhoitotöitä ja metsätilakauppoja on ollut helppo suunnitella, etenkin jos kohteet ovat syrjäisiä. Paavolaa ovat työllistäneet leimikoiden teot sekä jonkin verran tila-arviot. Leimikoita on tehty normaalin puunmyynti- tai hoitotarpeiden pohjalta, Paavola kertoo. Kemeroilla kohta kiire Myös kemeran vajaatuottoisten metsien uudistamistuen loppuminen on herättänyt metsänomistajat leimausten tekoon. Paavolan mukaan kemerakohteita löytyy vielä etenkin sellaisten metsänomistajien metsistä, jotka eivät ole puuta kovin innokkaasti myyneet. Kemeratuen saa niiden vajaatuot- toisten metsien uudistamiseen, joiden puista on tehty kaupat viimeistään 17. huhtikuuta. Hakkuiden ja uudistamistöiden tekemiseen on sen jälkeen useampi vuosi aikaa. Kemerakohteiden puukertymä jää yleensä vähäiseksi, keskimäärin 30 70 kuutiometriin hehtaarilla. Sen vuoksi mukaan tarvitaan tavallisesti myös muuta hakkuuta, harvennusta tai uudistushakkuita. Isoja leimikoita Paavolan tekemät leimikot ovat viime viikkoina olleet lappilaisittain melkoisen suuria, puuta saattaa kertyä 1 000 2 000 kuutiometriä. Esimerkiksi viime viikolla Paavola lävi hiihtelemässä erään kuolinpesän noin sadan hehtaarin tilalla. Hakkuita ei ollut tehty 30 vuoteen, joten leimikonpaikkoja ei tarvinnut etsiä. Puunmyyntisuunnitelmaan kerättiin kesäkorjuukelpoiset harvennukset, joista kertyy puuta noin tuhat kuutiometriä. Koska leimikko sijoittuu hyvän metsätien varteen, kohde houkuttelee ostajia. Leimikkoa tehtäessä kerätään hakkuukohteista tarvittavat puustotiedot ja tallennetaan ne leimausselosteeseen. Perinteistä nauhoitusta tehdään Paavolan mukaan lähinnä tilanrajoille. Myös hakkuutavan muutoskohdat merkitään, jos vierekkäisillä kuvioilla on eri hakkuutapa. Tarjouksia on kesäkohteista tullut ihan kohtalaisesti, mutta mitään suurta ryntäystä ei puukaupoille ole ollut. Osa ostajista on tehnyt tarjouksia melko valikoivasti., Paavola kertoo. Talvitiekohteet pian korjattu Vaikka talvikelit ovat Lapissa jatkuneet viime viikot hyvinä, leimikoiden korjuussa ollaan Paavolan mukaan siirtymässä talviteiden varsilta kesäajokelpoisten teiden äärelle. Hakkuukohteet voivat edelleen olla talvikorjuun vaativia, mutta puuta ei enää juuri uskalleta korjata talviteiden varsille. Muutama lämmin päivä sulattaa helposti tiet sellaisiksi, että tukkirekoilla ei leimikolle ole enää asiaa. Talvikohteita on Lapissa saatu korjattua kohtalaisesti, vaikka talvi tuli normaalia myöhemmin ja kevät aikaisemmin, joten talvikorjuuaika on jäämässä vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Kantohintojen kehitys Lapissa Euroa Ostomäärät m3 viikolla 12 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 50 Etelärannikko 22 978 Pohjanmaa 40 16 628 Lounais-Suomi 29 179 30Häme-Uusimaa 45 739 Kaakkois-Suomi 48 825 20 Pirkanmaa 32 408 10Etelä-Savo 47 104 Mäntytukki Metsäkeskus Määrä Kuusitukki m 3 Etelä-Pohjanmaa 49 796 Keski-Suomi 37 942 Pohjois-Savo 25 264 Pohjois-Karjala Kuusikuitu 23 233 Kainuu Mäntykuitu Koivukuitu 4 366 Pohjois-Pohjanmaa 23 460 Lappi 17 180 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 60 0,6 0,3 424 107 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 12 2013 2014 viikot 1 12, 2015 0 vko 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Energiapuun kantohinnat loka joulukuussa 2014 Alue Puutavaralaji /m³ Kannot Latvusmassa Kokopuu Rankapuu Keskimäärin Koko maa 0,95 3,45 0,74 4,34 3,62 Etelä-Suomi 0,75 4,02 1,73 3,44 3,41 Keski-Suomi 1,15 3,71-0,94 6,46 4,68 Savo-Karjala 0,48 2,12 2,60 2,05 Kymi-Savo 3,00 1,51 2,46 2,64 Etelä-Pohjanmaa 1,18 3,50 6,31 5,09 Kainuu-Pohjanmaa 2,78 1,59 1,84 2,16 Lappi 2,31 Tilasto kattaa noin kaksi kolmasosaa koko maan energiapuun kaupasta. Lähde: Luke Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI LAPPI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA KYMI- SAVO KESKI-SUOMI Kantohinnat 55,59 54,54 41,48 15,79 17,18 15,88 Uudistushakkuu 57,11 55,42 43,53 17,00 18,27 17,50 Harvennushakkuu 48,47 48,09 14,67 15,49 13,93 