Pääkaupunkiseudun koulutus ja osaaminen kohti vuotta 2030 JUSSI AALTO 2015
Lukijalle Tämän selvityksen tavoitteena on ennakoida pääkaupunkiseudun työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen 2030. Selvityksessä on erityisesti keskitytty ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen tarpeisiin. Elinkeinoelämän tarpeet koulutetun työvoiman suhteen antavat pohjan koulutustarpeen arvioinnille. Tässä raportissa kuvataan koulutustarpeen arvioinnin eri vaiheita ja tähän liittyvää laskentaprosessia. Pääkaupunkiseudun merkitys valtakunnallisesti niin työpaikkojen luojana kuin koulutuksen toteuttajana on suuri. Maltillistenkin ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun työvoimatarve vuoteen 2030 asti on 340 000, eli vuositasolla tämä tarkoittaa 18 000 työpaikkaa. Syntyvät työpaikat ja kasvava väestömäärä vahvistavat pääkaupunkiseudun roolia koko Suomen kasvun veturina. Pääkaupunkiseudun riittävillä koulutuspaikoilla ja vetovoimaisella sekä työelämälähtöisellä koulutuksella tuetaan koko Suomen menestystä. Työelämän nopeastikin muuttuvat tarpeet lisäävät koulutuksen suunnittelun merkitystä, ja koulutuksen suunnittelua tukevan ennakointitiedon tuottaminen on entistä tärkeämpää. PKS Ennakoinnin kautta pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjät ovat vahvistaneet yhteistyötään niin tiedon tuottamisen kuin tiedon hyödyntämisen saralla. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kesken on ollut hedelmällistä ja tuottanut lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja ja avauksia alueen elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi. Kiitämme kaikkia yhteistyössä mukana olevia. Juha Ojajärvi PKS Ennakoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja Rehtori Helmi Liiketalousopisto Teemu Kokko PKS Ennakoinnin ohjausryhmän varapuheenjohtaja Rehtori Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu 2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
3 ANTTI VERKASALO 2015
Sisältö 2 Lukijalle 4 Sisältö 6 Selvityksemme lyhyesti 10 Ennakoimalla olemme mukana tekemässä tulevaisuutta 12 Tulevaisuuden osaaminen 14 Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista 20 Pääkaupunkiseudun määrällinen selvitys 22 Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet 30 Koulutustarve-ennusteet pääkaupunkiseudulle 40 Kasvu- vai murrosala? Uusia työpaikkoja kasvun vai poistuman kautta? 42 Kohti tulevaisuutta 43 Termejä Lähteet 44 Liitteet Raportin kirjoittajat: Mari Korpiola, PKS Ennakointi Jari Järvinen, Foredata Oy Tiina Vanhala, Helsingin kaupungin opetusvirasto Maiju Toivonen, Vantaan sivistysvirasto Kati Vetch, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Jukka Jonninen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teemu Santonen, Laurea-Ammattikorkeakoulu Julkaisija PKS ENNAKOINTI pksennakointi.fi Yhteydenotot Projektipäällikkö Mari Korpiola s-posti: mari.korpiola@chamber.fi puh. 045 7734 7554 Ulkoasu ja taitto SmileMedia Oy Kuvat Jussi Aalto, Antti Verkasalo Painopaikka PainoKiila Oy Painopaperi sisus LumiForte, kansi ArtSilk 4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
JUSSI AALTO 2015 5
Selvityksemme lyhyesti Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa Uusimaa on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin Suomen maakunta. Suomen väestöstä lähes 30 % asuu Uudellamaalla, ja Uudenmaan väestöstä 69 % asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla asuu neljäsosa Suomen työikäisistä ja puolet vieraskielisistä. Alueen väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudun nuorisoikäluokkien koko kasvaa vuosista 2015 2016 alkaen. Nuorten, 16 18 -vuotiaiden, määrä kasvanee noin 10 vuodessa suunnilleen kahdeksalla tuhannella. Myös muuttoliike tuo alueelle nuoria aikuisia. Jopa puolet muuttavasta väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen nuorisoikäluokan koko on 12 000 ja 25 29 -vuotiaista 20 % (18 000) oli 2013 vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Syrjäytyneiksi määritellään nuoret, joilla on vain perusasteen koulutus eikä opiskelutai työpaikkaa, eivätkä ole eläkkeellä, asevelvollisuutta suorittamassa tai hoitovapailla. Uudellamaalla tällaisia nuoria on 16 000. Heidän osuutensa koko Suomen syrjäytyneistä on kolmannes. Maahanmuuton vilkastuessa vieraskielisten syrjään jääminen on kasvanut selvästi. Vieraskielisistä syrjään jääneistä yli puolet asuu Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudulle syntyy uusia työpaikkoja kasvun kautta Koko maan uusista työpaikoista VATT:n alueille tekemän ennusteen mukaan Uudellemaalle syntyy vuoteen 2030 mennessä lähes yhtä paljon työpaikkoja kuin koko muuhun Suomeen yhteensä. Pääkaupunkiseudulle syntyy 80 % Uudenmaan työpaikoista. Maltillistenkin ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun työvoimatarve vuoteen 2030 asti on 340 000, josta 75 % syntyy poistuman kautta ja 25 % alojen kasvun tai muutoksen kautta. Vuositasolla tämä tarkoittaa 18 000 työpaikkaa. Tavoitteellisempien skenaarioiden toteutuessa pääkaupunkiseudulle syntyvien työpaikkojen määrä on vielä suurempi. Työvoiman kysynnän rakenne on pääkaupunkiseudulla nopeasti muuttunut. Varsinkin perusasteen työpaikat katoavat. Vuosien 1987-2012 aikana perusasteen työpaikkamäärä on puolittunut, toisen asteen koulutettujen kysyntä on kasvanut parikymmentä prosenttia, alin korkea aste kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia ja ylemmän korkea-asteen koulutettujen kysyntä yli kaksinkertaistunut. Yhteenvetona voidaan todeta, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa ja koulutuksen saaneiden kysyntä kasvaa. Pääkaupunkiseudun nuorisoikäluokat eivät riitä kattamaan työvoimatarvetta (nuorisoikäluokka noin 12 000 ja vuositasolla työvoimatarve noin 18 000). Opiskelupaikkojen puuttumisen vuoksi kukaan nuori ei saa jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset tulee saada koulutuksen piiriin. Työpaikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäksi aikuiskoulutukseen panostamista, työllisyysasteen parantamista sekä nettomaahanmuuton kasvun jatkumista. Ammatillista koulutusta vailla olevien ja maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää merkittävää panostuksen lisäämistä koulutukseen. 6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
