SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO LUKUSALI X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 43 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 9-92 HELSINGISSÄ 93, KEISARILLISEN SENAATIN K IRJAPAIN O SSA

2 S isällyslu ettelo. Teksti. Sivu 0. Tauluja. Seminaarit. sivu. I. Opettajien ja oppilaiden luku.. 2 II. Oppilaiden äidinkieli, kotipaikka, s ä ä ty... 4 III. Oppilasluvun muutokset ja oppilaiden siirto... 6 IV. Seminaarien talous... 8 V. Rahastot, kirjastot y. m... 0 VI. Kuuntelijaoppilaita... 2 VII. Harjoituskoulut... 4 Kaupunkien kansakoulut. VIII. Koululuokat ja opettajisto... 6 IX. Oppilaat X. Jatkoluokat, erikoiskoulut y. m. 24 XI. Koulujen talous Maalaiskuntien kansakoulut. XII. Yleisiä tietoja piirittäin XIII. Opettajisto kunnittain XIV. Oppilaat kunnittain Yhteenveto X llrsta Taulusta lukuvuosilta Yhteenveto XIILsta Taulusta lukuvuosilta ja Yhteenveto XIV:sta Taulusta lukuvuosilta Table des m atières. Texte. Pages 0. Tableaux. Ecoles normales primaires. Page. Professeurs et élèves... 2 Langue maternelle et domicile des élèves... 4 Variations du nombre des élèves: leur passage à la classe suivante 6 Economie des séminaires... 8 Fonds scolaires et bibliothèques etc... 0 Candidats-stagiaires... 2 Ecoles-annexés des séminaires... 4 Ecoles primaires des villes. Classes et instituteurs... 0 Elèves Cours supplémentaires etc Economie des écoles Ecoles primaires des communes rurales. Données générales par d istricts 32 Personnel enseignant de chaque commune Renseignements détaillés sur les élèves 54 Résumé du tableau X II: années sco- * laires Résumé du tableau X III: années scolaires et Résumé du tableau X IV: années scolaires Kansanopistot, isäntä- ja emäntäkoulut. XV.. K ansanopistot Varsinaiset emäntäkoulut Ecoles supérieures populaires, écoles d agriculteurs et de ménagères. Ecoles supérieures populaires Ecoles de ménagères XV7!. Kiertokoulunopettajaseminaarit. 204 Séminaires d instituteurs d écoles enfantines

3 Yleissilm äys. Oppilaitosten, opettajiston ja oppilaiden luku. Kansanopetuksen alalla lukuvuonna 9-92 toimivien oppilaitosten, niiden opettajiston sekä oppilaiden luku nähdään seuraavasta taulusta: Seminaareja. Seminaarien harjoituskouluja. Luokkia kaupunkien varsinaisissa kansakouluissa. jatkokouluissa. ilta- ja tehtaalaiskouluissa. Laiminlyötyjen lasten kouluissa. Kaupunkien kasvatuslaitoksia kansakoulusta siirrettyjä varten. Maalaiskuntien kansakouluja. Kansanopistoja. Em äntäkouluj a. I Kiertokoulunopettaja- ) seminaareja. Toiminnassa oli n Opettajiston luku ' Oppilaiden luku Seminaarit. Seminaareihin pyrkijöistä hyväksyttiin pääsytutkinnossa oikeastaan 433. Puuttuvan tilan takia voitiin kuitenkin näistä oppilaiksi ottaa ainoastaan 30. Uudenkaarlebyn seminaarin IILnnelle luokalle otettiin uudestaan oppilas, joka erityisistä syistä jonkun aikaa oli ollut oppilaitoksesta poissa.

4 2 Melkein kaikki uudet oppilaat otettiin I:seen luokkaan. Tammisaaren seminaarissa otettiin kuitenkin IV:nteen luokkaan koko 8 oppilasta. Näistä oli 6 ylioppilasta. Jo edellisenäkin lukuvuotena oli yliopistosta melkoinen määrä oppilaita hakeutunut Tammisaaren seminaariin: IILnteen luokkaan ja IV luokkaan 8 oppilasta. Seminaarien I:seen luokkaan otetuista uusista oppilaista olivat useimmat käyneet kansakoulun; niiden prosenttimäärä oli nyt kyseessä olevana lukuvuotena kuten lähinnä edellisenäkin 64. Oppimäärä päättämättä erosi lukuvuoden kuluessa 2 sekä suoritettuaan täydellisen oppimäärän 262 oppilasta; jälkimäisistä, päästötodistuksen saaneista, tuli 25 suomenkielisten ja 47 ruotsinkielisten seminaarien osalle. Kelpoisuustodistuksen kansakoulunopettajanvirkaan saavutti lukuvuonna 9 92 yhteensä 57 kuuntelijaoppilasta; niinikään sai 26 miestä ja 52 naista, yhteensä 78 henkeä, kelpoisuustodistuksen käsitöiden tahi muun harjoitusaineen opettajanvirkaan. Tänä lukuvuotena seminaarien stipendi-, palkinto- ynnä muut rahastot eivät ole karttuneet lahjoitusten kautta, paitsi että Uudenkaarlehyn seminaari on huostaansa saanut uuden,,000 markan suuruisen lahjarahaston, joka jo useampaa vuotta sitten oli seminaarille testamentin kautta luvattu. Seminaaritalojen arvo on, valtion inventaariluettelon mukaan, noussut noin markalla. Tästä tuli vähä päälle markan Sortavalan ja lähes markkaa Uudenkaarlehyn seminaarin osalle. Kaupunkien kansakoululaitos. Tässä julkaisussa esiintyvät kaupunkien kansakoululaitosta koskevat tilastotiedot kolmannen kerran esitettynä niiden taulukaavojen mukaan, jotka Keisarillinen Senaatti kesäkuun 6 p:nä 909 vahvisti. Lukuvuosina tapahtunut kehitys, mitä luokkahuoneiden, luokkien sekä varsinaisten kansakoulujen luokkaopettajien ja oppilaiden lukumäärään tulee, nähdään seuraavassa taulukossa.