Ensiharvennus 45,85 44,74 15,06 14,08 14,06 Hankintahinnat 56,14 54,38 46,48 28,35 29,00 29,07 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 51,34 50,78 15,81 15,33 15,06 22,04 24,61 Uudistushakkuu 52,63 51,75 16,85 16,02 16,18 24,26 Harvennushakkuu 45,23 13,40 12,57 19,12 Ensiharvennus 14,50 13,38 19,37 Hankintahinnat 52,82 53,59 26,28 25,85 28,74 SAVO-KARJALA Kantohinnat 53,42 52,15 41,57 15 15,37 14,61 20,17 Uudistushakkuu 55,36 53,52 43,50 16,77 17,03 16,74 Harvennushakkuu 47,60 45,59 14,53 14,45 14,19 Ensiharvennus 44,63 43,00 12,96 10,40 12,21 Hankintahinnat 55,85 53,53 45,15 28,41 28,37 30,56 35,69 LAPPI Kantohinnat 45,86 44,29 16,32 14,40 13,47 20,36 Uudistushakkuu 47,34 45,02 17,63 15,97 14,35 22,58 Harvennushakkuu 43,16 12,73 18,38 Ensiharvennus 41,00 15,01 11,66 Hankintahinnat 53,91 27,21 29,94

14 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 M E metsänhoito Aika tarkastaa taimikko T S ä s t ä Kun lumet ovat sulaneet, on aika tarkastaa taimikoiden kunto. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen ja metsänomistaja Pertti Linnamäki kävivät maaliskuun puolivälissä katsomassa, miten Mäntsälässä sijaitseva taimikko voi. Keväinen käynti taimikossa kertoo, miten taimet ovat selvinneet talvesta. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Lumien sulettua on aika käydä tarkastamassa taimikoiden kunto. Näkyvyys on taimikoissa silloin parhaimmillaan, sillä heinät eivät ole vielä ehtineet vallata aluetta. Kun lumi on sulanut, näkee taimista koko rungon. Voi katsoa, onko kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen. Taimia voivat koetella talven aikana niin myyrät, routa kuin lumikin. Myyristä tuhoja aiheuttaa eniten peltomyyrä. Se nakertaa lumipeitteen alla sekä havu- että lehtipuiden taimien kuorta. Jos taas havupuiden kärkisilmut on syöty ja latvakasvaimien kuorta nakerrettu, on kyseessä todennäköisesti metsämyyrä. Hienojakoisilla mailla taimien riesana on routa. Routa nostaa varsinkin syksyllä istutettuja taimia herkästi ylös maasta. Jos taas taimikkoa ei ole syksyllä heinätty, on lumen painosta lakoontunut heinä voinut taittaa taimia. Alkukeväästä uhkana on ahava. Ahavaa esiintyy, jos puu ei saa vettä jäätyneestä maasta mutta haihdunta on suurta aurinkoisen ja tuulisen sään takia. Seurauksena on latvaversojen kuivuminen. Lisäksi keväällä voi esiintyä hallaa. Kuitunauhaa mukaan Taimikon tarkastus onnistuu ilman erityisiä työvälineitä, mutta Kukkonen kehottaa ottamaan mukaan hieman kuitunauhaa. Heikentyneet tai arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla. Silloin niiden kunto on helppo käydä tarkastamassa uudelleen kesällä tai syksyllä, hän sanoo. Taimikko kannattaa Kukkosen mukaan käydä läpi järjestelmällisesti, mutta jos kuvio on laaja, tulee ainakin riskialttiit paikat tarkastaa. Tällaisia ovat painanteet, joissa hallan vaara on suuri sekä rehevimmät laikut, joissa myyrät viihtyvät. Myyrille on tyypillistä suuri kannanvaihtelu. Tuhoriski on suurin myyräkantojen ollessa huipussaan. Jos on oletettavissa, että myyrät ovat tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimikon tarkastukseen Kukkosen mukaan varata mukaan myös mittakeppi. Sen avulla voi selvittää, onko taimikossa riittävästi elinvoimaisia taimia. Mittakepin kanssa pyörähdetään ympäri ja lasketaan muodostuneen ympyrän sisälle osuneiden taimien määrä. Jos mittakeppi on neljän metrin mittainen, vastaa jokainen taimi 200 taimea hehtaarilla. Metsänhoidon suositusten mukaan kuusen taimia tulisi olla hehtaarilla 1 800, männyn taimia 2 200 ja koivun taimia 1 600. Kukkonen suosittelee täydennysistutusta, jos elinvoimaisten taimien määrä on kymmenen prosenttia pienempi. Toki taimia tulee luontaisestikin, mutta ne eivät yleensä ole taloudellisesti yhtä arvokkaita kuin istutustaimet. Lisäksi kato on usein laikuittaista, kun taas tavoitteena on tasainen taimikko, hän sanoo. Väri hyvä mittari Mistä terveen taimen tunnistaa? Kukkosen mukaan siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuores-