Pääkaupunkiseudulla tarjottava koulutus tukee koko Suomea Pääkaupunkiseudulla toteutetaan yli 25 % Suomen perusasteen jälkeisestä tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan kaikkea perusasteen jälkeen annettavaa toisen asteen ja korkean asteen koulutusta, joka tähtää tutkintoon. Vieraskielisten tutkintoon johtavasta koulutuksesta pääkaupunkiseudulla toteutetaan 40 % koko maan vieraskielisten koulutuksesta. Nuorisoikäluokkien odotetaan kasvavan vuodesta 2015 2016 lähtien. Maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan alueella voimakkaasti, samoin syrjäytyneiden sekä ilman koulutusta olevien nuorten aikuisten. Alueen eriarvoistumisen estämiseksi koulutuspaikkojen turvaaminen kaikille on avainasemassa. Työvoimatarpeesta ennusteen mukaan 41 % on ammatillisen koulutuksen käyneitä, 30 % ammattikorkeakoulussa koulutettuja ja 25 % yliopistossa kouluttautuneita. Toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista valmistuu tutkintoennusteiden mukaan vuosittain pääkaupunkiseudulla noin 4 500 5 000 opiskelijaa. Työvoimatarve toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista on kuitenkin 7 500 vuosittain, eli ammatillisista oppilaitoksista valmistuu 2 500-3 000 opiskelijaa liian vähän työvoimatarpeeseen nähden, toisin sanoen valmistuvia voisi olla jopa 50-60 % nykyistä enemmän. Ammattikorkeakoulutuksen osalta jo toteutetut korjausliikkeet ovat purreet hyvin ja siten tutkintoennusteet ja työvoimatarve-ennusteet ovat suhteellisen hyvin tasapainossa. Ammattikorkeakoulujen olemassa olevien koulutuspaikkojen vetovoima on hyvä, mitä tukee myös tuoreet vetovoimakyselyn tulokset. Pääkaupunkiseudun oppilaitokset tuottavat työvoimaa koko maan yritysten ja työnantajien käyttöön. Koulutustarjontaan kuuluu erityisaloja, joita ei muualla maassa kouluteta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot vetävät opiskelijoita monipuolisesti ympäri maata, ja heidän hankkimaansa osaamista hyödynnetään monipuolisesti eri puolella Suomea. Pääkaupunkiseudulla korostuu palvelualojen työvoimaja koulutustarve, poistuma synnyttää kuitenkin merkittävää tarvetta myös tekniikan ja teollisuuden aloille Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin työpaikkojen määrän kasvu kohdistuu toimialalle taide, viihde, virkistys ja sekä muu palvelutoiminta. Ennusteen mukaan toimialan ammattirakenteessa ei odoteta suurta muutosta verratessa vuosia 2011 ja 2030. Toimialan suurimmat ammatit muodostuvat yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoista, toimistotyöntekijöistä sekä kauneudenhoitotyöntekijöistä. Toiseksi suurin kasvu työllisten määrällä mitattuna kohdistuu terveysja sosiaalipalvelut toimialalle. Suurin kasvu toimialalla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti kohdistuu sosiaalialan työntekijöihin ja ohjaajiin. Näistä käytännössä yli puolella toivotaan olevan lähihoitajan koulutus koulutuksenaan. Kasvua on työllisten määrässä myös sosiaalialan erityisasiantuntijoissa sekä opettajissa ja opetusalan muissa asiantuntijoissa. Myös toimialat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä energiahuolto ja vesi- ja jätehuolto kuuluvat pääkaupunkiseudun kasvaviin toimialoihin. Työllisten määrällä katsottuna top 5 toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työllisten määrän odotetaan laskevan. Poistuman vuoksi kuitenkin myös tällä toimialalla tarvitaan runsaasti työntekijöitä. 7
Selvityksemme lyhyesti Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta aloilta ei valmistu tarpeeksi työvoimatarpeeseen nähden. Uusia työpaikkoja avautuu ennusteen mukaan eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalle vuosittaisen työvoimatarpeen ollessa hiukan yli 5 000. Tähän koulutusalaan sisältyvät esimerkiksi rakentamisen, kone- ja metalliteollisuuden sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan alat. Koulutusalan työpaikkamäärä kasvaa noin 1 000 paikan vuosivauhtia ja poistuman korvaamiseen tarvitaan vuositasolla yli 4 000 työntekijää. Avautuvista työpaikoista 56 % edellyttää toisen asteen ammatillista koulutusta ja 27 % ammattikorkeatasoista koulutusta. Myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla avautuu suuria määriä työpaikkoja, vuositasolla 4 650. Näistä 34 %:lta odotetaan toisen asteen ammatillista tutkintoa, 38 %:lta ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa ja 29 %:lta yliopistotutkintoa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusaloilta avautuu vuosittain 2 700 työpaikkaa, joista 42 %:iin odotetaan toisen asteen ammatillista koulutusta, ja 43 %:iin ammattikorkeakoulutusta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (marata) koulutuksen hankkineita tarvitaan vuosittain 1 550, joista 77 % toisella asteella koulutettuja. Ammatillisen koulutuksen tarve korostuu monella alalla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta aloilta ei valmistu tarpeeksi työvoimatarpeeseen nähden. Tällaisia aloja ovat muun muassa liiketalous ja hallinto, tekniikan ja liikenteen ala sekä marata-ala. Marata-alalla korostuu erityisesti kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoalan alikoulutus työvoimatarpeeseen nähden. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta vastaavat alat ovat liiketalous ja hallinto sekä tekniikan ja liikenteen ala. Sosiaali- ja terveysalalta sen sijaan koulutuksen saavutettu suosio näyttäytyy siten, että alalta valmistuu jo riittävästi ammattikorkeakoulutason osaajia ainakin pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kattamiseksi. Moniosaaminen ja elinikäinen oppiminen elinkeinoelämän menestyksen kulmakivinä Erityisen tärkeäksi osaamiseksi toimialojen edustajat näkevät tulevaisuudessa moniosaamisen sekä kyvyn reagoida nopeasti muutokseen. Koulutusjärjestelmän tulee lisätä työvoiman mahdollisuuksia ylläpitää, vahvistaa ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa. Oppilaitosten resurssitarjonnassa tulee huomioida tarve elinikäiseen oppimiseen. Elinkeinoelämän nopeat muutokset vaativat osaamisen jatkuvaa päivittämistä kaikilla työelämän aloilla. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävät keinot vastata työelämän muutoksiin joustavasti ja kysyntälähtöisesti. Aikuiskoulutuksella on merkittävä rooli koulutusväylänä, oli kyseessä sitten uudelleenkouluttautuminen tai lisäammattitaidon hankkiminen ammatissa kehittyäkseen tai uralla edetäkseen. Elinkeinoelämän kärkitoimialoilla ammatillinen aikuiskoulutus onkin tärkeässä roolissa kansantalouden kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi. 8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