5 3 L u k u v u o si. Luokkahuoneita. Luokkia. Luokkaopettajia. Oppilaita. Luku. Lisäys. Luku. Lisäys. Luku. Lisäys. Luku. Lisäys Koko täällä kyseessä olevana aikakautena on 36:dessa kaupungissa ollut oma kansakoululaitos. Nimenomaan kansakouluja varten rakennettujen luokkahuoneiden luku, joka lukuvuonna vastasi 80 %, nousi seuraavana lukuvuonna 82 %:iin sekä lukuvuonna 9-92 vähän päälle 83 %. Koulutaloista laskettua vuokraa lukuunottamatta olivat kalenterivuotena 90 kaupunkien rahamenot kansakoulujen ylläpitämistä varten sekä vuonna markkaa. Lisäys oli siis markkaa. Koska kaupungit kuitenkin viimeksi mainittuna vuotena valtiolta saivat kantaa vain puolet siitä määrästä, mikä niillä edellisenä vuonna oli ollut valtioapua, nousivat kaupunkien suoritukset vastaavassa määrin. Samalla kuin valtioavustus markasta vuonna 9 aleni markkaan, täytyi kaupunkien, jotka 90 olivat suoriutuneet markalla, seuraavana kalenterivuonna kansakoulujen kannattamiseksi maksaa markkaa. Lisäys oli siis markkaa. Tästä huolimatta kaupungit koulujen ylläpidossa eivät ryhtyneet supistuskeinoihin. Opettajain palkkaukset esim. tekivät 9 noin markkaa enemmän kuin lähinnä edellisenä vuotena ja ainoastaan menoerät koulutalojen korjaus, sekä kalusto, opetusvälineet ja kirjasto olivat vuonna 9 jonkun verran edellisen vuoden vastaavia menoeriä pienemmät. Mitä oppilaille annettuihin stipendeihin tulee (vaatteita, kirjoja y. m.), on siinä kohden vähän varovaisemmin menetelty, sillä vaikka tähän tarkoitukseen melkein sama määrä käytettiin 90 ja 9, on muistettava että varat jälkimäisenä vuotena oli jaettava suuremmalle oppilasjoukolle.. Koulukiinteimistöjen arvo on vuoden 90 jälkeen kohonnut noin markalla. Suurimmat määrät ovat tähän tarkoitukseen uhranneet Tampere, H elsinki ja Oulu, nimittäin , sekä markkaa. Oppilaskirjaston niteiden luku on Helsingistä nyt ensikerran merkitty siten, että oppilaita varten ostetut koulukirjat, yhteensä on laskettu

6 4 Kansakouluista siirrettyjä varten on tänä lukvuotena 2 uutta kasvatuslaitosta ollut toiminnassa, nimittäin Turun kaupungin kasvatuslaitos Nauvon pitäjässä sekä Lobbyn koulusiirtola Lapträskissä. Tätä siirtolaa, johon otetaan oppilaita Porvoon, Loviisan, Tammisaaren ja Hangon kaupungeista, on toistaiseksi ainoasti viimeksi mainittu kaupunki käyttänyt. Helsingin kaupungin ennestään ylläpitämien 9 kasvatuslaitoksen toimintapaikat ovat lukuvuotena 9-2 olleet: suomenkielisten, Outamo ja Karstu Lohjalla; Tavola Nummella ja Vanjoki Vihdissä; ruotsinkielisten Aisböle Finnbyssä, P aipinen Sipoossa, L a vers ja Vekkoski Porvoon maalaiskunnassa. Bengtsärin kasvatuslaitokseen Bråmarvissa otetaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppilaita. M aalaiskuntien kansakoulut. Lukuvuonna 9 2 oli 97 uutta kansakoulua toiminnassa. Eri lääneille ja kunnille ne jakautuivat seuraavasti: Lääni, kunta ja koulu. Lääni, kunta ja koulu. Suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä. Uudenmaan lääni. M ietoinen, Rantavakkinen... i Inkoo, Vestankvarn... i Lemu, V erainen... i B rom arvi, R ilaks... i Sauvo, Korpela... i Siuntio, Lieviö (Skräddarskog) i Kem iö, Tjuda... i Helsinki, Sockenbacka... i P ertteli, Rom sila... i N urmijärvi, Raala-Hynnän- P ori, V iasvesi... i korpi... i Plauma, Vasarainen... i Sipoo, M artinkylä, suoni, kunnan Honkajoki, Alisenpää... i k... i Karkku, K orkeanoja... i Porvoo, Skavarböle... i Suodenniemi, Lahdenperä... i P ernaja, Horslök... i Kiikoinen, Myönne... i» Kabböle... i H uittinen, Jo k is iv u... i Orimattila, Virenoja... i Loimaa, Kojonperä... i Yhteensä 4 6» P elto in en... i» Orisuo... i 0 Kokemäki, Sääksjärvi... i Turun ja Porin lääni. Brändö, Torsholma... _ Pöytyä, Karhunoja... i Yhteensä 8 2 Laitila, K ovio... Mynämäki, Laajoki... 20

7 B Lääni, kunta ja koulu. Suomen* kielisiä. Lääni, kunta ja koulu. Ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä. Hämeen lääni. M ikkelin lääni. Teisko, Viitapohja... i Heinola, T aipale... i Orivesi, Naappila... i Ristiina, T o ijala... i Pälkäne, Pohjalahti... i Juva, Paatela-K iiskilä... i Sahalahti, T u rso la... i Puumala, Ryhälä... i Urjala, Harju... i Sääminki, Seppälänm äki... i» Touru... i Kerimäki, K attilam äki... i Sääksmäki, Valkeakoski-Sorrila i Yhteensä 6 Tuuloinen, Pohjois-piiri... i f i Loppi, Jo en tau sta... i H ausjärvi, Puujaa... i Kuopion lääni. K orpilahti, S ärk ijo k i... i Pielisjärvi, Matovaara... Kuhmoinen, R asi-o u ni... i» N urm ijärvi... Hollola, H atsin a... i _ K overo, Sonkajanranta... Yhteensä 3 Kaavi, Losomäki... 3 Liperi, Liperinsalo... P ielavesi, Saarela... Viipurin lääni. Kuopio, R ito n iem i... Viipuri, L ö ytäm äk i... Yhteensä 7 K oivisto, Patala... K uolem ajärvi, H o ikk ala... 7 Miehikkälä, P itkäkoski... Vaasan lääni. Sippola, Järventausta... Närpiö, Skrattnäs... i Valkeala, Inkerilä... Teuva, Komsi... Lappee, K asukkala... Peräseinäjoki, A la-v iitala... tr L au ritsala... _ Maalahti, Kirkonkylä... i» L avola... Vähäkyrö, Merikaarto i Joutseno, K irkonkylä... Jepua, Gunnar... i Ruokolahti, Immala, itäp iiri.... Alahärmä, Huhtamäki...» S av ilah ti... Haisua, Y lik y lä...» T arkkola... Kokkola, Alkula... A ntrea, Noskua... A lajärvi, M änkijärvi... Heinjoki, H evossaari... Jyväskylä, Tourula... Rautu, M ä k rä... Yhteensä Sortavala, Poussu Im pilahti, Hättilä-H uunukka..» Leppäsiltä...» K ytö syrjä... Oulun lääni. Yhteensä 20 Muhos, Sanginjoki Kuusamo, Kirkonkylä...

