Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät ovat edelleen kasvussa Röntgenlaitteiden, lääkintäkalusteiden, hammashoidon kojeiden sekä In Vitro -tutkimusvälineiden (IVD) vienti saavutti uuden ennätyksen Lääkintälaitteiden tuotannon arvo hieman laski ja tuonti kasvoi, vaikka kulutus Suomessa pieneni. Suomalaiset yritykset toimivat enenevässä määrin kokonaisjärjestelmien integraattoreina vastaten näin lopullisen tuotteen laadusta ja toimituksista. oli hyvä Suomen terveysteknologian tuotteiden valmistukselle ja viennille. Lääkintälaitteiden vienti nousi 877 milj. euroon ja nousi siten lähes samalle tasolle kuin edellisenä huippuvuonna (89 milj. euroa). Yli 95 % kotimaisesta tuotannosta menee vientiin, mikä on osoitus terveysteknologian teollisuuden terveydestä ja dynaamisuudesta. Lääkintälaitteiden kotimainen kysyntä kasvoi pitkän ajan trendin mukaisesti, vaikka sen arvo 562 milj. euroa jäi hieman edellisen ennätysvuoden kulutuksesta. Tuonti kasvoi jälleen hieman ja saavutti nyt 7 milj. euron tason. Lääkintälaitteiden kokonaistuotannon arvo kohosi 749 milj. euroon. Se laski hieman edellisen ennätysvuoden tasosta johtuen ehkä osittain yhden suuren pääryhmän suhdannevaihtelusta sekä kasvavasta komponenttien ja osajärjestelmien tuonnista Suomessa valmistamisen sijaan. Kotimainen tuotanto on keskittynyt tietyille harvoille vahvoille aloille, kun taas lääkintälaitteiden tuontia tapahtuu kaikissa tuoteryhmissä ja tuhansissa tuotteissa kotimaisen kulutuksen tarpeisiin. Pitkällä aikavälillä tuotanto on kasvanut voimakkaasti (kuva 1). Taulukko 1. Suomen lääkintätekniikan tuotannon, ulkomaankaupan ja kulutuksen arvon muutos ajanjaksolla. Lähde: Eco-Intelli. Tuotanto -7 % Tuonti 4 % Vienti % Kotimainen kulutus -5 % 1 9 8 7 6 5 4 Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus 3 Kuva 1. Suomen lääkintätekniikan tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina, käyvin tuotanto ja tuontihinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli.
2 Lääkintätekniikan tuotteiden vienti jatkui voimakkaana Viennissä lähes kaikki pääryhmät saavuttivat erinomaiset tulokset. Uudet ennätyslukemat saavutettiin röntgenlaitteiden, lääkintäkalusteiden, kirurgisten instrumenttien ja hammashoidon kojeiden sekä IVD tutkimusvälineiden viennissä. Suurimpana tuotannon ja viennin pääryhmänä olivat edelleen IVD tutkimusvälineet, jonka vienti nousi 312 milj. euroon. Siitä oli 178 milj. euroa analyyttisten instrumenttien ja 134 milj. euroa reagenssien ja antiseerumien vientiä. Varsinkin reagenssien tuotanto ja vienti on ollut nopeassa kasvussa. IVD instrumenttien viennistä puolet on jälleenvientiä ja puolet kotimaista tuotantoa (kuva 2). Toiseksi suurin tuotannon ja viennin pääryhmistä oli röntgen- ja radiologiset laitteet. Näissä tuotanto kasvoi noin 183 milj. euroon ja vienti nousi 193 milj. euroon kaksinkertaistuen välillä -. Suomen erikoisalana ovat olleet hammasröntgenlaitteet ja mammografia-tutkimukset, joissa suomalaiset innovaatiot ovat markkinajohtajia maailmalla (kuva 3). Taulukko 2. Viennin arvon muutokset lääkintätekniikan pääryhmissä vuosina. Lähde: Eco-Intelli. 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet 16 % 2 Röntgen- ja radiologiset laitteet 4 % 3 Lääkintäkalusteet 29 % 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet 7 % 5 Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet 1 % ml. instrumentit ja reagenssit % 1-6 Vienti yhteensä % 35 Vienti yhteensä 887 M euro 3 25 15 5 1 Sähkökäytt. diagnoosi-/valvontalaitteet 4 Kirurg. & hammashoidon instrumentit 2 Röntgen & radiologia 5 Apuvälineet Kuva 2. Lääkintätekniikan tuotteiden vienti Suomesta pääryhmittäin vuosina, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli.
