SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOM EN VIRALLINEN TILASTO.» X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO K O U LU TO IM EN YLIHALLITUKSEN JULKAISEM A 46 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIME EN LU K U V U O N N A 9 4-9 5 H E L S IN G IS S Ä 9 6 KEISARILLISEN SENAATIN KIR]APAINOSSA

Sisällysluettelo. Table des m atières. Teksti. Sivu 2. Texte. Pages 2. Tauluja. Seminaarit. sivu. I. Opettajien ja oppilaiden luku.. 2 II. Oppilaiden äidinkieli, kotipaikka, s ä ä ty... 4 III. Oppilasluvun muutokset ja oppilaiden siirto... 6 IV. Seminaarien talo u s... 8 V. Rahastot, kirjastot y. m... 0 VI. Kuuntelijaoppilaat... 2 VII. H arjo itu sk o u lu t... 4 Tableaux. Ecoles normales primaires. Page. Professeurs et élè v e s... 2 Langue m aternelle et domicile des élè v e s... 4 Variations du nombre des élèves; leur passage à la classe su iv a n te 6 Economie des séminaires... 8 Ponds scolaires et bibliothèques etc. 0 Candidats-stagiaires... 2 Ecoles-annexes des séminaires... 4 Kaupunkien kansakoulut. VIII. K oululuokat ja opettajisto... 6 IX. O p p ila at... 20 X. Jatkoluokat, erikoiskoulut y. m. 24 XI. Koulujen talous... 28 Ecoles primaires des villes.! Classes et instituteurs... 6 Elèves... 20 Cours supplémentaires etc... 24 Economie des écoles... 28 Maalaiskuntien kansakoulut. X II. Yleisiä tietoja piirittäin... 32 X III. Oppilaat k u n n ittain... 46 Ecoles primaires des communes rurales. Données générales par d istric ts 32 Renseignements détaillés sur les élèves 46 Kansanopistot, isäntä- ja emäntäkoulut. XIV.. K ansanopistot... 82 2. Varsinaiset em äntäkoulut... 90 Ecoles supérieures populaires, écoles d agriculteurs et de ménagères. Ecoles supérieures populaires... 82 Ecoles de m é n ag è re s... 90

Sivu. XV. K iertokoulunopettajasem inaarit 92 Page. Séminaires d instituteurs d écoles enfantines... 92 XVI. Kirkolliset la ste n k o u lu t 94 Ecoles enfantines... 94 Y hteenveto X IL sta Taulusta lulukuvuosilta 92 5... 25 Yhteenveto X IIL sta Taulusta lukuvuosilta 92 5... 26 Résumé du tableau X II: années scolaires 92 5... 25 Résumé du tableau X III: années scolaires 92 5... 26

Y leissilm äys. T äm ä tilastollinen katsaus kansakoululaitoksen toim intaan lukuvuotena 94 95 sisältää tauluosastossaan ensinnäkin tavanm ukaiset tiedot sem inaareista, kaupunkien kansakoululaitoksesta, m aalaiskuntien kansakouluista, k a n sanopistoista, em äntäkouluista ja kiertokoulunopettajasem inaareista sekä k aiken täm än lisäksi tilastollisen selostelun kirkollisista lastenkouluista vuonna 95. Viimein ju lk aistu t tied o t n äistä kouluista p eru stu iv at vuoden 90 oloihin ja sisälty v ät täm än julkaisusarjan vuosikertaan lukuv. 90 9. Oppilaitosten, opettajiston ja oppilaiden luku p:nä helmikuuta 95. Sem inaareja. Seminaarien harjoituskouluja. L uokkia kaupunkien varsinaisissa kansakou luissa. jatkokouluissa. ilta- ja tehtaalaisk ou luissa. laim inlyötyjen lasten kou luissa. Kaupunkien k asvatuslaitoksia kansakoulusta siirrettyjä varten. Maalaiskuntien kansakouluja. Kansanopi sto ja..emäntäkouluja. j K iertokoulunopettajasem inaareja. Toiminnassa oli... 8 8 22 33 2 27 n 3 250 42 6 7 Opettajiston luku... 87 36 374 77 52 27 9 4 38 296 9. 40 6 345 Oppilaiden luku... 089 576 40 666 944 337 388 269 50 833 555 3 250 98 038 Seminaarit. Syttyneen sodan tak ia alkoi lukuvuosi, K eisarillisen Senaatin päätöksen m ukaan, v asta syyskuun 2 päivänä. P ääsy tu tk in to o n oli k u tsu ttu yhteensä 269 m iespuolista ja 49 naispuolista pyrkijää. N äistä jäi k uitenkin erityisistä syistä verraten suuri m äärä tu lem atta. P ääsy tu tk in to tilaisu u teen saapui eri Kansakoulutilasto 94 95.

2 sem inaareihin kaikkiansa 592 pyrkijää. N äistä h y v äk sy ttiin uusiksi oppilaiksi 32 mies- ja 5 naispuolista eli yhteensä 283 pyrkijää. Sem inaarien oppilaista, joiden luku helm ikuun päivänä oli 089, erosi ) o ppim äärää p ä ä ttä m ä ttä 30 ja 2) täydellisen oppim ärän su o ritettu aan s. o. 'päästötodistuksen saaneina 268. N äistä oli 22 m iehen ja 46 naisenpuolta. Kelpoisuustodistuksen kansakoulunopettajan virkaan sai 48 kuuntelijaoppilasta, joista 33 ennen sem inaariin tuloaan olivat läpikäyneet semmoisen oppilaitoksen, jolla on päästöoikeus yliopistoon, m uut 5 v ähintäin kaksi luokkaa valtion jatko-opistoa. K elpoisuustodistuksia käsitöiden ta i m uun harjoitusaineen o p ettajan v irk aan an n ettiin yhteensä 40. Raum an sem inaari on tä n ä lukuvuotena saanut ensim äisen lahjarahastonsa,,000 m arkkaa. Sem inaarin harjoituskoulun yliopettajan, m arraskuun 5 p äiv än ä keskeltä ty ö tään ja to in taan tem m atu n Juho N ikon oppilaat ovat koonn eet täm än rahaston, jonka korot ovat k ä y te ttä v ä t harjoituskoulun köyhien op pilasten avustam iseksi. Kaupunkien kansakoululaitos. L ukuvuotena 94 95 oli varsinaisissa kansakouluissa 22 luokkaa ja oppilaita yhteensä 40 666. Luokkahuoneita oli 896 ja opettajistoon kuului kaikkiansa 374 henkeä. Lisäys edellisestä lukuvuodesta oli: luokkia 8, oppilaita 867, luokkahuoneita 6 ja o p ettajia. M?'e,spuolisia opettajia oli n y t v ä hem m in, m u tta naispuolisia sitä v astoin 2 enem m än: 374 373 ja 999 00. Päästötodistuksen sai 4 366 oppilasta eli lähes 98 % ylim m än luokan koko oppilasm äärästä. Tulos on hiukan parem pi kuin lukuvuotena 93 94, jolloin päästötodistuksen saaneiden luku nousi vähän yli 97 %. Jatkoluokkia oli n y t toim im assa 33 eli 4 enem m än kuin edellisenä lukuvuotena. H elsinkiin, Porvooseen, T urkuun, Tam pereelle ja K uopioon oli tu llu t lisäksi luokka, Joensuussa oli täm ä koululaji ( luokka) lak k au tettu. O ppila ita oli n y t 944, edellisenä v u o ten a 732. Ilta- ja tehtaalaiskoululuokkia oli n y t 2; lukuvuotena 93 4 oli n iitä 26. Tam pereella ja K uopiossa oli tällaisia luokkia 8 ja, k un n iitä sitä vastoin edellisenä lukuvuotena oli 0 ja 4. Sitä vastoin on H angossa tällainen luokka n y t ensi kerran ollut toim im assa. Oppilaita, edellisenä lukuvuotena 430, oli n y t 337. L aim inlyötyjen lasten kouluissa oli luokkien lu k u m äärä, 27, edellisestä lu kuvuodesta p y sy n y t m u u ttu m atta. O ppilaita oli n y t 0 enem m än: 378 ja 388. K aupunkien kansakoululaitoksen tu o tta m a t kustannukset tek iv ät yhteensä 5 05 986 m arkkaa (arvioitua vuokraa lukuun o ttam atta). Lisäys edellisestä