8 6 L ä ä n i, k u n ta j a k o u lu. S u o m e n k ie lis iä. R u o ts in k ie lis iä. L ä ä n i, k u n ta j a k o u lu. S u o m e n k ie lis iä. R u o ts in k ie lis iä. Alavieska, T alu sk ylä... i Turtola, K onttajärvi... i H aapajärvi, P arkkila... i. Sodankylä, Unari... i Suom ussalm i, Ala- ja Ylä-Vuokki i Yhteensä 0 _ Simo, Yli-Simo... i 0 Karunki, Korpikvlä... i aa Ylitornio, Raanujärvi... i ' Ylempänä mainitusta Suomussalmen kunnan A la- ja Y Immokin piirin koulusta on mainittava, että koulu alkuansa perustettiin jo vuonna 900 sekä että tavanmukaiset tiedot siitä on otettu tilastollisiin vuosikatsauksiin lukuvuosilta Oltuansa kaksi vuotta lakkautettuna on se nyt oikeastaan uudesti ryhtynyt toimimaan. I Sitä vastoin ovat lukuvuonna 90 toiminnassa olleista kansakouluista seuraavat 3 lakanneet toimimasta, nimittäin Kuopion läänissä Joensuun 'Nurmeksen rautatien koulu Nurmeksen pitäjässä sekä Vaasan läänissä Uttermossan koulu Lapväärtissä ja Asunnan koulu Keuruun kunnassa. Sittenkun Valkeakosken-Sorrilan uusi koulu on saatu Sääksmäelle perustetuksi, on samassa kunnassa sijaitseva Valkeakosken koulu, jota tätä ennen on pidetty 2 yhteiskouluna, merkitty kouluksi; samoin on Äänekosken uudessa kunnassa Äänekosken tehtaan piirin koulu yhdistetty kouluksi Äänekosken piirin koulun kanssa. Sillä tavoin on siis kaikkiansa lukuvuonna 90 toimineista kouluista 5 lakkautettu. Kuten yhteenveto taulusta siv. 90 käy selville, oli lukuvuonna 9 2 yhteensä kansakoulua toiminnassa. Eri kunnille ne jakaantuivat seuraavasti: L ä ä n i. Kuntien lukumäärä. 4 3, 2 Kuntia, joissa oli seuraava määrä k o u lu ja ; ! l U udenmaan i i Turun ja Porin i... - Hämeen... ) i 3 2 Viipurin... 2) Mikkelin Kuopion...: 3) Vaasan ) Oulun Yhteensä J) Uusi kunta: Vilppula. J) Uusia kuntia: Nuijamaa ja Terijoki. 3) Uusi kunta: Varpaisjärvi. 4) Uusi kunta: Äänekoski.

9 7 Jo lähinnä edellisenä lukuvuotena oli Porvoon, Iisalm en ja Kuopion maalaiskunnassa kussakin 28 kansakoulua ja V iipurin maalaiskunnassa 35. Lukuvuonna 9 2 toimi Porvoon ja Kuopion kunnassa 29 koulua kummassakin. V iipurin maalaiskunta 35 kouluineen oli yhä edelleen tässä suhteessa ensimäinen. Ylihallituksen viimeksi julkaisemat, kansakoulujen opettajistoa koskevat tilastotiedot kohdistuivat lukuvuoteen Yhteenvetotaulussa siv. 9 nähdään, että tämä opettajisto, johon samana lukuvuotena kuului varsinaista opettajaa, sen jälkeen on lisääntynyt niin että siihen täällä kyseessä olevana lukuvuonna kuului 3 94 henkeä. Kelpoisuustodistuksella varustettujen opettajien luku oli entisestä määrästään 99.2 %:sta nyt kohonnut 99.4 %:iin. Virlcavahvistuskirjan saaneita, joita oli 67.6% koko opettajamäärästä, oli nyt lisääntynyt 69.3 %:iin. Kun miesopettajia äsken mainittuna lukuvuotena oli 56 enemmän kuin naisopettajia, oli tämä luku nyt vähentynyt yhteensä 94 henkeen. Monessako koulussa opettaja on ollut sekä johtajana että yksin varsinaisen opetuksen antajana, monessako taas on löytynyt apuopettajia, nähdään seuraavassa taulukossa. Kouluja, joissa opetti Lääni. ainoastaan johtaja tai johtajatar. johtaja (-tar) sekä apuopettaja (-tar). johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tar ta). johtaja (-tar) sekä 8 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 4 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 5 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 6 apuopettajaa (-t-arta). johtaja (-tar) sekä 8 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 0 apuopettajaa : (-tarta). Summa. U udenm aan i 353 Turun ja P o rin i i 492 H äm een i 365 V iipurin i *)i 2) i 52 M ik k e lin K u o p io n Vaasan O ulun Yhteensä i i i ) Tiiliruukki, 2) Kolikkoinmäki, kumpikin Viipurin pitäjässä.

10 8 Oppilaiden lukumäärä maalaiskuntien kansakouluissa, joka 90 lisääntyi oppilaalla, jommoista lisäystä ei ennen ole meillä nähty, kasvoi lukuvuonna oppilaalla, eli vähän enemmän kuin vuotuinen lisäys aikakautena keskimäärin x) on ollut. Jatkokursseja koskevat tilastotiedot ovat nekin lukuvuodesta alkaen siirtyneet tilastotauluihin. Muun muassa tehdään niissä selkoa siitä, missä kouluissa jatkokursseja on toimeenpantu, montako tuntia (75, 00, 50) ne ovat kestäneet sekä myöskin oppilaiden lukumäärästä. Jotta asianharrastajat ilman vaikeuksia olisivat tilaisuudessa nähdä montako jatkokurssia on kunakin vuonna annettu sekä moniko niistä on käsittänyt 75, 00 tahi 50 tuntia, on tähän kuuluvat numerot lukuvuosilta koottu seuraavaan taulukkoon. J a tk o k u r s s e ja. O p p ila ita. Lukuvuosi. Koko lu k u. 75 t u n tia. N iis tä k e sti. 00 tu n tia. 50 t u n tia. Koko lu k u. K e s k im ä ä rin kurssia koh ti Yhteensä toimeenpantiin lukuvuosina 909 2, kuten edellisestä näkyy, 94 jatkokurssia. Eri osissa maata on niitä harrastettu siten, että niitä toimeenpantiin Uudenmaan läänissä 8 Mikkelin läänissä Turun ja Porin» 53 Kuopion» 55 Hämeen» 5 Vaasan» 52 Viipurin» 93 Oulun» 43 ) oppilasta.