JUSSI AALTO 2015 9
Ennakoimalla olemme mukana tekemässä tulevaisuutta Pääkaupunkiseutu on maantieteellisesti pieni alue Suomessa, mutta niin väestöltään, elinkeinorakenteeltaan kuin kasvun mahdollisuuksiltaan erittäin merkittävä koko Suomen kannalta. Valtakunnallisella tasolla tuotetaan runsaastikin ennakointitietoa koulutuksen ennakoinnin tueksi, mutta pääkaupunkiseudun erityispiirteet huomioiden valtakunnallinen ja maakunnallinenkaan tieto ei aina riitä ja sovellu seudun koulutuksen järjestäjien päätöksenteon tueksi. PKS Ennakointi on perustettu vuoden 2013 alussa tukemaan pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjiä päätöksenteossa tuottamalla tietoa seudun koulutus- ja työvoimatarpeista. Muuttuva työelämä luo uusia ja nopeitakin odotuksia koulutuksen järjestäjien suuntaan ja tästä syystä ennakointitieto, joka luo perustan kyvylle suunnitella koulutusta ja reagoida muutoksissa, on entistä tärkeämpää. PKS Ennakoinnin toteuttaman määrällisen selvityksen tulosten, jotka tässä raportissa julkaistaan, mukaan nuorisoasteen aloituspaikkojen tuottama työvoima ei riitä vastaamaan tulevaan työvoiman kysyntään. Pääkaupunkiseudulle tulee syntymään uusia työpaikkoja seuraavan 15 vuoden aikana yhtä paljon kuin muuhun maahan yhteensä. Erittäin merkittävä tekijä työvoimatarpeen määrittämisessä on myös poistuma: suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta jättäen suuren aukon työvoiman tarjontaan. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää toimivan nuorisokoulutuksen ohella panostusta niin maahanmuuttajien tehokkaaseen kotoutumiseen kuin aikuiskoulutuksen monipuoliseen toteutukseen. Tulevaisuuden työelämää muokkaavat monet tekijät. Tarpeet osaamiselle muuttuvat joskus hyvinkin nopeasti ja tulevaisuuden osaajalta odotetaan halua ja kykyä elinikäiseen oppimiseen. Elinikäinen oppiminen haastaa niin yksilön kuin työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja hallinnollisetkin tahot. Pääkaupunkiseutua voidaan pitää Suomessa yritysten ja elinkeinoelämän keskittymänä ja nopeasti kasvava metropolialue tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa paljon osaajia ja tekijöitä. Koulutusta tarvitaan kaikilla koulutustasoilla. Selvityksemme tuloksena erityisesti ammatillisen koulutuksen painoarvo kasvaa tulevaisuudessa, mutta kaikilla koulutusasteilla työvoiman tarve on suurempi kuin koulutusjärjestelmän tuottama uuden työvoiman määrä. PKS Ennakointi on osoitus pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjien hyvästä yhteistyöstä ja halusta olla mukana vaikuttamassa ja tekemässä tulevaisuutta. Toiminnan käynnistäjinä ja rahoittajina on seitsemän toisen asteen ammatillista koulutuksen järjestäjää ja kolme ammattikorkeakoulua pääkaupunkiseudulta: Helsingin kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Vantaan kaupunki, Helmi Liiketalousopisto, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitos, Ami-säätiö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Laurea Ammattikorkeakoulu sekä Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Toimintaa koordinoidaan Helsingin seudun kauppakamarista, jossa koulutuksen järjestäjien ennakointityötä koordinoidaan myös Ennakointikamarin muodossa. Määrällisen ja laadullisen ennakointitiedon tuottaminen ja analysointi antavat koulutuksen järjestäjille erinomaisen pohjan koulutuksen suunnittelemiseksi niin koulutuspaikkamäärien kuin sisällön suhteen. Määrällisen ennakointitiedon tuottajana on ollut Foredata Oy, ja tausta-aineistona on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuottama Uudenmaan maakuntatasoinen ennuste. Väestöä koskeviin aineistoihin on hyödynnetty tutkija Pekka Myrskylän sekä Helsingin seudun aluesarjojen tuottamia materiaaleja. Määrällisen selvityksen tueksi laadullista ennakointiaineistoa on tuotettu muun muassa Ennakointikamarin ja PKS Ennakoinnin yhteistyönä toteutetun verkkoaivoriihen kautta. 10 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
PKS Ennakoinnin toimintaa ohjaaa ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano: Juha Ojajärvi, rehtori, Helmi Liiketalousopisto (puheenjohtaja 1.1.2015 alkaen) Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutusjohtaja-, Vantaan sivistysvirasto (puheenjohtaja 1.1.2013 31.12.2014) Teemu Kokko, rehtori, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu (varapuheenjohtaja) Liisa Pohjolainen, opetustoimen johtaja, Helsingin opetusvirasto Tapio Siukonen, kuntayhtymän johtaja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Timo Karkola, rehtori, Amiedu Eeva Karjalainen, kehitysjohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teemu Ylikoski, aluepalvelujohtaja, Laurea Ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen, koulutusasioiden päällikkö, Helsingin seudun kauppakamari Esa Mänttäri, toimitusjohtaja, Vantaan yrittäjät/pääkaupunkiseudun yrittäjät Raija Alanko, erikoissuunnittelija, Uudenmaan ELY-keskus Olli-Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Maiju Korhonen, pääsihteeri, Suomen opiskelija-alllianssi OSKU ry Mari Korpiola, projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, PKS Ennakointi (sihteeri) Laajennetussa ohjausryhmässä lisäksi: Sinikka Sartonen, toimitusjohtaja, MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitos Antti Loukola, rehtori, toimitusjohtaja, Helsinki Business College 11
Tulevaisuuden osaaminen Moniosaajuus, kansainväliset ja sosiaaliset taidot sekä yrittäjähenkisyys näiden taitojen tarpeesta ollaan yhtä mieltä PKS Ennakoinnin ja Ennakointikamarin teettämän verkkoaivoriihen tulokset (Fountain Park, kesäkuu 2014) kertovat yli tuhannen vastaajan yhtenäisen näkemyksen siitä, että tulevaisuuden osaajilta odotetaan kykyä joustavasti muuttua muuttuvan maailman mukana, kehittää omaa osaamistaan monipuolisesti, panostaa vuorovaikutustaitoihin myös monikulttuurisessa kanssakäymisessä sekä rohkeutta tuoda omaa osaamistaan esille. Verkkoaivoriihen tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että väestön ikääntyminen luo sekä palveluille että osaamiselle uudenlaista kysyntää, myös uusia ammatteja. Kymmenen vuotta sitten emme olleet kuulleetkaan osasta ammattinimikkeitä, jotka ovat tämän päivän todellisuutta. On mahdotonta tietää, miltä tulevaisuus näyttää ammattien suhteen varmaa on vain se, että osa ammateista poistuu, osa muuttuu, osa yhdistyy. Enemmän kuin yksittäisistä ammateista, tulemme ehkä puhumaan ammattisektoreista. Ja enemmän kuin ammateista on tarvetta puhua tarvittavasta osaamisesta. Tulevaisuuden osaaja päivittää osaamistaan jatkuvasti, tulevaisuuden työntekijä tulee tekemään useita työuria ja tulevaisuuden koulutukselta odotetaan kykyä vastata elinikäisen oppimisen tarpeeseen. JUSSI AALTO 2015 12 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