3 vuodesta oli 98 358 m arkkaa. M enoerä»palkkaus» on kohonnut lähes 00 000 m arkalla, m u tta sitä vastoin olivat»kalusto, opetusvälineet ja kirjasto» v ähän pienem m ät: n y t 89 000: - ja lukuv. 9 3-9 4 203 000: - Valtioapu oli 370 278 m ark asta alentunut 737 994 m arkkaan vähennys siis vähän yli 632 000 m arkkaa m u tta kaupunkien omat menot sen sijaan kohonneet 69 709 m arkalla (3 496 5 5 8 : - lukuv. 93 4 ja 4 88 2 6 6 : - lukuv. 9 4-5 ). K oulukiinteim istöjen arvo, 7 287 88 m arkkaa, oli vähän yli 45 000 m arkkaa suurem pi kuin edellisenä lukuvuotena. E nin m äärä ta s ta 22 652 m ark k aa tu li R aum an ja 70 000 m arkkaa V iipurin osalle. Maalaiskuntien kansakoulut. M aalaiskunnissa toim i lukuvuotena 94 5 yhteensä 3 250 ylem pää kansakoulua, joista 2 806 suom enkielistä, 433 ruotsinkielistä ja suomenruotsinkielistä. K u ten y h teenvetotaulusta siv. 25 nähdään, jak aantu iv a t n äm ät koulut eri lääneille seuraavasti: Uudenm aan l ä ä n i... 38 Turun ja P o rin lääni... 530 Häm een lä ä n i... 40 V iipurin» 569 Mikkelin lääni... 20 K uopion» 398 Vaasan» 495 Oulun» 275 N äistä 3 250 koulusta esiintyivät 78 n y t ensi kerran virallisessa tilastossa, ja on ne sentähden tauluosastossa m erk itty uusiksi kouluiksi. Seuraavassa n äm ät u u d et koulut luetellaan lään ittäin ry h m itetty n ä opetuskielen m ukaan. Lääni, kunta ja kou lu. j Suom en- k ielisiä. Ruotsin- i kielisiä. Lääni, ku nta ja koulu. j Suom enkielisiä. R uotsink ielisiä. Uudenmaan lääni. Turun ja Porin lääni. Espoo, Viherlaakso (yksit. k.).. i Houtskari, S averkeit... Kirkkonummi, In g e ls... i Kisko, O rijärv i... i» Ö fverby... i Suomusjärvi, Laperila... i Vihti, S iippoo... i Siikainen, Samminmaja... i Helsinki, Vantaa suomal. k. Karvia, K antinkyiä... i : i _ i Tuusula, Y li-k erava... i _ Kiikka, Jo k isiv u... i Yhteensä 4 2 Loimijoki, I s o p e r ä... i» K arh u la... i 6

4 Lääni, kunta ja koulu.! J Suomen-! kielisiä. Lääni, kunta ja koulu. Kokemäki, Rakkulainen... i Mikkelin lääni. Paattinen, P aav o la... i Joutsa, Marjataipare... i Raisio, Tahvio... i Pieksämäki, Paltane (Pieksämäen Jyväskylän Maaria, Tortinmäki... i rautat. k.) i Yhteensä 2 i Puumala, L iim attala... i ia Rantasalmi, T o ra sa lo... i Enonkoski. K arv ila... i Yhteensä 5 Hämeen lääni. 5 Ruovesi, Ruhala... Kuru, Olkitaipale..... Kuopion lääni. Juupajoki, Salokuntaseutu... l Kiihtelysvaara, Kuusvaara ---- -- Lempäälä, Lastunen... l» Rasivaara...» Säijenm aa... l Ilomantsi, K u rk ela... Messukylä, H u rm a... Polvijärvi, Sola (Haaparanta).. Tammela, Kaisu...» Sammakkovaara (yksit. Urjala, H arittu... k.)... Längelmäki, Eväjärvi... Kuusjärvi, O utokum pu... Kuorevesi, S u in u la... Kitee, Piimäjärvi... Kuhmoinen, Sappee... Iisalmi, Kaarakkala... Padasjoki, K asuniem i...» Ryhälänmäki... Yhteensä 2 Kiuruvesi, Kiuruveden piiri.. _» Ryönä... 2 Muuruvesi, R e n u la... Tuusniemi, Juojärvi... Viipurin lääni. Y hteensä 3 Pyhtää, Sittakylä... 3 Miehikkälä, Lapjärvi... Sippola, H aapala... Vaasan lääni. Luumäki, Kurvila... Kauhajoki, Kokko-Lylysalo... Muola, Pölläkkälän k y lä... Laihia, Metsäkylä... Hiitola, H iito la... P Perälä...» K opsala... Yöyri, Kaurajärvi... p M ustola... Kortesjärvi, Purmojärvi... I Parikkala, K esusm aa... Soini, K e is a la... _ Sortavala, H ein ä jo k i... Alavus, Asema...» L ahdenkylä... Virrat, Vaskuu... Yhteensä i Jyväskylä, Leppälahti (Jyväskylän Pieksämäen rautat. k.) _

5 L ään i, k u n ta ja koulu. Suom enk ielisiä. R u o tsin. k ielisiä. L ääni, k u n ta ja k o u lu. Suom enk ie lisiä. R u o tsin k ielisiä. Jyväskylä, Kuohu... i Paltamo, K iv esk y lä... i _ Saarijärvi, K olkanniem i... i Sotkamo, Laaka... i Yhteensä 0 Sodankylä, Kierinki (yksit, k.) i > S a tta n e n... i n Yhteensä 7 Oulun lääni. -------- -------- - 7 Kalajoki, P itk äsen p iiri... i _ Kaikkiaan Haapajärvi, Kuusaa... i 74 4» Y lip ä ä... i 78 Tässä on vielä m ain ittav a e ttä Pudasjärven kunnan R annan koulu (Oulun lääniä), joka lukuvuotena 93 94 sopivan huoneiston p u u tteesta oli lakkautustilassa, syksyllä 94 taas ry h ty i toim im aan. L ukuvuotena 93 94 toim ivista kouluista on ainoastaan Å vistin koulu Purm on kunnassa V aasan lääniä tä n ä lukuvuotena»taloudellisista syistä» ollut lak k au tettu n a. K u ten täällä jo m ainittiin, p eru stettiin lukuvuotena 94 95 yhteensä 78 koulua, joka on vähin m äärä viim ekulum eina 0 vuotena. U usia kouluja on näinä vuosina p eru stettu seuraavasti: lukuv. 905 06 05 koulua > 906 07 27» > 907 08 53»» 9 0 8-0 9 3» > 9 0 9-0 36» lukuv. 90 09 koulua» 9 2 97»» 92 3... 86»» 93 4... 96 *» 9 4-5 78» Vuosikym m enen kuluessa on siis p eru stettu yhteensä 8 u u tta koulua, s. o. k eskim äärin 2 vuodessa. M iten lukuvuotena 94 95 toim ivat 3 250 kansakoulua jak aantu iv a t eri lääneille on jo m ainittu. K uinka n äm ät koulut ja k aantu iv a t eri kunnille, se on kuinka m onessa kunnassa oli yksi, kaksi, kolm e ja niin edespäin koulua, selviää seuraavan taulukon num eroista.

6 Lääni. Kuntien i lukumäärä.! K untia, joissa oli seuraava määrä k o u n j a. 2 3 4 5 6 7 8 9 loin 2 3 4 5 6 7 8 M M M 9 2 22 23 3 l'3 2 35 M M Uudenmaan... 39 3 4 5 2 5 2 2 3 2 3 Turun ja P orin... 227 28 23 6 9 4 2 2 2 3 8 Hämeen... 5 3 3 7 7 5 3 4 3 3 2 3 2 3 Viipurin... 55 4 4 2 3 8 2 6 3 3 2 4 2 2 2 - M ikkelin... 27 5 2 2 2 3 2 3 2 2 Kuopion... 37 2-3 2 4 4 3 4 2 3 2 2 2 Vaasan... ) 88 7 9 89 80 3 7 5 2 3 2 3 Oulun... 69 9 9 7 0 4 0 4 2 2 Yhteensä 488 40 50 57 6647 40 26 29 24 6 9 3 2 8 7 8 9 3 5 3 2 Suurin m äärä kouluja oli ykä edelleen V iipurin sekä Porvoon m aalaiskunnassa, edellisessä 35, jälkim äisessä 32 koulua. Iisalm en k u n ta, johon 2 u u tta koulua on p eru stettu, on n y t päässyt Porvoon rinnalle sekä sam alla tässä suhteessa vienyt voiton K uopion m aalaiskunnasta, jossa koulujen luku k u ten lä h in n ä edellisenäkin lukuvuotena oli 3. M aalaiskuntien kansakouluissa oli täällä kyseessä olevana lukuvuotena»varsinaisia opettajia» yh teen sä 4 38 sekä mies- ja naiskäsitöissä 2 436 o p etta ja a (o p ettajatarta). E ri lääneille täm ä opettajisto jak au tu i seuraavasti: V a r s i n a i s i a O p e t t a j i a L ä ä n i. o p e t t a j i a. o p e t t a j a t t a p a. Y h t e e n s ä. m i e s k ä s i - t ö i s s ä. n a i s k ä s i t ö i s s ä. Uudenmaan... 77 320 497 20 95 Turun ja P o rin... 359 327 686 8 226 Hämeen... 286 285 57 35 5 Viipurin... 476 394 870 29 239 M ikkelin... 23 5 238 77 86 K u o p io n... 268 227 495 33 79 V7 aasan... 384 250 634 09 254 Oulun... 48 79 327 27 03 Yhteensä 2 22 2 097 4 38 0 333 h Uusi kunta: Kinnula.