11 9 Kansanopistot. Lukuvuotena 9 2 oli, kuten kahtena lähinnä edellisenäkin, kansanopistoja toiminnassa 27 suomen- ja 4 ruotsinkielistä, eli yhteensä 4. Muutamia yleispiirteellisiä tietoja näiden opistojen toiminnasta on sentähden tähän sommiteltu lukuvuosilta L u k u v u o s i. opettajia. Lukumäärä oppilaita. Menoja.. Tuloja. Kiin toimistojen arvo Nämät numerot osottavat että kansanopistot jo järjestelyynsä nähden ovat ehtineet vakaantua sekä että oppilasmäärä niissä vuodesta vuoteen on ollut jokseenkin yhtä suuri, mutta ne näyttävät myöskin aivan ilmeisesti, mitenkä menot joka vuosi ovat olleet tuloja suuremmat, nousten tuo erotus eri vuosina näet , ja markkaan. Näiden sivistyslaitosten on sentähden yhä edelleen täytynyt turvautua yksityisten uhraavaisuuteen. Niinpä Uudenkirkon kansanopisto kalenterivuonna 9 kauppaneuvos Lallukalta sai avustusta ja Räisälän kansanopisto samoin markkaa; ensinmainittu opisto sai sen ohessa Viipurin Anniskeluyhtiöltä markkaa. Lukuvuoden 9 42 tilastollisiin tietoihin nähden on mainittava että tuon melkoisen tuloerän markkaa, mikä Sörnäisten kristilliselle kansanopistolle on kertynyt oppilasmaksujen kautta, suurimmaksi osaksi ovat suorittaneet lukuisat sisäoppilaat; että missä muut tulot on merkitty verrattain suuriksi, niihin on laskettu myöskin lainoja (niin on esim. Mellersta Nylands folkhögskola tähän merkinnyt markan suuruisen valtiolta saadun rakennuslainan) sekä vielä että muutamien kansanopistojen muut menot ovat kohonneet tavallista enemmän rakennuskustannusten kautta. Täysikasvuisia varten perustetut oppilaitokset Tampereen Työväenopisto ja Oulun Työväenopisto ovat tänäkin lukuvuonna olleet toiminnassa, ja oli edellisessä 56, jälkimäisessä 34 oppilasta-kuuntelijaa. Tämä luku aleni kuitenkin kummallakin taholla tuntuvasti eri aikoina. Kummassakin opistossa, joita ei ole tämän julkaisun tauluosastoon otettu, hoiti varsinaista opetusta johtaja K ansanop. tilasto

12 0 useiden luennonpitäjäin avustamana. Yleisistä varoista nämät opistot eivät saaneet apua, mutta kunnan varoista kantoi edellinen 9 000, jälkimäinen markkaa. Helsingissä, Koulutoimen Ylihallituksessa heinäkuussa 93. Oscar Roos.

13 TAULUJA. TABLEAUX.

14 2 i» n - i» i a. 3 I T aulu. K a n sa k o u lu n o p e tta ja -sem in a a rit h elm ik u u n p:nä 92. O pettajien ja oppilaiden luku. 2 3 Seminaarikaupunki. L ieu d u s ém in a ir e. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires, le er février 92. Nombre de professeurs et d élèves. Année de fo n d a tio n. Perustettu vuonna. H om m es Vakinaisia. O rd in a ires. Miehiä. 7 S e m i n a a r i n o p e t t a j i a, F em m e s. P r o fe s s e u r s d es sém in a ires. Naisia. Virkaa toim ittavia. H om m es. E x traord i n a ir e s. Miehiä. F em m e s. Naisia. 8 Y h t e e n s ä. H om m es. T ota l. Miehiä. F em m e s. 9 Naisia. 0 Harjoituskoulunopettajia. P r o fe s s e u r s d e s écoles-a n n ex es. H o m m es. Miehiä. F em m e s.! Naisia. Työnjoh- 2 3 [ M tajia. M aîtres d e tra v a u x m a - n u e ls. H o m m es. Miehiä. it) S u o m e n k i e li s e t. F em m e s. Naisia. F innois. H om m es. Miehiä. Oppilaita eri luokilla. N om b re d é lè v e s d e ch a q u e cla s s e.. II. III. IV. F em m e s. Naisia.! H om m es. Miehiä. F em m e s. Naisia. H om m es. Miehiä. F em m e s. Naisia. H om m es. Miehiä. F em m e s Naisia. j H om m es. Miehiä, T ota l. F em m e s. j Naisia. T otal I Kaikkiaan. Oppilaista oli: J y v ä s k y lä i Sortavala i i m Raum a R aahe i H e in o la K a ja a n i Yhteensä T otal I n te r n e s. Sisä-oppilaita. E x tern es. Ulko-oppilaita. b) R u o t s in k ie l is e t. Suédois 8Tammisaari Q; U usikaarleby ! Yhteensä T otal K aikkiaan

