Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari Säätytalossa

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Rakentamismääräysten ajankohtaiset muutokset, tulevaisuuden näkymät ja niihin liittyvät ongelmat

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Puurakentaminen lisääntyy, riittääkö osaaminen? Työpaja Helsingissä. Ammatissa toimivien jatkokoulutustarve

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS

Pasi Parkkinen kunnaninsinööri Valtimon kunta

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

RIL Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Betonisandwich- elementit

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Finnmap Consulting Oy SSM

HYVÄ RAKENNESUUNNITTELU SISÄLTÖ JA ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOIMINEN. nzeb Hankeosaaminen

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous Stina Linne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen

XXX Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsingissä Asuinrakentamisessa tulee keskittyä oleelliseen

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

RAKENTAMISEN MATERIAALITEHOKKUUS JA UUDET MATERIAALIT. Pentti JÄRVELÄ TkT, Professori TTY Materiaalioppi Muovi- ja elastomeeritekniikka

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Asta Rakentaja messut Tampereella Energiansäästön vaikutus rakentamiseen. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa Työnumero:

Kingspan-ohjekortti nro 106

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Työsuunnitelma

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

RVP-S/T-RF-75. Pätevyyslautakunta: Rakennusfysiikan suunnittelija

Case Haukkavuoren koulu

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Vaarantaako energiansäästö rakennusten terveellisyyden? TkT Juhani Pirinen Hengitysliitto Helin korjausneuvonta

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop Tampere Minna Kuusela TTS

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

FRAME-PROJEKTI Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

Soveltamisala:

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET ASTA Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

RIL Alkusanat

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

Ulkoseinäelementtien suunnitteluohjeet

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

Transkriptio:

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen teknillinen yliopisto v. 2005-2007 Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) puheenjohtaja v. 2009-2011

Turvalliset rakenteet matalaenergiarakentamiseen 1. Taustaa 2. Rakennusfysiikkaan liittyviä haasteita 3. Rakennusosiin liittyviä kysymyksiä Insinöörien kehittämät perusrakenneratkaisut ovat toimivia tulevaisuudessakin Niiden erilaisten virheiden sietokyky on aiempaa heikompi Siksi laadukkaaseen ja huolelliseen toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteiden liitosten toiminta on erittäin tärkeää. Monet kokemukset osoittavat, että huolellisesti toimien voidaan onnistua Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 2

Rakennusten energiankäyttöön liittyvät kysymykset voivat olla suurelta osin elämäntapaan liittyviä, teknisillä näkökohdilla voi olla luultua vähäisempi osuus 50 vuoden elinkaari --- + + + Jos täydellistä rakennusta ei osata hyödyntää, menetetään käyttöiän aikana paljon mahdollisuuksia. Vastaavasti hieman huonommallakin rakennuksella voidaan oikealla käytöllä säästää paljon. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 3

Rakentamisen sääntöjen muuttuessa tulkinnat tulevat tärkeiksi Uudet määräykset merkitsevät erittäin suurta muutosta perinteiselle rakentamiselle. Määräysten tulkintaa tekevät monet eri osapuolet, usein vielä melko vähäisin tiedoin. Tulkinnat vaihtelevat paljon. Tulkintoihin liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin myös muissa kuin energiaan liittyvissä rakentamisen kysymyksissä. Yksi ratkaisu voisi olla kokeneiden osaajien muodostamat tulkintapaneelit, jotka pohtisivat kysymyksiä eri näkökulmista ja lopulta esittäisivät näkemyksensä, jota pyrittäisiin noudattamaan rakentamisessa. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 4

Laadukkaan rakentamisen lähtökohdat Tunnista elinkaaren kannalta kriittiset asia. Suunnittele ne hyvin toimivilla ratkaisuilla. Rakenna huolella, valvo ja varmista laatu erityisesti kriittisissä kohdissa. Keskitä ylläpito ja huolto näihin kohtiin. Asuinrakennuksen kriittiset 5 + 1 kohtaa ovat 1. Maata vasten tehtävät rakenteet 2. Yläpohjat 3. Ulkoseinät 4. Märkätilat 5. Ilmanvaihto Liitokset ja yksityiskohdat ovat erityisen tärkeitä + 1 Asukas tarvitsee opastusta ja tietoa sekä ohjeita Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 5