7 E dellisestä lukuvuodesta on varsinainen opettajisto lisään ty n y t 73 o p e tta jalla ja 23 o p e tta ja ta re lla sekä mies- ja naiskäsitöiden opettajain lukum äärä y h teensä 22 hengellä. Useimmissa kouluissa on sam a henkilö koulun sekä jo h taja e ttä o p ettaja. M in oli asian laita täällä kyseessä olevana lukuvuotena 2 406 koulussa, joka v astaa 74 % kaikista kouluista, 705 koulussa oli jo h tajan kerällä apuopettaja, 93 koulussa 2 sellaista j. n. e. N äistä seikoista liitetään täh än seuraa va selostelu: K o u lu ja, jo is sa o p e tti Lääni. ainoastaan jo h taja tai jo h ta ja ta r. johtaja (-tar) sek ä a p u o p ettaja (-tar). johtaja (-tar) sek ä 2 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 3 a p u o p ettaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 4 a p u o p ettaja a (-tarta) johtaja (-tar) sek ä 5 a p u o p ettaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä t> a p u o p ettaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 9 ap u o p ettaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä a p u o p e tta ja a (-tarta). Y h teen sä. Uudenmaan... 283 85 9 3 i 38 Turun ja P o rin... 40 2 4 i i 530 Hämeen... 284 83 20 n 2 i 40 Viipurin... 357 68 26 9 3 2 2 *) i 2) i 569 M ikkelin... 67 3 3 20 K u o p io n... 34 75 7 i 398 V aasan... 370 4 9 i 495 Oulun... 230 38 7 275 Yhteensä kouluja 2 406 705 93 29 8 ; 3 i i 3 250 Yhteensä opettajia näissä kouluissa... 2 406 40 279 6 40 24 2 0 2 4 38 Oppilaita oli helm ikuun päivänä 95 m aalaiskansakouluissa yhteensä 50 833. Lisäys edellisestä vuodesta oli 807. N iinkuin uusia kouluja, k u ten täällä jo on huom autettu, p eru stettiin pienem pi m äärä kuin m illoinkaan viime 0-vuotisk autena, oli oppilasm äärän lisäys sam oin n y t vähin. T äm ä oppilasm äärän kasvam inen n ähdään seuraavista num eroista: lukuv. 9 0 5-0 6 4 982 oppilasta lukuv. 90.... 0 633 oppilasta 5 9 0 6-0 7 7 224»» 9-2... 5 24» > 9 0 7-0 8 4 732»» 9 2-3... 3 94 >» 908 09 8 99»» 93 4... 5 429 ) > 9 0 9-0 3 76» > 94 5... 807» J) Tiiliruukki. 2) Kolikkoinmäki, kumpikin Viipurin pitäjässä.

8 T aulukon num eroista käy selville, kuinka vähäinen oppilasm äärän lisäys itse asiassa oli. N äyttääh än siltä kuin u u d et koulut ensinnäkin olisivat tehneet koulunkäynnin oppilaille vähem m än raskaaksi. N oita kolm ea oppilasryhm ää, ) koulum atka lyhyem pi kuin 3 kilom etriä, 2) koulum atka 3 5 kilom etriä ja 3) 5 kilom etriä pitem pi, lähem m in tark astettaessa huom ataan e ttä ensim äinen ryhm ä lisääntyi 84 ja toinen ryhm ä 285 oppilaalla, m u tta e ttä kauim pana koulusta sauvien luku sitä vastoin aleni 39 oppilaalla. Sam oin o so ttav at ne koulum atkan p itu u tta koskevat tied o t, jo tk a lukuvuodesta 909 0 alkaen on näissä katsauksissa julkaistu, e ttä kehitys viim e vuosina on k äy n y t täh än suuntaan. Siten lisääntyi ta h i v äh enty i (2 kertaa) näiden kolm en oppilasryhm än oppilasluku allam ainittuina 5 lukuvuotena seuraavasti: Oppilasryhmä I il m 90 9 + 7 376 + 2 432 + 825 9 92 4 533 + 949 24 92 93 + 2 776 + 272 + 46 93-94 + 3 580 + 339 + 50 94 95 + 84 + 285 39 Yhteensä + 2006 + 5 277 + 92 N um eroista näkyy aivan selvästi, kuinka tu n tu v asti ryhm ä I ja I I lisääntyneet, s. o. kuinka monelle oppilaalle koulum atka on tu llu t väherr rasittavaksi. L ukuvuotena 94 95 o tettiin kouluihin uusia oppilaita yhteensä 47 477 eli 796 vähem m in kuin edellisenä lukuvuotena, jolloin tuo luku oli 49 273. K urssia loppuun su o rittam atta erosi n y t kyseessä olevana lukuvuotena 7 298 ja edellisenä lu k u v u o ten a 7 625. N eljännen vuosiosaston oppilaista, y h teensä 27 477, sai 27 05 oppilasta päästötodistuksen. Valm istavissa kursseissa syyslukukauden alussa oli n y t 72 57 oppilasta. Edellisenä lukuvuotena oli n iitä 73 335, s. o. 78 enem m än. Jos koulujen oppilasm äärä olisi tasan ja k au tu n u t kaikkien 3 250 koulun sekä sam oin 4 38 varsinaisen o p ettajan kesken, olisi k u nkin koulun osalle tu llu t 46 ja k u tak in o p ettajaa kohti 35 oppilasta. Jatkokurssit m aalaiskuntien kansakouluissa jäiv ät sekä vuotena 94 e ttä vuotena 95 valtio n av u stu sta vaille. Seuraus tä s tä oli heti huom attavissa. K alenterivuotena 93 oli tä tä tark o itu sta v arten 0 000 m arkan suuruinen

m äärärah a m yönnetty ja lukuvuotena 93 94 pidettiin yhteensä 35 ja tk o kurssia. N yt, k un valtioapua ei m yönnetty, supistui kurssien lukum äärä 87:ään. K uinka tu n tu v a sti valtionavustuksen m yöntäm inen ja sam oin sen kieltäm inen v aik u ttaa täm än kansanopetushaaran eloisuuteen n ähdään seuraavista num e roista. K alenterivuosi. Valtioapu. Sfmf L ukuvuosi. Jatk okursseja. 92... 92-93 62 93... 0 000 93 94 35 94... 94 95 87 N uorison puolelta n äk y v ä t n äm ät kurssit saavan yhä enem m än suosiota. L ukuvuotena 93 94 oli niissä kuulijoita keskim äärin 2.8, lukuvuonna 94 95 oli tu o keskim äärä 24.8. Lähem piä num erotietoja viime lukuvuotena an n ettu jen jatkokurssien luv r a sekä niiden tu n ti- ja oppilasm äärästä on k o o ttu seuraavaan lään ittäin laad ittu u n taulukkoon. J atkoku r s s e j a. - r. f^ L ä ä n i. K oko N iistä kesti Oppilaita. luku. 75 tuntia. 00 tuntia. 50 tuntia. 94 95. Uudenmaan... 9 3 4 2 277 Turun ja P o rin... 0 3 4 3 257 Hämeen... 2 2 6 4 246 Viipurin... 3 5 5 3 28 M ikkelin... 2 6 K u o p io n... 3 4 9 425 V aasan... 5 3 334 Oulun... 3 2 5 6 274 Yhteensä 87 23 45 9 255 93 94... 35 56 7 88 6 854 Kansakoulutilasto 94 95.

0 Kansanopistot. Aina lukuvuodesta 909 90 alkaen on kansanopistojen luku pysy n y t m u u ttu m atta: suom alaisia 27 ja ruotsalaisia x) 4, kunnes täällä kyseessä olevan lukuvuoden alusta näiden lisäksi uusi sellainen, Karhunm äen kristillinen kansanopisto Lapualla alkoi toim ia. Jo ensim äisenä lukuvuotena oli tässä vastaperustetussa opistossa 73 oppilasta. A inoastaan L ahden ja Pohjois- Savon kansanopistossa oli enem m än oppilaita: edellisessä 04, jälkim äisessä 75. K aikissa kansanopistoissa oli yhteensä 555 oppilasta, joista sisäoppilaita 93. V apaaoppilaiden luku oli 463. K ansanopistot sekä isäntä- ja em äntäkoulut olivat kalenterivuotena 93 n au ttin eet valtioapua, edelliset 6 000 ja jälkim äiset 3 000 m arkkaa. K un niille sitä v asto in kalenterivuodelle 94 m y ö n n ettiin ain o asta an 50 % m ain itu ista m ääristä, se on kansanopistoille 3 000, isäntä- ja em äntäkouluille 500 m arkkaa, niin täm ä tiety sti tu n tu v a sti v aik u tti opistojen taloudelliseen asem aan. Sitä to d ista v at eri m enoerissä esiin ty v ät alennukset. N iin an n ettiin n y t stipendejä oppilaille yhteensä 25 903 m arkkaa, k un tällaista av u stu sta sitä v astoin lukuvuotena 93 94 oli ja e ttu 44 480 m arkkaa. K ansanopistojen kiinteim istöjen arvo joulukuun 3 päivänä 94 nousi 3 047 236 m arkkaan. K u n tuo arvo v u o tta ennem m in oli 2 756 777 m arkkaa, oli se siis kohonnut noin 290 500 m arkalla. ra a v a t kansanopistot sekä kiinteim istönarvon lisäys niissä: Tässä suhteessa m ainittakoon seu- K arhunm äen kristillinen kansanopisto.'... 85 000 Itä-H äm een k an sanopisto... 7 000 Itä-P o h jan m aan»... 29 000. S ydvästra Finlands sv. folkhögskola... 47 000 M itä Itä-K arjalan kansanopiston kiinteim istön arvoon tulee, h u o m au tettakoon e ttä siihen n y t sisältyy m yöskin itse maatilan arvo 20 000 m arkkaa, kun siihen ennen oli m erk itty ainoastaan rakennusten arvo. K oska Kokkolan emäntäkoulun rakennukset n y t ovat siirtyneet valtion huostaan, on kiinteim istön arvo taulukosta poistettu. K u te n edellisinäkin vuosina o v a t Tampereen, O ulun ja K otkan Työväenopistot Y lihallitukselle to im itta n e e t vuosikertom uksensa. N äihin on n y t liitty n y t T urun suomenkielinen työväenopisto. Varsinaiseen opettajistoon kuului kevätlukukaudella yhteensä 7 henkeä (4 + 4 -f 3 + 6) ja oppilaiden luku oli 966 (254 + 273 - f 209 + 230). *) Vöra landtmanna- ooh husmodersskola ei kuitenkaan ollut toiminnassa lukuvuotena 92 93.