Merkittävä kysymys ihmiselle mikä on kilpailuetumme? Phoenixin yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus (IFTF) on raportissaan vuodelta 2011 nimennyt kuusi tekijää, jotka muokkaavat tulevaisuuden osaamistarpeita ja työelämää: 1 Ihmisten ikääntyminen: suhtautuminen työhön muuttuu, tehdään useita työuria, syntyy uusia palvelutarpeita. Älyteknologia: automaatio tulee korvaamaan ihmistyövoimaa, mutta mitä 2 osaa vain ihminen? Mikä on ihmisten kilpailuetu verrattuna koneisiin? 3Ohjelmoitu maailma: kaikki on ohjelmoitavissa, tiedon kerääminen ja analysoiminen sekä tiedon näkyväksi tekeminen on kaikin puolin mahdollista. Vaikutukset merkittäviä päätöksenteolle niin yksityis- kuin työelämässä. 4Uudet viestintävälineet: viestinnälle syntyy uusi kieli digitaalisuuden synnyttämässä uudessa ekosysteemissä. Viestinnän aikajana muuttuu, tämän hetken totuus voi olla tunnin päästä muuttunut. Edellyttää kykyä kriittiselle ajattelulle, kun erilaisia tulkintoja syntyy nopeasti useita. 5Organisaatiorakenteiden muutos: muun muassa sosiaaliset työkalut rikkovat organisaatioiden tuotannon ja arvonluomisen perinteisiä rajoja. Tarvitaan uusia johtamistapoja ja organisaatiorakenteita. Organisaatioiden toimintaan voi vaikuttaa tuhannet ihmiset muun muassa peliteknologioiden ja avointen alustojen kautta. 6Globaali maailma: maiden rajat hälvenevät ja yhteistyö yli maa- ja kulttuurirajojen on organisaatioiden keskiössä. Aasian ja muiden kehittyvien maiden merkitys korostuu Euroopan ja USA:n kustannuksella, tarvitaan paikallista läsnäoloa ja toisaalta paikallisten työntekijöiden entistä tehokkaampaa integrointia koko organisaation toimintaan. Nämä kuusi tekijää osuvasti kuvaavat jo tämänkin päivän työelämää ja vahvistuvat tulevaisuudessa. Työelämää muokkaavat tekijät vaikuttavat niin yksilöiden kuin organisaatioiden toimintaan ja niihin kohdistuviin odotuksiin. Kyky muuttua ja sopeutua sekä joustavuus korostuvat tulevaisuudessa entisestään, ja näitä edellytetään niin yksilöiltä kuin organisaatioilta. Sosiaalista älykkyyttä, yhteistyötä ja kulttuurienvälisen viestinnän taitoja odotetaan yksilöiltä, tulevaisuuden työvälineiden käytön ja kriittisen ajattelun opetusta puolestaan oppilaitoksilta. Koulutuksen hallinnollisilta tahoilta odotetaan johtajuutta ja koulutuksen merkityksen nostamista entisestään elinikäisen oppimisen polun varmistamiseksi. Työelämän muutos vaikuttaa niin yksilöihin kuin organisaatioihin, tarvitaan kykyä kehittää ja kehittyä. 13
Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista 5000 4000 3000 2000 1000 Muuttoliike tuo pääkaupunkiseudulle asukkaita ja työntekijöitä Kuvaaja 1: Työikäisen väestön vuosimuutos pääkaupunkiseudulla 2011-2014 (Myrskylä, 2015) Uusimaa on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin Suomen maakunta. Suomen väestöstä lähes 30 % asuu Uudellamaalla, ja Uudenmaan väestöstä 69 % asuu pääkaupunkiseudulla. Lähes neljäsosa Suomen työikäisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu muodostuu neljästä kunnasta (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Seudun väestö on ollut pitkään kasvussa, ja kasvu jatkuu edelleen. Alueen väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Ilman muuttoliikettä pääkaupunkiseudun työikäinen väestö vähenisi noin 3 500 henkilöllä vuosittain, mutta muuttovoitot (maassamuutto ja maahanmuutto) kääntävät vähenemisen runsaan 4 000 henkilön vuosikasvuksi. 2030-luvulla on odotettavissa, että vuosittainen kasvu on noin 2 500 henkilöä. 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040-1000 -2000-3000 -4000 Muuttoliikel. Omavaraisl. Ilman muuttoliikettä työikäisten määrä putoaisi vuonna 2040 620 000 henkeen, mutta muuttoliikkeen ansiosta työikäisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla yli 800 000:een. 14 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
Kuvaaja 2: Väestön muutos 2010-2030 (Myrskylä, 2015) Jyväskylän Luonnollinen väestönlisäys Kuntien netto Nettosiirtolaisuus Turun Oulun Tampereen Helsingin KOKO MAA 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Pääkaupunkiseudun ikärakenne on muuta maata ja useimpia muita suuria kaupunkeja edullisempi, koska muuttoliike tuo jatkuvasti alueelle nuoria aikuisia. Tästä syystä syntyneiden määrä pysyy kuolleiden määrää suurempana eli luonnollinen väestönkasvu jatkuu myös. 2000-luvulla Helsingin luonnollinen väestönkasvu (syntyneet kuolleet) on ollut 97 000 henkeä, muuttovoitto muista kunnista on ollut 42 000 ja maahanmuuton voitto on ollut 61 000. Syntyneiden määräänkin on maahanmuutolla vaikutusta Helsingissä syntyneistä noin 15 20 prosentilla ainakin toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Pääkaupunkiseudun suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat kielen mukaan: venäjä 20 000, viro 17 000, englanti 7 000, somalia 6 000, kiina 4 000, arabia 4 000, kurdi 3 000, espanja 3 000, vietnam 3 000 ja albania 3 000. Paras työllisyysaste on virolaisilla (70,6 %) toiseksi paras englantia puhuvilla (55 %) ja kolmanneksi paras venäläisillä (54,4 %). Korkean työllisyysasteen saavuttaminen vie paljon aikaa ja vasta kymmenen vuoden kuluttua maahanmuuttajat saavuttavat maan keskimääräisen työllisyysasteen. Taulukko 1: Pääkaupunkiseudun 18-64-vuotias väestö kielen ja työllisyyden mukaan 2013 (Myrskylä, 2015) Eritelty 10 suurinta kieliryhmää Kaikki yhteensä Työlliset Työllisyysaste Kaikki yhteensä 719761 519936 72,2 Kotimaiset kielet 616196 464564 75,4 Vieraskieliset 103565 55372 53,5 venäjä 20149 10966 54,4 eesti, viro 17238 12173 70,6 englanti 6628 3646 55,0 somali 6160 1568 25,5 kiina 4457 2261 50,7 arabia 4388 1425 32,5 kurdi 3202 1022 31,9 espanja 2779 1434 51,6 vietnam 2607 1379 52,9 albania 2541 1330 52,3 Muu kieli 33416 18168 54,4 15
Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Kuvaaja 3: Vieraskielisten työllisten osuus yli 10 %, pääkaupunkiseutu (Myrskylä, 2015) Jätteen keruu Ohjelmistot, konsultointi Matkanjärjestäjien toiminta Mineraalituotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen korjaus Metallituotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elintarvikkeiden valmistus Muut palvelut liike-elämälle Erikoistunutrakennustoiminta Elektronisten tuotteiden valmistus Sosiaalihuollon laitospalvelut Työllistämistoiminta Posti- ja kuriiritoiminta Muut henkilökohtaiset palvelut Maaliikenne Majoitus Toimiala tuntematon Kansainvälisten organisaatioiden Talonrakentaminen Ravitsemistoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito Toimialat yhteensä 0 10 20 30 40 Suuria maahanmuuttajia työllistäviä aloja pääkaupunkiseudulla ovat siivous (40 % työllisistä vieraskielisiä), ravintolat (24 %), rakentaminen (22 %) ja majoitus (18 %). Yhteensä kaikilla toimialoilla on maahanmuuttajia 10 prosenttia. Koulutusta tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten määrä on suuri pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun keskimääräinen nuorisoikäluokan koko on 12 000. Nuorisoikäluokkien koko kasvaa vuosista 2015 2016 alkaen. Nuorten, 16 18 -vuotiaiden, määrä kasvaa 10 vuodessa noin kahdeksalla tuhannella. Kuvaaja 4: Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun 16-18-vuotiaat 2007-2040 (Helsingin seudun aluesarjat, 2013) 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu 16 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
Syrjäytyneiksi määritellään nuoret, joilla on vain perusasteen koulutus eikä opiskelu- tai työpaikkaa, eivätkä ole eläkkeellä, asevelvollisuutta suorittamassa tai hoitovapailla. Uudellamaalla tällaisia nuoria on 16 000. Heidän osuutensa koko Suomen syrjäytyneistä on kolmannes. Lisäksi, pääkaupunkiseudulla asuvista 25 29 -vuotiaista 20 % (18 000) oli 2013 vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kasvavat nuorisoikäluokat, syrjäytyneet nuoret ja ilman koulutusta olevat nuoret aikuiset synnyttävät merkittävää tarvetta onnistuneille koulutusratkaisuille. Kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa Työvoiman kysynnän rakenne on nopeasti pääkaupunkiseudulla muuttunut. Perusasteen työpaikkamäärä on puolittunut 184 000:sta 90 000:een, toisen asteen työpaikkojen määrä on puolestaan kasvanut 172 000:sta 228 000:een, alemman korkea-asteen työpaikkojen määrä on kasvanut 112 000:sta 170 000:een ja ylemmän korkea-aste työpaikkojen määrä on kasvanut 50 000:sta 128 000:een. Pääkaupunkiseudulla asuvien työllisten kysyntä on muuttunut samalla tavalla: perusasteen kysyntä on yli puolittunut, toisen asteen kysyntä puolestaan kasvanut parikymmentä prosenttia, alin korkea aste on kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia ja ylemmän korkean asteen kysyntä on yli kaksinkertaistunut. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kouluttamattomien työmarkkinat ovat katoamassa. Kuvaaja 5: Pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys 1987-2012 (Myrskylä, 2015) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Vain perusaste Keskisaste Alin korkea/ Al. korkeak. Yl. korkeak. /Tutk. 17
Taustatietoa pääkaupunkiseudun väestöstä ja alueen koulutus- ja työmarkkinoista Työllisyysaste vaihtelee voimakkaasti koulutusasteen mukaan perusasteen varaan jääneistä vain puolet on töissä, toisen asteen koulutuksen käyneistä 72 % on töissä ja korkean asteen koulutuksen käyneillä työllisyysaste on 84 %. Kun halutaan nostaa alueen keskimääräistä työllisyysastetta, niin silloin tärkeintä olisi saada kouluttamattomat työikäiset takaisin töihin. Kuvaaja 6: 18-64-vuotiaiden keskimääräinen työllisyysaste pääkaupunkiseudulla koulutusasteen mukaan 2013 (Myrskylä, 2015) Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Pääkaupunkiseutu vastaa suurelta osin Suomen perusasteen jälkeisestä koulutuksesta Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan tässä kaikkea perusasteen jälkeen annettavaa toisen asteen ja korkean asteen koulutusta, joka tähtää tutkintoon. Koko maassa opiskelee perusasteen jälkeisissä oppilaitoksissa tutkintoon johtavaa koulutusta 693 000 nuorta, heistä 171 000 pääkaupunkiseudulla. Opiskelijoista 44 000 on ulkomaalaistaustaisia, pääkaupunkiseudulla 18 000. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä on nopeassa kasvussa. Kuvaaja 7: Pääkaupunkiseudun opiskelijaväestö 2012 tutkintoon johtavassa opiskelussa (Myrskylä, 2015) Kauniainen Vierask. Opisk. yht. Vantaa Espoo Helsinki Pääkaupunkiseutu 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 Kuvaaja 8: Koko maan opiskelijaväestö 2012 tutkintoon johtavassa opiskelussa (Myrskylä, 2015) Vierask. Opisk. yht. 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 18 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
JUSSI AALTO 2015 19
Pääkaupunkiseudun määrällinen selvitys Tämän määrällisen selvityksen tavoite on ennakoida tulevia ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen tarpeita pääkaupunkiseudulla. Asiaa lähestytään erityisesti työvoiman tarpeista, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa pääkaupunkiseudun yritykset ja työnantajat tarvitsevat vuoteen 2030 asti ulottuvan ennakointijakson aikana. Seuraavassa kappaleessa käydään tarkemmin läpi määrällisen selvityksen prosessia ja ennusteiden tekoa. Lukuja tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että ennusteet perustuvat VATT:n tekemiin pohjalaskelmiin alueskenaarioiden pohjalta eivätkä ole poliittisen prosessin vaikutuksenalaisia. Erilaisten skenaarioiden kautta saadaan erilaisia lukuja. Myös laadullisen ennakointiprosessin, vuorovaikutuksen ja laadullisten selvitysten kautta syntyy ajatuksia ja näkemyksiä, jotka vaikuttavat lukujen tulkintaan ja joita kannattaa hyödyntää johtopäätöksiä tehtäessä. Määrällisen selvityksen laskentaprosessin on pääkaupunkiseudun osalta toteuttanut Foredata Oy. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet PKS Ennakoinnin projektipäällikkö Mari Korpiolan lisäksi Foredatan toimitusjohtaja Jari Järvinen sekä PKS Ennakoinnin sihteeristön jäsenet Kati Vetsch (Omnia, Espoo), Tiina Vanhala (Helsingin kaupungin opetusvirasto), Maiju Toivonen (Vantaan sivistysvirasto), Jukka Jonninen (Metropolia Ammattikorkeakoulu) sekä Teemu Santonen (Laurea Ammattikorkeakoulu). Monipuolista konsultointiapua on lisäksi antanut Uudenmaan liiton Olli Pekka Hatanpää. Määrällisen selvityksen prosessi ja ennusteet Tässä selvityksessä toteutetun määrällisen ennakoinnin prosessin tarkoituksena on ollut mallintaa pääkaupunkiseudulla Opetushallituksen (OPH), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä maakuntien liittojen valtakunnallisella sekä maakunnittaisella tasolla toteuttamaa määrällistä ennakoinnin prosessia, joka tähtää tuloksiin Suomen työmarkkinoiden vaatimasta aloituspaikkatarpeesta 2020-luvulla. Tässä selvityksessä esitettyjen ennusteiden tarkoituksena on ollut tarkentaa edellä mainitussa prosessissa tuotettuja Uudenmaan maakunnan lukuja pk-seudun osalta. Tavoitteena ei siis ole ollut luoda uutta laskentamallia vaan tuottaa maakunnallisten lukujen rinnalle vertailukelpoiset luvut käyttöön myös pk-seudulle. Tästä syystä tässä työssä käytetty malli on pyritty muokkaamaan mahdollisimman lähelle vastaavaa OPH:n laskentamallia. Laskentamalli lähtee liikkeelle työmarkkinoiden tarvitsemasta uuden työvoiman tarpeesta vuosina 2012 2030. Tätä työvoiman tarvetta syntyy mallissa eläköitymisestä ja työllisten määrän muutoksesta. Työvoiman tarpeen avulla määritetään alueen työmarkkinoiden tarvitsema nuorten aloittajatarpeen rakenne. Aloittajatarpeen kokonaismäärä puolestaan saadaan alueen keskimääräisestä nuorisoikäluokan koosta. Varsinainen aloittajatarve ei siis kokonaisluvultaan vastaa työvoiman kokonaistarvetta vaan nuorisoikäluokan kokoa. 20 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
Laskentaprosessi etenee seuraavasti: 1. Ammattikohtaisen uuden työvoiman tarpeen määritys vuosina 2012 2030 2. Kohdan 1 ammattikohtaisen työvoimatarpeen muokkaaminen koulutuksen työvoimatarpeeksi ammattien ja koulutuksen välisen ns. vastaavuusavaimen avulla 3. Kohdan 2 koulutuskohtaisen työvoimatarpeen muokkaaminen pk-seudun nuorten aloittajatarpeeksi ottamalla huomioon koulutuksen läpäisyasteet sekä tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudet. Laskentamallin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan kuinka paljon uutta työvoimaa pk-seudun työmarkkinat tulevat tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä. Arvio koostuu kahdesta osasta: ensimmäiseksi ennustetaan kuinka paljon nykytyöllisistä ehtii siirtymään eläkkeelle tai kuolemaan vuoteen 2030 mennessä ja toiseksi arvioidaan kuinka paljon työllisten määrä muuttuu vuoteen 2030 mennessä. Pk-seudulla noin 75 % työvoiman tarpeesta seuraa eläköitymisestä ja noin 25 % työllisten määrän kasvusta. Muualla Suomessa eläköityminen tuottaa yli 90 % uuden työvoiman tarpeesta. Molemmat ennusteet tehdään ammattikohtaisesti ja näin ym. osuudet voivat vaihdella suurestikin yksittäisten ammattien osalta. Eläköitymisennuste tehdään 1-vuotisikäryhmittäisten tilastojen ja eläköitymiskertoimien avulla. Työllisten määrän muutos ennustetaan VATT:n toimesta kaksivaiheisesti. Ensin ennustetaan toimialakohtaisesti työllisten määrän ennusteet, minkä jälkeen muodostetaan toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet, missä toimialan työllisten määrä jaetaan toimialan ammatteihin. VATT on tehnyt omat ennusteensa koko Uudenmaan maakunnan tasolla. Tässä työssä on käytetty VATT:n laskemia työllisten määrien muutoskertoimia sellaisenaan yhdistäen nämä pk-seudun työllisten tilastoihin. Uuden työvoiman tarvetta yritetään tässä prosessissa tyydyttää nuorten opetushallinnon alaisen koulutuksen kautta. Tämän vuoksi esimerkiksi aikuiskoulutusta ei oteta laskentamallissa huomioon, koska aikuiset ovat jo työmarkkinoiden käytössä ja eivät täten tuota laskentamallin näkökulmasta uutta työvoimaa työmarkkinoille. Käytännössä nuorisoikäluokan koko ei riitä tyydyttämään pk-seudulla koko uuden työvoiman tarvetta tuottaen näin tilaa ja tarvetta myös aikuiskoulutukselle sekä työvoiman liikkuvuudelle muualta Suomesta pk-seudulle. Toinen merkittävä rajaus laskentamallin ulkopuolelle on nykyopiskelijoiden tuottama työvoiman määrä. Eli laskentamalli ei ota huomioon, että osa työvoiman tarpeesta tyydyttyy nykyopiskelijoiden työvoimatuotoksella. Nämä rajaukset on jätetty malliin, jotta laskentamalli tuottaisi Opetushallituksen laskentaprosessin kanssa vertailukelpoisia lukuja. Käytännössä näiden tekijöiden puuttuminen pitää kuitenkin ottaa huomioon lopullisia johtopäätöksiä tehtäessä. 21
Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet Työpaikat pääkaupunkiseudulla ja ammattiryhmittäinen uuden työvoiman tarve Seuraavassa esitetyt toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet on laskettu yhdistämällä VATT:n tekemän Uudenmaan maakunnan toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet pk-seudun viimeisimpiin tilastoihin työllisten määristä. Käytännössä siis, jos VATT on ennustanut esimerkiksi siivoojien määrän kasvavan Uudellamaalla 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tästä on seurannut, että me olemme olettaneet alla esitetyissä laskelmissa, että siivoojien määrä kasvaa 30 prosentilla myös pk-seudulla vuoteen 2030 mennessä. Vaikkakin siis alla esitetyt luvut pohjautuvat hyvin voimakkaasti VATT:n ennusteisiin, ne eivät kuitenkaan suoraan ole VATT:n tekemiä ennusteita pk-seudulle. Kuten ao. taulukosta nähdään, kaiken kaikkiaan pk-seudun työllisten määrän odotetaan kasvavan vuodesta 2011 vuoteen 2030 mennessä lähes 85 000 työllisellä. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Työllisten määrän kasvu on sekä Uudellamaalla että näissä luvuissa tietysti myös pk-seudulla muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisenkin suurta. Muualla Suomessa työelämän tarvitsema uuden työvoiman tarve syntyy lähes ainoastaan eläköitymisen kautta. Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun toimialaennusteet vuoteen 2030 (Foredata, 2015) 2011 2030 Muutos (lkm) Muutos (%) 1 Maatalous ja metsästys 416 486 70 17 % 2 Metsätalous ja kalatalous 557 535-22 -4 % 3 Kaivostoiminta ja louhinta 193 275 82 43 % 4 Elintarviketeollisuus ym. 5 426 6 566 1 140 21 % 5 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 632 565-67 -11 % 6 Puuteollisuus 666 830 164 25 % 7 Paperiteollisuus ja painaminen 3 807 3 643-164 -4 % 8 Kemianteollisuus 5 829 6 666 837 14 % 9 Rakennusaineteollisuus 1 163 1 460 297 26 % 10 Metallien ja metallituotteiden valmistus 2 309 2 353 44 2 % 11 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 16 555 13 730-2 825-17 % 12 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 3 643 3 760 117 3 % 13 Kulkuneuvojen valmistus 509 557 48 9 % 14 Muu teollisuus 4 692 4 421-271 -6 % 15 Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto 5 511 7 597 2 086 38 % 16 Rakentaminen 32 561 37 564 5 003 15 % 17 Tukku- ja vähittäiskauppa 90 034 79 580-10 454-12 % 18 Kuljetus ja varastointi 41 542 42 059 517 1 % 19 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 24 399 29 265 4 866 20 % 20 Informaatio ja viestintä 48 704 56 183 7 479 15 % 21 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 24 074 22 631-1 443-6 % 22 Kiinteistöalan toiminta 7 111 10 165 3 054 43 % 23, tieteellinen ja tekninen toiminta 54 099 69 577 15 478 29 % 24 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 45 795 59 720 13 925 30 % 25 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; sosiaalivakuutus 36 880 35 104-1 776-5 % 26 Koulutus 39 231 49 700 10 469 27 % 27 Terveys- ja sosiaalipalvelut 76 780 94 107 17 327 23 % 28 Taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta 35 840 54 716 18 876 53 % 29 Tuntematon 6 694 6 694 0 0 % Yhteensä 615 652 700 508 84 856 14 % 22 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