15 4» l l II Taulu. K an sakoulu nopettaja-sem in aarit helm ikuun i p;nä 92. Oppilaiden äidinkieli ja kotip aikka sekä heidän vanhem-j päinsä sääty. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires, le P l février 92. Langue maternelle et domicile des élèves; position sociale de leurs parents. 2 3 i j Seminaarikaupunki. L ieu d u sém in a ire. Oppilaiden luku, joiden äidinkieli oli: L a n gu e m a tern elle d es élèv es. Suomi. F in n o is. Ruotsi. S u éd o is. Muu kieli. A u tre la n gu e. Oppilaiden luku, joiden kotipaikka oli: N ombre d 'élèves dom iciliés Enintään 00 km seminaarista. à 00 h m a u p lu s d u s é m in a ir e. Yli 00 km seminaarista, d p lu s d e 00 km d u s é m in a ir e. Virkamiehiä ja vapaiden ammatt. harjoitt. F on ctio n p u b liqu e, p r o fe s s io n lib éra le. Suurliikkeen harjoittajia. N égoce. O p p ila id e n lu k u, jo id e n v a n h e m m a t o liv a t : Pikkuliikkeen harjoittajia sekä palvelusmiehiä. P e t it co m m erce, co m m is. P osition sociale des parents. Työväkeä, (paitsi 3 sar.). T ra v a illeu r s (ex c. co l. 3). Suurtilallisia. G rands p r o p r i éta ires ru rau x. Pikkutilallisia. P etits propriétaires ruraux. Torppareita ja maanviljelystyöväkeä. P e t it s ferm iers, tra v a illeu r s ru ra u x. Oppilaita yhteensä. T ota l d es élèv es. a) S u o m en k ie liset. Finnois. J y v ä s k y l ä _ S o rta v a la R a u m a _ R a a h e _ H e in o la _ K a ja a n i Y hteensä T otal h) Ruotsinkieliset. Suédois. 8 T am m isa a ri U u s ik a a r le b y Y hteensä T otal 95 ' Kaikkiaan

16 III T aulu. K a n sa k o u lu n o p e tta ja -se m in a a rit lu k u vu o n n a O p p ila slu vu n m u u tokset ja op p ilaiden siirto. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires (année scolaire 9 92). Variations du nombre des élèves; leur passage à la classe suivante Seminaarikaupunki. L ieu du sém inaire. Pääsytutkintoon kutsutuista C andidats adm is au x épreuves de l exam en d'entrée qui ont été reçus. h yväksytty. refusés. hyljätty. Kansakouluista. venant d'écoles com munales. Oppilaita otettu: Nombre d élèves nouveaux in scrits I luokkaan. en l :e année: Valmistuskursseista ja -kouluista. venant des cours ou des écoles prép aratoires. venant d établissements d instruction secondaire. Oppikouluista. A utres. Muualta. dans les années 2 :e i:e. I I IV luokkaan. Total. Koeoppilaita. i Admis d l essai. O p p ila i ta eronnut. Nombre d èlêves sortis. Oppimäärää p äättäm ättä. A vant la fin des cours. M orts. Kuolleet. Autres. Muut. Après complétion des cours. Täydellisen oppimäärän, suoritettuaan. T otal. Augmentation ( + ) ou d im in u tion ( ) du nombre d élèves. 2 Oppilasinvun lisäys (+ ) tai vähennys ( ). Sans exam en Oppilaiden siirto. P assage à la classe suivante. Ilman ehtoja seuraavalle luokalle siirretyt. Après avoir passé l exam en. * Ehdot suoritettuaan seuraavalle luokalle siirretyt. [Restés à la même classe. Luokalle jääneet, a ) S u o m e n k ie lise t. F innoi. J y v ä s k y lä _ i 4 2 Sortavala Rauma R aahe H e in o la K a ja a n i *) Yhteensä T o t a l b) R uotsinkieliset. Suédois. 8 Tammisaari _ U usikaarleby Yhteensä T o t a l K aikkiaan *) Erotettu.

17 I 8»H IV Taulu. K an sako u lu n o p ettaja- sem inaarit luk uvuonn a T ieto ja oppi- laito sten taloudesta. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires (année scolaire 9 92). Economie des séminaires M enot. D é p e n s e s. Seminaarikaupunki. L ieu du sém inaire. Palkkaus. A p p oin tem en ts. Seminaarinopet-, tajien. j des p rofesseu rs des ^ sém in a ires. Harjoituskoulunopettajien ja työnjohtajien. des p rofesseu rs d es écoles-a nn ex es et des maîtres de tra vaux m a n u els. Valtion avustus varattomille oppilaille. S u b ven tio n d e l E tat aux élè v e s p a u v res. B ou rses. Apurahoja. N ou rritu re. Ruuanpito. fm. étmf. 5%: \m Smf. jfm. Entretien et réparation s d es im m eubles du sém in a ire. j» Seminaaritalon hoito- ja korjauskustannukset.! ï Autres d ép e n ses. Muut menot. T otal. Loyer calculé (5 % de la v a leu r des é d ific e s ). 2 Arvioitu vuokra (5 %^seminaari- il Tulot, R e c e t t e s. Taxe des in tern e s. R m e7u M n î t J. a rd in Muut tulot. Smf.» a * ṃ Tmf. j;m SfnyC. pis. Shnf. m S m f. fm\ SH«f jfut. Sm f. fm. 3 m f fitè.5v ]fui. a) Suom enkieliset. F innois. J y v ä s k y lä i 2 Sortavala Rauma R aahe Î H ein o la K a ja a n i Yhteensä T otal ; : T otal. (col ). (sar ) oppilasta kohti. P artie de cette^ dépm se p a y é e Siitä valtio ^sanut oppilasta 8 Tammisaari h) Ruotsinkielet. Suédois i i _ Uusikaarleby ! 500 i I Yhteensä T otal loi jl8 0 9 Kaikkiaan l >97 Kansanop. tilasto

18 0 9 - I9 ä. Y Taulu. K ansakoulunopettaja-sem inaarit luku- vuonna Sem in aaritaloih in sijoitetu t pääom at, sem inaarien rah asto t ja k irjasto t. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires Capitaux placés dans les immeubles des séminaires; leurs fonds et bibliothèques i 9 0 Il Stipendi-, palkinto-y. m. senlaatuiset rahastot ja varat. - Fonds destinés aux bourses et au x prim es etc. Seminaarin muiden rahastojen Seminaaritalon ai VO joulukuun 3. Jaettujen stipendien ja Seminaarin hoidettavien rahastojen pääoma jouluk. Tulot. Recettes. palkintojen tila joulukuun 3 p. 3 p. Seminaarikaupunki. Valeurs en capital des E tat des fonds adm inistrés p ar le Bourses accordées. sém inaire (3 déc.). Montant des capitaux des autres L ieu du sém inaire. édifices des sémin a i res, le 3 die. Korkoja pääomasta. Lahjoituksia y. m. kokonaissumma. Luku. Pääoma. C apital. fönds du sém inaire yhteensä. Total. luku. Rentes des capitaux. Donations etc. (3 d ie.) j Nombre de Montant total. Nombre de bourses. fonds. Shnf. na. (tmf. fm Smf. 7<a. (f/mf. p i. ffmf.! $ a à H - flâ. itmf. fia a) Suomenkieliset.! F innois. Kirjaston niteiden luku jouluk. 8 p. Nombre des volumes de la bibliothèque (3 déc.) Jy v ä s k y lä L_ i 2 Sortavala Rauma _ R aahe _ H ein o la _ K a ja a n i ! ' - i 50 _ Yhteensä T o t a l [ b) R uotsinkieliset. Suédois. 8 Tammisaari _ ! Uusikaarleby j 25 j Yhteensä T otal _ ; Kaikkiaan » »