Kokonaisvienti 887 M euro 2 % Myös hammashoidon välineiden ja laitteiden vienti menestyi hyvin kattaen suurimman osan kirurgisten instrumenttien pääryhmän viennistä. Hammashoidon välineiden vienti nousi 123 milj. euroon. Myös niiden tuotanto saavutti uuden ennätyksen noin 83 milj. euroa. Suuri osa viennistä oli myös maahantuotujen laitteiden jälleenvientiä. Suomen lääkintätekniikan vienti suuntautuu melko tasaisesti ympäri maapalloa. Läntiseen Eurooppaan menee 43 % koko viennistä ja tällä markkinalla Ranska (8 %), Saksa (6 %) ja Iso Britannia (4 %) ovat tärkeimmät. Tärkein yksittäinen markkina-alue suomalaiselle lääkintätekniikalle on kuitenkin USA, jonne yksin suuntautuu 21 % viennistä. Tämä selittää myös amerikkalaisten yritysten kiinnostusta suomalaisyrityksiin. Venäjän osuus on 7 %, Japanin 5 % ja Kiinan 2 % Suomen viennistä (kuva 4). 35 % 2 % 14 % 7 % 22 % 1 Sähkökäytt. diagnoosi-/ valvontalaitteet 2 Röntgen & radiologia 4 Kirurg. & hammashoidon instrumentit 5 Apuväline Kokonaisvienti 887 M euro Kuva 3. Suomen lääkintätekniikan tuotteiden viennin jakauma pääryhmittäin vuonna, prosenttia. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 25 % 21 % USA Venäjä Japani 7 % Kiina ja HK Intia 4 % 8 % 5 % 2 % 1 % Muut maat Saksa Ranska Iso-Britannia Muut EU maat Kuva 4. Suomen lääkintätekniikan laitteiden viennin arvon jakauma maittain vuonna, prosenttia. Huom. viennin jakauma ei sisällä reagenssien nimikettä CN 3822.. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 6 % 21 %
3 Kotimaisen kulutuksen kasvu tasaantui Terveydenhoidon tekniikan kotimainen kysyntä ja tuonti ovat kehittyneet melko vakaasti nousevalla trendillä. Lääkintälaitteiden myynti Suomessa nousi vuonna yhteensä 562 milj. euroon (tuotanto- ja tuontihinnoin) jääden edellisen vuoden huippulukemista hieman. Myynnin vaihtelut ovat merkittäviä vuosittain ja pääryhmittäin. Taulukko 3. Kotimaisen kulutuksen arvon muutokset lääkintätekniikan pääryhmissä vuosina. Lähde: Eco-Intelli. 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet 75 % 2 Röntgen- ja radiologiset laitteet 3 % 3 Lääkintäkalusteet 14 % 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet 7 % 5 Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet 7 % ml. instrumentit ja reagenssit 17 % 1-6 Kulutus yhteensä 6 % Kulutus yhteensä 562 M euro 18 16 14 12 8 6 4 2 1 Sähkökäytt. diagnoosi-/valvontalaitteet 4 Kirurg. & hammashoidon instrumentit 2 Röntgen & radiologia 5 Apuvälineet Kuva 5. Lääkintätekniikan laitteiden kotimainen kulutus Suomessa pääryhmittäin vuosina, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli.
Kokonaiskulutus 562 M euro Kulutuksessa suurimmat pääryhmät ovat IVD tutkimuslaitteet (ml. instrumentit ja reagenssit), joiden osuus Suomen kulutuksessa on 32 %. Toinen suuri pääryhmä kulutuksessa ovat Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet ja mekanoterapeuttiset välineet, joiden osuus kulutuksesta on 24 %. Myös ortopedisten ja lääkinnäisten apuvälineiden osuus kulutuksessa on huomattava (21 %). Yhdessä nämä kolme pääryhmää kattavat 77 % Suomen lääkintätekniikan tuotteiden kulutuksesta (kuva 6). 32 % 4 % 1 % 9 % 24 % 21 % 1 Sähkökäytt. diagnoosi-/ valvontalaitteet 2 Röntgen & radiologia 4 Kirurg. & hammashoidon instrumentit 5 Apuväline Kuva 6. Lääkintätekniikan tuotteiden kulutuksen jakauma pääryhmittäin Suomessa, prosenttia. Kokonaiskulutus oli 562 milj. euroa. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 5