Seuraavassa muutamia poimintoja ennusteista: Suurin työllisten määrän sekä absoluuttinen (+18 876 työllistä) että suhteellinen (+52,7 %) kasvu kohdistuu toimialalle taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta. Toimialan sisäisessä ammattirakenteessa ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. Toimialan suurimmat ammatit muodostuvat vuonna 2030 samoista ammateista kuin vuonna 2011. Käytännössä nämä ovat yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat (5 779 työllistä v. 2030, kasvua +1 994 työllistä), muut toimistotyöntekijät (5 361 työllistä v. 2030, kasvua +1 849 työllistä) sekä kauneudenhoitotyöntekijät (5 328 työllistä v. 2030, kasvua +1 838 työllistä). Toiseksi suurin kasvu työllisten määrällä mitattuna kohdistuu terveys- ja sosiaalipalvelut toimialalle, jonka työllisten määrän odotetaan kasvavan yli 17 000 työllisellä (+23 %). Suurin kasvu toimialalla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti kohdistuu sosiaalialan työntekijöihin ja ohjaajiin. Näistä käytännössä yli puolella toivotaan olevan lähihoitajan koulutus koulutuksenaan. Kasvua on kuitenkin työllisten määrässä yli 30 prosenttia myös sosiaalialan erityisasiantuntijoissa sekä opettajissa ja opetusalan muissa asiantuntijoissa. Toimialan kasvu jakaantuu kuitenkin melko tasaisesti eri ammattiryhmiin. Kaikkien alalle merkittävien ammattiryhmien työllisten määrän odotetaan kasvavan yli 10 prosentilla. Työllisten määrällä mitattuna merkittävät toimialat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ovat molemmat lähes 30 prosentin kasvussa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla työllisten määrä kasvaa yli 15 000 työllisellä ja vaikka kasvua on lähes kaikissa ammattiryhmissä toimialan sisällä, kasvua on eniten kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien (+2 400 työllistä) sekä yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoiden (+1 800 työllistä) ammattiryhmissä. Hieman toimialan keskiarvoa hitaammassa vauhdissa odotetaan kasvavan taloushallinnon toimistotyöntekijöiden (+1 080 työllistä) sekä muiden toimistotyöntekijöiden (+1 330 työllistä) ammattiryhmien. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialalla lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrien odotetaan kasvavan toimialan kasvuvauhtia. Suurimmat ammattiryhmät ovat siivoustyöntekijät (+3 120 työllistä), kauppiaat ja myyjät (+1 070 työllistä) sekä isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät (+850 työllistä). Merkittävät työllisten määrien kasvuluvut löytyvät energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalta, minkä odotetaan kasvavan 38 prosenttia (+2 090 työllistä) vuoteen 2030 mennessä. Toimialalla suurin kasvu kohdistuu sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmään, minkä odotetaan kasvavan yli 60 prosentilla (+370 työllistä). Muita suuren kasvun ammattiryhmiä ovat kauppiaat ja myyjät (+230 työllistä) sekä sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät (+150 työllistä). Top 5 työllisten toimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työllisten määrän odotetaan laskevan. Laskua odotetaan tulevan yli 10 000 työllistä (-12 %). Suurin osa työllisten määrän laskusta kohdistuu toimialan suurimpaan kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmään (-5 225 työllistä) mutta myös kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmä supistuu voimakkaasti (-8 330 työllistä). Käytännössä kuitenkin lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrien odotetaan laskevan toimialalla. Muita merkittäviä laskussa olevia toimialoja ovat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan (-2 825 työllistä), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä sosiaalivakuutuksen toimialan (-1 776 työllistä) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan (-1 443 työllistä). Näistä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan eniten työllisiään menettävä ammattiryhmä on sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmä (-580 työllistä), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä sosiaalivakuutuksen toimialalta julkisen hallinnon asiantuntijat ja johtajat ammattiryhmä (-380 työllistä) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan Pääkaupunkiseudun kasvavin toimiala on taide, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta 23
Toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet CASE: Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat Kuten aineiston poiminnoista voidaan havaita ammattiryhmien työllisten määrät voivat vaihdella positiivisista vaikutuksista negatiivisiin, kun mittarina käytetään työllisten määriä. Esimerkiksi kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä vaikutus oli positiivinen hallinto- ja tukipalveluiden sekä energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialoilla. Kuitenkin ammattiryhmän kokonaisuuden kannalta merkittävimmällä toimialalla eli tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla kauppiaiden ja myyjien työllisten määrä väheni vielä enemmän. Vastaavasti sähkö- ja elektroniikka-asiantuntijoiden ammattiryhmässä työllisten määrän odotettiin kasvavan energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalla mutta laskevan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalla. Kuvaaja 9: Kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmän työllisten määrän muutoksen jakautuminen toimialoille (Foredata, 2015) 23, tieteellinen ja tekninen toiminta Yhteensä Muut toimialat yhteensä 28 Taide, viihde ja virkistys sekä palvelutoiminta -1000-500 11 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 21 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 