19 V I T aulu. K a n sa k o u lu n o p e tta ja -sem in a a rit lu k u vu o n n a T ieto ja tu tkin n on su o ritta n e ista k u u n telija o p p ila ista. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires (année sco- faire 9 92). Candidats-stagiaires ayant passé l examen ! 7 I il Seminaarikaupunki. L ieu d u sém in a ir e. Kelpoisuustodistuksen saaneita kansakoulunopettajanvirkaan. N om b re d e ca n d id a ts - s t a g ia ir e s a y a n t r e ç u le c e r t i fic a t d e co m p é t e n c e pou r le poste d instituteur prim aire. Semmoisen oppilaitoksen läpikäyneitä, jolla on päästöoikeus Yliopistoon. A p rès a v o ir fa it le u r étu d es d a n s u n e in s titu t io n c o n d u is a n t a u b a c ca la u r é a t. Miehiä. H om m es. Naisia. F em m e s. Vähintäin kaksi luokkaa valtion jatkoopistoa käyneitä. A p rès a v o ir é t u d ié d a n s d eu x cla s s e s a u m o in s d e s é c o le s d 'étu d es s u p é r ie u r e s. T ota l. a) Suomenkieliset. j F innois. J Muita kuuntelijoita, jotka kansak.asetuksen 2 :n n ojalla tahi ehdollisen erivapautuksen saaneina ovat tutkintoja suorittaneet. A u tres ca n d id a ts - s ta g ia ir e s a y a n t su b i l'ex a m en é n v er tu d e l'a rt 2 d e l O rd o n n a n ce s u r le s é co les p rim a ires, ou d 'u n e d isp en se. Miehiä. H om m es. S Naisia, j F em m e s. T ota l. Kelpoisuustodistuksen saaneita käsitöiden tahi m uun harjoitusaineen opettajanvirkaan. N om b re d e ca n d id a ts - s ta g ia ir e s a y a n t r e ç u le c e r t i fic a t d e co m p é t e n c e p o u r le p o s te d e m a îtr e d e tra va u x m a n u els o u a u tr es ex er cices. J y v ä s k y lä Sortavala ; Raum a i R aahe i H e in o la i K a ja a n i Yhteensä T otal 3 i Miehiä. H om m es. Naisia. F em m e s. i T ota l. 8 Tammisaari... 2 b) Ruotsinkieliset. S uédois U usikaarleby... 2 j 2-9 C Yhteensä T o ta l 2 i i 0 Kaikkiaan 5 37 :

20 VII Taulu. Sem inaarien h arjoitu s- kou lut lukuvuonna Eco/es-annexés des sém inaires (année scolaire 9 92) ! 7 3 i 9 0 n Seminaarikaupunki. Lieu du sém inaire. Nombre total ( I V I). Koko luku (I VI). Sukupuolen Garçons. I II. III VI. Sexe. Oppilaiden luku helmikuun p. Nombre d'élèves le l :«r lévrier. Oppilaita ollut koulusta poissa lukuvuoden kuluessa: I II. Tyttöjä. F illes. III VI. 7, mutta ei 9 vuotta täyttäneitä. Entre 7 et 9 ans. Ijän 9, mutta ei 3 vuotta täyttäneitä. Entre 9 et 3 ans. Age. 5 vuotta täyttäneitä, j 5 ans et au-dessus. 3, mutta ei 5 vuotta täyttäneitä. Entre 3 et 5 ans. Langue. Suomi. Finnois. a) Suom enkieliset. F innois. Ruotsi. Suédois. Vanhempain säädyn Position sociale des parents. Fonction publique, négoce, grande industrie. Virkamiesten ja suurliikk harjoitt. lapsia. Pikkuliikk. harjoittaj. ja palvelusm. lapsia. Petit commerce, petite industrie, commis.! Työväen lapsia. j Ouvriers. Vuosiosastojen Années scolaires. I. II. III. IV. V. VI. Elèves ayan t été absents: J y v ä s k y lä S o rtav ala R a u m a R aahe _ H e in o la K a ja a n i Yhteensä T otal I 0 päivää. de à 0 jours. 30 päivää.! de à 30 jours. i 3 60 päivää., de 3 à 60 jours. Enemm: kuin 60 päiv. plus de 60 jours. Uusia oppii. otettu kouluun. Elèves nouveaux inscrits. I II. III VI. S Elèves ayant quitté l'école avec certificat d'études. b) Ruotsinkieliset. Suédois. 8 T a m m isa ari U u sik a a rleb y Yhteensä T otal Kaikkiaan » M uist. H arjoituskoulujen opettajisto lö ytyy seminaarien taulukossa.

21 6 i ä n - i 9 i a. 7 VIII Taulu. K aupunkien kansakoulut helm ikuun p:nä 92. T ietoja lu okista ja opettajista. Ecoles primaires des villes ( er février 92), Classes et instituteurs u j 8 9 ; 20 2i ; 22 I 23 j Luokkahuoneita. koululait. pal vei. L u o k k ia. Kaupungin kansa- Muita (laulun, voimistelun, käsitöiden y. m.) opettajia. Varsinaisia luokkaopettajia. Classes. Classes oli opettajia ja opet- Instituteurs-gênêraux proprement dits. Autres maîtres (chant, gym situées. tajatt. kaikkiansa : nastique, travaux manuels etc.) Lääni ia kaupunki. Gouvernement et ville. Koko luku. Nombre total. Suomenkielisiä. Finnoises. i i i. III VI. Ruotsinkielisiä. Suédoises. j I II. III VI. Omassa talossa. dans une maison scolaire spèciale. Vuokratulta. dans un local loué. Nombre total dc maîtres et de m aîtresses dans les écoles primaires des villes. Koko luku. Total. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. Koko luku. Nombre total. I II. III VI. Total. Miehiä. Hommes. I II. III VI. Naisia. Femmes. I II. III VI. Virkakelnoisia. Compétents. Seminaarin käyneitä. Muita. Avec certificat Autres. du séminaire. I II. III VI. I II. III VI. Virkakelpoisuus todistusta vailla. Sans certificat de compétence. I II. III VI. * Koko luku. Nombre total. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. U udenm aan lään i.... ( suom alainen k. Helsinki : (ruotsalainen» ) / 2 3 P o rv o o Loviisa Tam m isaari _ H a n k o Y hteensä T otal T uru n ja P orin lään i. 8 T u rk u ) 9 N aan tali U usikaupunki ) R aum a U 2 Pori (ynnä Reposaari) M aarianham ina Yhteensä T o ta l H äm een lään i. 5 H äm eenlinna _ Tampere L a h t i Y hteensä T otal V iip u rin lään i. 9 Viipuri i H a m in a L appeenranta i K ä k is a lm i Sortavala K o t k a Y hteensä T o ta l E 32 6Î (» ') Koulu oikeastaan V ll-luokkainen. K ansanop. tilasto