4 Lääkintälaitteiden tuonti nousi uuteen ennätykseen Lääkintätekniikan tuonti kasvoi yhteensä 7 milj. euroon. Syynä tuonnin ennätykselliseen kasvuun on ollut kotimaisen kysynnän vahvistuminen joissakin pääryhmissä ja valmistuksen kansainvälistyminen. Suomen vienti sisältää aikaisempaa enemmän jälleenvientiä ja kotimaisiin tuotteisiin yhdistettyjä ulkomaisia tuotteita, osia ja tarvikkeita. Erityisesti IVD tutkimusvälineiden ja kirurgisten instrumenttien tuonti on ollut nopeassa kasvussa (kuva 7). Lääkintätekniikan tuotteiden tuonnissa on kolme suurta pääryhmää yli muiden: 1) IVD tutkimuslaitteet ja reagenssit, 2) kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet sekä 3) ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet. Nämä kolme pääryhmää kattavat yhteensä 8 % lääkintälaitteiden tuonnista (kuva 8). Ja kuten kuvasta 7 näkyy, vuosi oli näiden pääryhmien tuonnissa hyvä. Arvon nousua tapahtui myös röntgenlaitteiden, sähköisten lääkintälaitteiden ja lääkintäkalusteiden tuonnissa. Taulukko 4. Tuonnin arvon muutokset lääkintätekniikan pääryhmissä vuosina. 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet 3 % 2 Röntgen- ja radiologiset laitteet 6 % 3 Lääkintäkalusteet 15 % 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet 2 % 5 Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet 7 % ml. instrumentit ja reagenssit 6 % 1-6 Tuonti yhteensä 4 % 3 Tuonti yhteensä 7 M euro 25 15 5 1 Sähkökäytt. diagnoosi-/valvontalaitteet 4 Kirurg. & hammashoidon instrumentit 2 Röntgen & radiologia 5 Apuvälineet Kuva 7. Lääkintätekniikan laitteiden tuonti Suomeen pääryhmittäin vuonna, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 6
Kokonaistuonti 7 M euro Lääkintälaitteiden tuonnissa 81 % tuotteista tulee Suomeen EU:sta tai EU maiden kautta välitettynä, ja tässä Saksa 26 % osuudella on hyvin merkittävä. USA:sta tulee 9 %, Japanista ja Kiinasta kummastakin 2 % Suomen lääkintälaitteiden tuonnista. 38 % 7 % 9 % 4 % 25 % 17 % 1 Sähkökäytt. diagnoosi-/ valvontalaitteet 2 Röntgen & radiologia 4 Kirurg. & hammashoidon instrumentit 5 Apuväline Kokonaistuonti 7 M euro 9 % % 2 % Kuva 8. Lääkintätekniikan tuotteiden tuonnin jakauma pääryhmittäin vuonna, prosenttia. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 2 % 45 % % 6 % USA Venäjä Japani Kiina ja HK Intia Muut maat Saksa 26 % Ranska Iso-Britannia Muut EU maat Kuva 9. Lääkintälaitteiden tuonti Suomeen lähdemaittain vuonna, prosenttia. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 5 % 5 % 7
5 Tuotannossa syklistä vaihtelua ja pitkän aikavälin kasvua oli hyvä terveydenhoidon tekniikan valmistukselle Suomessa, vaikka lääkintätekniikan tuotannon arvo hieman laskikin edellisestä huippuvuodesta. Tämä johtui yhden pääryhmän todennäköisesti syklisistä vaihteluista. Tuotannon vaihtelut luultavasti lisääntyvät useaa pääryhmää koskevaksi vuonna, sillä talouden kasvu näyttäisi hidastuvan ja eri maissa terveydenhoidon sektori joutunee vähentämään hankintojaan (kuva 1). Sähkökäyttöisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden tuotanto ja vienti laski edellisestä vuodesta ainoana suurena lääkintätekniikan pääryhmänä. Tämän pääryhmän viennin arvo ylsi 177 milj. euroon ja tuotannon arvo 148 milj. euroon. Syynä tuotannon ja viennin laskuun oli lähinnä potilasvalvontalaitteiden ja MRI kuvauslaitteiden viennin vähentyminen. Vastaavasti vuonna sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden tuotanto nousi kaikkien aikojen ennätykseen (245 milj. euroa). Vuoden arvon aleneminen saattoi myös johtua toimitusten ajoituksesta ja tilausten syklisistä syistä. Taulukko 5. Tuotannon arvon muutokset lääkintätekniikan pääryhmissä vuosina -. 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet 4 % 2 Röntgen- ja radiologiset laitteet 1 % 3 Lääkintäkalusteet 24 % 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet % 5 Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet 1 % ml. instrumentit ja reagenssit 8 % 1-6 Tuotanto yhteensä 7 % Tuotanto yhteensä 749 M euro 3 25 15 5 1 Sähkökäytt. diagnoosi-/valvontalaitteet 4 Kirurg. & hammashoidon instrumentit 2 Röntgen & radiologia 5 Apuvälineet Kuva 1. Lääkintätekniikan laitteiden tuotanto Suomessa pääryhmittäin vuosina, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 8 Suomen Terveysteknologian Liitto FiHTA, www.fihta.fi Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 1, PL 1, 131 HELSINKI, Puh. (9) 192 31