Kirkolliset lastenkoulut. Tilastollisessa katsauksessa lukuvuodelta 90 9 julkaistujen tietojen m ukaan löytyi m aassam m e vuonna 90 kirkollisia lastenkouluja yhteensä 467 evankelis-luterilaisessa seurakunnassa ja oli näiden koulujen lukum äärä silloin 667, joista yhdellä paikalla toim ivia 33 ja kiertäviä 336. O pettajistoon kuului 500 henkeä ja oppilaita oli yhteensä 9 924.. Millä kehitysasteella täh än k u u lu v at olot vuotena 95 olivat, nähdään tauluosaston yksityiskohtaisista num erotiedoista (taulu X V I). V iisivuotiskauten a tap ah tu n eista m uutoksista an taa seuraava vertailu ainakin yleispiirteisen kuvan. Seurakunt. missä oli kirkoll. lastenkoul. Kirkollisia lastenkoul. Opettajia. Oppilaita. 90... 467 667 500 9 924 95... 454 468 449 95 55 L isäys tah i vähennys 3 99 5 + 3 59 K irkolliset lastenkoulut on siis jälkeen 90 lak k au te ttu (tai ovat lak an neet) 3 seurakunnassa. A sioita seikkaperäisem m in tu tk ittaessa huom ataan kuitenkin e ttä niin on ta p a h tu n u t 2 seurakunnassa. N äm ät ovat: T urun hiippakunnassa. Eaum an m aaseurakunta Dragsfjärd F in ström Saltvik Ham m arland Brändö S ui va K ristiinankaupungin m aaseurakunta Ä htävä Vöyri K ruunuby Alaveteli ' Porvoon hiippakunnassa. Pernaja. Liljendal L apträski Espoo Siuntio Janakkala Savonlinnan hiippa kun n assa. Sippola Lavansaari Seiskari Sitä vastoin on kirkollisia lastenkouluja jälkeen 90 p eru stettu M yrskylän sekä In iö n seurakuntaan, ja vanhojen seurakuntien jakam isen k a u tta 6 u u tta seurakuntaa sy n ty n y t, n im ittäin Mellilä, Vilppula, Juupajoki, K innula, Ä änekoski ja Vuoksela, joissa kaikissa ennestään toim ineet lastenkoulut yhä edelleen on ylläpidetty. Siten on niiden seurakuntien lukum äärä, joissa kirkollisia lastenkouluja on toim im assa, täällä kyseessä olevana viisivuotiskautena itse asiassa v äh enty n y t 3. Edellisessä lueteltuihin 2 seurakuntaan, m issä kirkollisten lasten koulujen to im in ta on lak an n u t, n ä k y y Lapväärtti olevan liittym äisillään.

2 V uonna 90 oli n äet tässä seurakunnassa 2 kirkollista kiertokoulua, m u tta olot o v at sittem m in niin m u u ttu n eet, e ttä siellä n y t on»0 ruotsalaista ja 2 suom alaista lastenkoulupiiriä sekä e ttä näissä piireissä toim ivista lastenkouluista ainoastaan D agsm arkin piirin koulu on kirkollinen.» Samoin n ä y ttä ä m uissakin seurakunnissa lastenopetus siirtyvän kuntien huostaan. Niin on laita esim. Mustasaaressa, m issä kirkollisten lastenkoulujen ylläpitäm inen on eri lukukun- tien velvollisuutena. P idetyssä kirkonkokouksessa»kävi kuitenkin selville e ttä enem m istön toivom us oli se että, jos lastenkoulut u udestaan järjestettäisiin, ne teh täisiin kunnallisiksi.» Missä teollisuuslaitokset ta h i yksityiset henkilöt ovat olleet halukkaita huoltam aan lastenopetuksesta, n äk y y kirkollinen seurakunta luopuvan tä stä toim esta. Dragsfjärdissä ovat lastenkoulut»joko k unnan ta h i sikäläisten teollisuuslaitosten huostassa.» Pietarsaaressa toim ii, p aitsi 3 kirkollista kiertävää koulua, 4 kiintonaista, yksityisillä varoilla y lläpidettyä yksityistä lastenkoulua, jo tk a ovat syntyneet yksityisten ja kirkkoherran alotteesta». K ristiinankaupungin m aaseurakunnassa»päätettiin kirkonkokouksessa 4 päivänä syyskuuta 9 e ttä 3 kirkollista lastenkoulua ylläpidettäisiin. Sen jälkeen on p eru stettu 3 kiintonaista kunnallista lastenkoulua, ja kirkollisten lastenkoulujen toim inta on lak an n u t, v aikka tä stä m itään nim enom aista p äätö stä ei ole olemassa.» Opettajain palkat on viim ekuluneitten 5 vuoden aikana jossain m äärin koro tettu. V uonna 90 oli niiden keskim äärä 343 m arkkaa, vuonna 95 sen sijaan 408 m arkkaa, m u tta ne vaihtelivat tu n tu v asti. Maariassa 4 lastenopettajaa k an to i kukin 900 m arkkaa, ja ainoastaan sai ty y ty ä 850 m arkkaan. Jepualla ja Maksamaassa oli palkka o p ettajaa k o h ti 00 m arkkaa. Jälkim äisessä seurakunnassa lausuu kirkkoherranvirasto näistä kouluoloista:»7 koulua pitäisi olla» (niitä on 3). vähem m än epäpäteviä. saadaksensa parem pia.»»ainoastaan o p ettaja on toim eensa pätevä, m u u t enem m än tah i M utta seurakunta ei ole täh än saakka teh n y t m itään K ysym ys lastenopetuksen uudestaanjärjestäm isestä siihen suuntaan, e ttä se m u u ttu isi k unnan velvollisuudeksi, on jo m uutam in paikoin saanut ra tk a i sunsa, m u tta m onin paikoin n ä y ttä ä siltä kuin asianom aiset eivät vielä olisi t ä h än asiaan k iin n ittän eet erityistä huom iota. M itään yleistä uudistuspyrkim ystä tuskin lienee odotettavissa, ennenkuin kunnilla on v arm at toiveet siitä, e ttä ne tä tä tark o itu sta v arten saav at n a u ttia av u stu sta yleisistä varoista. H elsingissä, K oulutoim en Y lihallituksessa heinäkuussa 96. Oscar Roos.

T A U L U JA. T A B L E A U X.

3 4 9 i i i i i 4 3 2 94- - 95-3 T au lu I. K ansakoulunopettaja«sem inaarit helm ikuunp:nä95.o p e tta jie n ja oppilaiden lu k u Sém inaires d instituteurs et d institutrices primaires, lefévrier95'n om b n d ep a s s e u r s et d élèves. 2 3 5 6 7 8 9 0 i i 2 3 4 3 6 7-8 9 20-22 2 3 2 4 2 5 S e m i n a a r i k a u p u n k i. Année de fondatio n. Lieio d u sém inaire. V a k i n a i s i a. P e r u s t e t t u v u o n n a. H om m es. O rdinaires. M i e h i ä. S e m i n a r i n o p e t t a j i a. P rofesseurs des sém inaires. Fem m es. N a i s i a. V i r k a a t o i m i t t a v i a. H om m es. E x tr a o r d i naires. M i e h i ä. Fem m es. N a i s i a. H om m es. Y h t e e n s ä. Total. M i e h i ä. Fem m es. N a i s i a. H a r j o i t u s k o u - l n n o p e t t a j i a. P rofesseurs des écoles-annexes. \ M i e h i ä. Hommes. Fem m es. I N a i s i a. T y ö n j o h - t ä j i. i. de tra- M altres nuels. v a u x ma- H om m es. j M i e h i ä. Fem m es. N a i s i a. O p p i l a i t a e r i l u o k i l l a Nombre d élères de chaque classe. I. I I. I I I. I V. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. H ommes. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. H ommes. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. H ommes. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. Hommes. Y h t e e n s ä. Total. K a i k k i a a n. Total. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. Hom m es. w O p p i l a i s t a o l i : S i s ä - o p p i l a i t a. Internes. E xternes. U l k o - o p p i l a i t a. 6 jy v ä sk y lä... S ortavala... R au m a... R aa h e... H einola... K ajaani... 863 880 896 896 899 900 0 2 6 4 2 6 4 ' 4 4 5 - i 7 Yhteensä Total 40 8 5 5 45 23 8 2 2 0 3 7 4 4 7, _,.. F in n o s. a ) Suomenkieliset. 5 5 5 6 2 3 3 2 5 4 4 3 2 2 3 3 2. - 27 27 26 29 28 32 28 30 26 30 25 24 3 34 28 29 30 24 29 _ 25 30 28 30 3 30 25 25 28 3 3 3 27 3 06 05 06 20 25 7 7 233 23 05 7 7 06 90 90 43 4 05 7 7 06 09 8 05 22 08 9 08 20 430 479 909 80 729 7 2 6 8 0 Tammisaari... Uusikaarleby... Yhteensä Total K aikkiaan 87 873 4 0 4 54 3 4 22 5 4 0 6 4 5»! b) Ruotsinkieliset. S u é d o is 4-3 2 3 5 28 2 2 3 5 23 3 5 I 5 5 24 2 2 3» 2 2 26 27 _ 23 27 23 49 3 30 30 49 7 7 25 26 26 46 76 76 506 04 04 76 04 80 583 089 30 30 60 240 74 46 20 84» 8 9 0