26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 METSÄSTÄ 15 Vinkit taimikon tarkastukseen Istutuspaikalla on väliä. Tarkasta taimikon kunto heti lumien sulettua. Tarkasta taimien kunto. Käy taimikko läpi mahdollisimman tarkasti. Painanteeseen kertyvä lumi painaa herkästi taimen kumoon, kun taas mättääseen istutettu taimi selviää talvesta pystyssä. Terveen taimen tunnistaa siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuoressa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Katso, onko taimien kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat. Terveen taimen neulaset ja silmut ovat vihreät. Kierrä koko metsä. Merkitse heikentyneet taimet kuitunauhalla ja tarkasta niiden kunto uudelleen kesällä tai syksyllä. Kuitunauhaa mukaan. Arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla ja tulla tarkastamaan uudelleen kesällä tai syksyllä. Jos kuolleita tai vaurioituneita taimia on paljon, arvioi täydennysistutuksen tarve. 6 Tarkasta taimikon kunto uudelleen viimeistään syksyllä. Taimikon lisäksi kannattaa tarkistaa, miten metsä muuten voi. Pertti Linnamäen kuusta ja koivua kasvava kaksijaksoinen metsikkö kaipaa pian koivujen harvennusta. sa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Esimerkiksi koivuntaimien kunnon näkee tosin lopullisesti vasta lehtien puhjettua. Kaikki vaurioituneetkaan taimet eivät ole elinkelvottomia. Esimerkiksi ahava aiheuttaa yleensä lähinnä kasvutappiota. Hallan aiheuttamat vauriot sen sijaan vaihtelevat pelkistä kasvutappioista rungon laatuvikoihin. Pienimpiä taimia halla myös tappaa. Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa. Myös peltomyyrä voi tappaa taimen. Taimi kuolee, jos syöntijälki ulottuu rungon ympäri. Pienemmät syöntijäljet kylestyvät mutta voivat vioittaa puuainesta. Metsämyyrien tekemä silmujen syönti taas aiheuttaa varsinkin mäntyihin mutkia. Jos vaurioituneita taimia ei ole paljon, voi ne Kukkosen mukaan jättää kasvamaan ja poistaa harvennusten yhteydessä. Jos taas kato on suuri, kannattaa taimikkoa täydentää uusilla taimilla. Taimia on Kukkosen mukaan keväisin yleensä hyvin saatavilla täydennysistutuksiin. Jos tarvittava taimimäärä lähentelee tuhatta, siirtyy täydennysistutus kuitenkin todennäköisesti syksyyn. Täydennystaimiksi kannattaa valita isopaakkuisia varttuneita taimia. Mitä varttuneempi taimikko on, sitä varttuneempia tulee täydennystaimien olla. Jos kato iskee heti istutusta seuraavana talvena, voi täydennysistutuksessa käyttää kaksivuotisia taimia. Heinää kasvavassa taimikossa pärjää parhaiten kolmivuotinen isopaakkuinen taimi, Kukkonen sanoo. Tarkastuskierros kattavaksi Miten kauan taimikko sitten vaatii tarkastuskäyntejä? Kukkosen mukaan taimikossa tulee käydä vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa vähintään kahtena vuotena istutuksen jälkeen. Sen jälkeen taimet pärjäävät yleensä vesakonraivaukseen asti omillaan. Minimi on keväällä ja syksyllä. Keväällä tulee käydä tarkastamassa taimien kunto ja syksyllä polkemassa heinä taimien ympäriltä, Kukkonen sanoo. Hänen mukaansa metsään ei kuitenkaan kannata mennä tarkastamaan pelkän taimikon kuntoa. Kerralla kannattaa kiertää isompi ala. Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa. Nykyisin on kaikenlaisia vitsauksia, esimerkiksi kirjanpainajia, jotka tappavat varttuneita kuusikoita. Tuhoalueille vielä tukea Talven aikana tuhoutuneen taimikon uudistamiseen voi vielä muutaman viikon ajan hakea valtion myöntämää kemeratukea. Uudessa kemeralaissa metsänuudistamista ei näillä näkymin enää tueta. Nykyisen kemeralain mukaan metsäalueen uudelleenviljelyyn saa tukea, jos viljellyn alueen joutuu uudistamaan myrsky- tai lumituhon tai jonkin muun luonnontuhon takia. Jos metsäalue on alun perin viljeltykin kemeratuella, saa tukea myös täydennysviljelyyn. Tuen saaminen edellyttää, että taimikko on kehityskelvoton ja kooltaan vähintään puoli hehtaaria. Tukihakemuksen on oltava Suomen metsäkeskuksessa viimeistään 17. huhtikuuta.