17 Tukku- ja vähittäiskauppa 0 500 1000 1500 2000 2500 Summaamalla toimialoittaiset työllisten määrät yhteen saadaan tietää kuinka paljon ammattiryhmäkohtaisesti työllisiä odotetaan olevan pk-seudulla vuonna 2030. Toisin sanoen tällöin summataan paljonko esimerkiksi kaupan alan asiantuntijoita ja johtajia yhteensä eri toimialoilla odotetaan olevan. Näin saadaan kokonaisarvio ammattiryhmäkohtaisesti onko ammattiryhmän työllisten määrä kasvussa vai laskussa. Esimerkiksi kaupan alan asiantuntijoiden ja johtajien ammattiryhmän työllisten määrän muutos summautuu eri toimialoilta alla olevan kuvion mukaisesti. Yhteensä-palkki näyttää summan, eli sen kuinka paljon yhteensä työllisten määrän odotetaan tässä ammattiryhmässä muuttuvan. Käytännössä siis kasvua odotetaan olevan yli 2 000 työllistä. Samalla kuviosta nähdään, että pelkästään ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ammattiryhmässä työllisten määrän odotetaan kasvavan tässä ammattiryhmässä vielä suuremmalla työllisten määrällä. Tämä tietysti tarkoittaa, että muiden toimialojen työllisten määrän muutoksen on oltava hyvin lähellä nollaa tai vielä tarkemmin vähän alle nollan. Kuvion kolmannesta palkista nähdään, että tässä luokittelemattomien toimialojen vaikutus on noin 1 000 työllistä positiivinen mutta negatiivisiakin toimialoja löytyy. Käytännössä ammattiryhmän kannalta keskeisin negatiivinen vaikutus tulee tukku- ja vähittäiskaupan toimialalta, missä kuten yllä on todettu, lähes kaikkien ammattiryhmien työllisten määrän odotetaan laskevan. Muita laskevan työllisyyden toimialoja tässä ammattiryhmässä ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus. Uuden työvoiman tarve syntyy alan kasvusta ja poistumasta Yksittäisen ammattiryhmän osalta työllisten määrän muutos syntyy siis useamman toimialan yhteisvaikutuksesta. Jollain toimialalla ammattiryhmän työllisten määrä voi kasvaa ja toisella taas laskea. Ao. taulukossa on esitetty sarakkeittain pk-seudun 20 suurimman ammattiryhmän työllisten määrä vuonna 2011, odotettu työllisten määrä vuonna 2030, näistä laskettu työllisten määrän muutos, tässä projektissa arvioitu vuoden 2011 työllisten joukosta vuoteen 2030 mennessä eläkkeelle siirtyvien tai kuolleiden määrä eli poistuma sekä näiden kahden viimeisen uuden työvoiman tarvetta synnyttävän tekijän työllisten määrän muutoksen sekä poistuman summa eli uuden työvoiman tarve. 24 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOULUTUS JA OSAAMINEN KOHTI VUOTTA 2030
Taulukko 3: Pääkaupunkiseudun 20 suurimman ammattiryhmän uuden työvoimatarpeen osatekijät (Foredata, 2015) 2011 2030 Työllisten määrän muutos Poistuma Kuten taulukosta nähdään, suurin osa suurimmista ammattiryhmistä on työllisten määrällä mitattuna kasvussa. Ainoastaan suurin ammattiryhmä kauppiaat ja myyjät sekä lähes vuoden 2011 työllisten määrän tasolla pysyttelevä varastotyöntekijöiden ja huolitsijoiden ammattiryhmä ovat laskevia ammattiryhmiä. Suurin sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu puolestaan löytyy sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmästä, minkä odotetaan kasvavan lähes 10 000 uudella työllisellä tai 36 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suurin poistuma on taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ammattiryhmässä, missä yli 23 000 vuoden 2011 työllistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa lähes 50 prosenttia ammattiryhmän vuoden 2011 työllisistä. Kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmää lukuun ottamatta minkään muun ammattiryhmän poistuman määrä ei yllä edes 15 000 työlliseen. Uuden työvoiman tarpeessa taloushallinnon toimistotyöntekijöiden ammattiryhmä onkin omassa yksinäisyydessään yli 27 000 työllisen työvoiman tarpeellaan. Toiseksi suurin uuden työvoiman tarve (22 251 työllistä) löytyy opettajien ja opetusalan muiden asiantuntijoiden ammattiryhmästä. Kolmanneksi suurin tarve ja samalla jäljellä olevista ammattiryhmistä ainut ammattiryhmä, jonka uuden työvoiman tarve (21 003 työllistä) yltää yli 20 000 työllisen on sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmä. Mielenkiintoista taulukossa on se, että yhdenkään ammattiryhmän työllisten määrän kasvu ei ole suurempaa kuin ammattiryhmän poistuma. Tämän ei tietenkään pitäisi tulla yllätyksenä tilanteessa, missä vain 25 prosenttia uuden työvoiman kokonaistarpeesta tulee työllisten määrän muutoksen kautta ja 75 prosenttia poistuman kautta. Poistuman suuri merkitys korostuu hyvin esimerkiksi kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä. Vaikka työllisten määrän odotetaan laskevan yli 1 500 työllisellä, on uuden työvoiman tarve ammattiryhmän osalta kuitenkin yli 19 000 työllistä. Toisin sanoen työllisten määrällä mitattuna supistuvaan ammattiryhmään on edelleen noin 30 prosenttia uuden työvoiman kysyntää suhteessa vuoden 2011 Uuden työvoiman tarve 5.3 Kauppiaat ja myyjät 63 194 61 559-1 635 20 743 19 108 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 46 354 50 419 4 065 23 052 27 118 6.2 Muut toimistotyöntekijät 32 115 37 742 5 627 11 691 17 318 10.5 Tietotekniikan asiantuntijat ja johtajat 30 081 33 341 3 260 11 804 15 064 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 29 020 37 185 8 165 14 086 22 251 5.4 Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat 26 734 29 051 2 317 11 709 14 026 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 26 615 36 216 9 601 11 402 21 003 10.2 Yht.kunn. ja human. alan sekä talouden as.tunt. 22 945 27 534 4 589 11 632 16 221 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon as.tunt. 21 169 23 487 2 318 9 413 11 732 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 18 710 22 223 3 513 5 003 8 516 5.2 Siivoustyöntekijät 18 341 22 644 4 303 7 671 11 973 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 16 401 20 453 4 052 8 374 12 426 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 16 319 15 967-352 4 679 4 326 10.4 Julkisen hallinnon asiantuntijat ja johtajat 15 399 17 029 1 630 8 732 10 362 6.3 Toimistotyön asiantuntijat ja esimiehet 14 535 15 899 1 364 7 320 8 683 3.1 Rakennustyöntekijät 14 423 16 010 1 587 5 700 7 287 9.5 Tiedottajat ja toimittajat 13 024 15 826 2 802 5 382 8 184 3.4 Rakennusalan asiantuntijat ja johtajat 12 959 14 148 1 189 6 976 8 165 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 12 566 14 003 1 437 5 971 7 408 7.1 Perus- ja lähihoitajat 9 158 10 288 1 130 4 267 5 397 25