4 9 4 -- 95. o T au lu II. K ansakoulunopettaja* sem inaarit helm ikuun p:nä 95. O ppilaiden äidinkieli j a k o tip aik k a sekä heidän vänhem*päinsä sääty. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires, le er février 95.Langue maternelle et domicile des élèves; position sociale de leursparents. t 2» 4 5 G 7! 8 3 0 i i 2 3 4 S e i n i n a a i l k a p u n k i. L ie u d u sém in a ire. O p p ila id e n lu k u. jo id e n ä i d i n k ie li oli : Langue m aternelle des élèves. S u o m i. Finnois. R u o t s i. Suédois. M u u k ie li. A u tre langue. O p p ila id e n lu k u, jo id e n k o t i p a i k k a o li: N om bre d élèves dom iciliés: E n i n t ä ä n 00 k m se m in a a r i s t a. à 00 k m au p lu s d u sém in a ire. Y li 00 k m s e m in a a r i s t a. d p lu s de 00 k m d u sém in a ire. V ir k a m i e h iä j a v a p a id e n a n i m a it. h a r j o i t t. Fonction publique, profession libérale. i S u u r li ik k e e n j h a r j o i t t a j i a. Négoce. O p p ila id e n l u k i j o i d e n v a n h e m m a t o i v a t : Position sociale des parents. P i k k u l i i k k e e n T o r p p a r e i t a j a h a r j o i t t a j i a T y ö v ä k e ä P i k k u - m a a n v il je l y s - s e k ä p a l v e l u s ( p a it s i 3 s a r.). S u u r t i l a l l i s i a.' ti l a l l i s i a. ty ö v ä k e ä. m ie h iä. T ra vailleurs Grands pro priétaires ruraux. étaires ru ra u x. tra vailleurs P etits p ro p ri P etits ferm iers, P etit c o m (exe. col. 3). m e rc e, com m is. r u r a u x. O p p ila ita y h t e e n s ä. T otal des élèves. a) Suomenkieliset. Finnois. J y v ä s k y l ä... 232 48 85 2 53 2 2 75 60 233 i 2Sortavala... 23 78 53 20 2 69 27 86 26 23 2 3 Rauma... 05 38 67 2. 35 8-46 4 05 3 4 R aahe... 7 24 93 8 2 7 2 52 6 7 4 5 Heinola... 7 3 86 8 37 0-37 5 7 5 6Kajaani... 06 - - 5 9 - - 26 8 58 3 06 7 Yhteensä Total 908 234 675 69 2 242 92 6 354 44 909 7 b) Ruotsinkieliset. Suédois. s Tammisaari... 04 53 5 28 7 2 7 2 4 4 04 8 9 Uusikaarleby... 76 28 48 2-5 9 48 2 76 9 0 Yhteensä Total 80 8 99 40 7 27 26 2 62 6 80 0! K a i k k i a a n»08 80 35 774 09 9 269 8 8 46 50 089

i I 6 9 4 -- 9 5. 7 T au lu III. K än sako ulun o pettaj as sem inaari t l u k u v u o n n a 94-95. O ppilasluvun m uutokset j a o p p i l a i d e n siirto. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires (année scolaire 94 jgjgj Variations du nombre des élèves; leur passageà h classe suivante. S e m in a a rik a u p u n k i. L ien d u sém inaire. 2 3 4 P ä ä s y tu tk in to o n k u ts u tu is ta C atididats a d m is a u x épreuves de V exam en d entrée q ui ont été _ reçus. h y v ä k sy tty. refusés. h y ljä tty. K a n sak o u lu ista. venant d écoles com m unales. 5 6 8 «0 2 3 4 5 6 7 8 O ppilaita otettu: Nombre, d élèves nouveaux inscrits I lu o k k a a n. en l:e année : V alm istu sk u rsseista ia -koulu is ta. tenant des cours ou tes écoles prépara- menant d établissements d 'in stru c tion secondaire. O p p ik o u lu ista. A u tres. M uualta. I I IV lu o k k a a n, i dans les années 2:e 4:e. Total. Admis à Vessai. K o eo p p ilaita. Oppilaita eronnut. Nombre d, élèves sortis. Oppim äärää päättäm ä ttä. Avant la fin des cours. M orts. \ K u o lle e t. A u tres. M u u t. Après completion des cours. Täydellisen o p p im ä ä rä n s u o rite ttu a a n. Y h te e u sä. Total. Augmentation f - f ; ou d im in u tion ( ) du nombre d élèves. O ppilasluvun lisäys (+ ) tai vähennys (. Oppilaiden sirto. Passage d la classe su iva n te. Illman ehtoja seura a v a lle luokalle s iirre ty t. Après avoir passé Ehdot suoritettuaan seuraavalle luokalle s iirre ty t. Restés d la même classe. Luokalle jä ä n e e t. ' ) _ a) Suomenkieliset. Finnois Jyväskylii... 65 0 3 6 3 5 65 5 2 3 57 67 _ 2 66 6 2 Sortavala... 59 3 29 5 24 59 3 2 56 6 2 75 4 3 Rauma... 30 2 6 3 30 4 2 25 32 2 l b 2 4 R a a h e... 3 26 5 6 6 2 2 3 2 3 35 4 84 2 5 H einola... 49 26 5 5 0 2 32 _ 27 28 + 4 88 2 6 K ajaani... 27 0 25 27 2 29 3 62 6 7 Y hteensä Total 26 287 36 38 57 2 244 2 7 0 225 254 0 650 26 6 b) Ruotsinkieliset. Suédois 8 Tammisaari... 23 2 5 5 2 23! 26 26 3 69 8 8 9 U usikaarleby... 6 3 2 3-6 7 8-2 43 3 3 9 0 Yhteensä Total 39 5 27 8 3 39 ' 43 44 5 2 2 4 0 K a i k k i a a n 300 292 63 39 65 2 4 283 2 7 268 298 5 762 47 0 *) Näistä 2 erotettu.

8 94-95. 9 T au lu IV. K a n s a k o u l u n o p e t t a j a s e m i n a a r i t lukuvuonna 94 95. T ieto ja o p p i l a i t o s t e n taloudesta. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires ( a n n é s c o l a i r e 94 95). Economie des séminaires. 2 3 4 S e m i n a a r i k a n p u n k i. L ie u d u sém inaire. des professeurs des sém inaires. P a l k k a u s. A p p o in tem en ts S e m i n a a r i n o p e t - t a j i e n. H a r j o i t u s l t o u l u n - o p e t t a j i e n j a t y ö n j o h t a j i e n. des professeurs des ; écoies-annexes et \ des maîtres de tr a vaux m anuels.» 6 7 J 8 y 0 2 3 4 5 6 M e n o t. Dépenses. T u l o t. Recettes V a l t i o n a v u s t u s v a r a t t o m i l l e o p p i l a i l l e. Subvention de V E ta t a u x élèves pauvres. I B ourses. A p u r a h o j a. N o u rritu re. H u u a n p i t o. S e m i n a a r i t a l o n h o i t o - j a k o r j a u s k u s t a n n u k s e t. Entretien et réparations des immeubles du sém inaire. Dépenses pour le ja r d in du sém inaire. S e m i u a a r i p u u t a r h a n m e n o t. Autres dépenses. M u u t m e n o t. Stmf. 7m. jm. Smf. jm Shnf. H 7m ~ Kmf. m jm Sfinf jm S t v jiü (fmf. jm. (fmf. jm jm. ttn f jm. S&nfi fië. Y h t e e n s ä. Total. A r v i o i t u v u o k r a ( 5 % s e m i n a a r i - t a l o n a r v o s t a ). Loyer calculé 5 % de la va leu r des édifices). Taxe des internes. S i s ä o p p i l a i d e n m a k s u t. S e rn i n a a r i p u u t a r h a n t u l o t. Revenus tirés du ja r d in du sém inaire. Autres revenus. M u u t, t u l o t. Y h t e e n s ä. Total. K e s k i m ä ä r ä i n e n v u o s i k u s t a n n u s ( s a r. 9 + 0 6 ) o p p i l a s t a k o h t i.! Dépense moyenne annuelle par élève (col. 9 + 0-6 ). Partie de cette dépense p a yée par V E tat. S i i t ä v a l t i o m a k s a n u t o p p i l a s t a k o h t i. a ) Suom enkieliset. - Finnois. Jy v äsk y lä... 78 906 60 22 050 6 800; 2959 65 6 208 40 38 76 50 786 89 97 093 30 56 980 70 8 400 54 654 09 0 595 0» 063 80 08 33 2 S o rta v a la... 96 038 0 26 873 35 6 000 30 302 88 900 _ 3 003 7 39 848 04 265 9» 48 305 20 8 400 07 45 9 47 45 083 86 042 86 2 3 R a u m a... 43 956 68 8 62 8 3 000 9 845 969 47 4 966 5 02 358 48 9 524 70 206 55 23 26 329 8 067 03 054 37 4 R aahe... 4 570 3 9 60 09 3 000] j 8 320 _ 2 420 72 2 745 68 96 666 62 20 960 25 02 70 95 53 7 23 934 25 924 70 4 5 H ein o la... 4 879 76 9 856 5 3 000-4 67 55 2 799 99 8 476 52 90 630 33 2099-09 87 0» 87 907 79 899 08 5 6 K a ja an i... 45 533 33 4 260 7 800-2 996! 24 2 700-6 455-99 744 57 277 40 - - 00 85 600-60 85 68 54 53 35 7 Y hteensä Total 347 884 5 0 27 3 69 600 59 462 53] 4 0879 6 075 65 62 278 28 797 65» 29 93 087 25 6 800-6 87 42 472 88 2544 30 044 73 07 07 b) Ruotsinkieliset. Suédois. 8 T am m isaari...: 44 535] 6 9 589 84 3 000 -- 0 800 I 790 2 300 9 375 96 790 8 682 85 2 400 22 65 4 52 65 04 l i s 997 70 8 9 U usikaarleby... j 43 90 _ j 6 325 07 3 000 -- 0 800-3 486 40 500 965 72 07 467 9 22 49 50 2 400 278 25 3 678 25 53 ;58 483,8 9 0 Y h teen sä Total : 87 725,.6 25 94! 9! 6 000-2 600 20 676 0 3 800 38 540 72 204 257 9 402 35 4 800 3 399 90-899»0 248 24 202 '68! 0 K a i k k i a a n ' 43560» S7] 2786 04] 75 600-8 062 53 6 763 59» 875 65 20089-00»6 48 23489 60 2600 0 27 32 472 88 33 344 2( 078 35 047 75 ; Kansanop. tilasto 94 95. 467 6. 2