Kokonaisuuden hallinnan merkitys kasvaa Rakennusten käytössä ja energiatehokkuudessa on kyse monimutkaisesta teknisten järjestelmien, rakennuksen ja käyttäjän vuorovaikutusta. Tekniset järjestelmät Käyttäjä Rakennus Teknisten järjestelmien toiminta vaikuttaa rakennukseen. Jos ilma ei vaihdu, kosteusongelmia syntyy lopulta. Rakennus vaikuttaa teknisiin järjestelmiin. Ilma voi kulkea kanavissa suunnitellusti, mutta ei vaihdu huoneistossa, koska korvausilmareitit ovat tukossa (vaikkapa korjausten seurauksena). Myös käyttäjällä on iso vaikutus sekä teknisten järjestelmien että rakennuksen toimintaan. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 6

Energiatehokkaan rakentamisen rakennusfysikaaliset riskit liittyvät suunnitteluun ja rakentamiseen Rakennetyyppi on hyvä lähtökohta, mutta sillä ei voida rakentaa kaikkia yksityiskohtia. Detaljeja voidaan suunnitella vain rajattu määrä. Tästä seuraa, että rakennuksen monien yksityiskohtien lopullinen toteutus ratkaistaan työmaalla. Työntekijän opastaminen tulee olemaan tärkeää. Siksi on pyrittävä lisäämään kaikkien rakentajien ymmärrystä rakennusfysiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Opin tulee olla selkeää ja yksinkertaista. Rakentaminen on laji, jossa kokemuksella on varsin suuri merkitys lopputulokseen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 7

Ratkaisut eivät ole vääriä tai oikeita Rakentamisessa ei ole olemassa täysin oikeita tai täysin vääriä ratkaisuja. Jokaiseen liittyy hyviä ja huonoja puolia. Lopulta kyse on mahdollisimman hyvän kompromissin etsimisestä ja samalla riskien hallinnasta. Monia vanhoja detaljeja pidetään hyvinä ja toimivina, vaikka nykytiedon valossa ne voisivat toimia vähän kehitettyinä paremmin. Detaljien kehittäminen edellyttää, että toiminta ymmärretään. Ymmärrettävien selitysten tulee olla yksinkertaisia. Määräyksiä kehitetään eri tahojen toimesta. Vähäinen koordinaatio voi lisätä riskejä. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 8

Kevythormin käyttäytyminen yläpohjan eristeen kohdalla Hormin sisällä lämpötila voi olla 600 o C, mutta ulkopinnassa noin 20 o C. Yläpohjan läpimenon kohdalla eristettä on paljon enemmän kuin hormin 50 mm. Lämpötilakenttä tasoittuu pidemmällä eristeen paksuuden matkalla. 600 o C 600 o C 20 o C 20 o C Lopullinen lämpötilakenttä syntyy 1 2 h kuluessa lämmityksen aloittamisesta Puun kohdalla lämpötila nousee jopa arvoon 300 o C, jossa puu syttyy Lopullinen lämpötilakenttä syntyy 2 3 h kuluessa lämmityksen aloittamisesta. Ongelma pahenee eristemäärän kasvaessa. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes 9

Rakennuksen tiiviys ja ilmanvaihto liittyvät toisiinsa Nykyisin korostetaan rakennusten tiiviyden merkitystä pienen energiankulutuksen tavoittelussa. Siihenkin liittyy sekä hyvää että kysymyksiä. Ilmavaihtojärjestelmä tehdään alipaineiseksi poistamalla hieman enemmän ilmaa kuin rakennukseen puhalletaan sisään. Tiiviissä rakennuksessa painesuhteiden hallinta on oleellisesti vaikeampaa ja toisaalta mitättömätkin vuotoreitit voivat generoida sisäilmaongelmia, kun korvausilmaa vuotaa rakennukseen hallitsemattomasti. Kokonaisuuden tulee olla nykyistä paremmin hallinnassa. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 10

Kosteuskysymykset Kosteuskysymyksiin alettiin kiinnittää lisääntyvää huomiota noin 20 vuotta sitten Monet määräykset ja suunnitteluohjeet ovat parantaneet tilannetta merkittävästi, virheellisiä ratkaisuja on saatu pois Virheitä tehdään kuitenkin jatkuvasti Rakennusaikainen kosteus aiheuttaa edelleen harmeja Vanhoja hyviksi koettuja ratkaisuja tulisi pohtia myös nykytiedon valossa Vettä ei myöskään tule pelätä liikaa, sitä tarvitaan muun muassa betonin kovettumisessa Rakenneratkaisujen tulisi olla sellaisia, jotka antaisivat anteeksi myös vähän virheellisen toteutuksen Asian ymmärtäminen on avain ongelmien välttämiseen Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 11