22 i 8 9 9». 9 l e i l ! j 2 S J 2 6 j 27 Luokkahuoneita. Kaupungin kansa- Luokkia. Muita (laulun, voimistelun, käsitöiden y. m.) opettajia. Varsinaisia lnokkaopettajia. koululait. palvel. Classes. Classes oli opettajia ja opet- Instituteurs-gènêraux proprement dits. Autres m aîtres (chant, gym situées nastique, travaux m anuels etc.) Lääni ja kaupunki. Gouvernement et ville. Koko luku. Nombre total. Suomenkielisiä. F innoises. I II. I II V I. Ruotsinkielisiä. Suédoises. I II. I I I VI. Omassa talossa. dans une maison scolaire spéciale. Vuokratuita. dans un local loué. Nombre total de m aîtres et de maîtresses dans les écoles prim aires des villes. Koko luku. Total. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. Koko luku. Nombre total. I II. I II VI. Total. Miehiä. Hommes. I II. I II VI. Naisia. Femmes. I II. I II VI. Virkakelpoisia. Compétents. Seminaarin käyneitä. Muita. Avec certificat du séminaire. Autres. I II. I II VI. I II. III VI. Virkakelpoisuustodistusta vailla. Sans certificat de com pétence. I II. I II VI. Koko luku. Nombre total. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. M ikkelin lääni. M i k k e l i i 2 S a v o n lin n a ! Yhteensä T otal : Kuopion lääni. Kuopio i 4 5 Joensuu ! i 5 6 Iisalmi ! 3 7 Yhteensä T otal Vaasan lääni ! - i l 8 N ikolainkaupunki ') u Kristiinankaupunki : Kaskinen Pietarsaari » U Kokkola _ 2 3 J y v ä s k y lä , 3 4 Yhteensä T otal ; Oulun lääni. O ulu R aahe K a ja a n i T o rn io J Kem i (ynnä Laitakari) Yhteensä T otal ! ! K aikkiaan *) Vuokratta luovutettu.

23 IX T aulu. K au p u n kien k a n sa k o u lu t lu k u - vu onna T ieto ja oppilaista. Ecoles prim aires des villes (année scolaire 9 92). Elèves l « I4 5! Lääni ja kaupunki. Gouvernement et ville. Uudenmaan lääni. Nombre total (cl. I V I ). Koko luku (I VI). Sukupuolen Garçons. I II. III VI. Sexe. Tyttöjä. I II. F ille s. III VI. O p p ila id e n lu k u h e lm ik u u n lp. 7, mutta ei 9 vuotta j täyttäneitä. Entre 7 et 9 ans. Ijän A ge. 9, mutta ei 3 vuotta täyttäneitä. Entre 9 et 3 ans. 3, mutta ei 5 vuotta täyttäneitä. Entre 3 et 5 ans. 5 vuotta täyttäneitä. 5 ans et au-dessus. L angue d enseignement. F in n o is. j Suomi. Suédois. Ruotsi. Nombre d'élèves le er lévrier. Vanhempain säädyn E tat so cial des parents. Virkamiest. ja suurliikkeen harj. lapsia. Fonction publique, négoce, grande industrie. Pikkuliikk. harj. ja palvelusmiest. lapsia. Petit commerce, petite industrie, commis. Ouvriers. Työväen lapsia. Vuosiosastojen A nnées scolaires. I. II. III. IV. V. VI. Oppilaita ollut koulusta poissa lukuvuoden kuluessa. Elèves a y a n t été absents de à 0 jours. 0 päivää. de à 30 jours. 30 päivää päivää. de 3 à 60 jours. Enemmän kuin 60 päivää. plus de 60 jours. TT \ suom alainen k ; J ruotsalainen» j 2 3 Porvoo i L oviisa j I ; T am m isaari H anko Y hteensä T otal ' 90j : Turun ja Porin lääni. 8 T u rku :! N a a n t a li U u sikau p u n ki U R au m a i P ori (yn n ä R eposaari) M a a ria n h a m in a ' Y hteensä T o ta l : j Hämeen lääni. 5 H ä m e e n lin n a T a m p e r e L a h t i !, Y hteensä T otal i ! Viipurin lääni. 9 V iip u ri... ^ j H a m in a L ap p een ran ta K ä k is a lm i _ S o rtav ala K o t k a ; Y hteensä T otal , ; Uusia oppilaita otettu kouluun. E lèves nouveaux in serits. I II. III VI. Elèves ayant quitté l école avec certificat d études. Kreikk.-ven. uskont. kuul. oppii. Elèves appartenant à l E glise grecque. ) Sitä paitsi oli kansakoulun yhteydessä toim ivissa kursseissa aikusia varten 46 oppilasta (29 m iestä ja 7 naista); päästötodistuksen sai 7 oppilasta.