0 9 4-9 5. J V T aulu. K ansakoulunopettajassem inaarit l u k u * v u o n n a 94 95. S e m in a arita lo ih in sijo itetu t pääom at s e m i n a a r i e n r a h a s t o t ja k irjasto t. Séminaires d instituteurs et d institutrices prim aires 94 95. C a p i t a u x p l a c é s dans les immeubles des sém inaires; le u rs fo n d s et bibliothèques.. 2 3 4 5 6 7 8 9 ' 0 n S e in in a a rik a u p u n k i. L ie u (ht sém inaire. S em in aari taio n arvo jo u lu k u u n 3 p. Valeurs en capital des édifices des sé m in a i res, le 3 déc. Stipendi-, palkinto - y. m. senlaatuiset T u l o t - R e c e t t e s. rahastot ja varat. Fonds destinés a u x bout ses et a u x p rim e s etc. J a e ttu je n stip e n d ie n ja p a lk in to je n B ourses accordées. S e m in a a rin h o id e tta v ie n ra h a sto je n tila jo u lu k u u n 3 p. E ta t des fo n d s a d m in istré s p a r le sém in a ire (3 déc.). S e m in a a rin m u i d en ra h a s to je n p ä ä o m a jo u lu k. 3 p. M ontant des capita u x des a u tres fo n d s d u sém in a ire (3 déc.). K o rk o ja p ä ä om asta. Lahjoituksia y. m. k o k o n a is R entes des capita u x. N om bre de M ontant total. Nombre, de Y h te e n sä. Total. lu k u. su m m a. L u k u. P ääom a. Capital. D onations etc. bourses. fonds. &nf. pe. (fm f fit. Smf. fa: Smfc fis (tmf. (fmf. fit. 5%? fis. K irja s to n n i te id e n lu k u jo u lu k u u n 3 p. Nombre des volu m es de la bibliothèque (3 déc.). a) S u o m e n k i e l i s e t. F in n o is. J y v ä s k y l ä... 39 64 5 5 6 60 556 60 27 870 _ 7 3 402 4 795 : 2 S o r t a v a l a... 966 04 295! 04 399 6 399 _ 7 7 288 65 7 455 2 3 R a u m a... 390 494 000 000 _ 000 _ 4 330 3 4 R a a h e... 49 205 _ 3 235 4 5 H e i n o l a... 403 980 _ - 3 325 5 6K a j a a n i... 542 348-3 25 20-23 25 64 75 - - 262 6 7 Y h te e n sä T o ta l 3 86 745 854 85 j 24 2 978 85 43 269 6 39 755 8-32 752 7 b) R u o t s i n k i e l i s e t. S u é d o is. 8 T a m m i s a a r i... 373 657 920 6 920 6 7 825 08 7 4 937 2 6556 26 4 006 8 9 U u s i k a a r l e b y... 448 390-088 56 - - 088 56 2 047 0 8 24 24 2 - - 4 7 9 0 Y h te e n sä T o ta l 822 047-2 009 7-2 009 7 28 872 8 5 395 34 6556 26 823 0 K aikkiaan 4 683 792-3 864 02: 24-4 988 02 7 34 8 3 78 907 j 5 6556 26 46 875

j i 2 94-95. 3 V I T aulu. K a n s a k o u lu n o p e tta j a = s e m in a a r iilu k u v u o n n a 94 95. T ieto ja tu tk in n o n s u o r i t t a n e i s t a k u u n t e l i j aoppilaista. Séminaires d instituteurs et d institutrices prim aires (année sco taire 94 95). Candidats-stagiaires ayant passé l examen. i 2 3 i «6 i 7 8 9 i 0 S e m in a a rik a u p u n k i. L ie u d u sém inaire. K e lp o is u u s to d is ta k s e n s a a n e ita k a n s a k o u lu n o p e tta ja n v irk a a n. Nom bre de candid a ts-sta g ia ires a y a n t reçu le certificat de compétence p o u r le poste d H h stitu te u r p rim a ire. S em m o isen o p p ila ito k sen lä p ik ä y n e itä, jo lla o n p ä ä stö o ik e u s Y lio p isto o n. Après avoir fa it leur études dans une in stitu tio n conduisa n t a u baccalauréat. M iehiä. H om m es. N aisia. F em m es. V ä h in tä in k ak si lu o k k a a v a ltio n ja tk o o p is to a k ä y n e itä. A près a voir étu d ié dans d e u x classes a u m o in s des écoles d études supérieures. Y h te e n sä T otal. M u ita k u u n te lijo ita, jo tk a k a n sak. a se tu k se n 2 :n n o ja lla ta h i e h d o llise n e riv a p a u tu k se n s a a n e in a o v a t tu tk in to ja s u o ritta n e e t. A u tres ca n d id a ts-sta g ia ires a y a n t sttbi l exam en én vertu de l a r t 2 de l'o rdonnance s u r les écoles primaires, ou d une dispense. M iehiä. H om m es. N aisia. F em m es. \ Y h teensä. Total. K -e lp o isu u sto d istu k sen s a a n e ita k ä sitö id e n ta h i m uun harjoitusaineen opettajanv irk a a n. Nom bre de candidats-stagiaires a y a n t reçu le certificat de compétence p o u r le p oste de m a itre de tr a v a u x m a n u els ou a u tres exercices. M iehiä. H om m es. \ N aisia. Fem m es. Y h te e n sä. Total. i a) Suomenkieliset. Finnois. Jyväskylä... i 3 n! 7 2 2 4 3 7 2Sortavala... 5 4 9 j 5 5 2 3 Rauma... 3 4 _ 4 4 3 4 Raahe... 5 5 ; 4 5 Heinola... 3 4 7 _ 3 3 5 5 5 6 ; Kajaani... i 2 2 5 : i 2 6 7 6 7 Yhteensä Total 2 2 5 4 4 3 5 8 9 0 29 7 b) Ruotsinkieliset. Suédois. 8 Tammisaari... 2 _ 6 6 S 9 Uusikaarleby... - 5 5 ' 5 5 9 0 Yhteensä Total ; 6 7 0 K a i k k i a a n j 2 3 j 5 48 3 5 8 9 2 40

j 4 9-95. 5 V II T aulu. Sem inaarien h a r j o i t u k o u l u t lu k u v u o n n a 94 95. Eco/es-annexes des séminaii(année scolaire 94 95). 2 ' 3 t ' 4 6 7 8 9 [ 0 2 3! 4 i s j i». 7 8 9 20 2 2-2 2 3 2 4 j 2 f > 2 6 2 7 2 8 j Sei uin n a r i k a n p u n k i. L iè a d u sém inaire. Nombre total ( I VI). K o k o l u k u ( I V J ). I - I I. S u k u p u o l e n m u k a a n. P o i k i a. Garçons. U l - V L. Sexe. Ï-I. T y t t ö j ä, Filles. \ I I I - V I. O p p i l a i d e n l u k u h e l m i k u u n p N om bre d'élèves le lier février. 7, m u t t a e i 9 v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 7 et 9 ans. T j ä n m u k a a n. 9, m u t t a e i I B v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 9 et 3 ans. Age.! I B, m u t t a e i 5 v u o t t a j t ä y t t ä n e i t ä. Entre 3 et 5 äns. I 5 ans et aiv dessus., O p e t u s k i e l e n m u k a a n. F in n o is. L angue. \ S u o m i. j Suédois. R u o t s i. V a n h e m p a i n s ä ä d y n m u k a a n. P osition sociale des paren ts. \lservice public, négoce, \ grande in d u strie. I V i r k a m i e s t e n j a s u u r - l i i k. h a r j o i t t. l a p s i a. P i k k u i i i i t k. h a r j o i t t a }, j a p a l v e l u s m. l a p s i a. Petit commerce, p etite industrie, com m is. i T y ö v ä e n l a p s i a. O uvriers. I. V u o s i o s a s t o j e n m u k a a n. ' S A nnées scolaires.. I I I. I V. V. V I. O p p i l a i t a o l l u t k o u l u s t a p o i s s a l u k u v u o d e n k u l u e s s a. Elèves a y a n t été absents : 0 p ä i v ä ä. de à 0 jo u rs. B O p ä i v ä ä. de à 30. j o u r s. 3 6 0 p ä i v ä ä t t e 3 à 60 io u rs. E n e m m. k u i n 6 0 p ä i v. plus de 60 jo u r s. U u s i a o p p i i. o t e t t u k o u l u u n. Elèves nouv e a u x ; in scrits. I I L I I I V I. P ä ä s t ö t o d i s t u k s e n s a a n e i t a. Elèves ayant quitté l'école avec certificat d'études. i ' - a) Suomenkieliset. Finnois. 34 24 227 J y v äsk y lä... 227 39 75 39 74 65 n 60 ' 56 37! 4 38 44 36 3 03 4 7 20 6 4 26 3 2 Sortavala... 363 54 8 5 40 3e! 223 89! 363 6 77 280 50, 55 77 68 65 48 272 3 64 47 48 2 50 3 Rauma... 49 37 2 22 03 24 49 2 0 37 9 8 26 35 30 2 0.3 23! 9 2 3 4 R aa lie... 77 7 29 44 87 72 j 94 0 77 2 64 0 28 33 36 36 26 8 28! 38 3 32 2 8 4 5 H e in o la... 53 29, 62 3 49 29 0 22 53 : 23 87! 43 i 9 23 38 37 24 2 97 2 8 20 6 5 ' 8 6 K ajaani... 70 22 59 38 5 49 98 2 70 2 88 6 30 30 40 34 2 5 8 3 9 4 6 7! 7 Yhteensä Total [ 239 98 455 85 40 273 753 90 ; 239 75 342 822 83 200! 255 254 202 45 828 ; 63! 38 29 2 48 43 7 b) Ruotsinkieliset. Suédois. 8 Tammisaari,.............. 33 35 98j 3 89 8i _ 33 2j 5 80 2 4 38 20 20; 20 9 3 2 2 20 8! 8 9 Uusikaarlebv... 204 39 70 34 6 j 52' 33 9l - j 204 2 j 96 j 87 34 j ' 39 40j 34 30j. 27 54] 8 2 i 3 34 B 27 9 0 Yhteensä Total j 337 39 70 69 59! 83 222 27! j 337 23; 47 67 55 53 78 j 54 50 47 245! 3 4 3 55 25 45 0 K a i k k i a a n j 576 237 525 254 560 356 975 27 239i 337 98 489 989 238 253 333 308 252 92 073 94 42; 82 266; 73 88 Muist. Harjoituskoulujen opettajisto löytyy seminaarien I taulukossa.