Eristysmäärän kasvaessa erilaisten rakennusvirheiden ja virheellisten ratkaisujen seuraukset kosteusvauriotapauksissa ovat vakavammat Rakennusaikainen kosteus tulee aiheuttamaan enemmän harmeja, koska monissa tapauksissa rakennuksen rakennusaikaista kosteudenhallintaa ei osata kovin hyvin nytkään. Monissa rakennuksissa on hyvin suuri kosteusrasitus (uimahallit, kostutetut rakennukset, jne). Erilaisten ilmavuotojen seuraukset ovat vakavammat. Uusien määräysten seurauksena tullaan kehittämään paljon uusia rakenneratkaisuja. Yksinkertaisten kosteusteknisten tarkastelujen laatiminen on monille asiantuntijoillekin ylivoimaista. Siksi uusiin rakenneratkaisuihin tulee liittymään riskejä. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 12

Seiniin liittyviä kysymyksiä Uudet eristekombinaatiot voivat olla riskialttiita rakennusaikana Märkätilojen seinäpinnoitteiden taustojen tuuletus pienentää riskiä - + polyuretaani mineraalivilla Liittymien ilmavuodot pois Sandwich-elementtien paksummat eristeet aiheuttavat monenlaisia yllätyksiä: - ansaat/kantavuuskysymykset, lämpötilamuutosten seuraukset - läpäisemättömillä eristeillä sisäkuoren kuivumisen on tapahduttava pääasiassa sisäänpäin (läpäisevät pinnoitteet) - palokysymykset voivat tulla uudelleen esiin - tiililaattapintaisen rakennuksen mitoitus Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes 13

Yläpohjiin liittyviä kysymyksiä Ilmaa läpäisevien eristeiden konvektio - 10 o C Loivien kattojen eristemäärän kasvu + 20 o C * joustokiinnikkeet * höyrynsulun reikiintyminen * kosteustekninen toiminta poikkeaa otaksutusta Vesi ei poistu otaksutulla vauhdilla rakenteesta, koska kylmänä kautena ylös nouseva vesihöyry jäätyy ennen kuin poistuu tuuletuksen kautta. Läpäisevät katteet toimivat samoin. Heikosti tuulettuvan yläpohjan kosteusteknisen toiminnan varmistus: Rakenteeseen ei saa jäädä rakennusaikaista vettä Kate ei saa vuotaa vettä rakenteeseen Sisäilman kosteus ei saa päästä rakenteeseen Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes 14

Alapohjiin liittyviä kysymyksiä Maanvaraiset alapohjat * Energian säästämiseksi eristettä ei tarvita U-arvon mukaista määrää * Rakennusfysikaalinen toiminta paranee eristemäärän kasvaessa * Laatta kuivuu pääasiassa vain sisäänpäin (läpäisevä pinnoite) * Betonilaatta on tärkeä kosteuslähde jopa 10 vuotta * Maaperän jäähdyttäminen esim. radonputkituksen avulla olisi erinomainen ratkaisu fysikaalisen toiminnan kannalta * Maaperään yhteydessä olevien vuotoreittien tiivistäminen on erittäin tärkeää, usein polyuretaanivaahto auttaa vaikkakaan ei ole paras ratkaisu Ryömintätilat * Mikrobikasvua tapahtuu ryömintätilassa kosteina kesäaikoina * Alapohjan täydellinen ilmanpitävyys on erittäin tärkeä (vaikea toteuttaa) * Ryömintätilat tulevat talvisin kylmemmiksi (jäätymismahdollisuus) * Kuivaimella ryömintätila toiminee parhaiten (ilmanvaihto, mitoitus rakennusaikainen vesimäärä on yleensä suuri kuivaimen kapasiteettiin nähden) Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 15

Ikkunoihin liittyviä kysymyksiä Hyvä U-arvo vastaa heikon seinän eristävyyttä. Tällöin lämmitysjärjestelmän voi suunnitella uudelta pohjalta. Patterin ei tarvitse enää sijaita ikkunan edessä. Aika ajoin tapahtuva ulkopuolinen kondenssi ja jäätyminen tulee aiheuttamaan paljon selitystarvetta. Pitäisi ratkaista onko kyseessä ominaisuus vai vika. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 16

Rakentaminen on erittäin vaativa laji Monista osa-alueista pyritään muodostamaan toimiva kokonaisuus. Se on aina kompromissi. Osa-alueet ja osapuolet lisääntyvät rakennushankkeissa, jolloin yhteistyökyky on muodostumassa rakentajan tärkeäksi ominaisuudeksi. Suurta viisautta on ymmärtää, että yksilö ei voi hallita kaikkea. Kun tämän oivaltaa, apua löytyy aina. Jos rakentaminen alkaa tuntua helpolta, on parasta vaihtaa lajia (Jorma Huura). Kiitos mielenkiinnosta. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto 17