24 ! *! II j Lääni ja kaupunki. G o u v ern em e n t et v ille. N ombre total (cl. I V I). Koko luku (I VI). Sukupuolen Garçons. i i i. I II VI. S ex e. T yttöjä. F ille s. I II. III VI. O p p i l a i d e n l u k u h e l m i k u u n p. N om b re d é lè v e s l e er lé v r ie r. 7, mutta ei 9 vuotta täyttäneitä. Entre 7 et 9 a n s. Ijäu A ge. 9, mutta ei 3 vuotta täyttäneitä. Entre 9 et 3 a n s. 3, mutta ei 5 vuotta täyttäneitä. Entre 3 et 5 a n s. 5 vuotta täyttäneitä. 5 ans et a u -d e s s u s. L a n g u e d e n seig n em en t. F in n o is. Suomi. S u é d o is. Ruotsi. Vanhempain säädyn E ta t s o c i a l d e s p a r e n ts. Virkamiest. ja suurliikkeen harj. lapsia. Fonction publique, négoce, grande industrie. Pikkuliikk. harj. ja palvelusmiest. lapsia. P etit co m m e r c e, p e tite in d u strie, co m m is. O u vriers. Työväen lapsia. Vuosiosastojen A n n ées sco la ir es. I. II. III. IV. V. VI. Oppilaita ollut koulusta poissa lukuvuoden kuluessa. E lèves a y a n t été a b sen ts 0 päivää. de à 0 jo u r s. de à 30 jo u r s. 30 päivää. Enemmän kuin 60 päivää. plus de 60 jo u r s päivää. de 3 à 60 jo u r s. Uusia oppila ita otettu kouluun. E lèv es n o u M ikkelin lääni. Mikkeli S a v o n lin n a Yhteensä T o t a l Kuopion lääni. 4 Kuopio ' Joensuu Iisalmi Yhteensä T o t a l Vaasan lääni. 8 Xi k o la i nkaupu nk i Kristiinankaupunki Kaskinen g 0 Pietarsaari Kokkola J y v ä s k y lä Yhteensä T o t a l Oulun lääni. 5 Oulu Raahe K a ja a n i T o rn io Kemi (ynnä Laitakari) Yhteensä T o t a l Kaikkiaan vea u x in s c r its. I II. III VI. Elèves a yan t quitté l'école a v e c ce r tific a t d étu d es. Kreikk.-ven. uskont. kuul. oppii. Elèves a p p a rten a n t à l E g lise g recq u e.

25 j 24 i ä n - i9 ia. 25 X T aulu. K au p u n kien k a n sa k o u lu t lu k u vu o n n a T ieto ja ja tk o k o u lu ista, e rik o isk o u lu ista y. m. Ecoles primaires des villes (année scolaire 9 92). Cours supplémentaires, écoles spéciales etc.! 2 3 4! 6 6? i l Jatkokouluja. Ilta- ja tehtaalaiskouluja. Cours supplémentaires. Ecoles du soir, une écoles attachées d usine. Lääni ja kaupunki. Gouvernement et ville. Luokkia. Classes. Opettajia. Nombre de maîtres. Miehiä. Naisia. Femmes. I Garçons. Oppilaita. T yttöjä. Filles. Total. Luokkia. Opettajia. Nombre de maîtres. Miehiä. Naisia. Femmes. Garçons. Oppilaita. Elèves. T yttöjä. Füles. Total. Luokkia. Classes. Laim inlyötyjen lasten kouluja. Ecole d'enfants moralement abandonnés. O pettajia. Nombre de maîtres. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. Garçons. Oppilaita. Elèves. Tyttöjä. Filles. L. Total. Kunnan kasvatuslaitoksia kansakoulusta siirrettyjä varten. M aisons communales d éducation pour enfants transférés des écoles prim aires. Laitosten luku. Nombre des maisons de Véducation. O pettajia. Nombre de maîtres. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. Garçons. Oppilaita. Elèves. T yttöjä. Filles. Total. Edellämainituista kouluista päästötodistuksen saaneita. Elèves ayant terminé leurs cours dans ces écoles. J Uudenmaan lääni. TT... f suom alainen k ( H elsinki { 6 2 I ru o tsalain en» _ j 2 3 Porvoo... _ 3 4 L o v iis a... - _ 4 6 H a n k o Y h teen sä T o ta l :: ] 40 Turun ja Porin lääni T u r k u i N a a n ta li U u sikau p u n ki... R a u m a... 2 P ori (yn n ä R ep o saari)... _ _ i M a a ria n h a m in a... i 3 4 Y h teen sä T o ta l , Hämeen lääni. 5! H ä m e e n lin n a T a m p e re i L ah ti ! Y hteensä T o ta l i 95 : , j 52 8 i 0 i! 5 Viipurin lääni. ' 9 V iipuri _ H am in a... _ L a p p e e n r a n ta... 6 i l K äk isalm i S o r t a v a la... _ 24 K o tk a Y hteensä T o ta l , I K ansanop. tilasto I

26 26 u m - i» ia I 4» «7 8 9 i 0 i i I 2 I 2! I Jatkokouluja. Ilta- ja tehtaalaiskouluja. L aim inlyötyjen lasten kouluja. Kunnan kasvatuslaitoksia kansakoulusta siirrettyjä varten. Ecoles du soir, écoles attachées à Ecole d enfants moralement Cours supplémentaires. une usine. abandonnés. M aisons communales d éducation pour enfants transférés des écoles primaires. Lääni ja kaupunki. Gouvernement et ville. M ikkelin lääni. Luokkia. Classes. Opettajia. Nombre de maîtres. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. Garçons. Oppilaita. Elèves. T yttöjä. Filles. Total. Luokkia. Classes. Opettajia. Nombre de maîtres. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. M i k k e l i S a v o n l i n n a i Y h t e e n s ä T otal i Kuopion lääni. 4 K u o p i o J o e n s u u I i s a l m i Y h t e e n s ä T otal Garçons. Oppilaita. Elèves. T yttöjä. Filles. Yhteensä i Total. Luokkia. Classes. O pettajia. Nombre de maîtres. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. Garçons. Oppilaita. Elèves. T yttöjä. Filles. Total. Laitosten luku. Nombre des m aisons de l'éducation. Opettajia. Nombre de maîtres. Miehiä. Hommes. Naisia. Femmes. Garçons. Oppilaita. Elèves. Tyttöjä. Füles. Total. Edellämainituista kouluista päästötodistuksen saaneita. Elèves ayant terminé leurs i cours dans ces écoles. Vaasan lääni. 8 N i k o l a i n k a u p u n k i i t i i i i K r s n a n k a u p u n k 9 0 K a s k n e n 0 P i e t a r s a a r i K o k k o l a J y v ä s k y l ä Y h t e e n s ä T otal Oulun lääni. 5 O u l u : j i i i ( i t i ) t 6 R a a h e 7 K a a a n 7 8 T o r n o : 8 9 K e m y n n ä L a a k a r _ 9 20 Y h e e n s ä T otal K aikkiaan n n