6 94»9 5. 7 V III T aulu. K aupunkien k an sak o u lu t h e l m i k u u n p m ä 95. T ie to ja luokista ja opettajista. Ecoles primaires des villes (er février 95).Classes et instituteurs. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6! H 8 9 20 2! 22 23 2 25 I 26 I 27 L u o k k a M u ita (la u lu n, v o im iste lu n, Luokkia. h u o n e ita. Varsinaisia luokkaopettajia. k ä s itö id e n y. m.) o p e tta jia. Classes. Classes Instituteurs-générauoc proprem ent dits. A u tres m aîtres (chant, g y m situées nastique, tr a v a u x m a n u els etc.). L ä ä n i ja k a u p u n k i. G ouvernem ent et ville. Nombre total. Koko lu k u. Suom enk ie lisiä. F innoises. I I I. I I I V I. R u o ts in k ie lisiä. Suédoises. I II. I I I VI. Omassa talo ssa. dans une maison scolaire spéciale. V uokratuita. dans un local loué. K a u p u n g in k ansak o u lu la it. p alv ei. o li o p e tta jia ja o p e tta ja tt. k a ik kiansa: Nom bre total de m a îtres et de m a î tresses dans les écoles p rim a ires des villes. Total. Koko lu k u. M iehiä. H om m es. N aisia. Femmes. K o k o lu k u. N om bre total. I II. III-V I. Y h te e n sä. Total. M iehiä. H om m es. I - I I. I I I VI. I - I I. N aisia. Fem m es. I I I VI. V irk akelp o isia. Compétents. S e m in a a rin V irk akelp o i su u s to d is tu s ta k ä y n e itä. j M uita. v a illa. A vec certificat S a n s certificat A u tres. d u sém inaire. de compétence. I - I I. I I I - V I. I I I. I I I V I. I II. III-V I. j Koko lu k u. j Nombre to ta l. H om m es. M iehiä. F em m es. N aisia.! Uudenm aan lääni. 208 82 26 85 26 263 73 90 86 35 22 57 86 78 40 85 22 4 24 9 27 3 H e l s i n k i 8 U O m e n k ie l k' 4i 2 / ru o tsin k ie l.» 98 35 63 57 5 3» 37 02 47 70 7 30 47 40 39 68 8 2 22 7 5/ 2 3 P o r v o o... 8 3 5 4 6 8 20 3 7 7 3 20! 2 7 U! 4 3 3 4 3 3 4 L o v i i s a... 4 2 4 7 9 4 4 0 5 4 4 5 5 4 9 4 9 0 4 2 4 7 7 4 3 2 5' 7 4 2 2 5 6 H a n k o...! 2 2I 5 5 9 2 2 6 5 7 4 2-6 7 8 5 3 6 7 Y h te e n sä T o ta l 369 88 42 50 89 97! 3 464 27 337 54 246 400 03 54 43 94 93 34 44 26 9 55 23 32 7 Turun ja Porin lääni. 8 T u r k u... 36 42 69 0 5 63 45 73 36 37 52 88 40-29 52 59 32 69 2 2 8 7 7 6 8 9 N a a n t a l i... 3 2 3 _ 3 2 2 3 _ 9 0 U u s i k a u p u n k i )... 2 6 8 3 4 6 8 4 4 7 9 6 3 7 6 8 5 2 0 U R a u m a.... * 9 8 5 9 3 6 8 9 3 8 8 3 9 5 2 j j 2 P o r i ( y n n ä R e p o s a a r i ).. 59 3 4 8 45 55 7 38 8 33 5 4 8 9 0 29 3 7! 6 4 3 2 3 M a a r i a n h a m i n a... 6 2 4 4 4 3 2 2 4 2 2 2 - - 3 4 Y h te e n sä T o ta l 244 73 2 9 3 46 45 272 i 62 20 88 45 233 6 88 94 49 8 9 9 20 8 24 0 4 4 H äm een lääni. 5 H ä m e e n l i n n a... 7 6 7 7 4 3 6 7 4 6 7 4 2 5 6 T a m p e r e... 25 49 70 2 4 72 0 44 47 97 5 74 25 38 50 36 34 7 7 3 9 8 U 6 7 L a h t i... 6 6 0-7 6 6 0 6 5 6 5 9-7 8 Y h te e n sä T o ta l 58 6 9 2 4 00 0 78 57 2 63! 95 58 47 62 48 43 9 20 4-2 0 U 8 V iipurin lääni. 9 Viipuri... 62 22 33 2 5 46 2 67 2 55 8 37 55 - ; 8: 27 0 32 5 3 3 2 2 2 0 9 20 H a m i n a... 3 6 7 0 0 3 7 3 7 0 3 3 4 2 7 20 2 L a p p e e n r a n t a... 4 7 : 8 2 4 8 3 9-2 3 j 4 3 6-3 2 2 6 22j K ä k i s a l m i... 5 2 3 5 7 3 4 2! 3 5 2 2 2 2 2 22 23 S o r t a v a l a... 7 3 4 6 7 3 4 3 3 6-2 3 3 3-23 24 K o t k a... 4 4 2 2 4 24 5 37 2 25 5 22 37 0 4 2 9 2 6 - - 2 2 24 25 Y h t e e n s ä T o ta l 39 5 75 4 9 93 3 40 37 03 44 ; 78 22 ; 29 43 49 29 7 2 5 3 2 2 9 2 25 ) K oulu oikeastaan Vll-luokkainen. Kansanop. tilasto!)4 95. 467 6. B

6 94 9«. 9 i 2 3 4 6 6 7 8 9 0 i l 2 3 j 4 5 6 7 I» 8 20 2 22 23 j 24 26 26 27 L u o k k a K a u p u n g in k a n sa- V a r s i n a i s i a u o k k a o p e a j i a. M u ita (la u lu n, v o im iste lu n, L u o k k i a. h u o n e ita. k o u lu la it. ç a lv e l. k ä s itö id e n y. m.) o p etta jia! Classes. Classes oli o p e tta jia ja Instituteurs-généraux proprement dits. Autres maîtres (chant, gymnastique, travaux manueîs situées o p e tta ja tt. kaik etc.). Lääni ja kaupunki. Gouvernement et ville. Koko lu k u. Nombre total. Suom enk ielisiä. Finnoises. I II. I I I VI. R u o ts in k ie lisiä. Suédoises. i n. I I I VI. Omassa talo ssa. dans une maison scolaire \ spéciale. V u o k ra tu lta. dans un local loué. kiansa : Nombre total de maîtres et de maîtresses dans les écoles prim aires des villes. Koko lu k u. Total. M iehiä. Hommes. N aisia. Femmes. K oko lu k u. Nombre total. I - I I. I I I V I. Y hteensä. Total. M iehiä. Hommes. I - I I. n i vi. N aisia. Femmes. I - I I. I I I V I. V irk a k e lp o isia. Compétents. V irk ak elp o i- S e m in a a rin s n u s to d is tu s ta k ä y n e itä. M uita. v ailla. Avec certificat Sans certificat Autres. du séminaire. de compétence. I il. m vi. I n. III-V I. I I I. III-V I. Koko lu k u. Nombre total. M iehiä. Hommes. N aisia. Femmes. Mikkelin lääni. - 3 4 9 6 3 4 9 4 9 3 4 4 5 3 9 i i 2 Savonlinna... 5 6 _ 6 _ 3 8 5 6 3 5 3 2 6 2 - i - - - 2 3 Yhteensä Total 24 9 5 - - 22-24 7 7 9 5 24 7 9 8 5 5 3 i - - 3 Kuopion lääni. 4 Kuopio... 52 23 29 40 i 57 3 44 23 29 52 i 2 22 7 8 27 2 4 5 2 3 4 i 5 Joensuu.,...* 5 6 - - 4 4 0 5 6 2 5 4 3 5' 2 3 2 5 6 Iisalmi... 0 4 6 0 9 3 6 3 6 9 3 3 3 2 6 6 7 Yhteensä Total 73 32 4 - - 6 i 80 20 66 3 4 72 i 7 30 24 3 38 4 3 4 8 4 4 7 i. _ Vaasan läni. g Nikolainkaupunki... 55 M4 7 8 6 50 2)2 60 7 43 2 34 55 4 2 20 5 33 6 5 3 2 8! 9 Kristiinankaupunki 2 2 4 2 4 9 U 2j 9 4 5 9 2 4 3 3 4 _ 2 2 9 0 K askinen... 0 4 2 4 4 6 4 4 5 3 4 0 Pietarsaari... 20 4 4 4 8 8 22 2 7 5 9 2 2 6 9 6 9 2 _ 2 Kokkola."... 6 4 4 3 5 5 7 5 2 6 0 6 5 6 5 6 0 _ 2 3 Jyväskylä... 3 6 7 8-3! 4 i 8 6 0-2 4 4 3 4 2 - - 3 4 Yhteensä Total j 26 30 40 9 37 04 3 27 36 9 45; 7i 6 30 45 4 37 67 2 4 6! 6 5 4 j j Oulun lääni. j 42 25 3 56 4 25 7 23 3 2 3 ; 3 5 j Oulu... 57 23 30 2 2 40 3 59j 7 5 6 IR aahe... 5! q 2 5 5! 2 3 3 2 5 2 3 3 2 _ 6 7 Kajaani... 9 4 5 6 8 2 6 4 4 8 2 4 2 3 4 _! 7 8 Tornio... 6 2 4 6 6 2 4 2 3 5 2 2 3 i _ 8 9 [Kemi (ynnä Laitakari).. U 4 7 9 4 7 3 «9-3 3 3 3 5 - - - 2 9 * 20; Yhteensä Total 88 36 48 2 2 66 4 89! 27 62 37 46 83 23 37 23 33 45 4 - - 6 4 2 20 2! K a i k k i a a n 22 380 573 96 72 789 67 374 373 00 47 737 208 3 307 468 430 303 638 08 79j 60 20 46 66 80 j2 *) 2:a luokalla oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppilaita. 2) Vuokratta luovutettu.

20 94-95. 2 T au lu IX. K aupunkien k an sak o u lu t l u k u * v u o n n a 94 95. T ieto ja oppilaista. Ecoles primaires des villes ( a n n é e s c o la ire 94 95). Elèves. L ä ä n i j a k a u p u n k i. Gouvernement et ville. Nombre total (cl. I VT). 2 Koko luku (I V I)....... 4 5 s 7 8 9 0! 2 3 4 3 6 7 8 9 20 2 22 [ 23 24 25 26 27 28 29 S u k u p u o l e n m u k a a n. P o i k ia. Garçons. I I I. I I I V I. Sexe. T y t ö jä. F il les. i n. H I V I. O p p i l a i d e n l u k u h e l m i k u u n p. N om bre d élèves le lie r février. V a n h e m p a in s ä ä d y n O p p ila ita o l l u t k o u l u s t a p o i s s a l u k u v u o d e n k u l u e s s a. 7, m u tta ei 9 v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 7 et 9 ans. I j ä n m u k a a n. Age. 9, m u tta ei lä v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 9 et 3 ans. 3, m utta ei 5 v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 3 et 6 ans. 5 v u o tta t ä y t t ä n e i t ä. 5 ans et au-dessus. O p e t u s k ie l e n m a k a a n. L a n g u e d enseig n em ent. F innois. S u o m i. Suédois. R u o t s i. m a k a a n. SE ta t social des p a ren ts. V ir k a m ie s t. ja s u u r - liik k ee n h a ri. la p s ia. Fonction p u b lique, négoce, grande in d u strie. P i k k u liik k. h a rj. ja p a lv e lu s m ie s t. la p s ia. Petit commerce, p etite industrie, com m is. O uvriers. T yöväen la p s ia. V u o s io s a s to je n m u k a a n. A nnées scolaires. I. I I. I I I. I V. V. V I. E lèves a y a n t été absents -0 p ä iv ä ä., de à 0 joivrs. de à 30 jo u rs. 30 p ä iv ä ä. 3 60 p ä iv ä ä. de 3 à 60 jo u rs. E n em m än kuin 60 p ä iv ä ä. plus de 60 jo u rs. U u s ia oppi* l a i t a o t e t t u k o u l u u n. Elèves nouv e a u x in scrits. I I I. i n - v i. P ä ä s tö to d is tu k s e n s a a n e i t a. Elèves ayant quitté l école avec certificat d études. K r e ik k.- v e n. u s k o n t. k u u l. o ç p il. Elèves appartenant à V E ghse grecque. Uudenm aan lääni. jg, j. (suomenkiel. k. 7 876 585 2 288 547 2 456 2 32 4 737 784 43 7 876 37 2 859 4 700 644 488 jl 454 294 04 892 5 02 48 54 43 669 252 879 20 2 Iruotsinkiel.» 3 57 652 24 673 22 968 273 404 26 3 57 98 394 2 079 679 646! 648 69 509 470 262 47 80 20 682 84 462 39 j 2 3 Porvoo... 609 24 80 4 9 7 330 94 4 25 358 30 73 406 9 9 27 92 79 73 402 59 5 5 9 6 73 3 4 L oviisa... 355 72 8 59 06 88 24 48 5 93 262 3 82 270 66 65 69 60 62 33 23 60 65 6 32 3 4 5 Tammisaari... 26 50 22 32 2 4 36 39 27 89 44 6 42 40 44 30 35 25 54 2 5 43 42 25 5 6 Hanko... 694 2 227 33 222 54 j 423 05 2 200 494 5 220 459 4 3 22 23 97 07 439 6 3 4 5 06 2 «7 Yhteensä T o ta l 3 32 2 595 4 059 2 558 4 0 9 3 734 8 03 474 00 8 447 4 874 474 4 772 8 075 2 664 2 489 2 464 2 28 886 6 0 0 8 409 86 277 j 77 2 692 405 577 64 7 i Turun ja Porin lääni. j i! 8 Turku... 4 603 884 4 8 884 47 4 6 2 2 592 499 50 3 846 757 ; 60 5 7 5 2 868 98 850 i 893 804 586 552 2 77 643 98 22 900 67 547 9 8 9 Naantali... 03 6 38 2 28 37 44 20 2 03 6. 66 32 2 6 5 24 3 4 96 7 22 4 2 9 0 Uusikaupunki... 43 6 0 39 75 70 25 4 5 342 89 44 84 303 77 78 58 48 35 35 244 47 0 2 04 5 33 0 R aum a... 652 37 4 38 236 23 363 57 650 2 42 53 457 48 27 32 43 64 48 430 06 7 2 44 7 48 i i 2 Pori (ynnä Reposaari).. 7 4 2 350 537 302 553 43 3 4 88 7 6 3 5 07 6 590: 09 36 336 i 367 278 252 93 3 2 40 9 24 37 5 90 2 3 Maarianhamina... 30 29 40 27 34 44 73 2 30 9 33 88 30 26 29 24 2 9 5 8 4 3 34 4 9 3! 2 4 Yhteensä T o ta l 7 66 532 2 275 5 2 343 2 357 4 42 87 66 6 576 085 32 2 50 4 839 60 433 494 32 952 85 4 788 95 48! 63 52 08 84 24 4 H äm een lääni. ï 5 Hämeehlinna... 578 20 68 4 76 45 367 6 5 578 9 93 376 8 6 5 99 75 55 368 39 7 3 5j 0 55 5 i6 Tampere... 4 343 830 383 803 327 235 2 655 47 36 4 205 38 55 6 3 027 843 790 822 88 574 496 2 57 325 57 34 828: 7 470 6 i 7 Lahti... 6 49 73 2 77 2 400 87 3 6 22 223 366 32 j 29 07 98 77 68 40 8 2 5 47 33 68 2 7 8 Yhteensä T o ta l 5 532 099 724 029 680 50 3 422 565 44 5 394 38 i 86 577 3 769 093 035 044 05 726 69 3340 445 76 88 090 4 593 4 8 V iipurin lääni. 9 V iipuri... *)23 408 603 i 427 675: 602 2 2 3 255 33 9 4 0 73 9 3 2 8 666 49 46 429 374 263 22 24 49 66 8 446 37 2 49 9 20 Hamina... 328 74 83 69 02 00 65 58 5 328 -! 3 24 9 69 74 60 46 47 32 207 39 9 66 7 32 20 Lappeenranta... 336 69 96 64 07 9 88 5 6 336 _ 22 78 36 54 79 66 57 42 38 250 42 5 2 72 8 37 4 2!2 I 22 K äkisalm i... 64 27' 46 32 59 j 44 99 8 3 64 25 78 6 25 34 35 30 22 8 3 4-35 7 8 5 2 2 23 Sortavala... 87 49 38 44 56 83 99 5 87 0 48 29 40 53 52 3 74 5 3 47 6 8 23 24 K otka... 37 275 403 252 ' 387 330 806 69 2 87 30; 7 256 054 272 255 253 205 74 58 874 : 24 30 45 292 27 58 7 24 j 2 5 Yhteensä îb f a ü j 4 4 4 5 902 269 888 386 2 5 0 2 580 556 59 4 4 2 ; 303 96 2 02 2 237 879 9 895 743 559 458 2 759 725 4 57 958j 92 467 84 2 5 *) Sitä paitsi kansakoulun yhteydessä toimivissa kursseissa aikuisia varten 48 oppilasta(84miestäja4naista);päästötodistuksensai2oppilasta.